Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Nils Jouni Kemijärveltä
Nils Jounin kerrotaan syntyneen 4.12.1698 Pelkosenniemellä. Syntymätietoja en ole löytänyt kirkonkirjoista. Kuolinvuodeksi ilmoitetaan 1743. Vaimokseen on kirjattu Maria Olofsdr Cursu s. 1696 Kuolajärveltä.
Ainoat kirkonkirjoista löytämäni tiedot löytyvät Kemijärven rippikirjoista aina vuosilta 1698. Tässä linkissä nähdään Mattz Jouni ja talossa lisäksi syytinkimiehenä Nils sekä vaimo Brita: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1471&pnum=16
Vuoden 1718 rk :ssa Nils käyttää sukunimeä Jouni.
Kuka oli Nils - Nils Jouni? Hänestä alkanee myöhemmin Suopangin sukuhaara, jos niin voi sanoa.
Nils Jounin kerrotaan syntyneen 4.12.1698 Pelkosenniemellä. Syntymätietoja en ole löytänyt kirkonkirjoista. Kuolinvuodeksi ilmoitetaan 1743. Vaimokseen on kirjattu Maria Olofsdr Cursu s. 1696 Kuolajärveltä.
Ainoat kirkonkirjoista löytämäni tiedot löytyvät Kemijärven rippikirjoista aina vuosilta 1698. Tässä linkissä nähdään Mattz Jouni ja talossa lisäksi syytinkimiehenä Nils sekä vaimo Brita: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1471&pnum=16
Vuoden 1718 rk :ssa Nils käyttää sukunimeä Jouni.
Kuka oli Nils - Nils Jouni? Hänestä alkanee myöhemmin Suopangin sukuhaara, jos niin voi sanoa.
Minun tietokannassani Suopangit olivat alunperin Pietilöitä ja sitä kautta Halosia sekä Oinaita. Niilo Pekanpoika Pietilä-Kulpakko (20.6.1744-25.4.1812) otti Oinas-Suopangin isännyyden 1793. Talon entinen isäntä oli Heikki Heikinpoika Oinas-Suopanki (15.8.1707-5.5.1773), joka tuli talon isännäksi noin 1746. En ole tarkemmin tutkinut mahdollisia muita Suopangin sukuja.
Niilo Jouni (4.12.1698-4.11.1743) oli mahdollisesti Niilo Pelkonen-Tapio-Perttunen-Saunavaara-Jounin (.2.1661-23.4.1743) poika. Isän monet sukunimet eivät välttämättä kaikki pidä paikkansa. 1600-luvun osalta tietoni ovat hataria. Poika-Niilolla oli 3 vaimoa: Kaarina (1691-23.4.1719), Maria Ollintytär Haloinen-Ollila-Kursu (1696-11.11.1741) ja Riitta Paavontytär Halonen (1.9.1710-4.11.1743). Lapsia Niilo näyttää saaneen vain Marian kanssa.
Mika J
Suopangin sukuhaaraa korostan vain sen vuoksi, että sukunimen kantajia on ollut 4 sukupolvessa peräkkäin ja yksi Pietilä, Per Persson, joka oli aviossa Brita Nilsdottir Jounin kanssa. Vihkitiedoissa Britan sukunimeksi on mainittu Tapio, olisiko tämäkin talon mukaan: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=6 Britan vanhemmat Nils Nilsson Jouni ja Maria Olofsdotter Cursu avioituivat edellisenä vuotena 12.11.1721 (oik.aukeaman alimmainen ilmoitus): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=3
Brita Nilsdr Jouni, Tapio s. 1722 (oik. aukeama): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=14
Nils Nilsson Jounin kerrotaan syntyneen 1698 Pelkosenniemellä, päivämääräkin on tiedossa 4.12. En ole vielä onnistunut löytämään digitoidusta aineistosta syntymätietoja.
Niilo Jouni (4.12.1698-4.11.1743) oli mahdollisesti Niilo Pelkonen-Tapio-Perttunen-Saunavaara-Jounin (.2.1661-23.4.1743) poika. Isän monet sukunimet eivät välttämättä kaikki pidä paikkansa. Ovatko nuo mainitut sukunimet jossakin erityisessä järjestyksessä eli oliko hän alkujaan Pelkonen?
Suopangin sukuhaaraa korostan vain sen vuoksi, että sukunimen kantajia on ollut 4 sukupolvessa peräkkäin ja yksi Pietilä, Per Persson, joka oli aviossa Brita Nilsdottir Jounin kanssa. Vihkitiedoissa Britan sukunimeksi on mainittu Tapio, olisiko tämäkin talon mukaan: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=6 Britan vanhemmat Nils Nilsson Jouni ja Maria Olofsdotter Cursu avioituivat edellisenä vuotena 12.11.1721 (oik.aukeaman alimmainen ilmoitus): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=3
Brita Nilsdr Jouni, Tapio s. 1722 (oik. aukeama): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=14
Nils Nilsson Jounin kerrotaan syntyneen 1698 Pelkosenniemellä, päivämääräkin on tiedossa 4.12. En ole vielä onnistunut löytämään digitoidusta aineistosta syntymätietoja.
Ovatko nuo mainitut sukunimet jossakin erityisessä järjestyksessä eli oliko hän alkujaan Pelkonen?
Niilo Niilonpoika Jouni on merkitty kuolleeksi rippikirjassa vuoden 1743 lopulla http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1477&pnum=10.
Tässä hänet on merkitty haudattujen luetteloon Tapio-sukunimellä 4.11.1743 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=38 ja kuolinikä on 44 vuotta ja 11 kuukautta --> syntymäaika noin 4.12.1698. Luulen, että on sama mies kuin rippikirjan Niilo Jouni.
Nuo sukunimet ovat aikajärjestyksessä.
Mika J
Etsinnöissä huomasin sukututkimus foorumilla jo käydyn keskusteluja Nils Jouniin liittyen. Voisiko kyseinen henkilö olla Lumijoelta lähteneitä Pelkosia? Wikipediassa kerrotaan Lumijoen Pelkosten olevan muun muassa Suopangin suvun esi-isiä.
Samuli Paulaharju kuvaa Pelkosten tulon Luiron varteen seuraavasti:
"Oli sauvojille sanottu, että Lokka on jo hyvä paikka, mutta hyviä on ylempänäkin, sati vain on miehellä luontoa mennä. Näinpä jo muudan Pelkonen pysähtyi Lokanvaaran kohdalle, nousi rannalle ja rupesi rakentamaan pirttiä - Turvaisen lovinoita oli ennen asustellut samoilla rannoilla.
Mutta toiset puskettivat yhä ylöspäin tuhansin mutkin luikertelevaa Luiroa, kunnes joutuivat kolmen joen haaraukseen, Riestonkummun laitaan. Jo kokkautti toinen Pelkonen veneensä rantaan, nousi kummulle ja rupesi kopsimaan ihmisenpesää.
Mutta kolmas Pelkonen pukkasi vielä purtensa väylään, sauvoi kolmen virran yhtymille ja alkoi nousta laitimmaista haaraa vasemmalla. Oli edessä musta korpi ja vielä koukkuisemmat väylänmutkat, oli kohta kristittyjen käymättömät kiveliöt sekä harmaata usvaa puhaltavat jängät ja aavat. Tuli taas jokien haara. Soutaja otti oikealle, mutkitteli läpi kaikkein rumimpien rytöjen ja rämiäin. Ja matalat rannat hörysivät kosteina. Pelkonen sauvoi vielä kolmet koukkupolvet yläpuolelle peloittavan Pyhäkiven-jo nousi maalle. Se oli Muteniankumpu, vanhojen Suasten pesämaa. Ja Pelkonen rupesi pystyttämään omaa pesäänsä kummun korkeimmalle."
Näin kuvaa Lapin asuttamista ja Pelkosten tuloa Luirolle Samuli Paulaharju teoksessaan Sompio - Luiron korpien vanhaa elämää.
Tässä on varsin seikkaperäinen kuvaus kolmen Pelkosen tulosta ja heidän asuinsijoistaan. Paulaharju mainitsee teoksessaan lisäksi:
"Pelkosia olivat Luiron ensimmäiset porkkaajat. Taisivat he olla vanhan Paavalin perikuntaa, vaikka Sompio muistelee, että Kokkolasta oli lähtenyt matkaan kolme Pelkosta - sotakarkulaisia olivat hekin olleet." S. Paulaharju.
Voisikohan tuo Nils Nilsson Bertunen - Jouni (s. 1661) olla Nils Nilsson Jounin (s. 1698) isä?
Etsinnöissä huomasin sukututkimus foorumilla jo käydyn keskusteluja Nils Jouniin liittyen. Voisiko kyseinen henkilö olla Lumijoelta lähteneitä Pelkosia? Wikipediassa kerrotaan Lumijoen Pelkosten olevan muun muassa Suopangin suvun esi-isiä.
Samuli Paulaharju kuvaa Pelkosten tulon Luiron varteen seuraavasti:
"Oli sauvojille sanottu, että Lokka on jo hyvä paikka, mutta hyviä on ylempänäkin, sati vain on miehellä luontoa mennä. Näinpä jo muudan Pelkonen pysähtyi Lokanvaaran kohdalle, nousi rannalle ja rupesi rakentamaan pirttiä - Turvaisen lovinoita oli ennen asustellut samoilla rannoilla.
Mutta toiset puskettivat yhä ylöspäin tuhansin mutkin luikertelevaa Luiroa, kunnes joutuivat kolmen joen haaraukseen, Riestonkummun laitaan. Jo kokkautti toinen Pelkonen veneensä rantaan, nousi kummulle ja rupesi kopsimaan ihmisenpesää.
Mutta kolmas Pelkonen pukkasi vielä purtensa väylään, sauvoi kolmen virran yhtymille ja alkoi nousta laitimmaista haaraa vasemmalla. Oli edessä musta korpi ja vielä koukkuisemmat väylänmutkat, oli kohta kristittyjen käymättömät kiveliöt sekä harmaata usvaa puhaltavat jängät ja aavat. Tuli taas jokien haara. Soutaja otti oikealle, mutkitteli läpi kaikkein rumimpien rytöjen ja rämiäin. Ja matalat rannat hörysivät kosteina. Pelkonen sauvoi vielä kolmet koukkupolvet yläpuolelle peloittavan Pyhäkiven-jo nousi maalle. Se oli Muteniankumpu, vanhojen Suasten pesämaa. Ja Pelkonen rupesi pystyttämään omaa pesäänsä kummun korkeimmalle."
Näin kuvaa Lapin asuttamista ja Pelkosten tuloa Luirolle Samuli Paulaharju teoksessaan Sompio - Luiron korpien vanhaa elämää.
Tässä on varsin seikkaperäinen kuvaus kolmen Pelkosen tulosta ja heidän asuinsijoistaan. Paulaharju mainitsee teoksessaan lisäksi:
"Pelkosia olivat Luiron ensimmäiset porkkaajat. Taisivat he olla vanhan Paavalin perikuntaa, vaikka Sompio muistelee, että Kokkolasta oli lähtenyt matkaan kolme Pelkosta - sotakarkulaisia olivat hekin olleet." S. Paulaharju.
Nuo 3 Pelkosta voisivat olla itse Paavali Pelkonen (Länsipohjan läänin henkikirja 1685 s.680 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2417&pnum=110), Länsipohjan läänin henkikirja 1692 s.913 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2421&pnum=23), Länsipohjan läänin henkikirja 1699 s. 1270) Lumijoelta sekä hänen poikansa Juho (Sodankylän rippikirjat 1731-35 kuva 20, Sodankylän rippikirjat 1736-39 kuva 20, SAY: Kemi 1674-93 s.149) ja Matti (Länsipohjan läänin henkikirja 1699 s. 1270). Tai ehkäpä Juhon jälkeläisiä. Matille en ole jälkeläisiä löytänyt. Juhon jälkeläisiä asettui sankoin joukoin Sompioon.
Edellisten kaukainen sukulainen Niilo Simonpoika Pelkonen-Tapio-Perttunen-Saunaavaara , joka oli kai Niilon Perttunen-Jounin (s.1661) isä , asettui kai alemmaksi Kemijoen varteen Saunavaaraan noin 1688 (Länsipohjan läänin henkikirja 1699 sivu 1271 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12176&pnum=115)).
Voisikohan tuo Nils Nilsson Bertunen - Jouni (s. 1661) olla Nils Nilsson Jounin (s. 1698) isä?
Kyllä, minun käsittääkseni.
Mika J
Itse en ole nähnyt missään asiakirjoissa merkintää siitä, että Perttunen olisi Pelkosia.
Edelleen siteeraan Samuli Paulaharjua koska asia nyt liittyy juuri tähän Pelkonen - Berttunen sukuun. Paulaharju kertoo asiasta näin:
"Samoihin aikoihin kuin Vanha Pelkonen saapui Sompion perukoille, asettui Kemijoen varrelle etelästä tullut Perttusen Niila ja kopelsi 1670 -luvulla jokitormälle saunapahasen - se oli Saunavaaran kylän alku." (Lähteenä tähän Paulaharju on käyttänyt G.A. Andersson, e.m.t. s. 14).
Jos Nils Jounin isoisä monennessako polvessa lie ollut Simon Simonsson Pelkonen Saunavaarassa, sopisi Perttusen Niilan jälkikasvu vaimoksi ja sitä kautta sukunimi Bertunen??? Jos Nils Nilson Bertunen-Tapio-Jouni oli syntynyt 1661 niin isä Nils Simonssonin on täytynyt syntyä noin 1630-1640? Ja Simon Simonsson Pelkonen-Bertunen-Tapion kerrotaan syntyneen noin 1595 Lumijoella, mikä sopisi ajallisesti. Hän olisi juuri ottanut vaimon sukunimen Bertunen ja Kemijärvellä käyttäneen sukunimeä Tapio.
Voisiko tuo Simon olla Paavalin veli?
Itse en ole nähnyt missään asiakirjoissa merkintää siitä, että Perttunen olisi Pelkosia.
Pelkkä olettamushan se on. Niilon oletetulla isälläkään ei esiinny sukunimeä 1631 jälkeen. Onkohan tuo sama Simo Simonpoika Pelkonen jo vuonna 1631 Kemijärvellä? --> http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654708
Minun tietojeni mukaan Simo Simonpoika kuoli tai tuli yli 65-vuotiaaksi 1668-75 välillä. Simo Simonpoika Pelkosen vaimo olisi ollut Berttunen, ja sitä kautta Simo jo kotiseudulla Oulun pitäjän Sotkajärvellä olisi käyttänyt Bertunen sukunimeä rinnakkaisnimenä. Jostain aiemmasta keskustelusta poimin tuon Bertusen vaimoksi.
