Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tulkintaapua?
Tervehdys.
Pellosniemen Ilmilahdessa Maakirja 1593 on vähän allekirjoittaneelle outoja etunimiä? Mitähän ne tarkoittaa?
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=3157867
per, onko Pekka?
ps, mikähän nimi on kyseessä?
sitten on vielä p ja alasakarassa poikkiviiva?
Asiaa kyselee Martti K :confused:
onkohan kyseessä 1593. vaikuttaa vanhemmalta.
onkohan kyseessä 1593. vaikuttaa vanhemmalta.
kyllä se on vuodelta 1593
Terv.MK
kyllä se on vuodelta 1593
Terv.MK
Tässä vielä tuon maakirjan osoite
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3157788
terv Martti K
Anteeksi epäilyni. Kyllähän se on vuodelta 1593.
Per =Pekka
p+s/liekura= Pohl
p= Per
Olet ilmeisesti sukeltamassa Savon voutikuntien maakirjojen pohjattomiin syvyyksiin. Niistä joku on maininnut, etteivät ne ole sunnuntailukemista.
Itselleni on ollut suuri apu, kun olen vertaillut näitä:
Rantasalmen kartanon voutikunnan maakirja 1562-63:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3129506
Sama suomennettuna selkokielelle:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk4/saaminki.php?f=folio1
Näistä löydät nimiä vertailemalla kaikki etunimilyhennykset ja muutkin salakirjoitukselta vaikuttavat koukerot.
Tutkimisiin mjauhi
Anteeksi epäilyni. Kyllähän se on vuodelta 1593.
Per =Pekka
p+s/liekura= Pohl
p= Per
Olet ilmeisesti sukeltamassa Savon voutikuntien maakirjojen pohjattomiin syvyyksiin. Niistä joku on maininnut, etteivät ne ole sunnuntailukemista.
Itselleni on ollut suuri apu, kun olen vertaillut näitä:
Rantasalmen kartanon voutikunnan maakirja 1562-63:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3129506
Sama suomennettuna selkokielelle:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk4/saaminki.php?f=folio1
Näistä löydät nimiä vertailemalla kaikki etunimilyhennykset ja muutkin salakirjoitukselta vaikuttavat koukerot.
Tutkimisiin mjauhi
Terve.
Kiitos tiedoista. Tämä selvittikin paljon omia tutkimuksiani. Pitää ottaa tuo Rantasalmen vihje käyttöön. Muuten tuo 1562 maakirja on verraten selkeä jo sellaisenakin, mutta pitää saada selville myös miten suku jatkuu, niin sen vuoksi täytyy näitä vaikeampilukuisiakin käydä läpi.
Kiittäen Martti K
Terve.
Kiitos tiedoista. Tämä selvittikin paljon omia tutkimuksiani. Pitää ottaa tuo Rantasalmen vihje käyttöön. Muuten tuo 1562 maakirja on verraten selkeä jo sellaisenakin, mutta pitää saada selville myös miten suku jatkuu, niin sen vuoksi täytyy näitä vaikeampilukuisiakin käydä läpi.
Kiittäen Martti K
Vielä vähän tulkinta-apua pyytelen?
Maakirja 1541
Vesulahden Norolan neljänneksen, Vuolingon kymmenes
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=3136801
Miten tulkitaan mg8 Korhosen etunimi? Onko se Mauno? Myöhemmin sukuketjussa Mauno nimi on kuitenkin tuntematon? Voisikko nimen "vääntää" Martiksi tai Matiksi, joita suvussa myöhemmin esiintyy?
Tällaisia asioita nyt kyselee Martti K :confused:
eeva häkkinen
17.06.13, 22:02
Kyllä se minusta on Mauno/Mauno (alkuperäinen lyhenne nimestä Magnus). Ei siis Martti tai Matti, jotka olivat eri nimiä. Nimen kirjoitustavalla oli tuohon aikaan vähemmän väliä kuin sillä, minkä pyhimyksen tai Raamatun henkilön mukaan oli kastettu.
