Kansalaisaloitteet

[Antti Järvenpää]

Postista tipahti Omakotitalo-lehti, jonka pääkirjoituksessa kehoitettiin tutustumaan kansalaisaloitteeseen n:o 297, joka koski näitä juuri voimaantulleita energiatodistuksia.

Menin tuonne kansalaisaloite sivuille katsomaan, mitä siellä oikein on ja miten se toimii. Aloitteita oli monia ja näyttäisi siltä, että kanslaisaloitteen rajat on asetettu siten, että niitä ei synny kovin helposti.

Joka tapauksessa jäin miettimään tätä sukutukimus ja sukukirja juttua. Sukututkijoina olemme onnettoman pieni ryhmä, eikä suurta yleisöä kiinnosta sukutukijan eteen asetetut esteet. Mutta se, mikä kiinnostaa suurta yleisö, on sukukirjat.

Mieleeni tuli tuota kansalaisaloitelistaa katsoessa, että tässä olisi sukututkimusalan järjestöille yksi tie vaikuttaa ja nostaa sukutukimuksen ja sen tuotosten asemaa esille.

Yhdessä sukuseurassa on satoja ihmisiä ja järkevälle kansalasialoitteelle olisi ehkä mahdollista saada korkeakin kannatus ja mahdollisuus jopa saada viedyksi asiansa eduskunnan suureen saliin.

Jos jostain syystä tätä väylää haluttaisiin käyttää, sen pitäisi olla harkittua ja kunnolla valmisteltu.

[Leo Suomaa]

Kansalaisten aloitteellisuus on varmasti hyvä asia. Toinen seikka on sitten eduskunnassa käsiteltävä kansalaisaloite. Jos aloite sinne saakka pääsee, niin entä sitten? Aika tarkkaan olisi harkittava, mitä eduskunnan haluttaisiin hyväksyvän ja päättävän. Jos eduskuntaan halutaan vaikuttaa, ehkä suorempi yhteys sinne on sitä kautta, että suuri osa kansanedustajista on varmaankin jonkun tutkitun suvun tai peräti sukuyhdistyksen jäseniä. Suora yhteydenotto suvun omaan kansanedustajaan - eikä olisi ihme vaikka suvulla olisi useampikin edustaja - voisi olla tässä asiassa joutuisampi reitti kuin kansalaisaloitteen tekeminen. Tietysti tätä oikotietäkin edettäessä pitää olla ajateltuna ja harkittuja, mitä nimenomaan parlamentilta tässä asiassa toivotaan.

[Antti Järvenpää]

Käsittäkseni meillä henkilötietolaki on EU-tasolla poikkeuksellisen sukutukimusvastainen.

Minulle riittäisi kun meidän laki olisi sukutukimuksen osalta edes samanlainen, kuin kuin muissa EU-maissa. Ne lait ja lain kohdat sukutukimuksen osalta olisi kaiketi helposti tutkittavissa ja kirjoittaa samat muodot meidän henkilötietolakiin.

Kansalaisaloite tarvitsee taakseen 50.000 kansalaista. Voisi kuvitella , että Suomesta löytyisi tuon verran henkilöitä, jotka haluaisivat sukukirjoja omista suvuistaan.

Eduskuntaan on varmasti koitettu vaikuttaa esim. henkilötietolain käsittelyn yhteydessä. Näin ainakin itse muistaisin. En usko, että yksikään kansanedustaja tekisi aiheesta aloitetta, saatikka sitten että esittelevät virkamiehet alkaisivat valmistella sukutukimusmyöteistä lainmuutosta. Se tie on varmaankin jo käyty.

En nyt kuitenkaan ole tässä jäniksen selässä, vaan tuomassa esille sen, että tässä olisi uusi väylä vaikuttaa. Kun katselee joitakin näistä kansalaisaloitteista, niin ne ovat hyvin valmisteltuja yksityiskohtaisia lakimuutostekstejä myöten ja taustalla näyttäisi olevan pääsäntöisesti erilaiset järjestöt.

[Matti Lund]

Olen tällä hetkellä sangen pessimistinen sen suhteen, että mitään sukututkijoiden, tai ylipäänsä eri alojen tutkimusten kannalta myönteistä lainsäädäntöä saadaan näinä päivinä aikaan.

Hiljaa oleminen saattaisikin olla nyt paras puolustus?