Tuossa Simo Simonpoika 1668 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12261611 .
Tuossa Simo Simonpojan tila on merkitty autioksi 1675 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262003 .
Tuossa Niila Simonpoika Margeta-vaimoineen Tuomas Tapion syytinkiläisenä 1675 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649701 .
Niila Berttunen sopisi hyvin tämän Simo Simonpoika Pelkosen pojaksi ikänsäkin puolesta, koska Niilan poika Niila syntyi 1661.
Eikös tuolla ole Nils Sormu=Nils Saunavaara? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344738
Mika J
Edellisten kaukainen sukulainen Niilo Simonpoika Pelkonen-Tapio-Perttunen-Saunaavaara , joka oli kai Niilon Perttunen-Jounin (s.1661) isä , asettui kai alemmaksi Kemijoen varteen Saunavaaraan noin 1688 (Länsipohjan läänin henkikirja 1699 sivu 1271 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...12176&pnum=115 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12176&pnum=115))).
Mitä tuossa henkikirjassa lukee Nils Simonsson Bertusen kohdalla? Ks. linkki yllä.
Tarkoittaakohan tuo Niila -nimi nykyisempää muotoa Nils?
Niilo Jouni (4.12.1698-4.11.1743) oli mahdollisesti Niilo Pelkonen-Tapio-Perttunen-Saunavaara-Jounin (.2.1661-23.4.1743) poika. Isän monet sukunimet eivät välttämättä kaikki pidä paikkansa. 1600-luvun osalta tietoni ovat hataria. Poika-Niilolla oli 3 vaimoa: Kaarina (1691-23.4.1719), Maria Ollintytär Haloinen-Ollila-Kursu (1696-11.11.1741) ja Riitta Paavontytär Halonen (1.9.1710-4.11.1743). Lapsia Niilo näyttää saaneen vain Marian kanssa.
Tiedetäänkö vaimo Mariasta jotakin. Patronyymin mukaan hän oli Olofin-Ollin tytär Kuolajärveltä, syntynyt 1696. Mistä sukunimi Kursu-Cursu on lähtöisin?
Mitä tuossa henkikirjassa lukee Nils Simonsson Bertusen kohdalla? Ks. linkki yllä.
Tarkoittaakohan tuo Niila -nimi nykyisempää muotoa Nils?
Niilo Simonpojan kohdalla lukee "bordt rest att tigga".
Itse olen suomentanut Nilsin Niiloksi. Niila on mielestäni saamelainen nimi ja Niilo Perttunen ei ollut saamelainen.
Tiedetäänkö vaimo Mariasta jotakin. Patronyymin mukaan hän oli Olofin-Ollin tytär Kuolajärveltä, syntynyt 1696. Mistä sukunimi Kursu-Cursu on lähtöisin?
Kursu nimi on johdannainen Kurtzu nimestä. E.m. muodolla Kursu nimettiin vuonna 1695. Liittyy luultavasti metsäsaamelaiseen nimistöön. Mutta on varmaan henkilöitä, jotka ovat minua viisaampia Kursu/Kurtzu nimen suhteen.
Tästä Niilo Simonp. Perttusesta sen verran, että toki hän voi olla suvultaan Pelkosia. Kutsuttiinhan Erkki Antinp. Oinaan taloakin jossain vaiheessa Pelkoseksi vaimonsa Elinan suvun mukaan. Ja totta kai on helppo vetää johtopäätös Simo Pelkonen- Niilo Simonp. Perttunen.
Mutta tuo ei vain minun mielestäni riitä todistamaan Perttusta Pelkoseksi.
Tuolla aikaisemmassa ketjussa, jossa käsiteltiin Perttunen-Pelkonen kytköstä, (huom. siis) epäiltiin, että Niilo Simonp. olisi ottanut vaimonsa sukunimen. Mutta kaikki on mahdollista.
Juuri tuota Niila nimeä mietin, se kuulostaa hyvinkin lappalaiselta nimeltä. Se kummeksuttaa miksi hänellä oli niin lappalainen nimi jos hän oli tullut Sompion sydänmaille "alamaailmasta" kuten Paulaharju kirjassaan kertoo ja rakentaneen jo 1670 saunaa Saunavaaralle?
Niila Berttunen sopisi hyvin tämän Simo Simonpoika Pelkosen pojaksi ikänsäkin puolesta, koska Niilan poika Niila syntyi 1661.
Eikös tuolla ole Nils Sormu=Nils Saunavaara? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344738Sompion Saunavaaran= Bertusen asukkaat olivat ymmärtääkseni tuohon aikaan 1675 Thomas Nilsson Tapio ja syytinkimiehenä Nils Simonsson ja Margareta vaimo. Oliko tuo Niila Nils Simonsson?? Ks. linkki yllä. Vuonna 1680 Nils Simonssonilla on jo merkitty omistustakin, jos oikein ymmärrän. Tuolloin hän käyttää myös nimeä Tapio. En tiedä kuinka vuosiin 1685 - 95 tulee suhtautua kun siellä näyttää olevan Nilsejä, Niiloja enemmänkin. Vuodesta 1685 nähdään Nils Tapio isäntänä, joka myöhemmin käyttää Sormu -sukunimeä. Lisäksi nähdään Nils Berttuinen ja poika N.N. (Nils Nilsson?).
Niilo Simonpojan kohdalla lukee "bordt rest att tigga".
Nils Simonsson Bertusesta, tarkoittaako tuo sitä, että hänen piti lähteä kerjuulle?
Juuri tuota Niila nimeä mietin, se kuulostaa hyvinkin lappalaiselta nimeltä. Se kummeksuttaa miksi hänellä oli niin lappalainen nimi jos hän oli tullut Sompion sydänmaille "alamaailmasta" kuten Paulaharju kirjassaan kertoo ja rakentaneen jo 1670 saunaa Saunavaaralle?
Sompion Saunavaaran= Bertusen asukkaat olivat ymmärtääkseni tuohon aikaan 1675 Thomas Nilsson Tapio ja syytinkimiehenä Nils Simonsson ja Margareta vaimo. Oliko tuo Niila Nils Simonsson?? Ks. linkki yllä. Vuonna 1680 Nils Simonssonilla on jo merkitty omistustakin, jos oikein ymmärrän. Tuolloin hän käyttää myös nimeä Tapio. En tiedä kuinka vuosiin 1685 - 95 tulee suhtautua kun siellä näyttää olevan Nilsejä, Niiloja enemmänkin. Vuodesta 1685 nähdään Nils Tapio isäntänä, joka myöhemmin käyttää Sormu -sukunimeä. Lisäksi nähdään Nils Berttuinen ja poika N.N. (Nils Nilsson?).
Tuo SAY:n Sormu vähän sekoittaa ajatuksia. Tulee mieleen Sormunen. Minusta tuo Nils Sormu-Saunenvaara näyttää samalta henkilöltä kuin Nils Berttuinen. Missähän alkuperäislähteessä tuo Sormu on?
Niilohan tuli aivan Lannan ja Lapin rajan tuntumaan juuri ja juuri Lapin puolelle Sompion Saunavaaraan. Tuo Niila-nimitys on ymmärrettävä ,koska hän tuli saamelaiseen lapinkylään, jossa varmasti vielä tuohon aikaan puhuttiin keminsaamea.
Mika J
Uskoisin, että Sormu on SAY:n tekijän lukuvirhe. Uskoisin myös, että Paulaharju tai joku muu on "omin päin" suomentanut Nilsin Niilaksi.
Nils Simonsson Bertusesta, tarkoittaako tuo sitä, että hänen piti lähteä kerjuulle?
Kuinka tuon nyt suomentais. Poissa, mennyt kerjuulle. Paulaharjulla oli tapana hieman "romantisoida" asioita.
Varmastikin näin on käynyt sillä eikös Paulaharju haastatellut vanhoja asukkaita, jotka kertoivat asioita perimätietona. Helpostihan sitä Lapinkylän asukkaaksi hyväksyttyjäkin kutsuttiin varmastikin "Lapin omilla nimillä" eli Nilsistä / Niilosta oli tullut perimätiedossa Niila??
Edellisten kaukainen sukulainen Niilo Simonpoika Pelkonen-Tapio-Perttunen-Saunaavaara , joka oli kai Niilon Perttunen-Jounin (s.1661) isä , asettui kai alemmaksi Kemijoen varteen Saunavaaraan noin 1688 (Länsipohjan läänin henkikirja 1699 sivu 1271 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...12176&pnum=115 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12176&pnum=115))). Mitä tuossa henkikirjassa lukee Nils Simonsson Bertusen kohdalla? Ks. linkki yllä.
Niilo Simonpojan kohdalla lukee "bordt rest att tigga". Nils Simonsson Bertusesta, tarkoittaako tuo sitä, että hänen piti lähteä kerjuulle?
Kuinka tuon nyt suomentais. Poissa, mennyt kerjuulle. Paulaharjulla oli tapana hieman "romantisoida" asioita.
Eihän tämä tekstinpätkä liity Paulaharjuun vaan Länsi-Pohjan läänin henkikirjan tekstiin koskien Nils Simonsson Bertusta. Tarkoittaako tuo lisäys kerjuulle joutumista vai mitä lie?
P.S. Taisitkin viitata tuohon Nils - Niiles- Niila nimiasiaan kun kerroit Paulaharjun romantisoivan asioita.
Paulaharju kirjoittaa kauniisti asioista ja siksi hänen kirjotuksiaan on oikein mukava lukea. Varmastikin tyyli oli ajan tapaan romantisoiva.
Niinpä tarkoitin. Sori, mutta tällä mobiilia kirjoittelu on vähän töksähtelevää .
Onkohan tuo sama Simo Simonpoika Pelkonen jo vuonna 1631 Kemijärvellä? --> http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654708
Minun tietojeni mukaan Simo Simonpoika kuoli tai tuli yli 65-vuotiaaksi 1668-75 välillä. Simo Simonpoika Pelkosen vaimo olisi ollut Berttunen, ja sitä kautta Simo jo kotiseudulla Oulun pitäjän Sotkajärvellä olisi käyttänyt Bertunen sukunimeä rinnakkaisnimenä. Jostain aiemmasta keskustelusta poimin tuon Bertusen vaimoksi.
Tuossa Simo Simonpoika 1668 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12261611 .
Tuossa Simo Simonpojan tila on merkitty autioksi 1675 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262003 .
Tuossa Niila Simonpoika Margeta-vaimoineen Tuomas Tapion syytinkiläisenä 1675 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649701 .
Niila Berttunen sopisi hyvin tämän Simo Simonpoika Pelkosen pojaksi ikänsäkin puolesta, koska Niilan poika Niila syntyi 1661.
Eikös tuolla ole Nils Sormu=Nils Saunavaara? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344738
Palaan vielä tuohon edellä olevaan linkkiin koskien asutuksen yleisluetteloa s. 155. Siellä tosiaan on Nils Sormu yhtä kuin Nils Saunavaara.
Aivan vain mielenkiinnon ja näkymien laajentamisen vuoksi liitän mukaan linkin, jossa luulisin koskevan Påhl Pelkoisen perhettä. Länsi-Pohjan läänin henkikirjassa 1674 aukeaman oikeassa sarakkeessa näkyy Kiemi Träskin asukkaita ja ensimmäisenä taitaa olla Påhl Pelkoinen ja vaimo Anna Johansdotter. Onko sitten poika Ni Påhlson ja mitä toisen lapsen kohdalla lukee...en saa selvää. Linkki: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2405&pnum=6
Miksihän täällä ei näy Simonia / Nils Simonssonia vai pitäisikö häntä etsiä aivan muualta?
Pitäisi siis löytää se alkuperäinen asiakirja, josta tuo "Sormu" on otettu.
Pelkosen perheen (1674) epäselvä merkintä on s: N: Påhlsson. Mielestäni tuo iso N tarkoittaa tuntematonta. Eli siis tuntematon Paavonpoika.
Toinen epäselvä merkintä olisi s: 1673 uthsluten. Ilmeisesti poika on vapautettu henkirahasta 1673.
Niilo Simonp. löytyy Tuomas Tapion isännöimästä talosta, Syt: Man: Nils Simonss.
Mikäli Niilo Simonp. Perttunen oli Simo Simonp. Pelkosen poika, niin miksi hän ei jatkanut isänsä talon pitoa? Sehän olisi ollut luonnollinen jatkumo. En ole huomannut, että kukaan olisi ottanut Simo Pelkosen tilaa hallintaansa. Oliko tila sitten sellainen, että sillä ei ollut elin mahdollisuuksia.
Sen sijaan Niilo Simonp. Perttunen, sen jälkeen kun on asunut "toisten nurkissa" perustaa uudistilan Lapin puolelle Saunavaaraan. Ehkä syy on sama, kuin Halosella, Pelkosella, Oinaalla ja Karppisella Lappiin siirtymisessä.
En minäkään oikein usko siihen, että Nils Simonsson Perttunen oli Simon Pelkosen poika
vaan omaa sukua Perttunen (mahdollisesti Oulunsuun tai Laitasaaren Perttusia).
Heikki Heikinpoika Tapio Ounasjoelta oli perustannut Kemijärven Ylikylään 1/4 manttaalin tilan
jonka myöhemmin jaettiin velipuolen (heillä oli yhteinen äiti) Thomas Lappalaisen ja Matti Tapion
välillä kahden 1/8 manttaalin osaksi. Thomas Johansson Lappalaisen 1/8 tila kutsuttiin Jounilaksi.
Täällä asui Nils Simonsson Perttunen syytinkimiehenä.
Simon Simonsson Pelkonen perusti 1/6 mtl Helisten tilan joka jäi jostakin syystä autioksi.
Henrik Jakobsson Pikkarainen omisti tämän tilan 1690-1697 ja 1698 tulee Pål Mattsson Tuuliainen
talonhaltijaksi. Seuraavana vuonna, 1699, muutti Pål Tuuliaisen veli, Matts Mattsson,
Thomas Tapion autiotilaan ja siellä Nils Nilsson Perttunen asui sitten syytinkimiehenä.
