"vanhaa sukua"

[MAT]

Ihan mielenkiinnosta nousi mieleen tyhmä kysymys, kuinka monta polvea muilla on sukupuussa kun ovat päätyneet tuonne 1600-luvulle?
Asia pyörähti päähäni, kun tutkin isäni sukua. Jos hänen sukuaan pelkästään katsoo, niin hänen suoran isälinjansa seitsemäs nimi on syntynyt v.1678. Minusta seitsemän sukupolvea hänen ja minun välissä tuntuu melko vähältä, vai onko muilla samoin? =)
Olen siis syntynyt 80-luvulla.

[eeva häkkinen]

Minä laskin, että isälinjassani on keskimääräinen sukupolven pituus 38,5 vuotta. Tässä ensimmäinen esi-isä on syntynyt n. 1660 (ei kastemerkintää, arvio saatu haarukoimalla eri muuttujista, ei siis kuoliniästä, joka on tunnetusti huono arvioperuste). Ei tuo sukupolvivälisi kovin poikkeavalta kuulosta. Joissakin suvuissa ehkä lapset hankitaan nuorempina ja äitilinjoissa on luultavasti ihan tavanomaista, että sukupolvet vaihtuvat useammin, ehkä n. 30 vuoden välein.

[MAT]

Totta, pähkäilin itsekin että tämä taitaa olla varsin tavallista varsinkin isälinjassa. Olisi kyllä ihan mielenkiintoista laskea vastaava luku myös äitilinjasta, mutta sieltä kauempaa puuttuu vielä turhan monta syntymäaikaa, jotta voisi laskea. Ehkä vaikutelma vain tulee siitä, kun pappani isä on syntynyt vuonna 1854.

[Oku]

Prof Reijo Norio. noiden suomalaistautien ja niiden perinnöllisyyden tutkijoiden "grand old man" kirjassaan "Suomineidon geenit" :
Yksilön esivanhempien lukumäärä on kussakin sukupolvessa kaksinkertainen verrattuna edelliseen, nuorempaan sukupolveen.
Kun isovanhempia on 8, 10 sukupolven eli 250 vuoden takana esivanhempia on 2 potenssiin 10 eli tuhatkunta, 20 sukupolven takana 2 potenssiin 20 eli noin miljoona ja tuhannen vuoden takana miljoona miljoonaa. Koska erillisiä esivanhempia ei missään riitä näin paljon , samat ihmiset esiintyvät yksilön sukupuussa moneen kertaan.
Tätä on esivanhempainkato".

Tämähän merkitsee toisaalta, että niin moni meistä suvuista kiinnostuneista, on toisilleen sukua :mad:, :D:.
Siis vanhaa sukua...

[MAT]

Kyllä varmasti kaikki ovat vanhaa sukua, kun taaksepäin mennään tarpeeksi :D:

Omasta sukupuustani en ole -ihme kyllä- vielä löytänyt samaa nimeä kahta kertaa, mutta en olekaan päässyt kauemmas kuin 1600/1700-lukujen vaihteeseen, pisimmillään, ja sen pitemmälle tuskin pääsenkään. Ja aukkopaikkoja on tässäkin riittävästi, mm. yksi avioton lapsi 1800-luvulta jonka takaa nimiä ei pystykään selvittämään. Tämäkin noita Kivijärven Kinnusia jotka olivat varmaan kaikki keskenään sukua? :D

Sen verran aihe jäi kiinnostamaan, että katselin äitini isälinjaa, jossa päästään 7.polvessa (oman sukupuuni 8.polvi) vasta 1700-luvun alkuun, että kyllähän sitä vasten katsottuna isän suku on paljon "vanhempaa" - lastentekoi'issä mitattuna.

Sukututkimukseen on kyllä helppo jäädä koukkuun on aina tarkasteltavaa uudelta kantilta.. Eräs asia, mitä etsin, ovat kaksoset. Olen aina ajatellut että suvussamme olisi hyvät mahdollisuudet saada kaksosia, kun isäni on toinen kaksosista ja äidin sisaruksissa on kaksoset. Isän äidin suvussa on haara jossa on useammat kaksoset, ja äidin isän suvussa kulkee myös sellainen "kaksoshaara". Tosin nykyään ei tehdä enää sitä määrää lapsia mitä sata vuotta sitten, että sitä mukaa mahdollisuus saada sukuun kaksoset pienenee. (Itse pärjään vallan hyvin ilmankin!)

[Oku]

Jatkan vielä prof Reijo Norion lainaamista, kirja, "Suomineidon geenit".
Tässä hän pohtii ns savolaisgeenien leviämistä perinnöllisen sairauden potilaaseen uudisasutuksen myötä.

" Etäisyys potilaan vuonna 1950 syntyneistä vanhemmista vuonna 1525 syntyneisiin savolaisisolaatin perustaneisiin uudisasukkaisiin on 17 sukupolvea, Noilla vanhemmila tätyy molemmilla olla 17 sukupolven takana 130 000 esivanhempaa Jos oletamme, että tosiasiassa tuon seudun asutus lähti kymmenestä lisääntymisikäisestä ja -kykyisestä uudisasukkaasta, jokainben heistä esiintyisi potilaan nykyvanhemman esivanhemmissa keskimäärin 13 000 kertaa. Joas isolaattiin ei tulisi muuta väkeä eli kaikki tuon isolaatin nykyasukkaat olisivat noiden kymmenen perustajan jälkeläisiä ja jos potilaan vanhemmat olisivat tuosta isolaatista, heistä molemmista menisi lukemattomia sukupuunhaaroja noihin yhteisiin perustajaveteraaneihin. ...
Jos toinen poitilaan vanhemmista olisi kokonaan tuosta isolaatista, mutta toisella vanhemmalla olisi sieltä vain yksi, siellä 1800-luvulla syntynyt isovanhempi, silti hänestä lähtisi vielä tuhatkunta polkua noihin uudiosasukasveteraaneihin. Nekin riittävät kuljettamaan kuljettamaan hänelle vielä monta ... geeniä ... nykyjälkeläisilleen. "

Sama geenien siirtyminen/rikastuminen johtuen naapurista naimisesta on taustana pohjalaisten tummuuden säilymiselle sukupolvesta toiseen.
Entäs tuo kaikkien lappilaisten kantaisän merkitys nyky lapissa ? : )).

