Nimismies Salomo Birlingin erottaminen 1784

[KristaN]

Osaako joku kertoa syytä miksi Ilmajoen nimismies Salomo Birling (1761-1813) erotettiin virastaan vain neljän työvuoden jälkeen? Myös Salomon isä Juho (1722-1787) ja isoisä Juho Birling (1688-1738), molemmat Ilmajoen nimismiehiä, kiinnostavat. Löytyykö heistä tarkempaa tietoa kirjallisuudesta?

[Essimi]

Ainakin Salomon Hanneliuksen pitämissä ruumissaarnoissa näyttäisi olevan myös Salomon Birlingin ruumissaarna. Niissähän yleensä oli valaisevaa henkilöhistoriaa.
Ehkä julkaisua on vielä saatavilla? Tässä linkki aiempaan keskusteluun:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9618

[KariKK]

Salomon Hanneliuksen ruumissaarnoissa on Samuel Birlingin,1726-1764, muistopuhe. Salomon Birlingin, 1761-1813, muistopuhetta ei Salomon Hannelius ole voinut pitää, koska S. Hannelius kuoli 21.11.1796.
Varsinaiseen kysymykseen ei minulla ole vastausta.

[Essimi]

Niinpä näyttää olevan julkaisun nimessäkin "muistopuheita". Puheen sisältöä tässä tosin haetaan, ei niinkään nimeä - ehkä jollakulla olisi se meille referoitavaksi.

[KariKK]

Samuel Birling oli Salomon Birlingin setä, siis isän veli.
Samuel Birlingin muistopuheessa ei ole hänen isästään, siis Salomonin isoisästä, sellaista tietoa, mitä ei löydy kirkonkirjoista.
Eikä myöskään Salomonin erottamisesta ole mitään, luonnollisesti.

[JHissa]

Laitetaan Ilmajoen ent. nimismiehen Salomon Birlingin (yo 1778, † 1813) tiedot ylioppilasmatrikkelista 9623 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9623).

[Jari Latva-Rasku]

Laitetaan Ilmajoen ent. nimismiehen Salomon Birlingin (yo 1778, † 1813) tiedot ylioppilasmatrikkelista 9623 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9623).

Salomon Birling on minulle i-i-ä-i-i-i-i. Isoisäni edesmennyt serkku, sukututkimusta harrastanut, Ville-Paavo Aitola (Birling) järjesti yli kolmekymmentä vuotta sitten sukutapaamisen "Birlingin serkuille" ja heidän jälkeläisilleen. Kirjoittamassaan esitelmässä Ville-Paavo arveli, että vanhempiensa ainoan eloonjääneen pojan Salomonin on täytynyt alkoholisoitua, sillä sillä tavoin suuren Peltoniemen tilan ja viran menettäminen olisi saanut selityksensä.

Salomon kuoli aikoinaan velkaisena Peltoniemeen kuuluneen sivutilan Välkkilän sivutilalla Mäki-Välkkilässä eli Mosalassa. Sitä ennen Peltoniemeä suurempi Välkkilä oli muistaakseni jaettu Salomonin kahden sisaren kesken. Sen jälkeen Salomon menetti Peltoniemen sekä virkansa ja sai viettää elämänsä lopun Mosalassa.

Salomon kirjoittautui Turun Akatemiaan, eli suoritti ylioppilastutkinnon, keskimääräistä nuorempana ja tuli nimismieheksi hyvin nuorena. Sitä ennen hän kävi Vaasan triviaalikoulua. Lakiopinnot keskeytyivät viimeistään nimismieheksi nimittämiseen. Salomonin erottamista ei pystynyt estämään edes hänen arvovaltainen vielä elossa ollut isänsä Johan "Jean, Janne" Birling. Ehkä Janne oli samaa mieltä.