Oma tilannearvioni on, että elämme tällä hetkellä tiukasti sellaista konjunktuuria, jossa on ennemminkin odotettavissa meille kielteisiä poliittisia päätöksiä ja odotettavissa on lisää huononnuksia toimintaympäristöömme.


Näen jopa jonkinlaisena vaarana sen, että jos yritämme näyttävästi ajaa asiaamme, saattavat poliitikot aiheuttaa meille eräänlaisen vastaiskun, eli lisää sananvapautta loukkaavia, tutkimus-ja julkaisuolosuhteitamme huonontavia viranomaismääräyksiä.

Toisaalta en pidä tätä kansallisella tasolla tällä hetkellä vakavana uhkana, sillä tämä toiminta-alue näyttää joutuneen tilaan, jossa kansallisen päätöksenteon kädet on sidottu ja kansallisella tasolla jäädään herkästi odottamaan sitä, mitä kansainvälisellä tasolla ollaan säätämässä. Parhaillaan näyttää olevan tätä aluetta koskettavaa valmistelua EU:n tasolla.

EU:n tason toiminnan suhteen olen vieläkin pessimistisempi kuin kansallisen tason näköaloihin. Tällä hetkellä EU:n päätöksenteko näyttää olevan tiukasti kansainvälisten finanssikeinottelijoiden kontrollissa, joiden intressissä on tehdä jopa niin voimakkaita tietosuojaan liittyviä säännöksiä, että kansallisten viranomaisten henkilötietojen hankinta entisestään vaikeutuu ja monimutkaistuu niin, etteivät resurssit riitä valvomaan kansalaisten etuja, jolloin kansalaisyhteiskunta ei niin tehokkaasti pysty valvomaan kansainvälisten finanssikeinottelijoiden ja rahanpesijöiden operaatioita. Siinä sivussa sukututkijoidenkin toiminta- ja julkaisuympäristö on entisestään vaarassa vaikeutua. On vahvat näytöt siitä, että ne pyrkimykset, joihin finanssikeinottelijat eivät suhtaudu myönteisesti, kilpistyvät johonkin kohtaan, eivätkä johda mihinkään todellisiin parannuksiin. Jos ehdotuksiin jää parantavia elementtejä, joita on mahdoton karsia niistä pois, ne hyllytetään ja haudataan hiljaisuuteen. Finanssikeinottelijoiden tehokas lobbaus pitää siitä huolen.


Toisaalta kansalaisaloitteet voinevat puolustaa paikkaansa jonkinlaisina hätähuutoina niiden asioiden puolesta, joiden edistämistä epäoikeutetusti haitataan poliittisilla päätöksillä, vaikka näistä asioista ei ole kenellekään mitään haittaa eikä näissä asioissa toimivilla ole toiminnassaan mitään eettistä problematiikka, johon olisi oikeutusta puuttua uusilla viranomaissäännöksillä.

Ei tämä konjunktuuri tietystikään ikuisesti kestä, joskus tulee mitta täyteen. Mutta aivan lähiaikoina tätä loppua ei ole odotettettavissa, vaan tämä globaali trendi saattaa vielä pahetakin, ennen kuin kääntyy laskuun.


terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Voit olla Matti oikeassa, että aika vain pahenee yhä syvemmälle Orwellimaisuuteen. Joka tapauksessa, jos olisi halu ja tarve, niin uskoisin 50.000 nimeä löytyvän sukukirjoja kaipaavien joukosta kokolailla helposti.

[Matti Lund]

Voit olla Matti oikeassa, että aika vain pahenee yhä syvemmälle Orwellimaisuuteen. Joka tapauksessa, jos olisi halu ja tarve, niin uskoisin 50.000 nimeä löytyvän sukukirjoja kaipaavien joukosta kokolailla helposti.


Joo, en lainkaan vastusta ehdotustasi, vaan meidän olisi suotavaa jotenkin silloin tällöin toitottaa mielipiteemme ulos.

Löytyy sitten hetkiä, jolloin se voi olla jotenkin otollisempaa, ja hetkiä, jolloin toitottamisella ei ole puolellaan sellaisia etuja, joita tavoittelemme.

Eli muistutan, ettei pidä kuvitella asiamme edistymisestä turhia, kun maailman trendit ovat sen vastaisia ja kaikki vaikutusvaltaiset tahot ovat pyrkimystemme vastustamisen tai ei-puoltamisen kannalla.