1. Nils Simonsson Perttunen
Puoliso: Margareta k. 1680
Thomas Johansson Lappalaisen syytinkimies 1/8 mtl Tapio eli Jounilan talossa.
2. Nils Nilsson Perttunen k. 23.4.1743 (ikä 82)
Puoliso 1: Brita Isaksdotter k. 20.1.1729 (ikä 58)
Puoliso 2: 5.12.1731, Elin Larsdotter Halonen k. 29.4.1742 (ikä 64)
Matts Mattsson Tuuliaisen syytinkimies 1/8 mtl Tapio eli Jounilan talossa.
3. Nils Nilsson Jouni k. 4.11.1743 (ikä 45)
Puoliso 1: 25.11.1716, Karin Tikkala k. 23.4.1719 (ikä 28)
Puoliso 2: 12.11.1721, Maria Olofsdotter Ollila-Kursu k. 11.11.1741 (ikä 45)
Puoliso 3: 26.9.1742, Brita Pålsdotter Halonen s. 1.9.1710 k. 4.11.1743 (ikä 33)
Tarkistelin Kemin asutuksen yleisluetteloita alkaen 1634. Siellä nähdään Helisten-Pelkoinen tilalla ensimmäinen kirjaus Simon Simonsson Pelkoiselle vuonna 1643. Ymmärrän että tilaa on verotettu vuodesta 1648 aina vuoteen 1653, jolloin tilalla Pelkoinen 1/6 mtl ja poika Claass Biörnskiöldh sekä merkinnät o- sekä Dr Jacobus. Kaikissa merkinnöissä on tuo 1/6 mtl omistuksessa.
Samalla sivulla nähdään ensimmäiset merkinnät Thomas Lappalaisen (Taipale) tulosta vuonna 1652 ja vuodesta 1653 verotettuna 1/4 osuudesta. Tiedot: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319183
Seuraavassa luettelossa alkaen vuodesta 1654 Tapion eli Lappalaisen tilalla asuu Thomas Lappalainen 1/4 mantaalilla verotettuna. V. 1661 tilalla 1/4 mtl Erich Bängtssonin leski ja edelleen Thomas Lappalainen sekä vaimo ja tytär vuonna 1664. Vuonna 1669 1/4 mtl nähdään vielä tämä leski sekä Matts Tapion vaimoneen ja hyyryläisineen (inh[hysning]). Sitten vuonna 1673 on tehty jotakin jakoa kun sekä Henrik Henriksson Tapioa että Thomas Lappalaista verotetaan 1/8 osasta. Tiedot: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342894 Kukahan tämä Hans Andersson on, en saa sukunimestä selvää, mutta tila on kirjattu Kankaan tilaksi. Tilalla nähdään nyt uudelleen samako? Claas Andersson sekä Henrik Eriksson sekä Sigfrid Mattson. Keitähän nämä ovat kun yksi Claas oli Thomas Lappalaisen pojaksi merkitty??
Ja tässä jo tarkastellussa aineistossa tilasta käytetään Saunavaaran nimeä ja ensin syytinkiläisenä Nils Simonsson 1695 ja 1678 Nils Tapion nimellä ja edelleen vuonna 1688 Nils Berttuinen 1/8 mtl omistuksellaan Saunavaaran tilalla. Tiedot: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344738
Tässä on edellä kyselty alkuperäisten asiakirjojen perään, mistähän asutuksen yleisluetteloita voisi kysellä?
Palaan vielä Kemiträskin asukkaisiin. Simonia etsiessä huomasinkin, että tämä Claass Biörnskiöldh näkyy useamman tilan merkinnöissä. Pohdin mikä tuo Son-sanalta näyttävä merkintä hänen nimensä edessä on ja mikä hänen roolinsa on näissä tila-asioissa? Esimerkiksi tällä sivulla: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319177 (teksti näkyy poikittain sivulla). En löytänyt henkilöstä tietoja ja tuli mieleeni oliko hän verottaja koska esimerkiksi tässä näkyy Per Nilsson vapautuneen veroista ja jälleen sama henkilö, mutta tässä tuo Son näyttäisi olevan Don? linkki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319194
Palaan vielä Kemiträskin asukkaisiin. Simonia etsiessä huomasinkin, että tämä Claass Biörnskiöldh näkyy useamman tilan merkinnöissä. Pohdin mikä tuo Son-sanalta näyttävä merkintä hänen nimensä edessä on ja mikä hänen roolinsa on näissä tila-asioissa? Esimerkiksi tällä sivulla: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319177 (teksti näkyy poikittain sivulla). En löytänyt henkilöstä tietoja ja tuli mieleeni oliko hän verottaja koska esimerkiksi tässä näkyy Per Nilsson vapautuneen veroista ja jälleen sama henkilö, mutta tässä tuo Son näyttäisi olevan Don? linkki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319194
Mulle tulee mieleen joku porvari, joka on ostanut köyhtyneen tilan. Minun käsittääkseni porvarit lainasivat talonpojille rahaa ja vakuutena oli tila. Jos talonpoika ei pystynyt maksamaan velkaa takaisin, niin porvari lunasti tilan itselleen.
Esim. oululainen porvari Claes Jenderjan oli 1600-luvulla ahkera tilanostelija.
Mika J
Näin tuon Claass Biörnskiöldhin osa tiloilla voisikin selittyä.
Paulaharjun mukaan Niila Perttunen olisi tullut "alamaailmasta" ja asettunut asumaan Sompion Saunavaaraan. Sukututkimusfoorumilla asiasta on paljonkin käyty keskustelua oliko Perttunen alkujaan Pelkonen ja lähtöisin Oulun eteläpuolelta.
Laitasaaren Laukassa kerrotaan asuneen Perttusia, Simo Perttunen perheineen. Keskustelu löytyy linkistä: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-16357.html Henkikirjoissa vuosilta 1665 nähdään Simon Bertilssonilla vaimo, poika ja pojan vaimo. Olisko mahdollista, että tuo sama poika vaimoneen voisi olla Sompion Saunavaarassa rakentamassa saunaa vuonna 1675?? En ole etsinyt Länsipohjan läänin henkikirjasta vuodelta 1665 kyseistä perhettä, löytyisikö sieltä Nils -poika.
Lisäksi keskustelua on käyty toisaalla. Linkki: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-12754.html
Simon Matinp Pelkonen vmo NN
Pelkonen eli Järvelä ¾ mant. Muhos Sotkajärvi
(kl1608) Simon Matss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1609)Simon Pelkoinen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1611) Simon Pelkoinen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1613)Simon Matss Pelkoinen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1616)Simon Matss Pelkoinen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(1624) maantarkastuskirjan mukaan tilalla oli vileltyä peltoalaa 2.16 äyrinmaata ( 1 äyrinmaa = 0,462 ha)
(kl1626) talollinen, talooon on merkitty 1 härkä, 1 sonni, 4 lehmää, 3 vasikaa, 6 lammasta.
(mk1627) talollinen Simon ja Henrik Pelkonen
(rl 1629) talollinen Simon Pelkonen v 1627-1629 mainitsee Simon ja hänen 30 vuotiaan poikansa Matin
(mk 1633-1634) talo on merkitty autioksi
Pelkonen Muhos Sotkajärvi 3/8 mant
(mk1633) autio
(mk1635) autio
pojat Simon ja Matti
Simon Simonp Pelkonen käytti myös nimiä Perttunen ja Tapio
vmo N.N
Pelkonen eli Järvelä 3/4 mant. Muhos Sotkajärvi
(hk-1631) kanssa-asuja
Kemijärvi
(hk1631-) talollinen
Se mistä Simo koppasi Perttusen sukunimekseen on vielä avoin kysymys, asui mahdollisesti jollain Perttusella vävynä ennen Kemijärvelle tuloaan, näin oletan, mutta asiakirja tietoa en toistaiseksi ole löytänyt. Sen kuitenkin katson selvitetyksi, että hän itse ei ole Perttus lähtöä.
-raimor-
Tai löytyisikö todisteita siitä, että Perttunen -nimi tulikin vaimolta??
Mikäli Niilo Simonp. Perttunen oli Simo Simonp. Pelkosen poika, niin miksi hän ei jatkanut isänsä talon pitoa? Sehän olisi ollut luonnollinen jatkumo. En ole huomannut, että kukaan olisi ottanut Simo Pelkosen tilaa hallintaansa. Oliko tila sitten sellainen, että sillä ei ollut elin mahdollisuuksia.
Sen sijaan Niilo Simonp. Perttunen, sen jälkeen kun on asunut "toisten nurkissa" perustaa uudistilan Lapin puolelle Saunavaaraan. Ehkä syy on sama, kuin Halosella, Pelkosella, Oinaalla ja Karppisella Lappiin siirtymisessä.
Olisiko joku porvari lunastanut tilan itselleen ja samalla häätänyt Simon lapsineen mieron tielle 1668 ja 1675 välisenä aikana?
Joku Claass Biörnskiöldh häärää tilalla 1648-53. Samaan aikaan tilalla on Dr. Jacobus, jonka täytyy olla Kemijärven ensimmäinen kappalainen herra Jakob (Nahkala) Kauhavalta.
Mika J
Jenderjan, Klaes (1650 - 1704)
suurkauppias
Klaes Jenderjan oli 1600-luvun loppupuolella Oulun kaupungin ja koko pohjoisen Pohjanmaan varakkain henkilö, jolla oli taloudellisen vaurautensa ansiosta huomattava vaikutusvalta. Jenderjan harjoitti kauppaa talonpoikien kanssa Oulun eteläpuolella, Kainuussa ja pohjoisempana Ii- ja Kemijokilaaksossa ja vei ostamiaan paikallisia tuotteita säännöllisesti Tukholmaan myytäväksi. Jenderjanin kuolemansa jälkeen 1704 hänen omaisuutensa arvioitiin peräti 70 788 kuparitalarin suuruiseksi. Siitä noin kolmasosa oli saatavia talonpojilta.
Kauppamies Claes Jenderjanilla oli majamiessuhde 28 talonpojan kanssa. Hänen veljellään Zachariksella 27 talonpoikaa. Luotonantajana Jenderjan oli Pohjois-Pohjanmaan suurin ja hänen kuoltuaan leskellä oli hallussaan mm. Tulkkilan -ja Pentinsaaren tilat Kemissä, Abraham Hoikan tila Liedakkalassa, Iisak Mustosen tila Veneheitossa, ja Olof Turusen tila Säräisniemessä. Vuonna 1706 leski myi useita Kemiläisiä tiloja. Talonpojat olivat velkaantuneet nälkä- ja sotavuosina Oulun kauppiaille niin pahoin, että menettivät heille talonsa ja kalastusoikeutensa.
Tosin itse Klaes Jenderjan tuskin lunasti Simo Pelkosen tilaa ,mutta toivottovasti löytyy alkuperäisasiakirjoja, joista selviää, että miten Simon tilan kävi.
Simon Simonsson Pelkonen perusti 1/6 mtl Helisten tilan joka jäi jostakin syystä autioksi.
Henrik Jakobsson Pikkarainen omisti tämän tilan 1690-1697 ja 1698 tulee Pål Mattsson Tuuliainen
talonhaltijaksi. Seuraavana vuonna, 1699, muutti Pål Tuuliaisen veli, Matts Mattsson,
Thomas Tapion autiotilaan ja siellä Nils Nilsson Perttunen asui sitten syytinkimiehenä.
En löytänyt mistään mainintaa, että Henrik Jaakonp. Pikkarainen olisi omistanut Simo Simonp. Pelkosen eli Helisteen tilan 1690-1697. Mutta ehkä siitä on merkintä tuomiokirjoissa. Esimerkiksi vuoden 1696 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968617 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968617) luettelon mukaan näyttäisi siltä, että Simo Simonp. Pelkosen tilalle ei ole saatu uutta asukasta. Siis ei vain veroautio talo, vaan ei edes asukkaita lainkaan. Mikäli nyt ylipäänsä ymmärsin mitään tuosta reunatekstistä.
Sen sijaan Paavo Matinp. Tuuliainen näyttää todellakin ottaneen Simo Simonp. Pelkosen tilan 1698 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772408 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772408)
Vuonna 1699 kuitenkin mainitaan Henrik Helisten tilan omistajana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775061 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775061)
Tässä on edellä kyselty alkuperäisten asiakirjojen perään, mistähän asutuksen yleisluetteloita voisi kysellä?
Nuohan ovat alkuperäisiä asutuksen yleisluetteloita. Ne on koottu veroluetteloista, esim. maakirjoista.
Itse en käytä em. luetteloita nimen omaan sen vuoksi, että ne on joku toinen kirjoittanut.
En löytänyt mistään mainintaa, että Henrik Jaakonp. Pikkarainen olisi omistanut Simo Simonp. Pelkosen eli Helisteen tilan 1690-1697. Mutta ehkä siitä on merkintä tuomiokirjoissa. Esimerkiksi vuoden 1696 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968617 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968617) luettelon mukaan näyttäisi siltä, että Simo Simonp. Pelkosen tilalle ei ole saatu uutta asukasta. Siis ei vain veroautio talo, vaan ei edes asukkaita lainkaan. Mikäli nyt ylipäänsä ymmärsin mitään tuosta reunatekstistä.
Sen sijaan Paavo Matinp. Tuuliainen näyttää todellakin ottaneen Simo Simonp. Pelkosen tilan 1698 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772408 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772408)
Vuonna 1699 kuitenkin mainitaan Henrik Helisten tilan omistajana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775061 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12775061)
Juu, tuomiokirjasta sen tiedon löysin. Tuo Henrik Helisten voisi juuri olla Henrik Pikkarainen. Hän poistui varmaan tilasta ennen kuin verovapavuodet, 7 vuotta, loppui.
Kemin pitäjän talvikäräjät 1690, 19-21 Februari:
Henrik Jakobsson Klockare ifrån Kemiträsk framkom och var begärandes få vedertaga Simon Pelkonens urgamla 1/8 mantals kronojord, vilket allaredan strax efter Johan Ottossons skattläggning öde blivit, och nu överallt med skog bevuxen så det är föga annars än lycka som han av villan, skog och mark det skulle upptaga vartill han begärde sig till hjälp Per Kärppäs oskattlagda torp att få bygga där sina hus, vilket honom beviljades således att Per Kärppäs och Simon Pelkonens boställe få vedertaga, men ej de ängar som Per Kärppä åtnjutit ifrån Karl Kärppäs skattehemman, det kronans länsman i befallningsmans ställe med nämndeman Anders Tapio skola utse, och prövade nämnden behövas till detta hemmans excolerande 7 års frihet, varom han anvisades vidare söka högvälborne Hr. Baron och landshövdingen herren Gustaf Grasses höggunstigaste bejakan därutinnan.
