Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pöyliö-Kiviniemi Kemijärveltä
I.Tilallisen tytär Susanna Michelsdr Kiviniemi (s. 1.11.1826 Kemijärvi) muutti Greta Caisa Suopangin kanssa Kemijärveltä maaliskuussa 1857. Susanna Kemiin ja Kaisa Tornioon. Linkki: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/muuttaneet_1848-1882_ik201-202/9.htm
II. Susanna oli Michel Mattson Pöyliön ja Britan Olofsdr Aholan tytär. Linkki: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1499&pnum=47 Vuoden 1841 rippikirjassa Pöyliön perhe muuttaa uudisasukkaiksi Kiviniemien tilalle (n:o 33) ja varmaan tässä vaihtuu sukunimikin. Linkki: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1841-1847_ik199/132.htm
Michel Mattson syntyi 20.3.1801 Kemijärven Alakylässä.
III. Vanhemmat Matts Michelson (10.8.1772) ja vaimo Brita. Brita oli ilmeisestikin omaa sukuaan Luusua. Matts Michelssonin syntymätiedot oikealla aukeamalla: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1468&pnum=52
IV. Matts Michelsson Pöyliön isä oli Michel Ericsson Pöyliö ja äiti Anna (olikohan Anna Michelsdr Luusua?). Matts Michelsson syntyi Kemijärvellä 10. elokuuta 1772. Kummeina olivat muiden muassa Eric Ericsson Pöyliö ja vaimo Anna. Kts. ed. linkki. Olivatko he syntyneen lapsen isovanhemmat? En löytänyt Matts Michelssonin isälle Michel Ericssonille syntymäaikaa saati isoisä Ericille. Erik Pöyliö oli syntynyt ilmeisestikin noin 1737 koska Hiskistä löytyy Erik Pöyliölle tiedot hautauksesta 16.4.1809, jolloin pappi on kirjannut hänen olleen 72 -vuotias. Myös vanhempi Erik löytyy Hiskin tiedoista. Hän olisi syntynyt 1708. Keitähän nämä Pöyliöt ja Luusuat ovat ja mistä ovat tulleet?
Frantsila-Luusua sukuhaara Outika IV
Erkki Juhonp Fratsila-Luusuan syntymä Tervolassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/104.htm
Tervolan Koivusta muuttavat v. 1720 Kemijärvelle Johan Mikonp Frantsila ja Anna Erkint Hirmu. Heidät on vihitty Kemissä 8.4.1706.
Heidän poika Erkki s. 24.4.1715 vih. 1.10.1749 vmo Brita Juhont Kupari-Tarvas s. 23.1.1726 .
Heidän poika Olli Erkinp Frantsila-Luusua s. 13.8.1753 vih. 29.3.1774 vmo Margeta Juhont Halonen s. 15.1.1752 .
Ollin ja Margetan tytär Brita Ollint Frantsila-Luusua s. 14.2.1778 vih. 26.4.1799 Matti Mikonp Pöyliön s. 10.8.1772 kanssa.
arskap
Tässä tulikin paljon täydennystä. Olikohan vielä Matts Michelssonin isänkin vaimo Luusuan sukua (Anna Michelsdr?). Olikohan tämä mainittu Frantsila sitä samaa sukua, joka oli alunperin tullut jostakin Limingan-Lumijoen suunnalta?
Merkillistä, mutta Kemijärveltä yhdessä tulleiden Susanna Kiviniemen ja Kaisa Suopangin esi-isien tiet yhtyvät, sillä Caisa Suopangin kautta sukujuonne etenee myös Erik Ersson Pöyliöön s. 1708 ja hänen poikiinsa Erickiin s. 1736 ja Simoniin s. 1747. Elikkä heidän isoisän(äidin) isät olivat veljeksiä. Linkki: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1479&pnum=12.
Mikko Erkinp Pöyliön vaimo oli minun mielestä Anna Matint Tervo-Palosaari s. 29.10.1745.
Tästä linkin sivulta 2. alhaalta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1984&pnum=88
Suopankiin palaan, jos löydän vastauksen.
arskap
Itse asiassa minun ehdotukseni perustui pelkästään Hiskin tietoon Anna Pöyliön hautauksesta vuonna 1817. Kerrottiin Matt Modren Anna Pöyliön kuolleen 9.2.1817 86 -vuotiaana ja löysin kirkonkirjoista 14.5.1731 syntyneen Anna Mickelsdr Luusuan. Linkki vasemman aukeaman alareunassa syntymätieto: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1511&pnum=23
Hyvä jos asia tarkentuu.
Pitänee tarkentaa vielä Pöyliöiden sukulinjaa. Tietystikin Mickel Ericsson Pöyliön s. 1745 isä oli Erik Ersson Pöyliö s. 1708. Taisi tulla jo liiankin monta Pöyliötä listalle. Linkki: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1479&pnum=12
Tuo ko. Anna kuolee 19.10.1749, ikä 18/5/2/4
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1747-1787_ik200-201/82.htm
arskap
Suopangin sukuhaara Outika I
Muuttoluettelossa on sivu 256 eli RK 1856-1865
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527877
Suopangi Greta Nilsdotter s. 14.6.1811, oikea s.aika on 6.11.1812, 1. merkintä oik. puolella
oä.dr. Kaisa Greta s. 17.9.1837
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1787-1820_ik201/111.htm
Edellisellä RK 1848-1854 mukana äidin isä, leski Nils s. 11.7.1777 k. 11.3. 1853
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527679
RK 1841-1847
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527425
RK 1832-1838
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5526853
sama kirja, eri sivu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5526859
RK 1824-1830
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527107
RK 1816-1823
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5526003
RK 1807-1815
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5525808
RK 1801-1806
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527041
Tässä Nils Nilsinp Suopanki vih 13.12.1800 Margeta Simont Pöyliön kanssa.
