Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Savitaipaleen tutkijoille lähteitä
Tässä Savitaipaleen (ja Suomenniemen) tutkijoille lähteitä.
Vuoden 1743 tarkastusmaakirja:
Tarkastusmaakirja 1743 Sle/S:niemi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13043352)
Vuoden 1754 väestöluettelo:
Väestöluettelo 1754 Sle/S:niemi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13059745)
Hei
kiitos noista aikaisemmistakin lähteistä!
Mutta kysymykseni kuuluu mistä löytyy lähteitä välillä 1626-1634? Eli 1635 maakirja löytyy ja sitten myös Viipurin ja Savonläänin maakirja 1625 ja siitä taaksepäin Lappeen voutikunnan maa- ja tilikirjoja. En vaan löydä tuolta em. väliltä mitään? Ja ne tietysti ovat aika kriittiset vuodet itselleni.
Mistä voisi löytää? Savitaipaleen Monola on oma kiinnostuksen kohde.
Satu Aittomäki
Heikki Särkkä
03.06.13, 12:51
En osaa nimetä lisälähteitä tuolta ajalta, mutta olen varma, että vuonna 1636 lähteistä esiintyviä henkilöitä löytää vuoden 1625 ja sitä vanhemmista lähteistä. Kymmenen vuoden aukko ei ole kovin pitkä ylitettäväksi. Suurempi vaikeus on löytää henkilö, joka on tuona aikana muuttanut paikkakuntaa eikä löydy kymmentä vuotta vanhemmasta lähteestä samasta pitäjästä. Usein muuttoihin liittyy vielä lisänimen muuttuminen toiseksi.
Savitaipaleen sukujuuret kiinnostavat. Olen näitä täällä ihmetellyt ennenkin…
isoisäni oli Hjalmar Simpura ja hänen vanhempansa olivat: Emil Simpura 14.06.1879 Savitaipale k. 24.08.1970 Lpr
ja Hilda Simpura os. Kähö 20.11.1877 k. 07.12.1956 Lpr
Emilin isä oli Juhana Simpura Savitaipaleelta. Emil muutti Savitaipaleelta Taipalsaarelle vuonna 1902
Suuresta adressista löyttyy Juhana Simpura http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4149056
Juhana Simpura niminen henkilö mainitaan myöskin lehti-ilmoituksessa Suomen Wirallisessa Lehdessä vuonna 1883: "Juhana Matinpoika Simpura savitaipaleen pitäjästä on havaittu juomariksi ja tuhlariksi. Jos hän mitä velkoja tekee, niitä ei makseta talosta. Sofia Simpura Äitipuoli ja talonemäntä"
Vuoden 1880 henkikirjasta (uudempien katseluun ei oikeudet riitä) Savitaipaleen Luotolasta löytyy saman nimisiä henkilöitä kuin lehti-ilmoituksessa, Matts Gabrielsson Simpura ja vaimo Sofia ja lapsien joukossa Johan (jos nyt oikein kirjaa tulkitsen). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=382874
Nämä eivät välttämättä liity etsimääni Juhana Simpuraan mitenkään, mutta Luotolaa olen arvellut Emil Simpuran kotipaikaksi Savitaipaleella.
...jatkoa edelliseen hieman epämääräiseen viestiin. Jos tuo Emilin isä Juhana Simpura löytyisi, sukulinjan taaksepäin selvittäminen onnistuisi ilmeisesti noista lähteistä. Kiitos niistä!
Heikki Särkkä
04.06.13, 09:03
Purhoselle. Luotolasta löytyy Juho Juhonpoika Simpura, s. 1795 tai 1796.
Lähde: Lemin, Savitaipaleen ja Suomenniemen veroluettelo vuodelta 1796.
Purhoselle. Luotolasta löytyy Juho Juhonpoika Simpura, s. 1795 tai 1796.
Lähde: Lemin, Savitaipaleen ja Suomenniemen veroluettelo vuodelta 1796.
Kiitos tiedosta!