[KariKK]

[QUOTE
Sama geenien siirtyminen/rikastuminen johtuen naapurista naimisesta on taustana pohjalaisten tummuuden säilymiselle sukupolvesta toiseen.
Entäs tuo kaikkien lappilaisten kantaisän merkitys nyky lapissa ? : )).[/QUOTE]

Onkohan yllä oleva tietelllisesti todistettu fakta, niinkuin esitystapa antaa olettaa, vai perusteeton heitto?
Omat havaintoni lähinnä Eteläpohjanmaalta antavat sellaisen kuvan, että avioliitot täysien serkkujen kesken olivat hyvin harvinaisia, eteeni on osunut vain yksi isonvihan ajalta. Ja siinäkin on selvittämättä olivatko aviopuolisoiden äidit mahdollisesti sisarpuolia. Naapuruus ei ole samaa kuin sukulaisuus. Se, että kaukaisempien serkkujen avioliitot näyttävät olleen yleisiä ei kuitenkaan ole mitenkään pohjalainen erikoisuus.

[Kimmo Kemppainen]

Sarkastista huumoria tuo Okun kommentti minusta oli ja viittauksen kohteena aikaisemmat Forumin ketjut. Eipä silti, joka ei ole niitä lukenut, on käyttänyt aikansa paremmin.
Kimmo Kemppainen

[QUOTE
Sama geenien siirtyminen/rikastuminen johtuen naapurista naimisesta on taustana pohjalaisten tummuuden säilymiselle sukupolvesta toiseen.
Entäs tuo kaikkien lappilaisten kantaisän merkitys nyky lapissa ? : )).

Onkohan yllä oleva tietelllisesti todistettu fakta, niinkuin esitystapa antaa olettaa, vai perusteeton heitto?
Omat havaintoni lähinnä Eteläpohjanmaalta antavat sellaisen kuvan, että avioliitot täysien serkkujen kesken olivat hyvin harvinaisia, eteeni on osunut vain yksi isonvihan ajalta. Ja siinäkin on selvittämättä olivatko aviopuolisoiden äidit mahdollisesti sisarpuolia. Naapuruus ei ole samaa kuin sukulaisuus. Se, että kaukaisempien serkkujen avioliitot näyttävät olleen yleisiä ei kuitenkaan ole mitenkään pohjalainen erikoisuus.[/quote]

[KariKK]

Sarkastista huumoria tuo Okun kommentti minusta oli ja viittauksen kohteena aikaisemmat Forumin ketjut. Eipä silti, joka ei ole niitä lukenut, on käyttänyt aikansa paremmin.
Kimmo Kemppainen


Olisokohan tuo heitto sarkastista huumoria myös siinä tapauksessa, että olisi
viitattu pohjalaisten sijaan johonkin Suomeen hiljakkoin kotiutuneeseen kansanryhmään, jossa serkusavioliitot ovat hyvin yleisiä?

[Isak Adolf J9]

En katso olevani vanhaa sukua, vaikka isoisäni isä on syntynyt 125 vuotta aikaisemmin kuin minä. Vastaavasti isoäitini isä on syntynyt 132 vuotta aikaisemmin kuin minä. Selitys tässä tapauksessa on suuret perheet joissa kymmenes lapsi jäi eloon ja isoäitini isä meni toisen kerran naimisiin.

Menivätkö pohjalaiset tosiaan naimisiin naapurin kanssa ja ovatko pohjalaiset tummia? Pohjalaisuuden määrittely näyttää joskus tarkoittavan vain joitakin kyliä Kyrön- tai Lapuajoen varsilla. Pidän itseäni pohjalaisena, sillä kolme edellistä esipolvea, siis 14 henkeä ovat kaikki lähtöisin yhdeksältä eri paikkakunnalta lähtien Tornionjoen varrelta ja päätyen Pirkanmaan rajoille, siis "kymmenen virran maasta".

Jos katsotaan näiden mainittujen kahden jokilaakson pohjoispuolelle, siis oikialle Pohojanmaalle, pitää heti tunnistaa alueen asutushistoria ja siihen liittyvä voimakas muuttoliike. Kun omassa esipolviketjussa edetään 1600-luvulle niiltä osin kuin se on mahdollista, niin paikkakuntia tulee vielä yli 20 lisää. Eivät vain sotilaat, papit, nimismiehet ja lukkarit vaihtaneet paikkakuntaa, vaan myös maanviljelijät ja erityisesti perheen nuoremmat lapset joutuivat etsimään elantoa oman paikkakunnan ulkopuolelta. Näin ainakin omien havaintojeni mukaan.

Tunnistan vain kaksi pohjalasita sukua, joissa tummuus on silmäänpistävää. Molemmat suvut myös ovat poikkeuksellisen voimakasrakenteisia. Onko näin yleisesti?