Margeta tulee täältä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5527086
RK 1793-1800
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524978
Nils, joka on s. 20.6.1744 on Pekanp Pietilä ja hänen vmo Carin Pekant Kangas
arskap
Mulla on
Erkki Erkinpoika Pöyliö (30.4.1708-5.12.1785)
vmo Anna Paavontytär Halonen (27.1.1713-28.3.1786)
poika Erkki Erkinpoika Pöyliö (1.5.1736-)
poika Mikko Erkinpoika Pöyliö (14.3.1745-)
Mikon vaimo Anna (24.12.1745-)
Mika J
Kyllä kait tähän merkintään pitää uskoa:
”Michels hu. Anna Palosari”
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524840
arskap
Jatkoa edelliseen:
Kemijärvelle muuttaa 14.3.1771 vmo Anna Matintytär, Gerh. Snellmanin todistuksen mukaan
Tervolasta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/muuttaneet_1751-1780_ik200/7.htm
Ja mitäs täällä lukee Anna Matintytär Palosaaren perässä:
Obiit Kemiträsk med bet. d: 14. Marti 1771, Annan s.aika 1745 oct. 29.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837878
Tässä kastemerkintä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt_1741-1778_ik226-227/37.htm
arskap
Suopangin osalta taisi mennä minullakin samalla tapaa. Pitää vielä perehtyä aineistoon tarkemmin. Susanna Kiviniemen tausta minulla menisi näin ...
Susanna oli syntynyt 1826 Kemijärvellä Michel ja Greta Kiviniemen tyttäreksi. Perhe otti Kiviniemen sukunimen tilan mukaan. Michel oli Pöyliö sukuaan, syntynyt 1801.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1824-1831_ik199/107.htm
Tässä vaihtuu sukunimi Kiviniemeksi: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1848-1854_ik200/156.htm
Johan Aadolf Kiviniemi 24.6.1864 Kemin msrk
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7833955
Susanna Michelsdr Kiviniemi 11.1.1826 Kemijärvi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1499&pnum=47
Michel Matsson Pöyliö 20.3.1801 Kemijärvi http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1468&pnum=52 & Brita Olofsdr Ahola s. 1801
Matts Michelsson Pöyliö 10.8.1772 Kemijärvi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5525049 & Brita Olofsdr Luusua 4 tai 7.2.1801 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1787-1820_ik201/57.htm
Michel Ericsson Pöyliö 14.3.1745 Kemijärvi & Anna Mattsdr Palosaari 20.10.1745
Erik Ersson Pöyliö 30.4.1708
Korjaan jälleen ed.viestini aloituksen. Susanna syntyi siis Michel ja Brita Pöyliön tyttäreksi Kemijärvellä. Brita o.s. Ahola.
Anna Matintytär Palosaaren muutto nähdään rippikirjassa eli hän muutti Tervolasta keväällä maaliskuussa 1771 Kemijärvelle. Kemijärven rippikirjassa nähdäänkin Michel ja Anna rippikirjassa vuosilta 1778-84: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1483&pnum=9
Annan isä oli oletettavasti patronyymin mukaan Matti-Mattz ja Tervolan rk :n mukaan Matille oli kirjattu patronyymiksi Pehrson. Pehr Palosaarta ei löytynytkään vaan Johan. Joten syntymätiedoilla haettuna uskoisin, että Matts Pehrson Palosaari oli Pehr Olofson Terwon poika? Syntymätieto aukeaman oikealla sivulla: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2086&pnum=30
Meniköhän metsään??
Aivan oikein, juuri noin.
Myös Annan vanhempi sisar Brita s. 27.12.1733 vih 21.1.1754 Kemijärvelle Esaias Matinp Halosen s. 3.10.1734 kanssa.
Tervolasta RK 1749-1755
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837767
Kemijärvelle RK 1753-1759
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524670
Matti Pekanp Tervo s. 19.12.1708 vih 18.3.1733 vmo Anna Juhont Palosaari s. 3.12.1712
Neder Terwo: RK 1726-1735
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837518
Palosaari: RK 1736-1745
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837634
arskap
Kemijärvelle muuttaneen Annan äiti Anna Johansdr Palosaari:
syntymätiedot 3.12.1712 löytyivät rippikirjasta: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1984&pnum=88
Epäilen syntymätietojen perusteella hänen olevan Johan Carlson Kuparin tytär, sikäli-mikäli hän on Tervolassa syntynyt koska muita sopivia ehdokkaita ei löytynyt: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2086&pnum=39
Tieto sivun oikealla aukeamalla.
Kyllä, kyllä on kyse samasta henkilöstä Anna Juhont Kupari-Palosaari s. 2.12.1812.