Huomasin juuri netissä kirjan nimeltä "Onni Simpura laittoi sukunsa yksiin kansiin". Lemin, Savitaipaleleen ja Taipalsaaren suvuista.
Savitaipaleen kohdalla kannattaa muistaa Chartae Sigillatae-luettelot:
H. Särkkä, Savitaipaleen Chartae Sigillatae-luettelot Genos 78 (2007).
Genoksesta puuttuu vuosi 1751, jonka onnistuin löytämään läänintilejä selatessani:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12747875
En onnistunut löytämään vuotta 1754.
Suomenniemen kirkonkirjoista löytyy vierasseurakuntalaisten kastettujen luettelo, josta löytyy runsaasti Savitaipaleella syntyneitä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/suomenniemi/vierasseurakuntalaisia_1863-1882_mko1-2/1.htm
Tämä on tuttu jo kaikille, mutta laitetaan se tähän muiden jatkoksi:
Ilma, Aarno ja Kerttu-Liisa Orkamo: Hautakirjoituksia Savitaipaleen vanhalla hautausmaalla v. 1935. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 22 (1938), s. 167-178:
http://www.genealogia.fi/vsk/22/22_167.htm
Tässä on myös linkkinä 'Lemiläisten sukujen sukuselvitysluettelo 1818-1919', joka voi olla hyödyksi Savitaipaleen ja Suomenniemen sukuja tutkiville:
http://www.genealogia.fi/lemi/
Tämä on tuttu jo kaikille, mutta laitetaan se tähän muiden jatkoksi:
Ilma, Aarno ja Kerttu-Liisa Orkamo: Hautakirjoituksia Savitaipaleen vanhalla hautausmaalla v. 1935. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 22 (1938), s. 167-178:
http://www.genealogia.fi/vsk/22/22_167.htm
Ks. myös:
Eklund, Ragnar: Hautakirjoituksia. XV. Savitaipale, vanha hautausmaa (korjauksia ja lisäyksiä). Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 31 [1947] s. 128-131.
Myös Taipalsaaren ja Lemin charta sigillata -luetteloista voi löytyä savitaipalelaisia:
http://www.kolumbus.fi/jamikko/Lemi_leimaveroluettelot.htm
Heikki Särkkä
29.05.14, 20:41
Anssi K:n mainitsemat Savitaipaleen Charta Sigillata -luettelot on hyvä kylien nimien osalta tarkastaa alkuperäisistä asiakirjoista Genoksen painatuksessa tapahtuneen virheen (väärin asettuneita rivejä) takia.
Pekka Sipari
01.06.14, 16:48
Terve,
Simpura sentään löytyy minunkin suvustani (ei ihan suoraan) tuolta Luotolan/Kunttulan kylästä mummoni Mätön äidin Aapron kautta. Aaproja asui Monolassa, Kunttulassa ja Luotolassa. Muuttivat (osa) sieltä Säkkijärven Ylämaalle.
Tässä yksi joltain saamani taulu. Tältä osin ei suku näköjään jatkunut
Anna Aapro. aviol. Simpura. Syntynyt 26.12.1890 Savitaipale. — Puoliso 13.6.1909 Savitaipale Joonas Simpura. Läksiäin. Syntynyt 12.3.1884 Savitaipale. Asui perheineen Savitaipaleen Kunttulan kylässä numerossa 2. Kuollut 19.6.1939 Savitaipale. Joonaksen ja Annan avioliitto oli lapseton.
i Antti Simpura, * 29.6.1847 Savitaipale, † 19.8.1925 Savitaipale, talollinen.
ä Eeva Toura, * 5.8.1850 Savitaipale, † 23.6.1922 Savitaipale.
Näköjään toinenkin samasta Aapro pesueesta
Kristiina Aapro. Syntynyt 24.4.1899 Savitaipale. Kuollut 19.7.1922 Savitaipale. — Puoliso 18.11.1921 Savitaipale Tuomas Simpura. Syntynyt 10.5.1896 Savitaipale. Asui perheineen Savitaipaleen Luotolan kylässä numerossa 2.
i Mikko Simpura, * 24.9.1863 Savitaipale, † 28.6.1941 Savitaipale, talollinen.