Sukuhaarani varattomat Birlingit muuttivat pääosin Kurikkaan torppareiksi ja puusepiksi sekä muiksi käsityöläisiksi. Isomummani Susanna Birlingin isä ja isoisä, Salomonin pojan puusepän "Varpaisten Jannen" poika, olivat tunnettuja myllyjen, siltojen ja kirkkojen urakoitsijoita. Minäkin olen saanut kuulla monia tarinoita etenkin huimapäisestä nuoremmasta "Birlingin mestarista", tapaturman seurauksena kuolleesta Sameli Birlingistä, jonka hauta löytyy Kurikan kirkon vierestä. Birlingien Kurikan Tuiskulankylässä omistaman Nisulan tilan mahtipontinen päärakennus oli ehdolla opistorakennukseksi, kun aikoinaan harkittiin kansanopiston perustamista Kurikkaan.

Salomon Birlingin suku on levinnyt laajalle. Yksi heistä oli kaikkien sukupolvien jälkeen vieläkin sukunäköinen William S. Carlson (http://en.wikipedia.org/wiki/William_S._Carlson).

[kirsimaarit]

Hei! Olen Kirsi Huhtakangas. Äitini on Salme Marjatta Huhtakangas (os. Aitola). Isoisäni oli Tauno Samuel Aitola. Isoisäni isä oli Iisakki Aitola (Birling) (s.1885). Iisakin isä oli Samuel Salomoninpoika Birling (s.1848). Samuelin isä oli Salomon Magnus Birling ( 1824-1882). Salomonin isä oli Juha Heikki Salomoninpoika Birling (1792-1871). Ja Juha Heikin isähän oli sitten Salomon Birling (1761-1813). Toisin sanoen Nimismies Salomon Birling on minulle ä-i-i-i-i-i-i. Nämä sukutiedot olen saanut enoni Pentti Aitolan tai isoisäni Tauno Aitola kirjoittamasta paperista. Vielä en ole siis äidin isän puolta tarkistanut kirkkoherranviraston kautta mutta uskoisin että tämä sukujuuri menee oikein. Äitini äidin puolelta olen virkatodistuksen saanut sukututkimusta varten vuonna 1996, jolloin vähäsen aloitin tutkimaan sukua.
Isoisäni isä Iisakki Aitola on kuulemma lähtenyt Amerikkaan/Kanadaan 1920-luvulla (tai aikaisemminkin). Meillä on kuva hänestä jonka takana lukee: Bizia Photo Services, 44 Govt. Road West, Kirkland Lake, Ont. Tästä olisi mielenkiintoista saada tietoa lisää. Milloin hän kuoli ja oliko hänellä toista perhettä kenties siellä?
Nyt kun itse on nelikymppinen niin nämä sukuasiat ovat alkaneet kiinnostamaan uudestaan. Olen elämänkaarikirjoittamisen kurssilla jossa kirjoittelemme parhaillaan äidin puolen isovanhempien tarinaa.

[Jari Latva-Rasku]

Hei! Olen Kirsi Huhtakangas. Äitini on Salme Marjatta Huhtakangas (os. Aitola). Isoisäni oli Tauno Samuel Aitola. Isoisäni isä oli Iisakki Aitola (Birling) (s.1885). Iisakin isä oli Samuel Salomoninpoika Birling (s.1848). Samuelin isä oli Salomon Magnus Birling ( 1824-1882). Salomonin isä oli Juha Heikki Salomoninpoika Birling (1792-1871). Ja Juha Heikin isähän oli sitten Salomon Birling (1761-1813). Toisin sanoen Nimismies Salomon Birling on minulle ä-i-i-i-i-i-i. Nämä sukutiedot olen saanut enoni Pentti Aitolan tai isoisäni Tauno Aitola kirjoittamasta paperista. Vielä en ole siis äidin isän puolta tarkistanut kirkkoherranviraston kautta mutta uskoisin että tämä sukujuuri menee oikein. Äitini äidin puolelta olen virkatodistuksen saanut sukututkimusta varten vuonna 1996, jolloin vähäsen aloitin tutkimaan sukua.
Isoisäni isä Iisakki Aitola on kuulemma lähtenyt Amerikkaan/Kanadaan 1920-luvulla (tai aikaisemminkin). Meillä on kuva hänestä jonka takana lukee: Bizia Photo Services, 44 Govt. Road West, Kirkland Lake, Ont. Tästä olisi mielenkiintoista saada tietoa lisää. Milloin hän kuoli ja oliko hänellä toista perhettä kenties siellä?
Nyt kun itse on nelikymppinen niin nämä sukuasiat ovat alkaneet kiinnostamaan uudestaan. Olen elämänkaarikirjoittamisen kurssilla jossa kirjoittelemme parhaillaan äidin puolen isovanhempien tarinaa.

