Kiikan Leikkuun Konka

[Amaryllis]

Ryhdyin tänään etsiskelemään Leikkuun Kongan emännän Maria Jakobsdotterin sukujuuria. Maria on syntynyt noin 1675, sopivaa kastemerkintää en ole löytänyt.
Kongalle ilmestyy 1720-luvun loppupuolella leski Margetha Andersdr, joka kuolee 1730 emännän äidiksi mainittuna.
Marialla ja Jakob Mattson Kongalla oli kolme lasta, Johannes kast. 16.6.1699, Thomas kast. 10.12.1700 ja Lisa (Elizabetta) s. 15.9.1706. Kummeina esiintyvät 1699 Johan Andersson ifr Wackala med hans son Simon, hustru Lijsa Marcusdr ifr Sip[ilä] och pijgan Carin Jacobsdr ibidem, 1700 Thomas Prihti ifr Leicku, Thomas Nielsson ifr Wackala, Anders Marcusson ifr Leicku Pietilä, pijgan Lijsa Jacobsdr ibidem, Anna Nielsdr ifr Wackala ja 1706 Thomas Sipilä, Johan Pietiläin, hustru Lijsa Marcusdr ifr Sipilä, ryttarehustru Carin Jacobsdr ibidem. Huomio kiinnittyi erityisesti Vakkalasta oleviin kummeihin - ja kas, Maria Jakobsdotterin äiti löytyi leskenä Vakkalan Sipilästä isännän Niels Anderssonin sisareksi mainittuna kahden tyttärensä, Maria Jakobsdotterin ja Carin Jakobsdotterin kanssa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/rippikirja_1693-1704_ap/85.htm
Marian, joka oli 16-vuotias/1693 sanotaan olevan Huittisissa ja avioitunut, vihkimerkintää en ole vielä löytänyt. Carin, joka oli vuonna 1693 11-vuotias, avioitui 1706 ratsumies Påhl Jöranssonin kanssa.
Maria Jakobsdotterin äidinpuoleinen suku siis selvisi. Isä Jakob on edelleen suuri kysymysmerkki. SAY mainitsee Vakkalan Sipilässä Jakob-nimisen rengin vuosina 1672-77. Samaan aikaan kuin Jakob katoaa talosta, sieltä katoaa myös tytär Maisa/Maria. Oletan, että tässä ovat Marian ja Carinin vanhemmat.
Maria Jakobsdotterin mies Jakob Mattsson tulee vaimonsa kanssa Kongan uudeksi isännäksi 1699. Seuraavaksi pitäisi selvittää, mistä he tulevat. Heidät on vihitty viimeistään 1698, sillä esikoinen syntyy kesäkuussa 1699, mutta kuten sanoin, vihkimerkintää ei ole toistaiseksi löytynyt.

[Amaryllis]

Kulmuntilan Äijälän väkeä pähkäillessäni huomasin, että Äijälästä katoaa vuoden 1697 jälkeen Jakob Mattsson, vuonna 1693 17-vuotias eli s. noin 1676. Leikkuun Kongan uudeksi isännäksi tulee 1699 Jakob Mattsson, joka kuolee 1707 31-vuotiaana eli on syntynyt noin 1676.
Mitä mieltä ollaan, voisiko kysymyksessä olla yksi ja sama Jakob?

[Hela]

Niin, henkikirjojen mukaan Jakob Mattsson häviää todella Äijälästä 1697 ja samanniminen mies tulee isännäksi Kongalle 1698. Näin selvältä näyttävän yhteensopivuuden pohjalle on rakennettu satoja sukujohtoja.

Nyt kuitenkin Tyrvään vanhimmassa rippikirjassa on Äijälän Jakobin kohdalla "i Ruticka" ja Soinilan Ruutikalla vastaavasti " dg Jacob Mattsson vide Gudmundila Äijälä", ja henkikirjojen mukaan tämä Jakob on sisarensa luona Ruutikalla vielä 1700, jolloin toinen Jakob Mattsson oli isännöinyt Kongalla jo kaksi vuotta ja saanut siellä kaksi lastakin. Myös Kiikan ensimmäisen rippikirjan mukaan Jakob Mattsson oli Kongalla jo 1698.

Vähän epäilyttävältä tuntui jo se että Äijälän Jakobin ainoa veli Johan Mattsson ei ollut kummina Kongalla, vaikka hän oli elossa kahden ensimmäisen lapsen syntyessä. Kaikki Kongan kummit olivat Vakkalasta ja Leikkuusta.

[Amaryllis]

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. Kyllä se vastavuoroinen kummien puuttuminen hiukan epäilytti, mutta kokeilinpa nyt kepillä jäätä :)
Tässä Tyrvään vanhimmassa rippikirjassa en parhaalla tahdollanikaan näe Jakobin kohdalla mainintaa "i Ruticka" vaan mieluumminkin "reest bort till" ja sitten on paikannimi, josta en varmuudella selvää saa, vaikuttaa Rimitolta tai Kimitolta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/rippikirja_1693-1704_ap/57.htm
Ruutikalla tosin selvästi on merkitty, että Jakob tulee Äijälästä.
Esi-isän etsintä siis jatkukoon.

[Hela]

Vilpitön anteeksipyntö! Gudmundilan Äijälän Jakob Mattssonin kohdalla lukee alkuperäisessä rippikirjassa todella: ”reest bort till Rimito utan bes(ked)”. Minulla sattui olemaan käden ulottuvilla Matti J. Kankaanpään ”Tyrvään vanhimmat rippikirjat” ja avasin sen enkä valitettavasti tarkistanut digitoidusta alkuperäislähteestä. Kankaanpään julkaisu oli hyödyllinen silloin kun kirkonkirjat eivät vielä olleet netissä, mutta nyt sitä ei sen monien virheiden takia kenenkään pitäisi enää käyttää tarkistamatta. On käsittämätöntä mistä tuo ”i Ruticka” on siihen voitu saada Äijälän Jakobin nimen perään. Jakob Mattsson oli kyllä Ruutikallakin, mutta ilmeisesti vasta käytyään sitä ennen Rymättylässä.

Henrik Impola