Onkohan tämä sama Simon Simonsson Pelkoinen joka asustaa 1654-1672 Helisten-Pelkoisen tilaa ja sitten vuodesta 1674 Helisten tilaa. Pelkosen tilalla nähdään samoihin aikoihin 1654 Jacobus (olisiko Jacob Lappodius Nahkala?) ja sitten 1660-64 Jacobuksen leski. Vuonna 1664 tilalle ilmestyy herra Esaias. Olisiko hän Esaias Fellman, joka myöhemmin 1680 nähdään perheineen Karpisen tilalla?
Mistähän tuo Helisten tilan nimi on lähtöisin, missä lukkari Henrik Jacobsson Pikkarainen asui? Onko Henrikin patronyymille Jacobsson tarkempaa tietoa koska kirjassa nähdään vuonna 1680 mågen Henrik Pickarainen ja Anna Jakobsdotter sekä vuonna 1683 Henrik Jacobsson ja Anna; linkki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343179
Palaan vielä Nils Jouniin (koskien keskustelua Johan Pehrson Caickonen: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9705 )
Sompion Saunavaaran= Bertusen asukkaat olivat ymmärtääkseni tuohon aikaan 1675 Thomas Nilsson Tapio ja syytinkimiehenä Nils Simonsson ja Margareta vaimo. Oliko tuo Niila Nils Simonsson?? Ks. linkki yllä. Vuonna 1680 Nils Simonssonilla on jo merkitty omistustakin, jos oikein ymmärrän. Tuolloin hän käyttää myös nimeä Tapio. En tiedä kuinka vuosiin 1685 - 95 tulee suhtautua kun siellä näyttää olevan Nilsejä, Niiloja enemmänkin. Vuodesta 1685 nähdään Nils Tapio isäntänä, joka myöhemmin käyttää Sormu -sukunimeä. Lisäksi nähdään Nils Berttuinen ja poika N.N. (Nils Nilsson?).
Tuo SAY:n Sormu vähän sekoittaa ajatuksia. Tulee mieleen Sormunen. Minusta tuo Nils Sormu-Saunenvaara näyttää samalta henkilöltä kuin Nils Berttuinen. Missähän alkuperäislähteessä tuo Sormu on?Sormu -sukunimi hämmentää edelleen. Saattoiko tässä olla kyseessä kaksikin eri Niiloa vai saattoiko Niilon (Simonsson) vaimo Margareta olla Sormun sukua. Jostakin muistan lukeneeni, että tämä Sormu -suku olisi saamelaisia. SAY 1674-1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344738).
Lisäksi pohdin sitä, että miksi Kemin pitäjän talvikäräjillä 1690 puhutaan Simon Pelkosen omistamasta ikiaikaisesta tilasta, ymmärrän niin että urgamla tarkoittaa ikiaikaista: "Henrik Jakobsson Klockare ifån Kemiträsk framkom och var begärandes få vedertaga Simon Pelkonens urgamla 1/8 mantals kronojord, ...". Korjatkaa jos käsitykseni on virheellinen.
1. Mitä Nils Jounilla oli Kaikkosilla tekemistä muuta kuin että hänellä oli Johan Johansson Kaikkonen
palkkapoikana? Minä olen merkinnyt Niilon vaimoksi Brita Isaksdotter s.n. 1670, k. 20.1.1729.
2. Miksi SAY:ssä on sekoitettu Tapio-Jounin ja Saunavaaran talot yhteen? Kyseessähän on kaksi eri tilaa.
Tapio/Jouni:
(mk1691) 1/8 Niels Simonss: Bertuin:
(kl1691) 1/8 Nils Berttunen
(hk1691) 1/8 Nils Bertoinen
(mk1692) 1/8 Nils Simonss: Bertuin: (skattar 1693)
(kl1692) 1/8 Nils Berttunen
(hk1692) 1/8 Niels Bärtuinen och son N:
Saunavaara:
(mk1691) 1/8 Niels Sormuinen
(mk1692) 1/8 Nils Saunaora (opt: 687. skattar 1693.)
3. Pitäisin Pelkoset ja Perttuset erikseen. Simon Pelkosen 1/6 manttaalin kruununtila jätettiin jo
Johan Ottessonin verotusaikana autioksi (siis ennen 1640). Kun lukkari Henrik v. 1690 pyysi ylösottaa
Simon Pelkosen yli 50 vuotta autiona ollut tilaa sitä kutsuttiin ikivanhaksi.
Mitä Nils Jounilla oli Kaikkosilla tekemistä muuta kuin että hänellä oli Johan Johansson Kaikkonen
palkkapoikana? Minä olen merkinnyt Niilon vaimoksi Brita Isaksdotter s.n. 1670, k. 20.1.1729.Tammikuun 7. päivänä 1718 kuoli Kemijärvellä "legopoika" Johan Johansson Kaickonen. Omaiseksi on kirjattu Nils Jouni. Jokin sukuyhteys täytyi olla olemassa. En tiedä mistä Nils Jounin vaimolle Britalle on löytynyt Johansdr patronyymiksi. Missään dokumentissa en ole onnistunut sitä näkemään. Olisi hienoa jos tietoon tulisi mistä lähteestä tuo Brita Isaksdr on löytynyt Nils Jounille vaimoksi. Tärkeintä olisi se, että asiat tulevat oikein selvitetyiksi ja tässä on nyt mahdollisuus jos tuo dokumentti löytyisi.
Lisäksi Britan kuolintiedoissa mainitaan omaisena Nils Jouni. Vuonna 1729 kuollessaan Brita oli 58 vuotias, jolloin hänen täytyi syntyä noin 1671.
2. Miksi SAY:ssä on sekoitettu Tapio-Jounin ja Saunavaaran talot yhteen? Kyseessähän on kaksi eri tilaa. Kiemi träsk 1674 - 1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344738): Talot ovat kyllä erillään SAY:ssäkin. Tapion eli Lappalaisen tilalla asuu 1695 Matts Tapiå ja vaimo Margeta Jacobsdotter. Bertunen eli Saunavaaran tilalla Thomas Nilsson Tapio ja syytinkimiehenä Nils Simonsson ja Margareta N. Vuonna 1680 Nils Simonssonilla on ymmärtääkseni omistus 1/8 tilasta ja tuolloin hän käyttää nimeä Tapio. Vuonna 1685 tilalla Nils Tapio ja toisella osalla ei asukkaita. Sitten ilmestyy Nils toiselle osalle vuonna 1688. Vuonna 1691 Nils Sormunen ja seuraavana vuonna Saunavaara, jonka jälkeen häviää tilalta. Olivatko Nils Simonsson Tapio ja myöhemmin ilmaantuva Nils Berttunen eri henkilöitä? Kumpika heistä oli Simonin poika?
3. Pitäisin Pelkoset ja Perttuset erikseen. Simon Pelkosen 1/6 manttaalin kruununtila jätettiin jo
Johan Ottessonin verotusaikana autioksi (siis ennen 1640). Kun lukkari Henrik v. 1690 pyysi ylösottaa
Simon Pelkosen yli 50 vuotta autiona ollut tilaa sitä kutsuttiin ikivanhaksi.Lähinnä kysymys vain siitä että tila oli jo 1640 Pelkosella, paljon aikaisemmin kuin tuo Kemin lapin suojamuuri poistettiin ja lantalaiset päästettiin asuttamaan Lappia.
Nils Jouni ja Brijtha Isacksd:r esiintyy pari kertaa kummeina v. 1722 Kemijärven syntyneiden ja kastettujen luettelossa (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/14.htm).
Ja heille on syntynyt Isack-niminen poikakin 16.11.1708 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2993135).
Nils Tapio ja Nils Simonsson Perttunen on yksi ja sama henkilö.
Nils Perttunen asui syytinkimiehenä Tuomas Jouninpoika Lappalaisen, Tapio eli Jouni, 1/8 mtl verotalossa
ja on selitys siihen miksi hän välillä käyttää Tapio ja Jouni lisänimenä.
Isä tai poika Nils Perttunen muutti kai sitten Saunavaaraan 1687 ja oli sen ensimmäinen asukas.
SAY:ssä Kemijärven Ylikylän Tapio eli Jounin tila on sekoitettu Pelkosenniemen Saunavaaran kanssa vaikka ovat selvästi kaksi eri tilaa.
Tapion tila oli alkuperäisesti 1/4 manttaalin tila ja sen perustaja oli Heikki Heikinpoika Tapio Ounasjoelta.
Sen jaettiin myöhemmin Tuomas Jouninpojan ja Matti Heikinpojan välillä kahteen 1/8 manttaalin osaksi.
Kiitos, tämä oli todella erinomainen tieto ja täydennys aikaisempaan tietämykseen, mikäli kysymyksessä on Nils Nilsson Bertunen - Jouni, joka syntyi 1661. Kastetiedoissa on jotakin epäselvyyttä koska Nilsille on kirjattu vaimoksi Elisabeth Nilsdotter 7. marraskuuta 1722 syntyneen Andersin lapsen kastetiedoissa ja puolestaan Erich Tapiolle tuo Brita Isacsdotter.
Kuitenkin sitten seuraavassa kasteessa 31.12.1722 Nils Jounin vaimona on Brita Isacsdotter. Saattoiko tuossa edellisessä tiedossa pappi sekoittaa vaimojen nimet? Tuskin Brita yhden kuukauden aikana olisi siirtynyt Nils Jounin vaimoksi.
Lisäksi kysymys siitä kummastako Nils Jounista tässä on kysymys. Voisiko olla jopa poika Nils vaimoineen (s. 1698), voisivat olla jo kummi-iässä. Jos kyseessä on isä Nils (s. 1661), hänen täytyi kummiksi lupautuessaan olla jo 60 -vuotias.
Pohdin vielä tuota tila-asiaa ja sen asukkaita. Miksikähän Nils alkaa käyttämään yhtäkkiä Sormusen nimeä, voisiko vaimo Margareta olla ko. sukua?
Tiedetäänkö Britan isästä Iisakista jotakin?
Palaan vielä Kemijärvellä kuolleen palkollisen Johan Johansson Kaikkosen osuuteen asiassa. Oliko kuolintietoihin kirjattu hänen asemansa "legopojke" koska Nils Jouni on kirjattu "omaiseksi" eli Johan olisikin ollut Nils Jounin talossa töissä eikä välttämättä mitään sukua hänelle.
Kemijärven kastetuissa miehet ja vaimot ei aina kirjoitettu vierekkäin.
Elisabetha Nilsd:r oli Nils ja Britan tytär joka avioitui 1712 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2999845) Matti Erkinpoika Tapion kanssa.
Erich Tapio voisi silloin olla Elisabethan appi.
Mitään varmoja tietoja ei varmaankaan pystytä löytämään Britan isä Iisakista.
Mutta Kemijärvellä ja sen naapurikylissä ei kulkenut monta Iisakkia että voidaan ehkä arvata
kenen tytär hän oli. Itse arvailen hänet Kemikylän Olof Isaksson Karppisen sisareksi.
Jättäisin kuitenkin hänet isättömäksi. Kemikylän Karppisten sukulaisuudesta ei tiedetä paljon mitään.
Palkkapoika tai -sotilas (legopojke, -soldat) ei välttämästi pitänyt olla joku sukulainen
vaan talon isäntä pystyi sen sijaan palkata joku renki mennä talon sotilaaksi.
Kemijärven kastetuissa miehet ja vaimot ei aina kirjoitettu vierekkäin.
Elisabetha Nilsd:r oli Nils ja Britan tytär joka avioitui 1712 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t2999845) Matti Erkinpoika Tapion kanssa.
Erich Tapio voisi silloin olla Elisabethan appi.Tämä hyvä tarkennus, jottei tule tehtyä vääriä johtopäätöksiä. Edelleen pohdin sitä kumpi Nils vaimoineen tässä kummina häärää koska tiedossani on Nils Nilsson Jouni nuoremman (s. 1698) tytär Brita, joka myöskin syntyy samoihin aikoihin 8. marraskuuta 1722 ja näkyy tässä samalla sivulla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=14) kastettuna. Kummeina hänelle Erich Pertuinen ja Margetha Ericsdr, Mattz Tapio ja Margetha Matzdr, Lars Cursu ja Nilsin vaimo Brita Jouni. Miksikä lapsen äiti oli kummina?
Tiedettävästi Brita tytär (s. 1722) avioitui Pehr Pehrsson Pietilän kanssa vuonna 1742 ja he saivat pojan, Nilsin 1744, joka oli ensimmäinen Suopankin nimen käyttäjä. Tämä sukunimen tausta kiinnostaa, jos joku siitä enemmänkin tietää.
Eli kysymys siitä oliko Brita tyttären äiti Brita Isaksdr vai oliko hän todellakin Nils vanhemman vaimo. Kyllähän kummeina ovat olleet isovanhemmatkin, ja tarkistelen kävikö näin tässä tapauksessa?
Minulla on tällaiset sukujohdot ko. suvuista ja henkilöistä:
Simo Simonpoika Pelkoinen s.n.1605 Oulun pitäjä. Muuttanut Kemijärvelle viimeistään 1631.
- vaimona joku Bertunen (Oulujokilaakson Perttusia).
Niilo Simonpoika Pelkonen-Tapio-Bertunen-Saunavaara s.n.1635 Kemijärvi
- vaimo Margeta.
- Lapinmaahan Sodankylän Saunavaaraan 1688 .
- Tuomas Tapion syytinkiläisenä vuoteen 1688. Sai 6 vuoden verovapauden Saunavaarassa 1688.
Niilo Niilonpoika Pelkonen-Bertunen-Tapio-Saunavaara-Jouni s.2.1661 Kemijärvi, kuollut 23.4.1743 Kemijärvi
- 1.vaimo Britha s.1671, kuollut 20.1.1729 Kemijärvi
- 2.vaimo Elin Laurintytär Halonen s.1678, kuollut 29.4.1742 Kemijärvi
- Matti Jounin syytinkiläinen.