Annahan tuli ensin, avioiduttuaan Neder Terwoon RK 1726-1735 :
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837518
Seuraavassa jaksossa he muuttivat yhdessä Kupari-Palosaareen. Siellä Matti statuksella
Matts Terwo Mågen. Ja isäntänä Johan Kallenp Kupari-Palosaari.
arskap
Korjaus edelliseen lyöntivirheeseeni; Anna Juhont Kupari-Palosaari syntyi 3.12.1712 :
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/39.htm
arskap
Näyttäisi Internetissä olevien keskustelujen mukaan tämä Kupari -sukunimi menevän aivan 1500 -luvulle ja vieläpä tuohon asti Tervolassa näyttäisivät vaikuttaneenkin. Kupari - Koppare sukunimeä on tutkittukin ja aineistoa löytyy linkistä: http://koti.mbnet.fi/evijsuku/Kupari/Kupari_nimesta.html
Tiedetäänkö Tervolan Kupareista olivatko ehkä Koppareita, joita myös on ollut Peräpohjolassa vaiko Kupareita alkujaan jostakin Antreasta tai Länsi-Suomen rannikolta Vöyri, Korsholma, Kvevlax. Tai jostakin muualta?
Mutta...oliko niin, että Anna Johanintytär Kuparin vanhemmat olisivat Johan Kupari ja Brita Hansdotter Sukula Rovaniemen Muurolasta. Tällainen pari vihittiin Rovaniemellä 29.3.1711 (tieto Hiskistä). En pikaisella tarkastelulla löytänyt paria kirkonkirjoista (sähköisistä). Lisäksi Hiski kertoo rouva Brita Hansdr Sukulan kuolleen 46 vuoden iässä 1.9.1735 Tervolassa ja omaiseksi on kirjattu Johan Palosaari.
Hindrich Sukula asui Sukulan taloa Muurolassa. Perheeseen kuuluivat lisäksi vaimo Brita, poika Mattz, tyttäret Margetha, Kirstin ja Britha Henriksdotter sekä pojan vaimo Brijta: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1700-1720_ik374/28.htm
Muurolan kylän taloista vuosilta 1543-1809 kerrotaan linkissä: http://suvut.genealogia.fi/perapohjola/aineistot/MUUROLA.pdf En löydä tästä aineistosta Hindrich Sukulaa, joten onkohan kyse samasta Sukulan eli Nillun talosta?
Näyttäisi Internetissä olevien keskustelujen mukaan tämä Kupari -sukunimi menevän aivan 1500 -luvulle ja vieläpä tuohon asti Tervolassa näyttäisivät vaikuttaneenkin. Kupari - Koppare sukunimeä on tutkittukin ja aineistoa löytyy linkistä: http://koti.mbnet.fi/evijsuku/Kupari/Kupari_nimesta.html
Tiedetäänkö Tervolan Kupareista olivatko ehkä Koppareita, joita myös on ollut Peräpohjolassa vaiko Kupareita alkujaan jostakin Antreasta tai Länsi-Suomen rannikolta Vöyri, Korsholma, Kvevlax. Tai jostakin muualta?
Mutta...oliko niin, että Anna Johanintytär Kuparin vanhemmat olisivat Johan Kupari ja Brita Hansdotter Sukula Rovaniemen Muurolasta. Tällainen pari vihittiin Rovaniemellä 29.3.1711 (tieto Hiskistä). En pikaisella tarkastelulla löytänyt paria kirkonkirjoista (sähköisistä). Lisäksi Hiski kertoo rouva Brita Hansdr Sukulan kuolleen 46 vuoden iässä 1.9.1735 Tervolassa ja omaiseksi on kirjattu Johan Palosaari.
Hindrich Sukula asui Sukulan taloa Muurolassa. Perheeseen kuuluivat lisäksi vaimo Brita, poika Mattz, tyttäret Margetha, Kirstin ja Britha Henriksdotter sekä pojan vaimo Brijta: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1700-1720_ik374/28.htm
Muurolan kylän taloista vuosilta 1543-1809 kerrotaan linkissä: http://suvut.genealogia.fi/perapohjola/aineistot/MUUROLA.pdf En löydä tästä aineistosta Hindrich Sukulaa, joten onkohan kyse samasta Sukulan eli Nillun talosta?
Tervolan Kupari/Kuppari on nähdäkseni alunperin ammattisana, kuten naapurin Kemin Alapaakkolan Snickari-suku.
Kalle Juhonpoika Kando Lapinniemen kylästä (13.7.1657-19.11.1732) otti käyttöön sukunimen Kuppari /Kupari.
Kyllä, Juho Kallenpoika Kupari-Palosaari (.7.1687-7.12.1758) ja Riitta Heikintytär Sukula (28.10.1688-1.9.1735) avioituivat 29.3.1711.
Riitta Heikintytär Sukula oli ehkä Heikki Matinpoika Sukulan (.2.1633-24.5.1730) ja Riitta Heikintyttären tytär.
Mika J
Tai Tervolan Kupari/Kuppari saattoi olla talon nimi, joka oli olemassa jo ennen kuin Kalle Juhonpoika Kando tuli sen isännäksi.
Tällöin se saattaa olla alunperin savolainen Kuparinen, josta tullut talon nimi Kupari.