Kyllä se minusta on Mauno/Mauno (alkuperäinen lyhenne nimestä Magnus). Ei siis Martti tai Matti, jotka olivat eri nimiä. Nimen kirjoitustavalla oli tuohon aikaan vähemmän väliä kuin sillä, minkä pyhimyksen tai Raamatun henkilön mukaan oli kastettu.
Kiitos Eeva.
Jatkanpa nyt siltä pohjalta, että kyseessä on Mauno.
Lähes 200 vuotta eteenpäin 1720-luvulle, Vuolingosta on valtiopäivämiehenä Martti Korhonen. Oletan Maunon olevan Martin kaukainen esi-isä?
Terv. Martti K
Terve
Minkähän alueen maakirjsta löytyy Sulkavan vanhat 1500-1600-luvun maakirjat?
Asiaa kyselee Martti K :confused:
Heippa taas. Olisiko tästä apua?
Diginarc-Voudintilit-Savon voutikuntien tilejä-Asiakirjat
Esim: n.1540-n.1620
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk4/saaminki.php?f=folio29v
Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo 1562-1563
Säminge Socken
Idelax Fierdung
1.tiendt Otavaniemi
2. " Kaitais
3. " Telalahti
4. " Ruokoniemi
5. " Idelax =Sulkava ,sijaitsevat aivan vierekkäin nykykartoissakin
6. " Särkilahti
Nämä 1-6 Tiendt vaihtelevat milloin mitenkin maakirjoissa, papin kymmenyksissä, autioluetteloissa, mutta sukunimiä vertailemalla kyllä aina löytää oikean paikan. On myös merkkinimiä, joista tietää, missä ollaan( Joroisissa Vanha Talonpoika, Rautaparta ym.
Tutkimisiin mjauhi
Toivottavasti tuo idelax on Sulkava, muuten olen johtanut harhapoluille.
Heippa taas. Olisiko tästä apua?
Diginarc-Voudintilit-Savon voutikuntien tilejä-Asiakirjat
Esim: n.1540-n.1620
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk4/saaminki.php?f=folio29v
Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo 1562-1563
Säminge Socken
Idelax Fierdung
1.tiendt Otavaniemi
2. " Kaitais
3. " Telalahti
4. " Ruokoniemi
5. " Idelax =Sulkava ,sijaitsevat aivan vierekkäin nykykartoissakin
6. " Särkilahti
Nämä 1-6 Tiendt vaihtelevat milloin mitenkin maakirjoissa, papin kymmenyksissä, autioluetteloissa, mutta sukunimiä vertailemalla kyllä aina löytää oikean paikan. On myös merkkinimiä, joista tietää, missä ollaan( Joroisissa Vanha Talonpoika, Rautaparta ym.
Tutkimisiin mjauhi
Toivottavasti tuo idelax on Sulkava, muuten olen johtanut harhapoluille.
Terve.
Kiitos vain. Kyllä tästäkin apua on.
Löysin kyllä tuolta Sukuhistorankin sivuilta 1630 jälkeen tulevia kirjoja ja pääsin sitä kauttakin tuon Partalansaareen saapuneen Niilo Korhosen jäljille.
Kiittäen Martti K
Terve
Kuvan alimmalla rivillä oikealla on Antti Korhonen? Ketähän siinä muita henkilöitä lie? Voiko joku avata "salakirjoituksen"?
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=3112453
asiaa kyselee taas Martti K http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon11.gif
Terve.
Mitä tarkoittaa maakirjassa henkilön jäljessä oleva kirjoitus: "meds kolds isds"?
Esim. Esko Yrjönpoika Korhosen jäljessä.
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=3151125
Onko se kanssa asuja? vai mikä?
Asiaa kyselee taas Martti K http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon11.gif
Heippa. Minusta siinä lukee " Eskell Jönsson Kårhoin medh käldhiondh".
Kysymyshän on aina veronmaksusta: Tulkinta on kaksiselitteinen; jos perussana on gäld= velka eli velaksi: tarkoittaa samaa kuin Öde. Toinen mahdollisuus on vanha germ. sana geld = raha; tulkinta olisi -käteisellä.
Seuraamalla Eskelin varallisuustilannetta myöhemmin, asia saattaa selvitä. Jos talo menee kruunulle on kysymys velasta.
Voin olla aivan väärässäkin, mutta tälläisiä mietteitä tästä tuli.