Niilo Niilonpoika Bertunen-Jouni s.4.12.1698 Sodankylä, kuollut 4.11.1743 Kemijärvi
- 1.vaimo Carin s.1691, kuollut 23.4.1719 Kemijärvi
- 2.vaimo Maria Ollintytär Haloinen-Ollila-Kursu s.1696, kuollut 11.11.1741 Kemijärvi
- 3.vaimo Britha Paavontytär Halonen s.1.9.1710 Kemijärvi, kuollut 4.11.1743 Kemijärvi
Brigitta Niilontytär Jouni-Tapio s.8.11.1722 Kemijärvi, kuollut 3.5.1786 Kemijärvi Alakylä
- mies Pekka Pekanpoika Pietilä s.2.5.1694 Kemijärvi, kuollut 9.5.1759 Kemijärvi Alakylä
Niilo Pekanpoika Pietilä-Kulpakko-Suopangi s.20.6.1744 Kemijärvi Alakylä, kuollut 25.4.1812 Kemijärvi Ylikylä
Johan Juhonpoika Kaikkonen, kuollut 7.1.1718 Kemijärvi, oli Niilo Jounin legopoika (jonkinlainen palkollinen tai renki).
Käsittääkseni Juhon sisko oli Agnetha Juhontytär Kaikkonen s.1667, kuollut 2.12.1749 Kuolajärvi, joka avioitui Kuolajärvellä kahteen otteeseen. Ensin Antti Antinpoika Kuhmitsan kanssa ja sitten Olli Tuomaanpoika Halonen-Ollila-Kursun kanssa.
Lapin Kaikkosen suvusta on myös facebookin puolella puhetta. Se lienee alunperin savolaista perua.
Edelleen pohdin sitä kumpi Nils vaimoineen tässä kummina häärää koska tiedossani on Nils Nilsson Jouni nuoremman (s. 1698) tytär Brita, joka myöskin syntyy samoihin aikoihin 8. marraskuuta 1722 ja näkyy tässä samalla sivulla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=14) kastettuna. Kummeina hänelle Erich Pertuinen ja Margetha Ericsdr, Mattz Tapio ja Margetha Matzdr, Lars Cursu ja Nilsin vaimo Brita Jouni. Miksikä lapsen äiti oli kummina?
fadrar:
Erich Bertuinen, Margetha Erichsd:r
Matts Tapio, Margetha Matts Torwises hustro
Lars Cursu, Brijtha Jåuni
Kyseessä ei ole Britan äiti vaan täti Brita Nilsdotter Jouni.
Lars Olofsson Kursu s.n. 1699, k. 21.4.1762 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3733186)
vihitty 28.12.1722 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3001217)
Brita Nilsdotter Jouni s.n. 1702, k. 23.2.1758 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3733164)
Niilo Pekanpoika Pietilä-Kulpakko-Suopangi s.20.6.1744 Kemijärvi Alakylä, kuollut 25.4.1812 Kemijärvi YlikyläAvioitui Carin Pehrsdr Kankaan kanssa 12.4.1767 Kemijärvellä. Carinin koti nähdään Kemijärven rk :ssa vv 1753-59. Talossa isäntänä Pehr Kangas (4.3.1708) ja Maria vaimo (14.10.1711) sekä lapset Matts (20.4.1732), Anna (22.12.1735), Pehr (2.4.1737), Maria (22.5.1739), Carl (23.3.1741), Carin (14.1.1746), Lisa (13.9.1744), Wallborg (27.11.1748), Hendrich (20.3.1750) ja Olaus (4.1.1752). Kaipa hekin taustoiltaan olivat Halosia ja Oinaita.
Brigitta Niilontytär Jouni-Tapio s.8.11.1722 Kemijärvi, kuollut 3.5.1786 Kemijärvi Alakylä
- mies Pekka Pekanpoika Pietilä s.2.5.1694 Kemijärvi, kuollut 9.5.1759 Kemijärvi Alakylä Pari vihittiin 29.9.1742. Pehr Pietilän vanhemmista en tiedä tarkalleen. Eräs Pehr Pietilä kuoli 1710 48 -vuotiaana eli olisi syntynyt noin 1662. Voisiko olla ko. Pehrin (Pekan) isä?
Niilo Niilonpoika Bertunen-Jouni s.4.12.1698 Sodankylä, kuollut 4.11.1743 Kemijärvi
- 1.vaimo Carin s.1691, kuollut 23.4.1719 Kemijärvi
- 2.vaimo Maria Ollintytär Haloinen-Ollila-Kursu s.1696, kuollut 11.11.1741 Kemijärvi
- 3.vaimo Britha Paavontytär Halonen s.1.9.1710 Kemijärvi, kuollut 4.11.1743 KemijärviNils Nilsson Jouni vihittiin Maria Olofsdr Cursun kanssa 12.11.1721 ja tytär Brita syntyi seuraavana vuonna 1722. Marian koti ja vanhemmat nähdään Kemijärven rk :ssa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1474&pnum=15). Olof Cursu ja Agneta (Kaikkonen) vaimo nähdään Kemijärven rk :ssa. Lisäksi lapset Peer, Lars, Maria, Brita (Perin vaimo), Johan (stiufsson), Brita (Larsin vaimo) sekä Carl? (ei saa selvää). Lisäksi talossa Anders Kursu ja Carin vaimo sekä renki Pehr ja piiat Saara sekä Christin Mujo ja renki Hendrik Halonen. Olofin isä Thomas Halonen ilmestyy Kemijärvelle vuonna 1706 (ainakin rippikirjaan...) veljensä Pehrin ja tämän vaimon Annan kanssa.
Niilo Niilonpoika Pelkonen-Bertunen-Tapio-Saunavaara-Jouni s.2.1661 Kemijärvi, kuollut 23.4.1743 Kemijärvi
- 1.vaimo Britha s.1671, kuollut 20.1.1729 Kemijärvi
- 2.vaimo Elin Laurintytär Halonen s.1678, kuollut 29.4.1742 Kemijärvi
- Matti Jounin syytinkiläinen.Tässä olen virheellisesti olettanut että vaimo Brita olisi Kaikkosia. Tämä tieto nyt oikaistu koska Britan patronyymi on Isaksdr.
Niilo Simonpoika Pelkonen-Tapio-Bertunen-Saunavaara s.n.1635 Kemijärvi
- vaimo Margeta.
- Lapinmaahan Sodankylän Saunavaaraan 1688 .
- Tuomas Tapion syytinkiläisenä vuoteen 1688. Sai 6 vuoden verovapauden Saunavaarassa 1688.SAY :ssä sukunimi Sormunen hämää. Miksi Nils Simonsson esiintyi yhtäkkiä Sormusena? Olenkin arvellut voisiko tuo vaimo Margeta olla Sormusia? Sormusia kuitenkin asusti pohjoisessa.
Simo Simonpoika Pelkoinen s.n.1605 Oulun pitäjä. Muuttanut Kemijärvelle viimeistään 1631.
- vaimona joku Bertunen (Oulujokilaakson Perttusia).Jostakin keskustelusta olen myös itselleni kopsannut nämä alla olevat tiedot, vaikkakin tuossa edellä suositeltiin pitämään Pelkoset ja Perttuset erossa.
Olisiko Simon Pelkonen/Bertunen tullut Lumijoelta. Taisi ainakin Paavali sieltä tulla? Samuli Paulaharju kertoo asiasta näin: "Jostakin Lumijoelta taikka Kalajoelta sanotaan Vanhan Pelkosen olleen lähtöisin, ja jo 1650 -luvulla hän lienee asettunut Kemijärvelle sekä myöhemmin Kemijoen niemelle - suuri Pelkosenniemen kylä siihen sitten aikojen kuluessa kohosi."
"Samoihin aikoihin kuin Vanha Pelkonen saapui Sompion perukoille, asettui Kemijoen varrelle etelästä tullut Perttusen Niila ja kopelsi 1670 -luvulla jokitörmälle saunapahasen - se oli Saunavaaran kylän alku."
Mikäli Paulaharjun tarinoita on uskominen täytyy epäillä olisivatko kuitenkaan olleet Pelkosia molemmat herrat? Toisaalta...jossakin keskustelussa on mainittu Simon Mattsson Pelkonen/Pelkoinen Muhoksen Sotkajärveltä vv 1608 - 33, ja tämän jälkeen Pelkosen 3/4 mtl tila autio (voudintilit).
fadrar:
Erich Bertuinen, Margetha Erichsd:r
Matts Tapio, Margetha Matts Torwises hustro
Lars Cursu, Brijtha Jåuni
Kyseessä ei ole Britan äiti vaan täti Brita Nilsdotter Jouni.
Lars Olofsson Kursu s.n. 1699, k. 21.4.1762 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3733186)
vihitty 28.12.1722 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3001217)
Brita Nilsdotter Jouni s.n. 1702, k. 23.2.1758 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3733164)
Kiitos paljon korjauksesta ja selvennyksestä.
Korjaan edellistä: Olofin isä Thomas Halonen ilmestyy Kemijärvelle vuonna 1706 (ainakin rippikirjaan...) veljensä Pehrin ja tämän vaimon Annan kanssa. Eli kyseessä ei varmaankaan ollut isä Thomas vaan Olofin veli?
Palaan vielä näihin Kemijärven asuttajiin, niin kai heitä täytyy tituleerata kun ovat tulleet eteläisemmästä Suomesta, Muhokselta, Lumijoelta ja Savosta asti. Kovin montaa Lapinsukua ei ole tainnut heihin sekoittua Kemijärven suunnalla.
Sormusista on sanottu jossakin keskustelussa että Sormu -suku olisi saamensukua, mutta herää tässäkin epäily siitä että olivatko sittenkin tulokkaita. SAY :n tiedoista poimittu seuraavat tiedot:
I Brigitha Johansdotter Sormunen (5.10.1726)
Aviomies 1749 Mickel Mattson Halfwari N:o 6, (22.9.1724)
II Johan Sormunen Ylipaakkola (SAY Sormusen tila 1713)
Aviovaimo Anna Peersdotter Tossawa
Tilalla asui myös veli Henrik vaimonsa Annan kanssa.
III Jöns Henriksson Sormunen Sormusen tilalla 1678 - 1712
Aviovaimo Elin Ohlsdotter
IV Henrik Hansson Sormuinen tilalla 1663 – 1677
Aviovaimo Margareta Olofsdotter
Sormusen tilalla Henrik Erikssonin leski Sormuinen vv 1654 – 1663, jolloin tilalle tulee Henrik Hansson vaimonsa kanssa.
V Henrik Eriksson Sormusen tilalla vuodesta 1634
Aviovaimo, leski ei nimeä
Vuoden 1637 tiedossa Henrik Erssonin iäksi mainittu 52 vuotta. Henrik Ersson kuollut luultavasti 1641 koska tuosta alkaen tilalla Henrikin leski, aina vuoteen 1654, jolloin tilalle Henrik Hansson isännäksi.
VI Erik
Oulunjokilaakson historia kertoo Heikki Sormusen asuneen v. 1582 Oulunsalossa. Myös Tornionjoki-Kemijokilaakson asutuksen synnyn nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus sisältää Sormusia, Anders Sormusen v.1598, Olof Sormusen v.1610 ja Erich Sormusen v.1614. Näiden Sormusten epäillään lähteneen uudisasukkaiksi Oulunsalosta. (Lähteenä Sormusten sukuseuran Internet -sivusto)
Niin, Savossa asuu Sormusia.
Savossa asuu myös Kaikkosia.
Kun tietää ,että Savosta oli muuttoliikettä Oulujokilaaksoon ja Kemijokilaaksoon 1500-luvulta lähtien, niin tekisi mieli olettaa, että sekä Lapin Kaikkoset että Sormuset olivat savolaisten uudisasukkaiden jälkeläisiä. Samoin Lapin Lappalaiset. Lappalainen-sukunimi on Pohjois-Savossa yleisimpiä sukunimiä.
Nils Nilsson Perttunen k. 23.4.1743 (ikä 82)
Puoliso 1: Brita Isaksdotter k. 20.1.1729 (ikä 58)
Puoliso 2: 5.12.1731, Elin Larsdotter Halonen k. 29.4.1742 (ikä 64)
Matts Mattsson Tuuliaisen syytinkimies 1/8 mtl Tapio eli Jounilan talossa.Tuossa aikaisemmin kerrottiin että Heikki Heikinpoika Tapio Ounasjoelta perusti Kemijärven Ylikylään Tapion tilan. Tila jaettiin velipuolen Thomas Lappalaisen ja Matts Tapion kesken. Thomas Lappalaisen tilaa kutsuttiin Jounilaksi ja siellä asui Niilo Simonpoika syytinkimiehenä.
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344738)
Mikähän suhde tilan väkeen tällä Niilolla oli koska oli syytinkimiehenä ja oliko jokin sukuyhteys SAY :n mukaan Thomas Lappalaisen vaiko edellä olevan mukaan Mats Mattson Tuuliaisen perheeseen. Syytinkiläisestä kerrotaan että syytinkiläisen poika/syytinkipoika voi olla biologinen poika, mutta myös syytinkiläisen ottama syytinkimies, jolle syytinkiläinen on määrännyt testamentilla oman pojan oikeuden taloon niin irtaimessa kuin kiinteässäkin omaisuudessa sillä ehdolla, että tämä huolehtii testamenttaajasta vanhuudessa ja ylläpitää perintö/verotaloa veroa maksavana. Tyypillisesti syytinkimies oli vävy, tuleva vävy (naimakauppa sovittu, mutta tytär ei vielä naimaiässä), vävypuoli, poikapuoli, poikapuolen poika, tytärpuolen poika tai puolison lähisukulainen, jonka kautta taloa pyrittiin pitämään mahdollisimman läheisellä suvulla, jos itseltä puuttui rintaperillinen. Hyvin harvinaista oli, että jouduttiin ottamaan täysin suvun ulkopuolinen syytinkimies (lähde Suomen Sukututkimusseura / Tietoja Oulunsuun Juuruksesta ja Pikkaralasta).
Täydennän vielä tietoja koskien Lappalainen / Tapio tilaa Kemiträskillä. Vuonna 1669 Kemiträskillä asutti yksin tilaansa Thomas Lappalainen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184950) ja vuonna 1675 1/4 mtl tilaa asuivat Matts Tapio ja Tomas Lappalainen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262001), samoin vuonna 1676. Tilalla asuu lisäksi Hindrich Hindersson, oliko tuo Ounasjoelta tullut Henrikki. Jotakin muutakin tilaa koskevaa on kirjattu ylös, en saa siitä selvää (linkki: ks. Matts Tapio ja Tomas Lappalainen).
