homosuhde vai virhetulkinta

[eeva häkkinen]

Suur-Savon sakkoluettelo, läänintilit 1704:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11776435

Minusta vasemman sivun keskivaiheilla lukee:

Christer Nykänen dömd för lönskaläger med Moses Kufwa till 5 daler Silfwermynt, plichtat med kroppen.

Olen yrittänyt tulkita tätä vaikka miten päin, mutta ei voi mitään, kirjurin käsialakin on varsin selkeä, joskin persoonallinen. En ole vastaavia tavannut aiemmin ja olen kuvitellut, että nämä laskettaisiin samaan kastiin kuin eläimeen sekaantumiset, ym. "luonnottomuudet". Tavanomainen salavuoteussakko tähän aikaan oli miehelle 10 ja naiselle 5 taalaria ensikertaisesta synnistä ja yritinkin lukea Ristoa Kristiinaksi, mutta ei onnistu. Tuomiokirjoja ei tältä ajalta ole säilynyt. Onko kukaan nähnyt tällaista "rikosta" lähteissä tai lakipykälissä? Tähän aikaanhan tuomittiin Kristofferin maanlain ja kuninkaallisten plakaattien mukaan, joskus tämäntyyppisissä asioissa vedottiin jopa Mooseksen lakiin.

[Movitz]

Kieltämättä sangen erikoista; kirjurin käsiala on mitä selkein, joten niin se on luettava. Mutta olisiko todella teosta seurannut noin "lievä" rangaistus ja olisiko se kuitattu termillä lönskaläge? Olisiko mahdollista, että mieskaksikko olisi harjoittanut yhdessä tai erikseen haureutta jonkun kolmannen osapuolen kanssa?

Jens

[Matti Lund]

Listan edellisellä salavuoteuteen langenneella naisella on ollut kumppanina myös Risto (Krister), mutta eri lisänimellä, joten ei tule kysymykseen.

Todennäköisempää on, että jäljempi sakotettu naishenkilö Reetta Tikkanen on ollut heillä molemmilla vuodekumppanina, jos sakotettujen tapaukset ovat oikeassa järjestyksessä ja jos nainen on tuomittu saman pitäjän käräjillä.

Tarkemmin se selviää tutkimalla ko. vuoden 1704 käräjäpöytäkirjaa.

Eipä näitä "kaksoissalavuoteuksia" kovin usein tule eteen.

Tuomion laadusta päätellen juuri muu ei tule kysymykseen, tai sitten kirjuri on sekoillut, mikä sekin selviää lukemalla asian tutkinta käräjiltä.


tev Matti Lund

[eeva häkkinen]

Kiitoksia pohdinnoistanne! Näitä samoja ajatuksia pyörittelin pikku päässäni, mutta en löytänyt luontevaa ratkaisua. Matin ehdotus siitä, että seuraavan jutun Reetta Tikkanen olisi jutun osapuoli kuulostaisi houkuttelevalta, muttamutta, kun jutussa käytetään tuomitusta johdonmukaisesti yksikkömuotoa ja muotoilun "lönskaläger med" jälkeen tulee yleensä aina toisen osapuolen nimi, ei sekään ihan loogiselta tunnu. Mikä silloin olisi Mooses Kuvan rooli? Ja niin kuin kysymyksessäni sanoin, Suur-Savon tuomiokirjoja ei tuolta ajalta ole säilynyt (eikä juuri muitakaan 1700-luvulta), joka tekee harmittavan loven käytettävissä olevaan lähdeaineistoon ja jättää tällaisia arvoituksia.

Tällä hetkellä olisin valmis uskomaan, että kyseessä on kirjurin virhe ja selvästi kirjoitettu Christer pitäisikin olla Christina. Sakkoluettelohan on tavallaan kopio, ehkä kirjuri ei ole tarkistanut epäselvästi kirjoitettua nimeä tai pysähtynyt ajattelemaan, mitä tuli kirjoitettua. Tähän ajatukseen sopisivat kaikki jutussa esiin tulleet seikat vaivatta.

Silti olisin kiinnostunut siitä, onko joku nähnyt tutkimuksissaan tämänkaltaista rikosta mainittavan, tai edes lakipykäliä, joiden mukaan asia pitäisi tuomita. Syytöksiä eläimeen sekaantumisesta - tai ainakin aikomuksesta - olen nähnyt useita, mutta en väärää sukupuolta olevaan ihmiseen.

[Jouni Kaleva]

Reetta Tikkasella oli toistuva (itererad) lönskaläge ja sakotkin tuplana, 10 taalaria. Siihen sopisi Matin ajatus, että hän oli osapuoli kummankin miehen kanssa.Kiitoksia pohdinnoistanne! Näitä samoja ajatuksia pyörittelin pikku päässäni, mutta en löytänyt luontevaa ratkaisua. Matin ehdotus siitä, että seuraavan jutun Reetta Tikkanen olisi jutun osapuoli kuulostaisi houkuttelevalta,

[eeva häkkinen]

Tuota, kun tuo toiskertainen lönskaläge on jo itsessään kymmenen taalan suoritus, niin ei siihen kahta miestä tarvita. Olen nyt makustellut näitä vaihtoehtoja ja se, jolla selvitään tästä vähimmillä virheoletuksilla, on kyllä se, että Risto olisikin oikeasti Kristiina (tai Chirstin, kuten tuolloin kirjoitettiin, ja joka näyttää enemmän Christeriltä). Tällä oletuksella ei myöskään jäisi mitään kummajaisia kirjurin kielenkäyttöön, joka tässäkin on aika kliseistä - asiat sanottiin niin kuin ne oli tapana sanoa. Kurkkasin vähän, mitä ajan vähäiset kirkonkirjat tietävät asiasta. Kastettujen luetteloa ei ole väliltä 1699-1725, mutta haudatuista ja rippikirjasta näkyy, että loisnainen Kristiina Nykänen on kuollut 1733 Paasolassa (eli Vanhalassa) 50-vuotiaana, eli sopiva ehdokaskin löytyy.

Lähisukua ei näistä ole kumpikaan, joten sillä tapaa tää ei mua kiinnosta, jäipähän vain askarruttamaan, mitä siinä oikein tapahtui.