ä Eeva Havo, * 13.7.1864 Savitaipale, † 21.3.1943 Savitaipale.
Yksi Anna Mononenkin tullut sukuun (en tiedädä onko Monolasta) (jäljet loppuivat). Mennyt naimisiin Johan Matson Jukkalan kanssa 14.12.1763
Anna Matsdr Mononen s. 1757. Isä Matts Monen äiti ?? Maria Thomasdotter (Maajärvi ?) s. 1734
Pekka
Pekka Sipari
01.06.14, 17:05
Korjaus edelliseen ei voikaan olla tuon Anna s. 1757 olisi mennyt lapsena naimisiin. Joutuu taas kahlaamaan uuden Annan (ja vanhemmat) ehdokkaaksi
Taas tuo lukki-lukkihäiriö iskenyt
Pekka
Satuin juuri huomaamaan Erkki Hasen "Kätketyt aarteet" -luettelossa
http://www.genealogia.fi/hakem/hakem2s.htm
tiedon että Jalmari Finnen kokoelma sisältää perukirjakortistotietoja Savitaipaleelta. Tietääkö joku miltä ajalta ja missä laajuudessa aineistoa on?
Kävin tänään Kansallisarkistossa tutkimassa Jalmari Finnen kokoelman perunkirjoitushakemistoa. Se sisälsi Savitaipaleelta vain yhden kortin, Abraham Borgin perukirjoituksesta 1774 (18/8), johon on koottu tiedot hänen perhesuhteistaan perukirjasta.
Hei!
Olen myös etsiskellyt entisen Taipaleen hallintopitäjän (mm. Taipalsaari, Savitaipale, Suomenniemi jne.) alueen Karhuja.
Vuosien 1626-1634 väliltä löytyy digi.narcista ainakin seuraavat lähteet:
- Viipurin ja Kymenkartanon läänien ja Viipurin kaupungin tilikirja 1626 (6107)
- Viipurin, Savonlinnan ja Kymenkartanon läänien kymmenysluettelo 1629
(6117)
- Viipurin, Savonlinnan ja Kymenkartanon läänien kymmenysluettelo 1630
(6120)
-Viipurin, Savonlinnan ja Kymenkartanon läänien kymmenysluettelo 1631
- lisäksi olemassa esim. Taipalsaaren ruotuluettelot 1627 ja 1629 (tilattavissa Ruotsin Riksarkivetista, maksulliset)
terv. jwesteri
Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa on nyt käytettävissä Lainhuutorekisterin
Lainhuutokortisto myös Savitaipaleelta:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0
Aineisto tosin on käyttörajoitettua, mutta tilan ensimmäinen lainhuuto sisälsi myös kirkonkirjoista laaditun sukuselvityksen (virkatodistuksen), mistä on suuresti apua sukututkimukselle.
Heikki Jokipii
28.06.16, 05:41
Itse asiassa uusimmat henkikirjat ovat erinomaisia lähteitä. Niissä on merkitty suoraan henkilöiden syntymävuodetkin. Hankalakäyttöisiä kyllä osin ovat (mm. vaimon nimi ja patronyymi tulee esille vasta leskenä jne.).
Miten niissä oleva tieto saataisiin käyttökelpoisempaan muotoon? Tekemällä niistä jonkinlainen "Hiski"?
< Itse asiassa uusimmat henkikirjat ovat erinomaisia lähteitä. Niissä on merkitty suoraan henkilöiden syntymävuodetkin. Hankalakäyttöisiä kyllä osin ovat (mm. vaimon nimi ja patronyymi tulee esille vasta leskenä jne.).
Miten niissä oleva tieto saataisiin käyttökelpoisempaan muotoon? Tekemällä niistä jonkinlainen "Hiski"? >
No joo! Täältä se pitäisi aloittaa:
Datamation. Volume 31 Issue 16, Aug. 15, 1985 ... Lesson one: durable, doable databases: Frank Sweet: Pages: 83 - 84:
ja luettava ja ymmärrettävä muutkin jatkoartikkelit. Mutta mitä tietojenkäsittely menettikään, kun eksyi väärille urille, eikä noudata yksinkertaisiakaan eheyssääntöjä suunnitteluvaiheessa. Olisi oppia myös HisKiin. Nykyisin tehdään nopeasti, mutta ei niistä kestäviä tule, eikä varsinkaan muutettavia!