Terv.mjauhi
Heippa. Minusta siinä lukee " Eskell Jönsson Kårhoin medh käldhiondh".
Kysymyshän on aina veronmaksusta: Tulkinta on kaksiselitteinen; jos perussana on gäld= velka eli velaksi: tarkoittaa samaa kuin Öde. Toinen mahdollisuus on vanha germ. sana geld = raha; tulkinta olisi -käteisellä.
Seuraamalla Eskelin varallisuustilannetta myöhemmin, asia saattaa selvitä. Jos talo menee kruunulle on kysymys velasta.
Voin olla aivan väärässäkin, mutta tälläisiä mietteitä tästä tuli.
Terv.mjauhi
Tervehdys.
Kiitos tulkinta-avusta. Olisikko Eskon talo todella mennyt veloista kruunulle? Esko jokatapauksessa näyttää siirtyvän tämän jälkeen Pellosniemellä Pitkälahden neljänneksestä Pellosniemen neljännekseen asumaan?
kiittäen Martti K :)
Terve.
Mitä tarkoittaa maakirjassa henkilön jäljessä oleva kirjoitus: "meds kolds isds"?
Esim. Esko Yrjönpoika Korhosen jäljessä.
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=3151125
Onko se kanssa asuja? vai mikä?
Asiaa kyselee taas Martti K http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon11.gif
Minusta siinä lukee med kåld iordh. Voisiko tarkoittaa kylmää maata? Kåld(h) on vanha kirjoitusmuoto sanalle kall 'kylmä' ja iordh sanalle jord 'maa'.
Kyseessä olisi siis maalajin kuvaus. Tällaista kuvausta käytetään nykyisinkin ruotsin kielessä ja kaiketi myös suomen kielessäkin. Täällä (http://www.spisa.nu/4.19360/varufakta/jordarter-och-matjord/) selitetään, että kylmä maa (kall jord) on vesipitoista maata (esim. savimaa), joka lämpenee hitaammin keväällä. Lämmin maa on puolestaan ilmavaa maata (esim. hiekkapitoiset maat).
Minusta siinä lukee med kåld iordh. Voisiko tarkoittaa kylmää maata? Kåld(h) on vanha kirjoitusmuoto sanalle kall 'kylmä' ja iordh sanalle jord 'maa'.
Kyseessä olisi siis maalajin kuvaus. Tällaista kuvausta käytetään nykyisinkin ruotsin kielessä ja kaiketi myös suomen kielessäkin. Täällä (http://www.spisa.nu/4.19360/varufakta/jordarter-och-matjord/) selitetään, että kylmä maa (kall jord) on vesipitoista maata (esim. savimaa), joka lämpenee hitaammin keväällä. Lämmin maa on puolestaan ilmavaa maata (esim. hiekkapitoiset maat).
Olisikko verokirjaan otettu tällaista maan kuvausta? Vai tarkoittaako karua kylmää huonotuottoista maata(tilaa)?
terv. Martti K http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon5.gif
eeva häkkinen
27.07.13, 21:30
Minusta tässä on "medh köldh iordh", joka tarkoittaa metsään raivattua eli uudistilaa. Vielä karjalaisten asutusvaiheessa viime sotien jälkeen tunnettiin käsite "kylmä tila".
Olisikko verokirjaan otettu tällaista maan kuvausta? Vai tarkoittaako karua kylmää huonotuottoista maata(tilaa)?
terv. Martti K http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon5.gif
Niin, ajattelin että se voisi tarkoittaa jotakuinkin tuollaista maata (kylmä maa -> lämpenee hitaammin -> voidaan kylvää myöhemmin -> tuottaa huonommin).
Minusta tässä on "medh köldh iordh", joka tarkoittaa metsään raivattua eli uudistilaa. Vielä karjalaisten asutusvaiheessa viime sotien jälkeen tunnettiin käsite "kylmä tila".
Toinen sana ei mielestäni ole köld ('kylmyys') vaan kåldh ('kylmä'). Maininta löytyy usean asukkaan kohdalta, ja se on kirjoitettu vaihdellen kåld(h) tai kold(h).