Mika J
Riitta Heikintytär Sukula oli ehkä Heikki Matinpoika Sukulan (.2.1633-24.5.1730) ja Riitta Heikintyttären tytär.En tiedä voisiko tuo nimi olla dotter Brita Henriksdr (nimi alleviivattu) tässä rk :n sivulla: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1700-1720_ik374/28.htm
Kyllä siitä Brita Heikint lähtee Tervolaan. Samoin hänen sisar Kirstin vih Tervolassa 1.1.1712
mies Mikko Mikonp Vuolukka Lapinniemestä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837305
arskap
Tervolan Koivusta muuttavat v. 1720 Kemijärvelle Johan Mikonp Frantsila ja Anna Erkint Hirmu. Heidät on vihitty Kemissä 8.4.1706.
Heidän poika Erkki s. 24.4.1715 vih. 1.10.1749 vmo Brita Juhont Kupari-Tarvas s. 23.1.1726 .
Heidän poika Olli Erkinp Frantsila-Luusua s. 13.8.1753 vih. 29.3.1774 vmo Margeta Juhont Halonen s. 15.1.1752 .
Ollin ja Margetan tytär Brita Ollint Frantsila-Luusua s. 14.2.1778 vih. 26.4.1799 Matti Mikonp Pöyliön s. 10.8.1772 kanssa.Sukututkimusfoorumilla on kirjoitettu tästä Frantsilan sukunimestä: josko olisi tullut Siikajokivarresta Frantz Eerikinpojan (s.n. 1500) jälkeläisiä Muurolan Rautionsaareen 1500 luvun lopulla Täyssinän rauhan jälkeen. Kemijärvellä tiedetään olleen Frantsilan talon jo v. 1637, missä mahdollisesti tämä Frantzin poika Peer on asustellut. Peerin pojan Olof Peersonin kerrotaan palanneen Koivun kylään ja ylenneen siellä talolliseksi. Tytär Elisabeth (s. 1643) sittemmin avioitui Matti Halosen kanssa. Heidän poikansa Mikon (s. 1656) lapset Brita ja Johan (1684) avioituivat takaisin Kemijärvelle.
Elikkä oliko tuossa juuri kyseessä Kemijärvelle muuttanut Johan Michelsson Frantsila vaimoineen??
Tästä Frantz Erikssonista kerrotaan Mäkiniemen väitöskirjassa (Pohjois-Pohjanmaan kirkonkylien muuttuva kulttuuriympäristö): "Yksi Rantsilan kylän ensimmäisiä tunnettuja asukkaita oli jokivarressa sijaitsevalla Lampelan tilalla asunut Frans Eerikinpoika (Frantz Eriksson), jonka mainitaan olleen Siikasavon mahtavin talonpoika. Perimätiedon mukaan kylää ryhdyttiin kutsumaan hänen mukaansa Frantsilaksi".
Laitan tähän vielä Tervolan Frantzilasta muuton Kemijärvelle ja edelleen Kuolajärvelle.
Tervolassa vih 20.7.1712 Olli Mattss. Jaackola Encklingen ifrån Kiemiträsk med Pijgan Brita
Michelsd. Frantz ifrån Koifwobyy
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1740_ik226/86.htm
Tervola RK 1701-1712:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1986&pnum=8
Gift till Kemiträsk Brita Brors dotter
Kemijärvi RK 1710-1718:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1710-1717_ik198/10.htm
Rippikirjalla Ollin edellinen vmo oli myös Brita, joka k. 19.5.1710. RK-merkinnät loppuvat
silloin. Ja uuden Brita-vaimon merkinnät alkavat v. 1712.
Myös Olli kuolee tällä sivulla eli 3.3.1717.
Tämän jälkeen Brita Mikont Frantsila vih. 23.2.1718 Pekka Ollinp Kursu-Vuonnalan kanssa.
Kuolajärvi RK 1718-1727
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1718-1727_ik198/15.htm
Brijtha Peers hust.
Pekka ja Brita Vuonnalassa RK 1753-1759
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/rippikirja_1753-1759_ik198/35.htm
arskap
Henrik Jaakopinpoika Pikkarainen -Pöyliö perusti Pöyliön tilan ja yritti tilanpitoa 1690 -luvulla raivaamalla tilalle torpan. Henrikin kuoltua tilalla jatkoi tyttären 1. aviomies Erkki Pöyliö vuonna 1702 Anna Jaakontyttären kanssa. Pari ehti saada ainakin Erkin 1708 ja Johanin. Erkki Pöyliön (1680) kuoltua vuonna 1711 Anna Pikkarainen vihittiin Michel Jöransson Jaakkolan kanssa. Rippikirjasta löytyy oheismerkinnät (Kohdat: Kemijärvi rk 1728 - 35 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1475&pnum=5) ja Kemijärvi rk 1739 - 59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524719)) talossa asuneiden Claran ja Michelin osalla ja ne on tulkittu tarkoittavan Claran osalta svägerskaa ja Michelin osalta faderbroderia eli isän veljä. Tarkoittaneeko se sitä, että Erkki Ersson Pöyliön (n 1680) isä Erkki oli Michelin veli ja siten Jaakkolan sukua.
Erkki Pöyliö s.30.4.1708 oli Mikon Jaakkola-Pöyliöm poikapuoli.