Lukemisiin
Heikki Särkkä
01.07.16, 11:09
1800-luvun osalta ei sovi unohtaa tärkeää lähdettä: Suomen passiviraston arkistoa, joka sisältää pitäjittäin järjestetyt tiedot myönnetyistä passeista. Osassa henkilötietoja on mainittu syntymä- ja kuolinaika.
Heikki Jokipii
01.07.16, 12:47
Siinä henkikirjassa 1900 - joka oli silmämääräni - oli joka tilan kohdalla myös kerrottu oikeudellinen peruste tilan hallintaan.
Onko näitä oikeusasiakirjoja jossain? Kun luulisi, että niissä voisi (useassa) olla tietoja myös sukulaisista (kun vaikkapa perinnössä piti antaa kaikille lapsille edes jotain)?
Heikki Särkkä
02.07.16, 08:29
Asiakirjat löytyvät googlaamalla Senaatin perinnöksiostoasiakirjat.
Heikki Jokipii
14.07.16, 12:58
Kiitos, Heikki Särkkä!
Loistavia lähteitä! Melkein kuin tilaisi virkatodistuksen Savitaipaleelta 100 vuotta sitten. On perinnöksiostajan tiedot ja tausta, mutta myös tiedot sisaruksista (jotka on maksettu ulos) ja heidän puolisoistaan.
Asiakirjojen tilaus on kyllä kaksivaiheinen:
(0. Otetaan henkikirjoista päivämäärä, ko. tilan kohdalta, tilan hallinnan perustesarakkeesta)
1. Tilataan ensin sitten perinnöksiostopäätökset Viipurin läänistä kyseisen vuoden kohdalta (ja etsitään sieltä - paksusta sidotusta kirjasta - ko. senaatin päätös).
2. Niistä etsitään tieto varsinaisista asiakirjoista, viimeiseltä lehdeltä, tässä malli: "K. K.D. N:o 115/117 1890" ja se sitten tilataan vapaamuotoisesti Kansallisarkiston tilausjärjestelmästä.
Mutta sitten tietoa onkin paljon! Savitaipaleen väki saadaan sukututkimuksen piiriin ainakin 1800-luvun osalta. Pikkuhiljaa. Ehkä jokin mäkitupalainen tai "läksiäinen" (kuten siellä sanotaan) jää vielä pimentoon, mutta ainakin talolliset ja heidän sukulaisensa tulevat selville hyvin.
***
Jollakin tavalla näistäkin asiakirjoista saatavan tiedon mielellään jakaisi. Siksi ehdotukseni Savitaipaleen "Hiskin" rakentamisesta. Tietoa kun noissakin asiakirjoissa on myös täsmällisistä syntymä- ja kuolinvuosistakin. Millä tekniikalla sen "Hiskin" sitten tekisikin.
Ymmärtääkseni Leningradin alueen valtiollisessa arkistossa Viipurissa (LOGAV) on paljon Vanhaa Suomea koskevia asiakirjoja. Löytyy mm. Savitaipaleelta 1800-luvun kuolleitten luetteloita kuukausittain, ei sisällä kuitenkaan tarkkojan päivämääriä. Lisäksi on paljon oikeusasiakirjoja.
Onkohan arkistolaitoksella minkäänlaista yhteistyötä LOGAV:n kanssa, jotta Suomeen saataisiin noita Vanhan Suomen aineistoja..?
Vuoden 1760 kuulutusluettelo.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13476481
Joku tämän oli digihakemistoon listannut, sieltä bongasin. Itselleni täysin uusi tieto, että näitä luetteloja löytyy vielä vuoden 1756 jälkeenkin.
