Kedonperän torppa

[Ari_Ked]

Tulkinta-apua olisin tarvinnut. Mitä lukee oikeassa alakulmassa pienellä?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14959&pnum=39

[Leo Suomaa]

Oikeassa yläkulmassa lukee pienellä "Död 27/4 1866." eli kuollut huhtikuun 27. päivänä 1866. Sen alapuolella huomautussarakkeessa lukee mielestäni: "1863 dömd i Loimijoki för skogsåverkan" eli tuomittu 1863 Loimijoella metsänraiskauksesta.

[Ari_Ked]

Kiitos Leo. Mitä tarkoitetaan silloisella metsänraiskauksella. Saiko puutavaraa ottaa metsästä vain omiin rakennustarpeisiin vai eikö siihenkään. Myydähän metsää ei torpan omistaja saanut.

Vielä kysyisin, että mitä lukee Kedonnperän alapuolella sana Kavelintms.

[Leo Suomaa]

En osaa vastata kumpaankaan kysymykseen. Kavelin (tai mitä siinä sitten lukeekin) voisi olla sen talon tai talon isännän nimi, jonka torpasta on kysymys. Torpan kontrahdissa, jos semmoinen on paperille pantu, on mahdollisesti oma metsää ja metsän käyttöä koskeva kohtansa. Sen ajan pykäliä metsänraiskauksesta en tunne. Mutta jos ja kun on tuomittu, on jotain tietoa varmaan pantu oikeuden asiakirjoihin.

[JouniK]

Mitä tarkoitetaan silloisella metsänraiskauksella. Saiko puutavaraa ottaa metsästä vain omiin rakennustarpeisiin vai eikö siihenkään. Myydähän metsää ei torpan omistaja saanut.


Mielenkiintoinen kysymys. Metsälaki säädettiin näköjään vasta 1886, joten sillä perusteella ei ole voitu tuomita 1863. Tuohon aikaan tilanomistaja sai käyttää metsää vapaasti, kunhan tilan veronmaksukyky ei vaarantunut.

Jos kyseessä oli torppa, niin veikkaisin riitaa torpparin ja isännän välillä. Metsän käyttö riippui varmaankin sopimuksesta, ja riitoja on varmasti ollut, eihän aina ollut edes kirjallista sopimusta.

[Leo Suomaa]

1. Voisi olla mahdollista, että vuoden 1734 lain joidenkin säännösten rikkomista olisi kutsuttu metsänraiskaukseksi. Esimerkiksi rakennuskaaresta voisi löytyä jotain. http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175910.html

2. Kun vertaa Kedonperän sivua ja muita sivuja, saanee vastauksen "Kavelin" -kysymykseen. Esimerkiksi edellisellä sivulla on Stoor-nimen alapuolella mielestäni sana Kartano samoin kuin sitä edellisellä sivulla Kankarin alapuolella. Jokin johdonmukainen joukko näistä alanurkan sanoista varmaankin muodostuu.

[eeva häkkinen]

Kohtaan 1. vähän pohdintaa. Metsänraiskaus oli 1800-luvulla eri juttu kuin aiemmin ja metsänkäyttö erosi Itä- ja Länsi-Suomen välillä. En tunne näitä paikannimiä, joten tähän puoleen en osaa ottaa kantaa, mutta rikosnimike "skogs åwerkan" tarkoitti 1600-1700-luvuilla yleensä sitä, että joku oli kaatanut kaskea tai muutoin hakannut puita väärällä puolen rajaa. Kun nää tilusjaot tehtiin aika suurpiirteisesti, olivat tällaiset jutut varsin tavallisia. Myöhemmin, kun rajat olivat jo tarkentuneet, huolestuttiin metsävarojen riittävyydestä ja tuolloin rikos tarkoitti yleisemmin oman metsän holtitonta käyttöä. Mm. tervanpolttoa ja kaskeamista säädeltiin viimeistään 1700-luvulta lähtien kuninkaallisilla, sittemmin keisarillisilla plakaateilla. Nämä olivat ihan lainvoimaisia ja niitä käytettiin tuomioiden perusteena, vaikkei valtakunnanlaissa asiaa mainittaisikaan.
Jos "metsänraiskaaja" oli torppari, saattoi toki olla kyse torppakontrahdin tulkinnasta. En tosin ole nähnyt tällaista riitaa nimikkeellä "skogs åwerkan". Mutta niinkuin edellä sanottiin, tuomiokirjoista näkyy, mistä on syytetty ja millä perusteella tuomittu.

[Ari_Ked]

2. Kun vertaa Kedonperän sivua ja muita sivuja, saanee vastauksen "Kavelin" -kysymykseen. Esimerkiksi edellisellä sivulla on Stoor-nimen alapuolella mielestäni sana Kartano samoin kuin sitä edellisellä sivulla Kankarin alapuolella. Jokin johdonmukainen joukko näistä alanurkan sanoista varmaankin muodostuu.
Kiitos kaikille. Berttula Byn Kartanonkylän kartanosta jatketaan :)