Mikko vihittiin 4.7.1714 lki Anna Heikint Pikkaraisen kanssa. Hän oli ollut aikaisemmin aviossa Erkin isän Erkki Erkinp Pöyliön kanssa. Tämä isä-Erkki kuoli 7.2.1711.
Nämä Pöyliöt olivat alkujaan Halosia.
arskap
Korjaan Mikko ja lki Anna vihittiin 4.4.1714.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1710-1746_ik198/3.htm
arskap
Erkki Pöyliö s.30.4.1708 oli Mikon Jaakkola-Pöyliön poikapuoli.
Jos rippikirjassa mainitaan Michel mainitaan Erkin isän veljenä, heräsi kysymys oliko tuo Jaakkolakin Halosia??
Markku Pelttari
18.02.15, 19:57
Kuten Arskap jo mainitsi, Mikko Jöraninpoika Jaakkola oli Erkki Erkinpoika Pöyliön (s. 1708) isäpuoli ei siis isän veli. Mikon isoisä oli Jaakko Klemetinpoika Jaakkola l. Junttila eli aivan niitä ensimmäisiä Utajärven Niskankylästä Kemijärvelle tulleita, ei siis Halosia. Mainitaan jo 1636 kahden lehmän omistajana Kemijärvellä.
Kyselin tekstistä tulkinta-apuja ja sain arvion, että kohdissa
Kemijärvi rk 1728 - 35 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1475&pnum=5) ja Kemijärvi rk 1739 - 59 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524719) kerrotaan talossa asuneiden Claran ja Michelin olleen Clara svägerskan ja Michelin osalta faderbroderin eli isän veli.
Tästä syystä minä tässä tarkennan asiaa ja toisaalta toivon, että ketjun loppupäässä olisi jo joku muu kuin Halonen:)
Palaan vielä Pöyliö -ketjuun koska toivoisin selkiytystä myös siihen, onko sukunimillä Pöyliö ja Pöykiö mitään yhteistä taustaa.
Esimerkiksi kuka oli Kemijärven rippikirjassa vuonna 1698 esiintyvä Eric Pietilä, joka kuoli vuonna 1708. Tällä Erkillä oli Valpuri vaimo ja Erich niminen poika, rippikirjassa jo 1698 ja Erichille on kirjattu tuolloin taloon Anna -niminen vaimo (Kemijärvi rk 1698 – 1705 kuva 22). Pietiläksikin Erkkiä on tituleerattu, mutta samalla kai kyseenalaistettu oliko Halosia laisinkaan. Kemijärven rippikirjan seuraavalla sivulla Leski Walpuri Matintytär kuoli 6.3.1717 ja hänen omaisekseen on kirjattu jo edesmennyt Erkki Pietilä. Mistä Erkki sai Pöykiön nimen? Ehkä Valpuri oli Matti Pöykiön tytär jostakin Pudasjärven Livon perukoilta. Pudasjärvellä Livolla mainitaan Matti Pöykiö ehkä noin 1560 – 80 kun talonsa oli poltettu. Jossakin mainittiin, että vanhat asumuspaikat kuten Pöykiöniemi Livolla oli karjalaislähtöisten turkismetsästäjien asuinpaikkoja, vaikkei näistä ole jäänyt merkintöjä verotietoihin.
Erkki Pekanpoika Pöyliö (1625) ja Greta Hansintytär (1626) / Walpuri Matintytär (1638) - olivat ilmeisesti Carin Erikintytär Pietilän (??) vanhemmat.
Toisaalta Auttin Pirttikoskelta käsin oli pari veljestä asettunut asumaan Kemijärven Juujärvelle ja Luusuaan. Näiden Pöykiöiden tiedetään tulleen Yläkemijokivarteen 1600 -luvun alussa, esim. Olli Pekanpoika Pöykiö s. 1602. Pöykiö niminen paikka on lähellä Pyhätuntunturia. Pöykiöistä tulivat ensimmäiset tunnetut Kemijärven talolliset, kun todennäköisesti kaksi Auttin Prittikoskella asuneista Pöykiön veljeksistä muutti asumaan Kemijärven Juujärvelle ja Luusuaan, järven eteläpäähän, joen lähtöpaikkeille, runsaiden luonnonniittyjen ympärille.
Mirkkan kirjoittaa keskustelussa Itälappilaisia paikannimiä: Pöykiö kirjattiin myös muodossa Pöywi, mikä jo alkujaan saattoi olla papin virhekirjaus koska aiemmin maakirjoissa ja kerran henkikirjassa esim Kemijärven Olli Pekanpoika Luusua, joka oli Pöykiöitä, on kirjattu lisäniemllä Pieskie eli Pieska ja tämä on tulkittu Pöykiöksi (Pohjanmaan läänin tilejä, maakirja 1654 jakso 46) ja toinen merkintä Olof Pekanpoika Leusua eli Pieskiä (Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin maakirja.
Sitten Mikko Laurinpoika Räisäsen (1643) vaimona mainitaan Yli-Iistä syntyjään ollut Margeta Erikintytär Pöyliö (1649). Samaan aikaan tuli Mikko Kostamus ja Juliana Ollintytär Luusua ja tuon Mikon sukunimeksi esitetään Pöywi nimeä (Pöyliö-Pöykiö?).