Vuonna 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183309) Matz Tapio asuu omalla 1/8 mtl tilallaan ja Thomas sekä Nils Tapio vertaisina asukkaina samankokoisella 1/8 mtl tilalla. He asuvat samaa tilaa vielä vuonna 1680 (Thomas ja Nils).
Niilon oletetulla isälläkään ei esiinny sukunimeä 1631 jälkeen. Onkohan tuo sama Simo Simonpoika Pelkonen jo vuonna 1631 Kemijärvellä? --> http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654708
Minun tietojeni mukaan Simo Simonpoika kuoli tai tuli yli 65-vuotiaaksi 1668-75 välillä. Simo Simonpoika Pelkosen vaimo olisi ollut Berttunen, ja sitä kautta Simo jo kotiseudulla Oulun pitäjän Sotkajärvellä olisi käyttänyt Bertunen sukunimeä rinnakkaisnimenä. Jostain aiemmasta keskustelusta poimin tuon Bertusen vaimoksi.
Tuossa Simo Simonpoika 1668 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12261611 .
Tuossa Simo Simonpojan tila on merkitty autioksi 1675 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262003 .
Tuossa Niila Simonpoika Margeta-vaimoineen Tuomas Tapion syytinkiläisenä 1675 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649701 .
Niila Berttunen sopisi hyvin tämän Simo Simonpoika Pelkosen pojaksi ikänsäkin puolesta, koska Niilan poika Niila syntyi 1661.
Eikös tuolla ole Nils Sormu=Nils Saunavaara? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344738Tarkistelin e.m. linkkejä ja viimeisimmässä nähdään SAY :n tiedot Niila Bertusen eli Saunavaaran tilasta. Kurkistin vielä kauemmaksi ja huomasin että yleisluettelon mukaan Ounasjoella asui myös Matts Eskilin tai Erikinpoika Oinas (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342909), joka muutti tilalta 1664 jonnekkin - ilmeisesti Kemijärvelle koska luin foorumin keskustelusta Tervolan sukuja 1700 -luvun alussa, että Rovaniemellä oli Oinaan talo, josta isäntä matkasi ylämaalle kun ei suostunut sotilaaksi lähtemään. Siitä sai puolestaan alkunsa Kemijärven Oinaan suku, jota vahvisti jo aikaisemmin ylämaihin muuttanut Jaakko Oinas. Niin Korkalon Oinaan tila autioitui vuosikymmeniksi. Matin epäillään asuneen nimenomaan Rovaniemen Oinaan taloa ja Oinas olisi periytynyt Matille äidin puolelta.
SAY :n tietojen mukaan tilalle muutti Matts Oinaan jälkeen herra Sigfrid perheineen. Oliko kyseessä Sigfrid Boveliuksen perhe. Kirjassa taitaa olla maininta köyhästä pappismiehestä, jolla on kymmenen lasta kasvatettavanaan. Tästä ajatus harhailemaan Matti Eskilinpojan poikaan Mattiin, joka syntyi 1639 ja avioitui Brita Sigfridintyttären kanssa. Nyt kysynkin saattoiko tuo Brita (s. 1647) olla mahdollisesti kyseisen Sigfridin tytär vaiko jonkun kemijärveläisen esim Könösen tytär. Jos joku tietäisi, olisi mukava kuulla ajatuksianne.
Niilo Simonpojalla oli useita nimiä, joiden taustoja ei tarkalleen tunneta. Hän käytti ainakin nimiä Pelkonen - Bertunen - Tapio ja Saunavaara. Vuonna 1644 Kemijoen selkosilla asusti Helisten eli Pelkoisen tilalla Simon Simonsson Pelkåinen ja mihin hävisi poikansa Niilo, jos tilaa tuli isännöimään Thomas Lappalainen eli Tapio vaimonsa kanssa.
Saattoiko Niilo avioitua Caup Tapiån lesken tyttären kanssa koska Ounasjoella leski asui tilaansa ainakin vv 1651 - 1669, en saanut selville mistä oli sinne tullut. Vuonna 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184004) tilalla asui lesken kanssa kaksi hänen tytärtään ja eikö ikänsäkin puolesta olisi sopineet Niilon vaimoksi, jos hän olisi syntynyt noin 1630. Samoin nämä syytinkioikeudet selittyisivät vaimon sukusiteen kautta Tapion taloon.
Syytinkiläisestä kerrotaan että syytinkiläisen poika/syytinkipoika voi olla biologinen poika, mutta myös syytinkiläisen ottama syytinkimies, jolle syytinkiläinen on määrännyt testamentilla oman pojan oikeuden taloon niin irtaimessa kuin kiinteässäkin omaisuudessa sillä ehdolla, että tämä huolehtii testamenttaajasta vanhuudessa ja ylläpitää perintö/verotaloa veroa maksavana. Tyypillisesti syytinkimies oli vävy, tuleva vävy (naimakauppa sovittu, mutta tytär ei vielä naimaiässä), vävypuoli, poikapuoli, poikapuolen poika, tytärpuolen poika tai puolison lähisukulainen, jonka kautta taloa pyrittiin pitämään mahdollisimman läheisellä suvulla, jos itseltä puuttui rintaperillinen. Hyvin harvinaista oli, että jouduttiin ottamaan täysin suvun ulkopuolinen syytinkimies (lähteenä tässä käytin seuran foorumia keskustelusta Oulunsuun Juuruksesta ja Pikkaralasta).
Nils Tapiollakin oli myöhemmin Kemijoella tilansa, mutta vuonna 1695 en näe enää Niilo Tapion nimellä vaan sinne on ilmestynyt Niilo Bertunen ja vielä myöhemmin ilmestyy Saunavaara. Tiedot maakirjoista.
Olisiko tähän tullut uutta tietoa ... ja kuka oli maakirjassa mainittu Caup Tapiå?
Nils Simonsson EI esiinny kertaakaan asiakirjoissa Pelkosen nimellä! Joku on virheellisesti olettanut hänet Simon Pelkosen pojaksi koska muita sopivampaa Simoa ei löydy Kemijärven seudulta hänen isäksi. Oma mielipiteni on, että hän on Oulujoen Perttusen sukua.
Laitasaaren Laukan talossa 1629-1676 asui yksi Simon Bertilsson Perttunen (sn. 1600-luvun alussa) joka sopisi aivan hyvin Nilsin isäksi. Simon perheeseen kuului ainakin kaksi poikaa vuonna 1663. Vain yksi niistä pojista tunnetaan myöhemmin nimellä Olli. Toinen tuntematon poika voi olla Nils, joka muutti Kemijärvelle 1663 jälkeen.
Mitään sukusuhdetta hänellä ei tainnut olla Tapion asukkaisiin. Että Nils oli täysin vieras Tapion tilalle käy ilmi eräästä käräjäjutusta jossa Matti Heikinpoika Tapio halusi jahdata Niilon pois sieltä kun Tuomas Jouninpoika Lappalainen oli muuttanut Lappiin (ilmeisesti Kemikylään koska siellä esiintyy 1680-luvulla Tomas Jonsson) ja hänen mielestä Niilolla ei enää Tapion tilalla ollut mitään tekemistä.
Mutta Nils oli investoinut kaikki omaisuutensa tilaan ja hänen poika oli mennyt talon puolesta sotilaaksi ja voitti siksi kiistan käräjäoikeudessa. Ei kuitenkaan kestänyt kauan kunnes hän lopulta muutti pois ja tuli Saunavaaran uudisasukkaaksi 1687. Tila autioitui ja Matti Matinpoika Tuuliainen ylösotti sen 1699.
En menisi arvailemaan Nilsin vaimon, Margetan, alkuperästä mitään kun ei edes hänen patronyymiä eikä sukunimeäkään ole tiedossa.
Tässä tuli erittäin hyvä täsmennys, kun ainakin itselläni Pelkonen on niin sitkeästi Niilon Simonpojan mukana kulkemassa. Tuli myös déja vu -tunne, olethan tainnut mainita siitä jo tuossa aikaisemmassa keskustelussa.
Taisipa Paulaharjukin todeta kirjassaan Sombio, että "Samoihin aikoihin kuin Vanha Pelkonen saapui Sompion perukoille, asettui Kemijoen varrelle etelästä tullut Perttusen Niila ja kopelsi 1670 -luvulla jokitörmälle saunapahasen - se oli Saunavaaran kylän alku." Eli kyseessä oli kaksi eri sukua ja Sodankylän papinkirjoissakin on merkittynä sekä Pelkosen että Saunavaaran Perttuset erikseen (Paulaharjun teoksesta).
Ehkä ajatukset ovat harhautuneet kun jostakin luin, että vuonna 1644 Helisten eli Pelkoisen tilalla olisi asustanut Simon Simonsson Pelkåinen. Tila vaihtoi isäntää ja hänen jälkeensä tilalle tuli Thomas Lappalainen eli Tapio vaimonsa kanssa. Niilo Perttunenhan oli tekemisissä myöhempinäkin vuosina tämän samaisen Thomas Tapion kanssa. Maakirjoissa nimi vaihtelee Nils Tapiosta vuoden 1695 Nils Bertuseen.
Lisäksi tuo syytinkisopimus on innostanut ajattelemaan, että oli olemassa jonkinlainen sukulaisuussuhde koska syytinkimies oli harvoin täysin ulkopuolinen. Syytinkiläisestä kerrotaan että syytinkiläisen poika/syytinkipoika voi olla biologinen poika, mutta myös syytinkiläisen ottama syytinkimies, jolle syytinkiläinen on määrännyt testamentilla oman pojan oikeuden taloon niin irtaimessa kuin kiinteässäkin omaisuudessa sillä ehdolla, että tämä huolehtii testamenttaajasta vanhuudessa ja ylläpitää perintö/verotaloa veroa maksavana. Tyypillisesti syytinkimies oli vävy, tuleva vävy (naimakauppa sovittu, mutta tytär ei vielä naimaiässä), vävypuoli, poikapuoli, poikapuolen poika, tytärpuolen poika tai puolison lähisukulainen, jonka kautta taloa pyrittiin pitämään mahdollisimman läheisellä suvulla, jos itseltä puuttui rintaperillinen. Hyvin harvinaista oli, että jouduttiin ottamaan täysin suvun ulkopuolinen syytinkimies (lähde Suomen Sukututkimusseura / Tietoja Oulunsuun Juuruksesta ja Pikkaralasta). Tästä syystä ajattelen, että olisiko Niilo voinut avioitua Tapion tyttären kanssa?? Tämä siis pelkkä arvaus.
Jotensakaan en saa sopimaan näitä kirjauksia yhteen ja mietin oliko Niilo Jouni ja Niilo Saunavaara ollenkaan sama henkilö.
Niilo Niilonpoika Jouni (4.12.1698) oli Matti Halosen rengin Niilo Niilonpoika Jounin poika. Niilo oli luultavasti ottanut nimen vaimonsa mukaan, NN tytär Jouni. Isä Niilo muutti Niilon synnyttyä syytingille Matti Tapion taloon vuonna 1704. Matti Tapion tila jaettiin kahteen samansuuruiseen tilaan vuonna 1703–04. Tapion tilaa jäi isännöimään Matti Pekanpoika Tapio ja Brita vaimo ja Jounilan isännäksi siirtyi Tuomas Pekanpoika Tapio eli Jouni ja syytinkipoika (vuonna 1708 Niilo mainitaan poikapuolena). Muuttaessa tilalle Niilo -poika oli tuolloin viisivuotias. Syytinkimies Niilo Niilonpoika Jouni (1661) oli Matti Tapion sisarenpoika. Kemijärvelle ilmaantui lisäksi Tuomas Lappalainen, joka mainitaan Matti Tapion velipuolena (veljenä?) tilanjaoissa.
Maakirjoihin veljekset ovat kirjattuina Pekanpoikina molemmat vuosina 1704 - 1706 (Mk 1704 jakso 37; mk 1706 jakso 36) ja SAY :n tietoihin Niilo sisarenpoikana (srs) sekä poikapuolena vuonna 1708 ja jälleen sisarenpoikana vuonna 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343177). Mutta Niilo Saunavaara on jo ilmaantunut kirjoihin vuonna 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13516310).
Oliko kyseessä sama Niilo ollenkaan? Lisäksi Tuomaalle on annettu isän nimeksi jossakin Jouninpoika ja Matille Heikinpoika?? Oliko lisäksi olemassa Matti Tapio ja Matti Matinpoika Tapio?
Maakirjoihin veljekset ovat kirjattuina Pekanpoikina molemmat vuosina 1704 - 1706 (Mk 1704 jakso 37; mk 1706 jakso 36) ja SAY :n tietoihin Niilo sisarenpoikana (srs) sekä poikapuolena vuonna 1708 ja jälleen sisarenpoikana vuonna 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343177). Mutta Niilo Saunavaara on jo ilmaantunut kirjoihin vuonna 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13516310). Saattoivatko veljekset Matti ja Tuomas sekä Niilo Simonpojan vaimo Margeta olla Peer Lappalaisen lapsia.
Kemi mk:
1698 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189841
1699 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189238
1700 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190115
1701 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189973
1702 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183615
1704 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257078
1705 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886416
1706 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13516307
1707 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389781
1708 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389299
1709 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388576
1710 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388108
Palaan vielä Niilo Jounin tarinaan. Aloitan Ounasjoelta.Vuonna 1635 asui Ounasjoella Tapion talossa Jöches Hindersson ja vuonna 1637 Jaakko Henrikinpoika oli 44 vuotias, joten hän syntyi noin 1593. Jaakko kuoli luultavasti noin 1640 koska talossa asui vuonna 1641 Cauppi (Jaakko) Tapion leski ja poika sekä tytär. Jaakon poika oli luultavasti Niilo Tapio (1625), joka mainitaan tuolloin samana vuonna 1641 ensimmäisen kerran ja oliko Margeta Jaakontytär sama henkilö, joka nähdään Kemijärvellä Matti Tapion leskenä vuonna 1681. Patronyymi Jaakonpoika mainitaan vuosina 1647 – 1648 Ounasjoen Tapiossa (SAY 1634 Kemi jakso 4). Niilo hävisi johonkin Ounasjoelta (lähti sotamieheksi?) ja leski kahden tyttären kanssa mainitaan talossa vielä 1652 ja sitten Tapion tila Ounasjoella autioitui.