Muuten tuo kuulostaa ihan mahdolliselta selitykseltä, mutta se löytyy vasta vuoden 1945 maanhankintalaista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4_tila). Käytettiinkö sitä tuossa merkityksessä sitä ennen?
SAOB antaa seuraavan selityksen:
[KALL.adj 1.e]
e) om jord l. jordmån o. d.
[KALL.adj 1.e.α]
α) (i fackspr., i sht landt.) om jord l. jord- mån: som (på grund av hög lerhalt, fuktighet l. sin lutning mot norr) har en låg temperatur (o. därför är mindre lämplig för vissa växter); förr äv. övergående i bet,: ofruktbar, steril; jfr KALL-JORD 1 (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=KALL-JORD&formtype=enkel&normalisering=sokid). När Åkren aff långt bruuk, eller elliest warder kall och ofruchtbar befunnen. RISINGH LaudB 22 (1671). SERENIUS EugAkerm. 65 (1727). Nu upplöjas de kalla sidder .. och besås utan at först dika. LÖNQVIST Bara 3 (1775). En sur och illa afdikad jord (är) alltid .. kall och derigenom otjenlig för våra odlade växter. ARRHENIUS Jordbr. 1: 41 (1859). HOLMSTRÖM Naturl. 2: 12 (1889).– särsk, (i Finl., †) användt om viss sämre jord (i jämförelse med sådan som giver normal av- kastning). Kolle röker (dvs. mantal). TEITT Klag. 148 (1556). 13/2 ("skatt") kald jordh. HFinlKamF 2: 154 (c. 1575).
Eli 'kylmä maa' tarkoittaa maata tai maannosta, joka esimerkiksi korkean savipitoisuutensa, kosteutensa tai pohjoiseen avautuvan sijaintinsa vuoksi on kylmempää, eikä siksi sovellu niin hyvin tietyille kasveille. Aikaisemmin sanontaa on käytetty myös merkityksessä hedelmätön, steriili. Suomessa sitä on käytetty viittamaan huonompaan maahaan verrattuna maahan, joka antaa normaalin sadon. Tässä viimeisessä merkityksessä kalle röker on käytetty Jaakko Teitin valitusrekisterissä vuonna 1556 ja 13/2 ("skatt") kald jordh Suomea koskevassa asiakirjassa noin vuodelta 1575 (viittaisiko HFinlKamF 2: 154 voudintileihin?).
En löydä SAOB:sta viittausta sille, että sitä olisi käytetty uudistilan merkityksessä. Olisiko tuo merkitys uudempi?
Kannatan selitystä, että se tarkoittaa huonolaatuista (huonotuottoista) maata.
eeva häkkinen
29.07.13, 21:58
Palaan vielä tähän, tätä pitää näköjään vielä tarkistella. Olet oikeassa kirjoitusasun suhteen, tällä kirjurilla on suht. säntillinen käsiala ja oikeinkirjoitus. Tiedän kuitenkin nähneeni ilmausta "kylmä maa" useammankin kerran 1600-luvun alkupuolen asiakirjoissa, kun esim. joku veljeksistä jäi entiselle asuinpaikalle ja toinen joutui ottamaan osakseen "kylmää maata". En pikaisella katsomisella löytänyt yhtään muistiinpanoa asiasta, mutta täytyy panna korvan taakse ja tarkistaa ensi kerran ilmauksen nähdessäni, voisiko asian tulkita jotenkin toisin. Eikä sanonta tietenkään suoraan siirtynyt siirtolaisasutuksen kylmiin tiloihin, välillä, jo 1700-luvulla, asia sanottiin niin, että joku tai jotkut asukkaista joutuivat muuttamaan (utflytta) sopivaksi katsastetulle tilan paikalle, saivat viedä osan rakennuksia mennessään ja apua uusien pystytykseen, mutta kylmät tilat tulivat etsimättä mieleen asiaa muistellessani.
Terve.
Lukuapua taas pyytelen.
Mikä on Ilmiänlahdessa neljäntenä olevan Korhosen etunimi?
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=3147377
Asiaa kyselee Martti K :confused:
Niin, ajattelin että se voisi tarkoittaa jotakuinkin tuollaista maata (kylmä maa -> lämpenee hitaammin -> voidaan kylvää myöhemmin -> tuottaa huonommin).