Eli Pöyliöitä ja Pöykiöitä vilisee rintarinnan Kemijärven saloilla ja kiinnostaa onko kyseessä kuitenkin kaksi aivan eri nimeä (muutakin eroa kuin l ja k -kirjaimet nimessä)? Ja olihan vielä Junkkaran tila Pöyliöojan suulla Kemihaarassa ja taisi olla lähistöllä Pöyliövaarakin seitoineen.
Ja olihan vielä Junkkaran tila Pöyliöojan suulla Kemihaarassa ja taisi olla lähistöllä Pöyliövaarakin seitoineen.
Pöyliönojalta on noin 1 km vaaralle. Jokihaarasta on vaaralle useampi kilometri. Junkkaran suvun suullisen perimätiedon mukaan heillä oli oma seita Pöyliönvaaralla, jonka edustalla tila oli Kemijoen rannassa. Nimitys Ojanperä tuli varmaankin siitä, että pitäjän keskustasta katsoen porukka oli Ojan toisella puolella. Vanhoissa maakirjoissa ja joskus kirkonkirjoissa tilan nimi oli toisinaan Oja. Se kuului varhain ja kuuluu yhä Korkalon kylään.
Tässä sen enempää kielentutkimuksesta tai muinaisista muuttovirroista mitään ymmärtävänä, yritän hahmotella, mistä saapuivat Pöykiöt ja Pöyliöt, ja mitä nimi ehkä tarkoittaa?
Lähden riittävän kaukaa, jotta näkisin metsän puilta:confused:
Eli muuttoliikettä Pohjan perälle oli 1200-luvulla, sillä Tornionlaakson johtavista kainulaissuvuista syntyi sydänkeskiajalla, joskus 1200-luvun loppupuolella, Ruotsin valtakunnan kiinteytyessä kuninkaan privilegioituja edustajia pohjoiseen eli Lappien verotusoikeuden omanneita birkarleja, pirkkamiehiä, joten lienee Kurki intressiensä mukaan aktivoitunut huolehtimaan rahankeruusta ”itämaalla”, onnistui käymään kauppaa Luulajan ja Piteån birkarlien kanssa ja sai kaupassa valtavia alueita Hämeestä, mm. Laukon Vesilahdelta. Elämä tavastian [saam. tarkoitti pohjoista] metsissä kävi ahtaaksi ja 1300-luvulla lappalaisia lähti Hämeen metsistä kirkonmiehiä ja satakuntalaisia pakoon, kun eivät halunneet luopua jumalistaan, eivätkä ansaituista rikkauksistaan, jotka aiheuttivat vihaa ja kateutta paikallisissa tulokaspiireissä. Aikalaistietojen mukaan satakuntalaiset katsoivat metsäläisten ylvästelleen loistavilla puvuillaan, maukkaalla ruualla, rikkauksillaan ja koristeillaan, ja mielipahoin karkoittivat nämä asuinpaikoiltaan Kemin ja Tornion jokivarsille. Nämä jokivarret sattuivat olemaan myös ruotsalaisaristokraattien kiinnostuksen kohteena ja seudun omistuksista huolehdittiin monin eri tavoin, mm. Pohjanperän alilaamanni Petter [Djäkn] vapautti lappalaiset suojelemaan omistuksiaan, kun sai koskipaikan itselleen eräässä selvittelyssä. Sittemmin 1454 Norbottenin vouti todisti tämän Kurjen ja Uumajan sekä Piteån pirkkamiesten kanssa tehdyn vanhan sopimuksen todenperän, että Luulajan ja Piteån birkarleilla olisi ollut oikeus verottaa Hämeen saamelaisiakin, mutta Tavastian jakoveljet käyttivät tuon oikeuden, tuolla vanhalla Kurjen tekemällä sopimuksella. Ehkä nämä käsittelyt liittyivät siihen, että 1400-luvulla Pohjan perälle oli alkanut tungeksia hämäläisiä, jotka tapasivat kiusata siellä asustavia lappalaisia, vaatimalla näiltä eränkäynnissä saatuja turkiksia tai muuta saalista. Nämä Pohjaan kolunneet hämäläiset olivat niitä Hämeessä asustavaa väkeä, joilla oli vähäisempiä osuuksia Lapinveroon.
Leppävirran Kotalahdella ja Lapinniemessä asusti jo 1541 Joan [Pöyhköinen, Pyckön, Pöhkön, Pöukein, Pöijcken], joka vuodesta 1548 kirjattiin Joan lappalaisena. Mainitaanpa siellä paikka Pöijkeniemikin. Veronsa nämä maksoivat Rantasalmelle. Etelän lappalaislinnakkeesta saapui Kemijokivarren lapinkylään ainakin Joan Pelto [Peldo, Peltoin], joka asusti Vesikansan järvialueella vielä 1550, mutta hävisi kirjoista ja ilmaantui Kemijokivarteen. Sieltä tulivat lisäksi Terffwoit eli Tarffaiset Lauri, Paavo, Olavi ja Antti, veljeksiä lienevät. Örian Rautaparta, Laakkosen Heikki, Pekka Liinaharia ja Joan lappalainen. Heistä viimeisenä mainittu tunnettiin myös nimillä Pöwheken tai Pöijcke.