Heikki Jokipii
28.07.16, 14:29
Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa on nyt käytettävissä Lainhuutorekisterin
Lainhuutokortisto myös Savitaipaleelta:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0
Aineisto tosin on käyttörajoitettua, mutta tilan ensimmäinen lainhuuto sisälsi myös kirkonkirjoista laaditun sukuselvityksen (virkatodistuksen), mistä on suuresti apua sukututkimukselle.
Suurin toivein anoin ja sain käyttöluvan tälle aineistolle, mutta se oli siinä mielessä pettymys, että aineisto on suht. modernia, pääosin 1900-luvulta.
Ja kiinnekirjat - joihin mm. henkikirja v. 1900 viittaa - eivät löydy sieltä, vaan (KA:n Pertti Vuorisen tiedon mukaan) oikeuden pöytäkirjoista. Jotka taas - helsinkiläisen tutkijan kannalta - ovat hankalasti sijoitettuina, eli Mikkeliin, Viipurin läänin osalta. Netistä ei löydy kuin hyvin (eli useimmiten liian) varhaisia pöytäkirjoja.
Mutta suunnittelen kyllä nyt matkaa Mikkeliin. Ensin kokoan urakan koko päiväksi! ;) Kerron sitten, miten asiassa kävi.
Lainhuudatusasiakirjat, ts. ensimmäinen, toinen ja kolmas lainhuudatus löytyvät kihlakunnanoikeuksien ilmoitusasioiden pöytäkirjoista. Ne on digitoitu vuoteen 1870 asti:
http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=206621.KA&atun=315347.KA&amnimeke=Lappeen+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokir jat&sarnimi=Ilmoitusasioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat
Vuotta 1870 nuoremmat renovoidut tuomiokirjat on siirretty takavuosina Kansallisarkistosta Hämeenlinnan Maakunta-arkistoon, konseptituomiokirjat ovat ilmeisesti Mikkelissä. Ensimmäinen lainhuudatus on tärkein, koska sen yhteydessä tuodaan esiin kaikki tärkeät asiakirjat kuten testamentit, kauppakirjat, sukuselvitykset, jne. Helpointa on lähteä liikkeelle kiinnekirjan päivämäärästä, koska sillä löytää kolmannen lainhuudatuksen, jossa on päivämäärä toiseen ja toisessa ensimmäiseen. Ensimmäinen lainhuuto on kuitenkin yleensä melko tarkkaan tasan vuotta ennen kolmatta (esim. Savitaipaleen talvikäräjät 1880 - Savitaipaleen talvikäräjät 1881). Ensimmäisen lainhuudatuksen yhteydessä mainitaan myös edellisen kiinnekirjan antamispäivämäärä ja lainhuudatuksia (tai kiinnekirjoja) seuraamalla päätyy lopulta perinnöksioston päivämäärään, jonka tosin voi saada suoraan myös vuoden 1905 maakirjasta.
Tässä on vielä parempi linkki Lainhuutokortistoon:
http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=377099.KA&atun=327836.KA&amnimeke=Lainhuutokortisto+%28kokoelma%29&sarnimi=Savitaipale
Jos jotakin kiinnostaa, niin olen puhtaaksikirjoittanut vuosien 1712, 1722, 1739 ja 1743 Savitaipaleen henkikirjat. Saa laittaa vaikka yksityisviestiä. Virheitähän noissa varmasti on, mutta ajanevat asiansa.
Heikki Jokipii
31.07.16, 14:41
Eikö niitä saisi netttiin, kuten laitoit v. 1782 puhtaaksikirjiotuksesi?
Lisälksi jo toisaalla kiitin linkkikokolemaasi, jonka olet laittanut tänne, ja joka on syytä tuoda esille myös tässä keskustelusssa:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=27484
Heikki Jokipii
31.07.16, 15:14
Lainhuudatusasiakirjat, ts. ensimmäinen, toinen ja kolmas lainhuudatus löytyvät kihlakunnanoikeuksien ilmoitusasioiden pöytäkirjoista. Ne on digitoitu vuoteen 1870 asti: [...]