Olet kolmas serkkuni, sillä Iisakki oli isoisäni eno. Sameli Birlingin veljet muuttivat jo aikaisemmin Amerikkaan, mutta palasivat. Iisakista en tiedä, mutta voin hieman kysellä asiasta. En kuitenkaan usko, että lisäselvyyttä löytyy. Isoisäni äiti Susanna Birling eli 97-vuotiaaksi ja hänellä oli viisi yli 90-vuotiaaksi elänyttä poikaa ja tytär vielä odottaa kevättalvella pidettäviä 100-vuotispäiviään. Iisakki on voinut elää Amerikassa pitkäänkin.

[Jari Latva-Rasku]

Olet kolmas serkkuni, sillä Iisakki oli isoisäni eno. Sameli Birlingin veljet muuttivat jo aikaisemmin Amerikkaan, mutta palasivat. Iisakista en tiedä, mutta voin hieman kysellä asiasta. En kuitenkaan usko, että lisäselvyyttä löytyy. Isoisäni äiti Susanna Birling eli 97-vuotiaaksi ja hänellä oli viisi yli 90-vuotiaaksi elänyttä poikaa ja tytär vielä odottaa kevättalvella pidettäviä 100-vuotispäiviään. Iisakki on voinut elää Amerikassa pitkäänkin.

Tiedossa oli, että Iisakki Birling olisi muuttanut "etelään", ei edes, että hän olisi mennyt Amerikkaan. Samoihin aikoihin kuin Iisakki, Amerikkaan muutti Iisakin 15 vuotta nuorempi sisarenpoika Heino (Latva-)Rasku. Ei ole tiedossa, olisivatko he matkustaneet yhdessä. Heino muutti lopulta Kanadan Vancouveriin, jossa hän vietti elämänsä puolalaisen puolisonsa kanssa koskaan palaamatta Suomeen. Uskon, että USA:ssa ja Kanadassa eläneistä löytyy henkilötietoja, kunhan vain jaksaa niitä etsiä.

[kirsimaarit]

Olet kolmas serkkuni, sillä Iisakki oli isoisäni eno. Sameli Birlingin veljet muuttivat jo aikaisemmin Amerikkaan, mutta palasivat. Iisakista en tiedä, mutta voin hieman kysellä asiasta. En kuitenkaan usko, että lisäselvyyttä löytyy. Isoisäni äiti Susanna Birling eli 97-vuotiaaksi ja hänellä oli viisi yli 90-vuotiaaksi elänyttä poikaa ja tytär vielä odottaa kevättalvella pidettäviä 100-vuotispäiviään. Iisakki on voinut elää Amerikassa pitkäänkin.

Kiitos tiedoista, Jari. Olisi kyllä mielenkiintoista saada tietää Iisakista enemmän, kiitos jo etukäteen avusta. Yritin itse kaikenlaisia hakukoneita käyttäen etsiä mutta tuli kaikkia muita Birling-nimisiä tai eri ikäisiä vastaan. Tiedätkö mistä voisin etsiä Iisakki Aitolan muita sisaruksia (kirkonkirjoja olen netin välityksellä hiukan katsellut mutta tuo vanha teksti on aika haasteellista lukea ja muutenkaan en osaa noita kirjoja oikein tulkita). Löysin Juho Heikki Birlingin (1873-1951) ja yllätyksesi löysin hänestä elämäkertatietoa asuinpaikkakuntani uudesta nettisivustosta Helemi - Lapuan historiallinen tietokanta http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=165&bClass On se hyvä, että edes tässä vaiheessa alkaa oma lähihistoria kiinnostamaan :) Koulun historiantunnit ei oikein nuorempana kiinnostaneet. Isäni suvusta löytyy valloneita ja hän olikin äitini kanssa vuosi sitten Orisbergissä vallonien tapaamisessa (tänä vuonna emme päässeet kun oli serkkuni kihlajaiset samana viikonloppuna). Olisi kyllä hienoa osallistua Birling-suvun tapaamiseen.