Tervolan eli aikaisemmin Lapinniemen Koivukylän Honkasen talon kohdalla oli sijainnut vanha lappalaisten kylänpaikka, ja missä lappalaiset harjoittivat palvontamenoja Lapinniemen Seitosaaressa, ja tämä saari lienee sijainnut nykyisen kirkon kohdalla Kemijoessa. Ehkäpä juuri tämä joukko nimesi paikan Lapinniemeksi ikävissään, jos olivat joutuneet väistymään samannimiseltä paikalta. Kemijokivarren lapinkylä sijaitsi palvontapaikasta puolen päivämatkan päässä, eli yhden peninkulman päässä, noin 6 kilometriä. Kartalla (Kansalaisen karttapaikka) tuolle paikalle osuvat Mattinen sekä Lapinaapa, Lapinjänkä, Tarvaanperä ja Kuokkamaa, jotka saattavat olla noiden Vesikansan tulokkaiden nimeämiä paikkoja. Yhtäläisyys asuinpaikkojen osalta on myös se, että Lapinniemellä Jurvanoja yhdisti alueita ja Rovaniemellä Pöyliöoja. Tuolle samalla kilometrijänteelle sijoittuu myös Rötkösensaari Kemijoessa, josta jäi nimistöön Kemijoen Rötkösensaaren ja idässä mantereen Rötkösenperän erottava koskipaikka Kaleva ja vastaavasti länsilaitaa erottaa Vennanmukka -niminen kohta joessa. Venna tarkoittaa Karjalan murteissa niinpuuta eli lehmusta. Jostakin olen lukenut, että Kemijoessa on useita kohtia, joista voisi päätellä, että olivat olleet pidempään mantereesta erillään, pienen jokiuoman ansiosta. Tällaisen voisi nähdä Varejoen laskukohdassa, missä se laskee Rötkösensaaren yläpuolella Kemijoeen, ja vastaava muinainen vesistö oli mitä luultavimmin Vitsakoskena Kotalammelta laskeva kuivunut uoma, lähes vastapäätä seitapaikkaa. Ja kukapa tietää erottuiko seitapaikkakin vedestä itsenäisenä riittien harjoittamispaikkana eli Seitasaaren luotona, sillä Jurvanojansuu ja Lehmijoen suupuoli saattoivat nekin muodostaa mantereesta irrallaan olevan alueen. Aikakirjat kertovat jopa piispa Hemmingin käyneen Kemijoella saaria kastamassa, jotta vanhat velhot saataisiin kukistetuksi. Yksi näistä saarista tunnettiinkin Messusaarena, 20 km Pöykkölästä alavirtaan ja noin 30 km Lapinniemen lapinkylästä ylävirtaan.
Vesilahdelta pohjoiseen kolunneen lappalais-Pöicken eli Pöykiön talo tuhottiin Karjalankylässä, samaa tuloa ollut Kuokkanen koposi kamppeensa Kellossa ja Ylikiimingin Laakkonen ja Halonen tekivät pakosuunnitelmaa samaan aikaan. Raappana sai surmansa vuonna 1584 tuossa samaisessa kylässä ja naapurikylässä viholaiset tappoivat 25 henkeä. Yksi Raappana pääsi karkuun, ja ilmaantui ensin Cacaamin rannalle, mistä jatkoi edelleen Rovaniemelle, missä asustettiin jo ennen aikakirjojen alkua. Kuorkun (nyk. Korkalo) kentällä nousi jo 1549 viisi savua, eli Erus, Jussi Heikinpoika, Olli Laurinpoika, Jussi Antinpoika ja Pekka Ollinpoika pesueineen. Ehkäpä Pekka Ollinpojan jälkikasvu nousi Auttiin ja sieltä Kemijärven Luusuaan, sillä nämä käyttivät nimiä Pöckiö, Pojkia, ennen Pöykiöksi muuntumista. Toista tupaa asuttaneen Jussi Antinpojan jälkeläisiä eleli Pöyliöojan suulla Junkkarassa sittemmin 1600 luvulla. DNA-tutkimusten valossa on voitu päätellä Pöyliöojan Junkkaroidenkin tulleen Savon suunnalta. Junkkaran talolla oli oma seita läheisellä Pöyliövaaralla. Ojan taisivat ehkä nimetä Vesikansan lappalaislinnoituksen asukkaat, jotka vainovuosina siirtyivät kohti rauhallisempia asuinsijoja, ja päätyivät sinne Ylikiimingin kautta, kuten niin moni muukin.
Itse Joan lappalainen käytti Pöwheken nimeä, ja hänen jälkeensä Paavo Pöijcken eli lappalainen 1550 ja Kemijärven Luusuaan ilmaantui Olli Pekanpoika Pöckiö 1648, ja nimettiin vielä muotoon Pojkia (1653), ennen Pöykiöksi eli Luusuaksi (1671) muuntumista. Pökkö lienee rautakautinen, mutta tiettävästi saamelainen lainasana, lahoa pölkkyä kuvaava nimi, ehkä kelokin tähän joukkoon kuuluisi, mutta mikä mielenkiintoista, Porsanginkveenit ja kainuulaiset käyttivät sanaa kuvaamaan petolintua, eli pöllöä. Ja tiedetään, että kainulaiset nimeä käytettiin jo rautakaudella, kertomassa pohjoisen Fennoskandian eläjistä. Pöllö sanana merkitsee puhekielessä hölmöä, vaikka pöllö eläimenä on viisas. Ehkä pökiöllä on samanlainen merkitys, sillä pöllöt suosivat lahopuita ja niiden luonnossa syntyneitä koloja.