Tämä oli itsessään hyvä vinkki. Mutta ei säästäne minua Mikkelin matkalta, koska käytännössä kaikki viittaukset kiinnekirjoihin v. 1900 henkikirjassa viittasivat asiakirjoihin tuon 1870 jälkeen. Joku vielä - josta olisin ollut itse kiinnostunut - harmittavasti vuoteen 1871! :)
No tässäpä näitä. Virheitä tosiaan varmasti on, joten kannattaa tarkistaa alkuperäisistä.
Muistakaa, että myös vuoden 1701 henkikirja on litteroitu ja julkaistu Matti J. Kankaanpään toimesta. Siis koko Viipurin ja Savonlinnan läänin henkikirjat.
Kiitos näistä henkikirjoista ja muista vinkeistä. Olin jo pessimistisesti ajatellut, että perinnöksiostoaktitikin ovat jääneet Venäjän arkistoihin, mutta niillä saattaa kenties juuri kyetä kuromaan kiinni ajanjakson, johon saakka perukirjoja Savitaipaleesta on Suomen arkistoissa käytettävissä. Perukirjat ovat vuoden 1810 jälkeen vuoteen 1884 asti jääneet Viipuriin nykyiseen Leningradin oblastin arkistoon. Vuoden 1884 jälkeen Savitaipaleen perukirjat ovat ilmeisesti Mikkelissä. Lainhuudatusasiakirjat olen itse käynyt lukemassa Hämeenlinnassa, yksin niiden vuoksi ei tarvitse mennä Mikkeliin asti.
Sain tämän osoitteen Kansallisarkistosta:
Leningrad regional state archive in Vyborg
Shturma St. 1
188900 Vyborg
Russia
http://www.iisg.nl/abb/rep/D-25.tab1.php?b=D.php%23D-25
http://wanda.uef.fi/geo/historia/oblast/
Käynnistä ja haluamistaan asiakirjoista on kuulemma paikan päälle mentäessä ilmoitettava jo etukäteen. Tässä Kansallisarkistosta saamani tarvittavat tiedot:
Lappeen kihlakunnan oikeus, Fond 192
rajavuodet Asiakirjavihkoja eli deloja
1810-1917 ------------------------Dela 302
1918-1941 ------------------------Dela 13
Perukirjat (englanniksi 'probate records') kenties löytyisivät tästä. En ole tosin vielä itse kokeillut.
Heikki Jokipii
03.08.16, 07:45
Ja ettei unohdu, niin Anssi Kuukan ensin tekemä puhtaaksikirjoitus löytyy täältä:
Savitaipaleen 1782 henkikirja "selkokielellä" (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33093)
Pekka Sipari
03.08.16, 12:18
Kiitokset henkikirjoista Anssi.
Jostain näin että nuo Aaprot olisivat alunperin Kunttuja. Onko tietoa ? Mulla loppuu tähän.
TAULU 176
Heikki Matinp Aapro s. n. 1720 -1730
Lapsia:
Tuomas s. noin 1750, k. ennen 1796 (Pso. Sofia Paavontr. s. 1757, k. 1835 - 1840 Savitaipale )
Jöran
Johan
Sophia
Ewa
Pekka
Hei
Anssin tietojen avulla olen kehittänyt Aaproista seuraavia tietoja, jotka siis liitteessä. Omasta mielestäni nimi vaihttu Kuntuista Aaproiksi....
Terv. Satu Aittomäki
ps. päätelmissäni voi olla virheitä - joten eri tulkintoja otan mielelläni vastaan
Sainkohan liitteen mukaan? - ei näytä siltä... en ole aikaisemmin yrittänyt laittaa liitettä? Mikähän meni pieleen?
Pekka Sipari
04.08.16, 14:41
Terve Satu ja kitos tiedosta. Lähetin sulle yksityisen viestin. Katsotaan noita selvityksiä vaikka sähvöpostilla.