Luulisin, että silloin kun vaikutusvaltamme on heikoimmillaan, hiljaa oleminen voi olla edullisempaa kuin vaatimusten esittäminen. Olemme ikään kuin paremmin suojassa maailman pahuudelta, kun emme muistuta sitä itsestämme - ja saamme siten toimia rauhemmassa ilman, että toimintaedellytyksiämme äkätään taas entisestään heikentää.

Juuri tällä hetkellä koen vaikutusmahdollisuuden aivan toivottomaksi.

Onneksi kaikki on mitä muutoksenalaisinta ja sikäli on aina aihetta elää toivossa!

Kun aineellinen pääoma nakertaa näin alas henkistä pääomaa, se syövyttää omaa pohjaansa eikä niin voi jatkua loputtomiin.

Monet professionaalit tutkimusalat näyttävät katsoneen parhaimmaksi vetäytyä omiin kammioihinsa kilpikonnapuolustukseen ja puurtaa omaa tutkimustaan melkeinpä muulta maailmalta unohdettuina, vaikka ne ovat kohdanneet asteittaista resussiensa vähentämistä julkisen vallan taholta, jolle on jatkoa luvassa. Toisin sanoen he vaikenevat aivan aiheellisista vaatimuksistaan.

Muistettakoon, että nämä tutkimusprosesseja ja tutkimusten julkaisemista haittaavat ongelmat eivät koske nykyään yksistään harrastuksellisia tutkimusaloja eikä kohtuuton tietosuoja ole ainoa haitta, vaan kasvavat haittatekijät ja uhka resurssien vähenemisestä koskevat tavalla tai toisella kaikkia sellaisia tutkimusaloja, jotka eivät rahatalouden pyörittäjien silmissä tuota välittömästi sovelluksia, jotka lisäävät voitollista toimintaa (en vastusta kannattavaa toimintaa, vaan lyhytnäköistä yksisilmäisyyttä siinä).

Sillä, että joku yksittäinen rahamies siellä täällä saattaa digata jotain tutkimusta ja sposoroida sitä, vaikkapa syytää suuret määrät rahaa viikinkihautojen kaivauksiin, ei ole huono asia, muttei vaikuta tutkimustoiminnalle epäedullisen konjunktuurin poistamiseksi.

terv Matti Lund

[M.Sjostrom]

Minun mielestäni olisi hyvä idea tehdä kansalaisaloite, joka ehdottaisi suoraa ja selvää lakia jolla siirretään kirkonkirjojen omistus ja hallussapito Arkistolaitokselle.

[Matti Lund]

Minun mielestäni olisi hyvä idea tehdä kansalaisaloite, joka ehdottaisi suoraa ja selvää lakia jolla siirretään kirkonkirjojen omistus ja hallussapito Arkistolaitokselle.

Olette kai huomanneet, että Arkistolaitokselta on viime aikoina heikennetty edellytyksiä ottaa vastaan uutta arkistomateriaalia. Sellainen vastaanotettava arkistomateriaali, jonka vastaanottaminen on arkistolaitoksen lakisääteinen velvollisuus, lisääntyy luonnollista tietä, mutta samalla ollaan vähentämässä Arkistolaitoksen resursseja opetusministeriön budjettihöylillä luonnotonta tietä. Kestämätön yhtälö on synnytetty. Arkistolaitoksen henkilöstöresursseja on supistettu merkittävästi ja kaikenlaiset arkistolaitoksen välttämättömät määrärahapyynnöt ovat kiven takana ja saavutetut määrärahat liian alhaisella tasolla, jotta edes nykyinenkään jo madallettu palvelutaso voidaan säilyttää.

Tämän seurauksena mm. KA:n digitointiprojektin jatkaminenkin on uhan alla. Siis Kansallisarkistolta ollaan riistämässä tyhmällä säästöpolitiikalla omat omassa vallassaan olevat tekniset välineensä omien ja asiakaspalvelun logistiikkakustannustensa vähentämiseksi.

Varsinaisten kansalaisaloiteitten ohella meidän on vakavasti harkittava myös erityisiä aloitteita ja vetoomuksia asianomaisille valtioelimille ja viranomaisille Arkistolaitoksen resurssien lisäämiseksi, jotta voimme turvata tarvittavat toimintaedellytyksemme ja jotta voimme pohjustaa reaalisia edellytyksiä senkaltaisille aloitteille, joita ylläkin esitetään.

Ehdotusten sivistykselliset edut on osattava tuoda esiin eli ne pitää pyrkiä muotoilemaan niin, että niille saadaan myös yleistä kannatusta.

terv Matti Lund