Samaan aikaan toista Ounasjoen Tapion taloa ja Heiskaria asui Henrik Henrikinpoika (1581), jonka jälkeen tila autioitui 1644 ja tilaa viljelemään tuli Piera Lappalainen vuonna 1648.
Sitten Nilis Tapio ilmaantuukin yllättäen tuomiokirjassa uudelleen näköpiiriin. Eli Niilo Tapion vaimo Anna Pekantytär edusti perhettä kesäkäräjillä 1653. Tapion vanha tila mainitaan käsittelyssä ja asiaan liittyivät jollakin tavalla Kaarina Joosepintytär ja Aatami Jönssinpoika Rovaniemeltä[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Joka tapauksessa Aatami Jönssinpoika Rovaniemeltä mainitaan uudestaan vuoden 1654 tammikuun talvikäräjillä yhdessä sotamies Niilo Jaakonpojan vaimon Anna Pekantyttären kanssa[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Asiassa mainitaan lisäksi Pekka Jönssinpoika Lappalainenkin, liekö tämä ollut Aatamin sukulaisia, veli ehkä. Eli Niilo Jaakonpoika Tapio oli naimisissa Anna Pekantyttären kanssa, joka todennäköisimmin oli Pekka Jönssinpoika Lappalaisen tytär, ja Aatami Jönssinpoika oli setänsä?
Samoihin aikoihin Kemijärven kairaan ilmaantui Heikki Heikinpoika ja hänen jälkeensä Caupe (Jaakko) Tapion leski ja edelleen Tuomas Pekanpoika Tapio eli Lappalainen vuonna 1663 ja hänellä on syytinkimiehenä Niilo Simonpoika, jolla oli Margeta (Tapio, Lappalainen?) niminen vaimo. Vuonna 1671 Kemijärvellä asui ¼ mantaalin taloa Tuomas Lappalainen (mk 1671 jakso 6). Vuonna 1673 ¼ mantaalin taloa asuivat Matti Tapio ja Tuomas Lappalainen (Länsipohjan läänin mk 1673 jakso 7). Tila jaettiin Tuomas Lappalaisen ja Matti Tapio (Tuuliainen) eli Jounin vaimon Marketta Jaakontytär Tapion kesken eli vuonna 1677 molemmilla oli 1/8 mantaalia viljelyksessä (mk 1677 sivu 3 jakso 6). Vuoden 1680 tositekirjassa Kemiträskillä oli kaksi Tapion taloa, joista 1/8 mantaalin tilalla mainitaan Matti Tapion vaimo Margeta Jaakontytär (tila oli tuolloin autioksi merkitty) ja toisella samankokoisella tilalla Niilo Simonpoika Tapio ja Margeta N. vaimo (Pohjanmaan läänin tilejä, tositekirja 1680 sivu 84 jakso 85). Seuraavana vuonna 1681 Matti Tapiolla oli ¼ mantaalia ja Tuomaksen sekä Niilon tilalla 1/8 mantaalia, mutta tämä jako on esitetty jo vuoden 1680 maakirjassa. Vuoden 1681 tositekirjassa mainitaan Matti Tapion tilalla vaimo Margeta Jaakontytär ja Matinpoika, joka vuoden 1683 tositekirjassa saa nimenkin, Erik Matinpoika. Vuonna 1682 Tapion tiloja oli kaksi samankokoista 1/8 mtl ja isäntinä Matti ja Tuomas Tapio. Seuraavana vuonna 1685 Matin rinnalla asui Niilo ja Tuomas on hävinnyt. Matti ja Niilo asuvat talojaan aina vuoteen 1691, jolloin Matti Tapio isännöi yksin ¼ mantaaliaan.
Niilo Simonpoika (Perttunen?) ja Margeta Niilontytär (Jouni?) ilmaantuvat asumaan Kemijärven kairaan Tuomas Tapion ja Matti Heikinpoika Tapion kanssa samoille tiluksille.
Saattoikohan noin 1660 syntynyt Niilo Niilonpoika ehken olla Anna Pekantyttären (Lappalainen?) ja Niilo Jaakonpoika Tapion (Ounakselta) jälkikasvua, ellei sitten ollut Niilo Simonpoika Perttusen ja Marketta Niilontytär Jounin poika.
___________-
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) TK 1649 – 1652 kesäkäräjät kesäkuussa 1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708106
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) TK 1653 – 1654 1654 talvikäräjät tammikuussa jakso 199 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708342
Markku Pelttari
25.06.18, 12:30
Ilkka Väätin selvityksestä "Rovaniemen taloja ja sukuja 1543 - 1730) löytyy ainakin joitakin vastauksia kysymyksiisi. Tässä lainaus koskien tilaa Tapio III Ounasjoella:
Tapion kantatilan jaossa vuonna 1620 nuorempi veli Jaakko Heikinpoika Tapio (s. n. 1593) rakensi talonsa veljensä tilan läheisyyteen. Uudistalossa oli vuonna 1622 kolme lehmää. Vuonna 1624 Jaakon tilan veroluvuksi tuli 1/6 manttaalia – veroluku nousi kuitenkin neljän vuoden kuluttua ¼ manttaaliin. Vuonna 1626 uudistalossa oli viisi lehmää sekä puolen tynnyrinalan viljakylvö. Talosta tuli varsin elinvoimainen ja se ei autioitunut vaikeina aikoina 1630–1640-luvuilla. Kemin kappalainen Henricus Simonis sai sakot käräjillä 1635, kun hän oli lyönyt Jaakko Heikinpojan vaimoa Markettaa. Riita oli tullut todennäköisesti verojutuista. Jaakko eli Kauppi Heikinpoika Tapio kuoli vain 44-vuotiaana vuonna 1637. Talon isännyydestä huolehti tämän jälkeen tomera leskiemäntä Marketta neljä vuotta. Häntä kutsuttiin asiakirjoissa Kauppi Tapion leskeksi. Tapion talon poika Niilo Jaakonpoika tuli isännäksi leskiäitinsä jälkeen vuosiksi 1642–1650. Niilo Tapio kirjoitettiin sotilaaksi vuonna 1649. Niilosta ei tullut sotilasta, sillä hän karkasi eräjärville. Sotilaskarkuri Aatami Juhonpoika Kerttula Ylikylästä tappoi mahdollisesti vuonna 1652 Niilo Tapion Kalliojärvellä. Asiaa käsiteltiin pitkään eri käräjillä. Väkivaltaiset tapot ja murhat olivat erittäin harvinaisia 1600-luvulla. Murheellisten tapahtumien jälkeen sotilaaksi Tapion talon puolesta joutui torppari Mikko Jääskön poika.
Juhani Mäkitalo
25.06.18, 15:45
Tarkoittaapa hyvinkin. Tämä Niila on kästtääkseni lappalaisten käyttämä muoto.
JM
Juhani Mäkitalo
25.06.18, 15:53
Eihän SAY ole mikään alkuperäinen asiakirja, eli on yhtä alkuperäinen kuin meidän kirjoituksemme tällä palstalla. Muistelen, että olisi löytänyt ko. luettelosta virheitä. Virheitähän on kyllä alkuperäisissä asiakirjoissakin.
JM
Kiitos paljon noin tarkentavasta tiedosta. En päässyt tuosta tuomiokirjan tekstistä noin tarkkaan käsitykseen, tosin epäilys syntyi, että miehen taposta siinä käytiin selvittelyä.
Saattoiko Kemijärvellä asua kaksikin Niiloa, joita voisi pitää samana henkilönä? Todennäköisesti ounasjokiset Tapion isännät Jaakko Heikinpoika ja Heikki Heikinpoika olivat veljeksiä. Heikki Heikinpoika jostakin syystä muutti Kemijärvelle, ja Jaakon kuoleman jälkeen häntä seurasivat Kemijärven luhtaniityille Jaakon eli Caupe Tapion leski ja Tuomas Pekanpoika Tapio eli Lappalainen vuonna 1663 ja hänellä on syytinkimiehenä Niilo Simonpoika (Perttunen?), jolla oli Margeta (Tapio, Lappalainen) niminen vaimo. Kemijärvellä asui 1680 luvulla Matti Tapio (joka ehken oli Tuuliainen) ja naimisissa Marketta Jaakontytär Tapion kanssa. Sukuforumilla on kerrottu Matin hätyyttäneen Niilo Simonpojan pois talostaan sen jälkeen, kun Tuomas Jouninpoika Lappalainen muutti pois talosta. Jos Niilo Simonpoika Perttusen (Perttusia Saunavaarasta) vaimo oli Marketta Niilontytär Jouni eli Lappalainen, niin olisiko ajateltavissa, että Matti Tapion talosta hätyytti Perttus-sukuisen pois tiluksiltaan, jos vaimon sukulaismiehet Niilo ja Tuomas hävisivät, joista Tuomas hävisi Lapinmaahan, ilmeisesti Keminkylään. Niilo Jaakonpoika Tapio mainitaan jossakin paperissa Tuomas Jönssinpoika Lappalaisen syytinkimiehenä, ennen häviämistään. Lisäksi Niilo Simonpojan ja poikansa oikeuksia käsiteltiin käräjillä vuonna 1685 kun Tuomas Tapio lähti Lappiin[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).
Matti Tapion ja Niilo Simonpojan riitely eteni aina raastupaan asti, sillä Matin mielestä Niilolla ei ollut enää Tapion tilalla mitään tekemistä. Mutta Niilo oli investoinut kaikki omaisuutensa tilaan. Niilon poikakin oli mennyt talon puolesta sotilaaksi ja Niilo voitti siksi kiistan käräjäoikeudessa. Käräjillä olivat vuonna 1685 Niilo Simonpoika ja veljekset Tuomas ja Matti Tapiot[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Vuonna 1687 Matti Tapion tila on verolla. Niilo Tapio sai viiden vuoden verovapauden tilalleen[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) ja siirtyi Saunavaaraan uudisasukkaaksi 1687. Vuonna 1695 Kemiträskillä ei näy enää Nils Tapion tilaa vaan Nils Bertunen 1/8 mtl tilallaan ja edelleen vuonna 1700, samoin 1701. Matti ja Niilo asuvat talojaan aina vuoteen 1691, jolloin Matti Tapio isännöi yksin ¼ mantaaliaan. Tila autioitui ja Matti Matinpoika Tuuliainen ylösotti sen 1699.
Vuonna 1705 Niila Niilonpoika eleli Saunavaaran tilalla, ja Perttusta asutti Erkki. Eli vaihtuiko Saunavaaran sukukunta, jos Niila Niilonpoika otti Saunavaaran nimekseen ja Perttunen jäi Kemijärvelle? Lisäksihän tähän liittyy epäselvyys siitä, kuka oli vuonna 1661 syntynyt Niilo Niilonpoika, joka haudattiin Perttusen nimellä? Nimittäin, Niilo Jaakonpoika Tapion poika Niilon täytyi syntyä viimeistään 1653, jolloin isänsä kuoli.
Tapioita asui Ounasjoella jo varhain. Saattoiko olla, että Ounasjoella kirjattiin Jaakko ja Henrikki Henrikinpojat huonemiehinä aikakirjoihin vuosina 1608 - 1609, jolloin ilmeisesti viljelivät jotakin tilaa, kun maksoivat kymmenyksiäkin[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Kuka oli heitä aiemmin mainittu Henrik 1607, jonka sukunimikin mainitaan asiakirjassa, en saa selvää nimestä[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5). Ainakin vuoden maakirjassa 1605 - 1606 maakirjassa kerrotaan Henrik Tapion isännöineen puolen manttaalin taloa, Niilo Halvarin naapurina. Joku Tapio asusteli maakirjan mukaan Ounaksella jo 1603[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6).
Vaikkakin SAY on myöhemmin aukikirjoitettua tietoa, minusta se on näin aloittelijalle aivan oivallinen lähde etsiä alustavia tietoja (nopeastikin). Voihan niitä sitten tarkistella alkuperäisistä.
_____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Tuomiokirja 1685 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687029
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Tuomiokirjat 1685 sivu 59 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687029
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Mk Kemiträsk 1687 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13540653
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Voutikunnan tilit 1609 jakso 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658031
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Mk 1607 jakso 220 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655625
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Mk 1603 jakso 32 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660918
Palasin jälleen tähän kimuranttiin kysymykseen koskien Niilojen tarinaa Lapinmaassa. Pitäydyn pääasiassa muistiinpanoissa ja SAY :n tiedoissa. Muistiinpanot on tietysti koottu erilaisista lähteistä mm henki ja maakirjat, eri keskustelut jne. Alla sitten yksi ehdotus:
Niilo Niilonpoika Jouni 1697 ja Maria Kursu Kuolajärveltä
Niilo Niilonpoika Jouni 1661 ja Priita Iisakintytär (Kaicko)
Niilo Simonpoika Pelkonen ja Marketta Niilontytär Tapio n 1632
Niilo Jaakonpoika Tapio n 1610-1652 ja Anna Pekantytär Lappalainen
Caupe eli Jaakko Henrikinpoika Tapio (1593-1640) ja Marketta
Olivatko Heiskarin ja Tapion eli Lappalaisen isännät Pekka ja Tuomas Lappalainen veljeksiä. Jotenkin nämä Lappalaiset liittyvät Jounilan talonväkeen, sillä Tuomas Pekanpoika Jounila asutti taloa ja tuolloin 1708 Niilo mainitaan poikapuolena tai sisaruksenpoikana (srs), eli Niilon äiti oli Tuomaan sisar, ja silloin Marketta Niilontytär Tapio sopii olemaan Tapiolaisia, tapetun Niilo Jaakonpojan tytär ja Lappalaisen Anna Pekantyttären tytär.
Saunavaarahan ilmaantui vasta vuodesta 1674 Bertusena eli Saunavaarana asutuksi, jolloin sinne ilmaantui Tuomas Niilonpoika Tapio. Olihan siinä käynyt naapurissa Helisten tilalla jo Tuomas Lappalainen eli Taipale vaimon ja rengin kanssa, mutta lähti 1653 pois herra Jaakon ottaessa paikan asuinsijakseen. Nyt uudella yrittämällä matkassa tulivat syytinkimies Niilo Simonpoika ja Marketta Niilontytär. Sopivatko Marketta ja Tuomas olleen sisaruksia, eli Kalliojärvellä surmatun Niilo Jaakonpoika Tapion lapsia, ja myös Niilo Simonpojan syytinkiläisyys tätä kautta sukulaisena.