Toinen sana ei mielestäni ole köld ('kylmyys') vaan kåldh ('kylmä'). Maininta löytyy usean asukkaan kohdalta, ja se on kirjoitettu vaihdellen kåld(h) tai kold(h).
Muuten tuo kuulostaa ihan mahdolliselta selitykseltä, mutta se löytyy vasta vuoden 1945 maanhankintalaista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4_tila). Käytettiinkö sitä tuossa merkityksessä sitä ennen?
SAOB antaa seuraavan selityksen:
[KALL.adj 1.e]
e) om jord l. jordmån o. d.
[KALL.adj 1.e.α]
α) (i fackspr., i sht landt.) om jord l. jord- mån: som (på grund av hög lerhalt, fuktighet l. sin lutning mot norr) har en låg temperatur (o. därför är mindre lämplig för vissa växter); förr äv. övergående i bet,: ofruktbar, steril; jfr KALL-JORD 1 (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=KALL-JORD&formtype=enkel&normalisering=sokid). När Åkren aff långt bruuk, eller elliest warder kall och ofruchtbar befunnen. RISINGH LaudB 22 (1671). SERENIUS EugAkerm. 65 (1727). Nu upplöjas de kalla sidder .. och besås utan at först dika. LÖNQVIST Bara 3 (1775). En sur och illa afdikad jord (är) alltid .. kall och derigenom otjenlig för våra odlade växter. ARRHENIUS Jordbr. 1: 41 (1859). HOLMSTRÖM Naturl. 2: 12 (1889).– särsk, (i Finl., †) användt om viss sämre jord (i jämförelse med sådan som giver normal av- kastning). Kolle röker (dvs. mantal). TEITT Klag. 148 (1556). 13/2 ("skatt") kald jordh. HFinlKamF 2: 154 (c. 1575).
Eli 'kylmä maa' tarkoittaa maata tai maannosta, joka esimerkiksi korkean savipitoisuutensa, kosteutensa tai pohjoiseen avautuvan sijaintinsa vuoksi on kylmempää, eikä siksi sovellu niin hyvin tietyille kasveille. Aikaisemmin sanontaa on käytetty myös merkityksessä hedelmätön, steriili. Suomessa sitä on käytetty viittamaan huonompaan maahaan verrattuna maahan, joka antaa normaalin sadon. Tässä viimeisessä merkityksessä kalle röker on käytetty Jaakko Teitin valitusrekisterissä vuonna 1556 ja 13/2 ("skatt") kald jordh Suomea koskevassa asiakirjassa noin vuodelta 1575 (viittaisiko HFinlKamF 2: 154 voudintileihin?).
En löydä SAOB:sta viittausta sille, että sitä olisi käytetty uudistilan merkityksessä. Olisiko tuo merkitys uudempi?
Kannatan selitystä, että se tarkoittaa huonolaatuista (huonotuottoista) maata.
Taitaa kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoittaa kaskiviljelyä, joka oli uudisviljelyä ( raivaus ja puiden poltto) ja antoi heikomman sadon kuin peltoviljely. Verotuksessa tämä arviotiin varmasti heikommaksi. Esim Eskelille ei ole merkitty manttaalia ollenkaan. Kaskenpolttohan oli kiertoviljelyä. Maan viljavuus ehtyi nopeasti( eli oli huononpaa ) ja aina oli oltava uudesti kaadettua kaskea odottamassa. Kyseessä ei ollut varsinaisessti uudisraivaus, vaan kruununmaiden hyväksikäyttö esim. kaskinauriin viljelyssä.
mjauhi
Taitaa kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoittaa kaskiviljelyä, joka oli uudisviljelyä ( raivaus ja puiden poltto) ja antoi heikomman sadon kuin peltoviljely. Verotuksessa tämä arviotiin varmasti heikommaksi. Esim Eskelille ei ole merkitty manttaalia ollenkaan. Kaskenpolttohan oli kiertoviljelyä. Maan viljavuus ehtyi nopeasti( eli oli huononpaa ) ja aina oli oltava uudesti kaadettua kaskea odottamassa. Kyseessä ei ollut varsinaisessti uudisraivaus, vaan kruununmaiden hyväksikäyttö esim. kaskinauriin viljelyssä.
