kkylakos
05.06.13, 07:56
Ilta-Sanomissa julkaistun jutun (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288570607467.html) mukaan Etelä-Karjalan museo ja Etelä-Karjalan taidemuseo ovat yhdistäneet voimansa tutkimus- ja näyttelyhankkeeseen Kannaksen kulta-aika, jossa etsitään nyt kaikkea mahdollista tietoa, valokuvia, taideteoksia ja esineistöä ajalta 1870-1944.
- Tarvitsemme ennen kaikkea tavallisten ihmisten tarinoita noilta ajoilta. Millaista oli ihmisten elämä esimerkiksi 1900-luvun alussa Kannaksella? Miten elivät ajurit, nuohoojat, taiteilijat ja kauppiaat? projektitutkija Johanna Piipponen kuvailee.
Tiedonhausta vastaava Piipponen uskookin, että molemmin puolin rajaa on yhä sukuja, joilla on esimerkiksi tuolta ajalta periytyviä esineitä tai kirjeitä.
- Tiedämme, että on olemassa sukuja, joissa vedettiin Venäjän vallankumouksen aikoihin kirjaimellisesti pitkää tikkua siitä, kummalle puolelle rajaa mennään. Osa suvuista jakautui tuolloin kahtia eri puolille rajaa ja heidän jälkeläisiinsä haluaisimme nyt yhteyttä, museotoimenjohtaja Päivi Partanen kertoo.
Osa Kannaksen kuuluisista aatelis- ja liikemiessuvuista muutti myös eri puolille Eurooppaa Venäjän myllerrystä pakoon, ja heidänkin tarinansa kartoittaminen kuuluu yhtenä osana tutkimusprojektiin.
- Tarvitsemme ennen kaikkea tavallisten ihmisten tarinoita noilta ajoilta. Millaista oli ihmisten elämä esimerkiksi 1900-luvun alussa Kannaksella? Miten elivät ajurit, nuohoojat, taiteilijat ja kauppiaat? projektitutkija Johanna Piipponen kuvailee.
Tiedonhausta vastaava Piipponen uskookin, että molemmin puolin rajaa on yhä sukuja, joilla on esimerkiksi tuolta ajalta periytyviä esineitä tai kirjeitä.
- Tiedämme, että on olemassa sukuja, joissa vedettiin Venäjän vallankumouksen aikoihin kirjaimellisesti pitkää tikkua siitä, kummalle puolelle rajaa mennään. Osa suvuista jakautui tuolloin kahtia eri puolille rajaa ja heidän jälkeläisiinsä haluaisimme nyt yhteyttä, museotoimenjohtaja Päivi Partanen kertoo.
Osa Kannaksen kuuluisista aatelis- ja liikemiessuvuista muutti myös eri puolille Eurooppaa Venäjän myllerrystä pakoon, ja heidänkin tarinansa kartoittaminen kuuluu yhtenä osana tutkimusprojektiin.