Pelkola sijaitsi reilun puolentoista kilometrin päässä Saunavaaralta, jos Fellmannia on uskominen. Hän tosin käytti mailin mittaa virstan (1,6 km) sijasta. Mutta, mikä oli Saunavaaran nimen alkuperä? Voisipa arvella, että tuo mäki olisi ollut peuranpyytäjien ansamaata ja tullut nimetyksi myöhemmin myös Perttusena, nimittäin peuranpyyntiin liittyvä peuranpyyntiaitaa kuvaava sana on myös piärtušm[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn1)- ~ bearttoš, joka suomen kieleen lainattuna sanotaan perttus[2] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Sauna[3] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn3) tarkoitti alkujaan maahan tehtyä syvennystä. Lappalaisen maailmassa se tarkoitti lapiomaisen sauvan päällä yöpymistä varten lumeen kaivettua kuoppaa, esimerkiksi rajuilman koittaessa. Lappalainen kaivoi saunan lumeen ja veti porontaljan peitteekseen, ja selviytyi huomiseen. Inarin lapissa se tarkoitti riekon ja metson yöpymisuuttua lumessa. Niinpä peuranmetsästäjät saattoivat ottaa tuon sauna nimen tarkoittamaan peurasaunaa, eli suurta ansakuoppaa. Olihan seutuvilla toinenkin peuranmetsästykseen liittyvä paikannimi, Moitavaara.
Ehkä Niilo sai siihen oikeudet vaimonsa lapinoikeuksien kautta, jos paikalla käväissyt aiempi uudisasukas Erkki Antinpoika siitä oli lapinmiesten voimin häädetty poies.[4] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn4) Jos G.A.Andersson on yhtään oikeassa, niin hän kertoo Saunavaaran kylän kohdalla olleista pienistä saarista, että siellä olisi ollut Manalanniemi -niminen kalmisto. Tähän samaan viitannee Matti Waronen (1895) teoksessaan Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla, eli Appelgrenin muistiinpanojen mukaan Manalanniemi on Kemijoen saaressa Sodankylän puolella lähellä rajaa, jonne on haudattu ristimätöntä kansaa.
Mitä tulee Saunavaara-nimeen ja sen toiseen muotoon Perttuseen, voisin jopa taipua uskomaan, että kyseessä olisi nimenomaan lappalaisten peuranmetsästäjien pyyntisija ja esivanhempia jopa voisi etsiä Lapinmaasta. Tiedä häntä:confused:.
____________________
[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Siida – Inarinsaamelaiset -kotisivu, julkaisija Sámi musea Siida, 2006
[2] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) © Taarna Valtonen (2018) Monikielisen Inarin paikannimet. Peuranpyyntäjien paikannimiä Inarissa. Toinen julkaisu: SUOMEN YMPÄRISTÖ 34 | 2007 Eletty, koettu maisema – näkökulmia saamelaiseen kulttuurimaisemaan Tiina Elo ja Päivi Magga (toim.)
[3] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Sauna -lehti 2/2016. Suomen saunaseura ry :n julkaisema 70-vuotisjuhlanumero
[4] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Sen aikaisilla tiedoilla koonnut Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista
Kokoillut ja kertonut G. A. Andersson; Lappalaisasutus
Minulla on tällainen sukujohto:
Niilo Niilonpoika Perttunen-Jouni (1698-1743), 3 vaimoa, joista ainakin yhden kanssa, Maria Ollintytär Halonen-Ollila-Kursun (1696-1741), kolme lasta.
Niilo Niilonpoika Pelkonen-Tapio-Perttunen-Saunavaara-Jouni (1661-1743), 2 vaimoa, joista Britan (1671-1729) kanssa ainakin 6 lasta.
Niilo Simonpoika Pelkonen-Tapio-Perttunen-Saunavaara (1635- ), vaimo Marketta.
- Niilo oli ensin Tuomas Tapion syytinkiläisenä. Perusti Saunavaaran uudistilan 1688.
Simo Simonpoika Pelkonen, vaimo Perttusia
- muutti Oulun seudulta (Oulun pitäjä?) Kemijärvelle
Simo Matinpoika Pelkonen
- asunut Oulun pitäjässä
En tiedä, olivatko Lumijoelta tullut Paavali Pelkonen ja tämä ilmeisesti Oulun pitäjästä tullut Simo Simonpoika Pelkonen sukua.
Simo saattoi olla Paavali Pelkosen setä sekä Paavali ja Niilo serkuksia.
Paavalihan perusti Pelkolan uudistilan nykyisen Pelkosenniemen kirkonkylän kohdalle 1670-luvulla jonkin verran Saunavaarasta pohjoiseen. Kumpikin nykyistä Pelkosenniemen kuntaa.
Minulla on tällainen sukujohto:
Niilo Niilonpoika Perttunen-Jouni (1698-1743), 3 vaimoa, joista ainakin yhden kanssa, Maria Ollintytär Halonen-Ollila-Kursun (1696-1741), kolme lasta.
Niilo Niilonpoika Pelkonen-Tapio-Perttunen-Saunavaara-Jouni (1661-1743), 2 vaimoa, joista Britan (1671-1729) kanssa ainakin 6 lasta.
Niilo Simonpoika Pelkonen-Tapio-Perttunen-Saunavaara (1635- ), vaimo Marketta.
- Niilo oli ensin Tuomas Tapion syytinkiläisenä. Perusti Saunavaaran uudistilan 1688.
Simo Simonpoika Pelkonen, vaimo Perttusia
- muutti Oulun seudulta (Oulun pitäjä?) Kemijärvelle
Simo Matinpoika Pelkonen
- asunut Oulun pitäjässä
En tiedä, olivatko Lumijoelta tullut Paavali Pelkonen ja tämä ilmeisesti Oulun pitäjästä tullut Simo Simonpoika Pelkonen sukua.
Simo saattoi olla Paavali Pelkosen setä sekä Paavali ja Niilo serkuksia.
Paavalihan perusti Pelkolan uudistilan nykyisen Pelkosenniemen kirkonkylän kohdalle 1670-luvulla jonkin verran Saunavaarasta pohjoiseen. Kumpikin nykyistä Pelkosenniemen kuntaa.
Olen aika varma, että sukunimi Perttunen tulee Oulun seudulta eikä sillä ole mitään tekemistä lappalaisten kanssa. Nimittäin Niilo Simonpoika syntyi jo Oulun seudulla, hänen äiti siis Perttusia.
Tulkinta syntyi lähinnä kokonaisuudesta (paikannimet, vanhat tavat, sukulaisuudet) ja vanhojen asiakirjamerkintöjen tiedoista. Lähtökohtaisesti jo paikan nimi kertoo sen, että Saunavaara eli Bertunen olivat lappalaisille yksi ja sama asia, eli peurasauna ja peura-aita saamenkielellä berttus. On hyvä arvioida myös tästä näkökulmasta, jolloin Perttusia ei tarvitsisi etsiä Muhokselta. Toki Muhoksenkin Perttusten nimen pohjalla saattaa hyvinkin olla peuranmetsästykseen liittyvä tausta, sillä saamelaiset asuttivat lähestulkoon koko Suomenniemeä muinoin.
Simo Simonpoika Pelkonen sai vuodesta 1643 tilansa nimeksi Helistenin, ja vasta Lappalaisen eli Tapion Tuomakselle kirjoitettiin oman tilansa tilannimeksi Saunavaara eli Berttunen, kun tämä teki ensimmäisen valtauksen vuonna 1652[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Tuomas Lappalainen (Taipale) nimellä vaimon ja rengin kanssa, mutta hävisi siitä herra Jaakon aikana, ja kirjattiin Tuomas Niilonpoika Tapion nimellä paikalle jälleen vuonna 1674, syytinkimies Niilo Simonpojan ja Marketta Niilontyttären kanssa. Vuonna 1685 Tuomas Saunavaara eli Berttunen siirtyi maakirjassa Niilo Tapiolle, joka käytti nimiä Berttunen ja Saunavaara vaihtelevasti vuodesta 1688. Jos Fellmannin kirjanpito yhtään pitää paikkansa, niin tilojen Pelkosen ja Saunavaaran asumusten väliin jäi noin 1,6 km (virsta eli maili) kaistale erottamaan nämä toisistaan.
Sitten ilmeisesti Niilo Niilonpojan isän Niilon kuoleman jälkeen vuonna 1704 kirjattiinkin, että tuo kahdeksasosamanttaalin tilalla oli ”päällekkäinen ylöskirjaus” eli ”dubbelt opfört afskrifs afkårtet: lengden eft: det är ett hemm som äfwen kallas Erik Bertunen” ja vuonna 1706 kirjattiin ”Nils Saunawaara är dubbelt opförd, kallas Erik Berttunen”. Nyt onkin vaikea tietää, oli kyseessä Paavo Tuuliaisen veljestä Erikistä, Erik Helistenistä ja Elina-vaimosta kyse.[2] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Tapion Erikin vaimo oli nimeltään Liisa, mutta Liisa mainitaankin jo 1698 Tapion Erkin leskenä, ja vapautettuna veroista. Olisiko ollut Erkki Erkinpoika Tapio, joka poistui Kemijärven Tapiosta vuonna 1700 kirjauksella: ”afw: till Lappmarcken” ja vei vihille Marketta Erkintyttären[3] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn3), joka sopisi olemaan Helisten tilan tyttäriä. Samoihin aikoihin Matti Tapion eli Jounin (Matti Túliaisen ylösottama tila) syytinkimieheksi ilmaantui Niilo Niilonpoika (1661) Brita-vaimon ja äitinsä [matmor] kanssa. Niilo Niilonpoika mainitaan Matti Tuliaisen ylösottamassa Tapiossa, josta erotettiin merkintöjen mukaan 1704 maakirjassa Matti Pekanpoika Tapiolle ja Tuomas Pekanpoika Tapiolle kahdeksaasosamanttaalin tila ja siellä henkikirjatiedon mukaan asui Matti Matinpoika Tapio eli Jouni syytinkimiehensä ja tämän vaimon sekä äidin kanssa.
Kyseessä oli siis Niilo Niilonpoika Jouni ja Briita-vaimo. Niilo mainitaan talossa vuonna 1706 sisaruksenpoikana, vuonna 1708 poikapuolena ja edelleen 1710 sisaruksenpoikana[4] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn4).Koska kyse oli sukulaisuuksista, niin:
- Sopisiko tähän kohtaan se kuvio, että Matti Tuuliainen vanhemman vaimo oli Marketta Jaakontytär Tapio, jolta Matti Matinpoika omaksui sukunimen Tapio (tila 1704 alkaen Tapio eli Tuuliainen) ja Niilo Niilonpojan (1661) äiti oli Marketta Niilotytär Tapio, niin kyse olisi sisarusten jälkeläisestä. Niilo-pojan ollessa noin viisivuotias, isänsä siirtyi Halosen Matille rengiksi. Niilon (1661) ja Priitan lapsista ainakin Iisakki omaksui Bertuinen -sukunimen.
- Olihan myös Niilo Niilonpojan (1661) isä Niilo Simonpoika vaimoineen elänyt syytingillä Jounilan isännän Tuomas Lappalaisen suojissa, ja tässä kohtaa epäily siitä, että Niilo vanhemman vaimo olisi ollut Tuomaan sisar, Anna Pekantytär. Tuomaan patronyyminä mainitaan myös Pekanpoika.
- Niilo Niilonpoika Jouni mainitaan käräjillä 1741 käsittelyssä yhdessä Tuomas Wuolappan kanssa ja tuolloin Niilo mainitaan vanhana gubbena eli miekkosena Kemijärven Jounilassa (Länsipohjan pohjoinen tk, tuomiopöytäkirjat kuva 8[5] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn5)). Tuossa pöytäkirjassa mainitaan ”gammal Lappe Turvasen Júnkj, joka taisi olla Niilo Jounin kanssa todistamassa Tuomas Wuolabban tekosia, joilla tämä oli noitunut oman naapurinsa Pekka Aran ja tämän pesueen pahan hengen valtaan. Loitsun olivat kuulleet Aran Taneli ja äitinsä Rasina Suas sekä veli Henrikki Ara, jotka olivat läsnä kun loitsu kuului.
Bertunen eli Saunavaara oli siis alkujaan Tuomas Niilonpoika Tapion asuttama tila ja Tuomaalla syytingillä Niilo Simonpoika vaimonsa Marketta Niilontyttären kanssa. Tuomas jätti tilanpidon 1685 Niilo Tapiolle, joka myöhempinä vuosina mainitaan nimillä Berttunen ja jopa Sormusen nimellä vuoden 1691 maakirjassa, mutta palautui jo 1692 Niilo Saunavaaraksi, jolloin oma poikakin Niilo Niilonpoika oli jo syntynyt.
Voisiko tuota tarinaa tulkita siten, että Niilo Simonpoika ei tuota vaaran tilaa nimennyt Perttuseksi eikä Saunavaaraksi, vaan sen laelta löytyi peuranpyynnissä käytettyjä peurasaunoja eli piärtušm- ~ bearttoš, joka suomen kieleen lainattuna sanotaan perttus. Ei voisi somemmin sopia paikannimeksi:D:, mistä isännät nimensä omaksuivat.
Olisi kyllä mukava, jos jotakin todisteita puolesta tai vastaan tähän saataisiin. Tärkeintä totuutta tavoitteleva tulos:rolleyes:
_____________
[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Kemi, jakso 21: <Kemijärvi> Kemiträsk: Helisten = Pelkonen; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737620175&aineistoId=3607430917 / Viitattu 25.5.2023
[2] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Kemi, jakso 26: Kemijärvi - Helisten, Saunavaara; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6229838340&aineistoId=3607441414 / Viitattu 25.5.2023
[3] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Niilo Niilonpoika Jounin (1697) ja Marian tytär Brita syntyi 1722 ja kummeina olivat Erkki Perttunen ja Margeta Erkintytär, Matti Tapio ja Mareta Matintytär, Lauri Kursu ja Brita Jouni. Erkki Perttunen sopii olemaan Tapion Erkki Erkinpoika, joka omaksui Perttusen nimen vasta muutettuaan Saunavaaraan eli Berttuseen, ja vaimo sopii olemaan Helistenin Erkin tytär.
[4] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Kemi, jakso 14: Kemijärvi - Tapio = Lappalainen, Tuuliainen = Tapio; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6229838724&aineistoId=3607441414 / Viitattu 25.5.2023
[5] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Tuomiopöytäkirjat http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5593&pnum=8
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.