mjauhi
Tuo on kyllä järkeen käyvä selitys. Minkälaisen sadon maa tuotti? Ja kun verokirjasta on kyse.
terv. Martti K
Maahan ei varsinaisesti tuottanut muuta kuin hirveän työn jälkeen elatuksen perheelle. Tämän tietävät kaikki karjalaiset siirtolaiset, jotka saivat "kylmän tilan Suomen hallitukselta". Pellot piti raivata kylmään korpeen ja sanonta " kylmä maa/tila varmasti on säilynyt kansan muistissa kaskiviljelyajoista asti eikä niistä ajoista ole niin kauan. Sitä harjoitettiin vielä 1800-luvulla. 1800-luvun lopun taidemaalaritkin ikuistivat näkymiä esim. Väisälänmäeltä.
mjauhi
Hei. Hieman korjausta edelliseen.
Tutustuin hieman tarkemmin kaskiviljelyn historiaan. Kaskenpoltto olikin tuottoisaa viljelyä, joskin kovan työn takana. Halme saattoi tuottaa paljon paremmin kuin pellot. Johtui tuhkan lannoittavasta vaikutuksesta. Kaskenpolttoa jouduttiinkin rajaamaan lailla 1700 ja 1800-luvulla, etteivät kaikki talousmetsät olisi menneet.
Kaskenpoltosta ei merkitty manttaalia, joten se oli ilmeisesti verovapaata. Tuottoa käytettiin varsinaisten verojen maksuun, joita oli 1500-1600.luvulla peräti 11 erilaista.
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/petaja_26.html#Keskiajan
Maata omistamaton saattoi elättää perheensä kaskella ja erätaloudella. Tämä selittää joidenkin perheiden ahkerat muutot. Oli muutettava uusille alueille entisten ehdyttyä. Uusia kaskimaita oli haettava kaukaakin ja samalla tuli Pohjois-Savo ja Kainuu asutettua.
Terv mjauhi
Hei. Hieman korjausta edelliseen.
Tutustuin hieman tarkemmin kaskiviljelyn historiaan. Kaskenpoltto olikin tuottoisaa viljelyä, joskin kovan työn takana. Halme saattoi tuottaa paljon paremmin kuin pellot. Johtui tuhkan lannoittavasta vaikutuksesta. Kaskenpolttoa jouduttiinkin rajaamaan lailla 1700 ja 1800-luvulla, etteivät kaikki talousmetsät olisi menneet.
Kaskenpoltosta ei merkitty manttaalia, joten se oli ilmeisesti verovapaata. Tuottoa käytettiin varsinaisten verojen maksuun, joita oli 1500-1600.luvulla peräti 11 erilaista.
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/petaja_26.html#Keskiajan
Maata omistamaton saattoi elättää perheensä kaskella ja erätaloudella. Tämä selittää joidenkin perheiden ahkerat muutot. Oli muutettava uusille alueille entisten ehdyttyä. Uusia kaskimaita oli haettava kaukaakin ja samalla tuli Pohjois-Savo ja Kainuu asutettua.
Terv mjauhi
Terve.
Muistelen lukeneeni jostain historian kirjasta, että ensimmäinen sato kaskesta saattoi olla huipussaan jopa kolmekymmen kertainen (kilon kylvöstä 30 kilon sato)?
Tuo kaskeaminen tosiaankin kulutti maan kasvukuntoa ja samasta kaskialasta ei saanut hyvin monena vuonna peräkkäin satoa. Niipä jouduttiin etsimään uusi vapaa kaskialue ja näin "vapaasta" maa-alasta tuli pulaa. Mikkelin seudulla tämä maapula alkoi jo 1500-luvun loppupuoliskolla. Niimpä 1604 Pellosniemen pitäjän Pellosniemen neljänneksen taloista oli autiona 54.4% (Hannele Wirilander, Ristiinan Historia), kun asukkaat oli muuttanut paremmille kaskimaille pohjoiseen? Autioiden määrään vaikutti varmaan moni muukin seikka, esm. Nuijasota oli ollut vajaa kymmenen vuotta aikaisemmin.