[Jari Latva-Rasku]

Kiitos tiedoista, Jari. Olisi kyllä mielenkiintoista saada tietää Iisakista enemmän, kiitos jo etukäteen avusta. Yritin itse kaikenlaisia hakukoneita käyttäen etsiä mutta tuli kaikkia muita Birling-nimisiä tai eri ikäisiä vastaan. Tiedätkö mistä voisin etsiä Iisakki Aitolan muita sisaruksia (kirkonkirjoja olen netin välityksellä hiukan katsellut mutta tuo vanha teksti on aika haasteellista lukea ja muutenkaan en osaa noita kirjoja oikein tulkita). Löysin Juho Heikki Birlingin (1873-1951) ja yllätyksesi löysin hänestä elämäkertatietoa asuinpaikkakuntani uudesta nettisivustosta Helemi - Lapuan historiallinen tietokanta http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=165&bClass On se hyvä, että edes tässä vaiheessa alkaa oma lähihistoria kiinnostamaan :) Koulun historiantunnit ei oikein nuorempana kiinnostaneet. Isäni suvusta löytyy valloneita ja hän olikin äitini kanssa vuosi sitten Orisbergissä vallonien tapaamisessa (tänä vuonna emme päässeet kun oli serkkuni kihlajaiset samana viikonloppuna). Olisi kyllä hienoa osallistua Birling-suvun tapaamiseen.

Olihan komeasti kirjoitettu Juho Heikki Birlingistä. Myös Juho Heikin isä Sameli Birling puuttui rohkeasti urakoimiensa rakennusten, kuten kirkkojen, suunnitteluvirheisiin. Niin kunnankirjureista, valtion piirustuskonttorin virkamiehistä kuin muistakin ihmisistä puolet aina on keskimääräistä osaamattomampia.

Nimismies Salomon Birlingin isoisä oli Ilmajoen nimismies ja valtiopäivämies sekä Peltoniemen kestikievaritalon isäntä Juho/Johan Birling eli Pirilä, jonka puoliso oli Ilmajoen nimismiehen Esaias Peldanin tytär Brita. Niin Juhon poika kuin myös isä oli nimeltään Juho. Juho Birlingin isä käytti nimeä Birilaeus, josta muokattiin nimi Birling.

Vastauksena tässä osiossa tehtyyn kysymykseen, esimerkiksi Juho Birlingistä kerrotaan esimerkiksi Eteläpohjalaisia elämänkertoja -kirjassa. Kirjan on julkaissut Etelä-Pohjanmaan liitto, jonka seuraajan Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton ensimmäinen maakuntajohtaja oli Iisakki Birlingin sisaren pojanpoika Esa Latva-Rasku. Birlingin mestareista eli rakennusmestareista ja heidän töistään on aikoinaan ollut pitkähkö artikkeli Ilkka-lehdessä. Artikkeli löytynee Ilkka-lehden arkistosta. Artikkelin yhteydestä löytyy myös siihen aikaan harvinainen valokuva Sameli Birlingin kasvoista.

Juho Birlingin puolison serkku Gabriel Peldan suoritti Isonvihan aikaan veljensä kanssa tiedusteluja lähestyvästä Mihail Golitsynin johtamasta venäläisarmeijasta. Peldan selvisi hengissä niin tiedustelusta kuin Napuen taistelusta 19.2.1714. Hänestä tuli ehkä juuri siksi myöhemmin Suomen Venäjän vallan aikaisen kenraalikuvernööri Douglasin sihteeri. Juho Birling sitä vastoin ratsasti neuvottelemaan Golitsynin kanssa ja pystyi pelastamaan Ilmajoen Napuelle matkaavan kasakka-armeijan hävitykseltä. Salomon Birlingin puolison Beata Catharina Inbergin äidin isoisä Porin pormestari Henrik Elfving yritti myös neuvotella Golitsynin kanssa, mistä oli seuraamuksena miekanisku päähän.