Olivatko nämä lappalais-Joanin jälkeläiset Hämeen pakanalinnakkeista ja taasen Pöyliöt Kuusamon erämaan kansaa, jopa ehkä samaa alkuperää. Sekä Pudasjärvi että lähtöpaikka Leppävirta ja Kotalahti kuuluivat saamelaisalueeseen vielä 1500–1600-luvuilla. Koska Pöyliö-nimistöä nousi sekä Kuusamon, Kemijärven että Rovaniemen seuduille, saattaisi epäillä, että Pöyliöitä eli eteläisemmän Suomen metsissä ja Kuusamon seudulla jo vanhastaan, mistä tulivat Kemijärvelle Rovaniemen ja Kuusamon kautta. Kemijärvellä kehkeytynyt Kiviniemi, entinen Pöyliö, lienee Erkki Erkinpoika Pöyliön (1683) jälkeläisiä.
Erkki Paavonpoika mainitaan tositteissa 1683 yhdessä vaimonsa Valpuri Matintyttären kanssa sekä talon muiden asukkaiden kanssa, joita olivat 1683 tytär nn Paavontytär, Erkki-veli ja Pekka Erkinpoika. Erkki ilmeisesti viljeli Paavo Pekanpojan taloa, koska mainitaan tositteissa ja 1685 samalla paikalla maakirjassa mainittiin Paavo Pekanpoika Halonen. Vuoden 1688 tositteissa Erkki Paavonpojan vaimona olikin Elina ja pojat Pekka ja Henrik. Erkki sai tilan nimiinsä viimeistään 1698, jolloin mainitaan maakirjatiedoissa isäntänä, ja jatkoi eloa talossaan vuoteen 1702, ja jo 1704 tila oli siirtynyt Pekka Erkinpojalle, joka kirjoitettiin Pietilänä. Erkin ja Elinan lapset Pekka ja Henrik elivät omillaan 1704 maakirjan mukaan, ja vuonna 1705 Kemijärvelle ilmaantui uudisasukkaana kirjattu Erkki Pöyliö Anna-vaimon kanssa, joka luultavimmin oli Pikkaraisen Henrikin tytär, syntynyt 1683. Oliko hän Erkki Erkinpoika Pietilä-Halonen vai kylään muuttanut asukas, kun uudisasukkaana 1705 tositteissa mainittiin Erkki Pöyliön nimellä? Samana vuonna saapui Mikel Kostamo eli Pöywi.
Oliko Erkki Erkinpoika Pöyliön isä ja sukunsa sittenkin Yli-Iistä, missä syntyi Marketta Erkintytär Pöyliö 1649. Markettakin kulkeutui Kemijärvelle Räisäsen Mikon matkassa, joka muutti Iin Kurkikylästä Kuusamon Maanselkään 1685. Mikko Laurinpoika lienee ollut Vuojärveltä, Lauri Räisäsen poika ja isänsä Lauri eli ainakin jonkin aikaa Nääsin eli Nillon veromaalla ja maksoi lapinveroa.
Vai oliko Pöyliön Erkin äiti, isänsä Erkin löytämä Valpuri, livolaisen Matti Pöykiön tytär jostakin Pudasjärven Livon perukoilta. Pudasjärvellä Livolla mainitaan Matti Pöykiö ehkä noin 1560–1580, kun talonsa oli poltettu. Jossakin mainittiin, että vanhat asumuspaikat kuten Pöykiöniemi Livolla oli karjalaislähtöisten turkismetsästäjien asuinpaikkoja. Tiettävästi Valpuri Matintytär edusti H3-perimää, jonka suku saapui ehkä Norjan rannikkoa pitkin pohjoiseen ja sieltä vaelsi alemmas sulavien lumien matkassa. Tähän sopisi nimiperimäkin, jos porsanginkveenit ja kainulaiset tunsivat pöllön pökkönä, ja kelon pöllön asuinpuuna, eli pökkönä, vrt. pöckö – pöckiö jne.
Markku Pelttari
14.12.22, 15:35
Hämmennetään tätä Pöykiö-Pöyliö keskustelua sen verran, että otetaan mukaan myös myös nimi Pöykkö. Rovaniemellä sijaitsevan Pöykön tilan historiaa on valottanut Ilkka Väätti, joka kertoo, että tilan oli perustanut 1600-luvun alussa Iijoen latvoilta tullut Pekka Ollinpoika Pöykiö. Suku oli ilmeisesti tullut Savosta. Rovaniemen Pöykiön tilaa ryhdyttiin sitten kutsumaan Pöyköksi ja myöhemmin Pöykköläksi. Pekka Ollinpoika Pöykiö muutti Rovaniemeltä ylemmäs Kemijokivarteen Luusuaan, jolla nimellä jälkeläisiä ruvettiin kutsumaan. Eräs omista esi-isistäni, n. 1691 kuollut Pekka Ollinpoika Luusua saattoi olla tämän Pekka Pöykiön pojanpoika.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.