Joka tapauksessa vapaan maan puute oli yksi ratkaiseva tekijä Pohjoi-Savon ja Kainuun asuttamisessa.
terv Martti K ;)
Terve.
Lukuapua taas pyytelen.
Mikä on Ilmiänlahdessa neljäntenä olevan Korhosen etunimi?
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=3147377
Asiaa kyselee Martti K :confused:
Ei löydy nimelle selitystä? Minulla lähinnä sopivia on Vilppu tai Kauppi? Mutta ei nekään oikein sopivilta tunnu?
terv Martti K :mad:
eeva häkkinen
02.08.13, 15:42
Minusta se on aika selkeä Cauppij.
Minusta se on aika selkeä Cauppij.
Kiitos.
Ei taida tulla muita "järkeen käyviä" tulkintoja. Suomennan nimen Kaupiksi ja merkkaan sillä nimellä tiedostoihini.
Kiitäen Martti K
Heippa. Oikein valitsit. Cauppi, Caupih, Caupij on ehkä yksi niistä harvoista nimista, joita papit eivät pystyneet "normalisoimaan", koska ruotsinkielistä vastinetta ei ollut. Sen oikea suomennos on Kauppi..Olen tosin nähnyt jossakin muodon Kaapo, Mutta sen tulkitsija on varmaankin katsonut pikku-kakkosta.
On karmeaa nähdä näitä tulkintoja. Thomas=Tönis. Dordi=Tea, ym.
terv mjauhi
eeva häkkinen
04.08.13, 22:06
Kauppi-nimi on sama kuin Jaakko (sanovat nimien tutkijat). Kaapoa (ja Kaaproa) esiintyy Gabrielin, ei Kaupin, normalisointiversiona. Tuomas ja Tönis ovat eri pyhimysten nimiä, eivätkä niin ollen vaihtokelpoisia.
Kiitos. Tämäpä selkeyttää, Kauppi on vain muutamassa kirrjassa ja sitten löytyy kyllä Jaakkoja. Martti K kiittää.
< Oikein valitsit. Cauppi, Caupih, Caupij on ehkä yksi niistä harvoista nimista, joita papit eivät pystyneet "normalisoimaan", koska ruotsinkielistä vastinetta ei ollut. Sen oikea suomennos on Kauppi..Olen tosin nähnyt jossakin muodon Kaapo, Mutta sen tulkitsija on varmaankin katsonut pikku-kakkosta.
On karmeaa nähdä näitä tulkintoja. Thomas=Tönis. Dordi=Tea, ym. >
Miten niin? Dorotea, "Jumalan lahja". Myös Tea, Dora, Doris, Dorrit, Dorte, Dodo, Dorothy, Dolly, Dot, Dorette eri kielillä. Kun nyt etunimet ovat aikojen saatossa vain lyhentyneet, niin Tea jää jäljelle.
Etunimeillen
Terve.
Tulkinta-apua taas pyytelen?
Pellosniemen Marjoniemessä on Jöns (Jussi) Korhonen. Mikä on hänen (isänsä) patronyyminsä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/viipurin_ja_savonlinnan_laani/laanintili_1649-1649_lt1062-1064_nide8596/kuvat/405.jpg
Asiaa kyselee Martti K :confused:
Terve.
Tulkinta-apua taas pyytelen?
Pellosniemen Marjoniemessä on Jöns (Jussi) Korhonen. Mikä on hänen (isänsä) patronyyminsä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/viipurin_ja_savonlinnan_laani/laanintili_1649-1649_lt1062-1064_nide8596/kuvat/405.jpg
Asiaa kyselee Martti K :confused:
Voisikko se olla Fransinpoika? Suvussa on aikaisemmin useita Frans nimisiä miehiä. Hoksasin tämän vasta kun olin kysymyksen laittanut.
MK
Kimmo Kemppainen
13.08.13, 18:16
Eipä tuosta enää Fransinpoika paljon selvemmäksi tule.
Kimmo Kemppainen
Voisikko se olla Fransinpoika? Suvussa on aikaisemmin useita Frans nimisiä miehiä. Hoksasin tämän vasta kun olin kysymyksen laittanut.
MK
Eipä tuosta enää Fransinpoika paljon selvemmäksi tule.
Kimmo Kemppainen
Kiitos. Näköjään minun pitäisi ottaa vähän aikalisää kun esitän kysymyksiä?
Kiittäen Martti K
Kimmo Kemppainen
13.08.13, 18:34
No eipä tuo haitanne vaikka joskus vähän turhaankin kysyy. Tuleepa ainakin katsottua, ovatko muut samaa mieltä.
Kimmo Kemppainen
Kiitos. Näköjään minun pitäisi ottaa vähän aikalisää kun esitän kysymyksiä?
Kiittäen Martti K
No eipä tuo haitanne vaikka joskus vähän turhaankin kysyy. Tuleepa ainakin katsottua, ovatko muut samaa mieltä.
Kimmo Kemppainen
"Tosi on"
Kyllä monesti kaipaa toistenkin apua omille tulkinnoille.
MK
Terve.
Ruotsintaitoni on nolla, mtta mitä lukee 1722 maakirjassa Lauri Pekanpoika ja Pekka Korhosen jäljessä Mikkelin Marjoniemessä? Onkohan jotain sotilaisiin liittyvää?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/savonlinnan_ja_kymenkartanon_laani/laanintili_1722-1722_es2640-2641_nide8766/kuvat/409.jpg
Asiaa kyselee taas Martti K :confused:
Kimmo Kemppainen
16.08.13, 17:48
Asiaan syvemmin perehtymättä ymmärrän sillä tavalla, että talon verot menivät Kyminkartanon komppanian saarnaajan hyväksi.
Kimmo Kemppainen
Terve.
Ruotsintaitoni on nolla, mtta mitä lukee 1722 maakirjassa Lauri Pekanpoika ja Pekka Korhosen jäljessä Mikkelin Marjoniemessä? Onkohan jotain sotilaisiin liittyvää?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/savonlinnan_ja_kymenkartanon_laani/laanintili_1722-1722_es2640-2641_nide8766/kuvat/409.jpg
Asiaa kyselee taas Martti K :confused:
Asiaan syvemmin perehtymättä ymmärrän sillä tavalla, että talon verot menivät Kyminkartanon komppanian saarnaajan hyväksi.
Kimmo Kemppainen
Kiitos.
Minä arvelin onko jostain komppanian sotilaasta kyse.
Martti kiittää!
Terve.
Matti ja Olavi Korhonen Vesulahden Vuolingolta, vuotuisveroluettelossa 1635.
Aukeaman oikea sivu. Osaako joku tulkita kenen poikia he on?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/viipurin_ja_savonlinnan_laani/laanintili_1635-1635_es2618_nide8547/kuvat/108.jpg
Asiaa kyselee taas Martti K :confused:
Kimmo Kemppainen
20.08.13, 14:58
Jos tarkoitat noita hakasulkeilla yhdistettyjä numeron 5 1/3 jälkeen, niin eihän heidän jälkeensä ole mitään patronyymiä.
Kimmo Kemppainen
Terve.
Matti ja Olavi Korhonen Vesulahden Vuolingolta, vuotuisveroluettelossa 1635.
Aukeaman oikea sivu. Osaako joku tulkita kenen poikia he on?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/viipurin_ja_savonlinnan_laani/laanintili_1635-1635_es2618_nide8547/kuvat/108.jpg
Asiaa kyselee taas Martti K :confused:
Jos tarkoitat noita hakasulkeilla yhdistettyjä numeron 5 1/3 jälkeen, niin eihän heidän jälkeensä ole mitään patronyymiä.
Kimmo Kemppainen
Mikäs sotku siinä on ennen hakasulkeita?
terv MK
Kimmo Kemppainen
20.08.13, 17:05
Tarkoitatko Oluffin ff:ää?
Kimmo Kemppainen
Mikäs sotku siinä on ennen hakasulkeita?
terv MK
Tarkoitatko Oluffin ff:ää?
Kimmo Kemppainen
Kiitos Kimmo. Noinhan se taitaa olla vaikka vaikea on ff:sikin sitä tulkita.
Kiitos avusta.
Terveisin Martti K
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.