Pekka
Heikki Jokipii
05.08.16, 14:33
Yhä vielä toivoisin, että Savitaipaleen henkikirjat 1800-luvulta laitettaisiin nettiin vuosittain. Tein tästä ehdotuksen - täälläkin - joskus vuosia sitten, mutta ehdotus ei sitten ottanut tulta.
Tämä toivomus liittyy naisiin, emäntiin (olisiko apua, jos tältä "feministiseltä" pohjalta lähestyisi KA:n päättäjiä asiassa? :))
1800-luvulla alkavat naisetkin olla nimeltä henkikirjoissa, mutta valitettavan usein yhä merkinnällä "mh", eli "med hustru". Leskenä (jos siis nainen jää leskeksi) nimi tulee esille, mutta silloinkin valitettavan usein kyllä vain etunimellä, korkeintaan patronyymillä. Mutta osa henkikirjoista siis kertoo vaimon nimen, loppuvaiheessa kai yleensä.
Jos ko. henkikirjat olisivat vuosittain, voisi katsoa koska naimaikäinen tyttö häviää isänsä kodista. Ja sitten seuraavana vuonna ilmestyy nimellään uuteen kotiinsa.
Hakuammuntaa, epäilemättä, arvailuja. Mutta ei täysin. Jos tällainen vihje olisi, voisi sitten etsiä perukirjoista, perinnoksiostoasiakirjoista jne. tietoa siitä, onko hänet maksettu lähtöpesästä ulos. Naisilla kun oli tietty perintöoikeus, Suomessa.
Eli näin uudistan tämän toivomukseni. Koko Viipurin läänin henkikirjoja ei tämän vuoksi tarvitsisi skannata.
***
Kyllä, olen tarkistanut, paljonko on naitu Savitaipeleen ulkopuolelta. Mutta ainakin Hiskin mukaan se on ollut hyvin vähäistä. Savitaipale oli iso pitäjä, ja vaikka perinteistä suomalaista sääntöä sielläkin varmaan noudatettiin, ettei samasta kylästä naida, niin eri kyliä siellä riitti.
Yhä vielä toivoisin, että Savitaipaleen henkikirjat 1800-luvulta laitettaisiin nettiin vuosittain. Tein tästä ehdotuksen - täälläkin - joskus vuosia sitten, mutta ehdotus ei sitten ottanut tulta.
Tämä toivomus liittyy naisiin, emäntiin (olisiko apua, jos tältä "feministiseltä" pohjalta lähestyisi KA:n päättäjiä asiassa? :))
1800-luvulla alkavat naisetkin olla nimeltä henkikirjoissa, mutta valitettavan usein yhä merkinnällä "mh", eli "med hustru". Leskenä (jos siis nainen jää leskeksi) nimi tulee esille, mutta silloinkin valitettavan usein kyllä vain etunimellä, korkeintaan patronyymillä. Mutta osa henkikirjoista siis kertoo vaimon nimen, loppuvaiheessa kai yleensä.
Jos ko. henkikirjat olisivat vuosittain, voisi katsoa koska naimaikäinen tyttö häviää isänsä kodista. Ja sitten seuraavana vuonna ilmestyy nimellään uuteen kotiinsa.
Hakuammuntaa, epäilemättä, arvailuja. Mutta ei täysin. Jos tällainen vihje olisi, voisi sitten etsiä perukirjoista, perinnoksiostoasiakirjoista jne. tietoa siitä, onko hänet maksettu lähtöpesästä ulos. Naisilla kun oli tietty perintöoikeus, Suomessa.
Eli näin uudistan tämän toivomukseni. Koko Viipurin läänin henkikirjoja ei tämän vuoksi tarvitsisi skannata.
***
Kyllä, olen tarkistanut, paljonko on naitu Savitaipeleen ulkopuolelta. Mutta ainakin Hiskin mukaan se on ollut hyvin vähäistä. Savitaipale oli iso pitäjä, ja vaikka perinteistä suomalaista sääntöä sielläkin varmaan noudatettiin, ettei samasta kylästä naida, niin eri kyliä siellä riitti.
Tätä Heikin ehdotusta kannatan! Lisäksi olisi hienoa, jos Lappeen tuomiokunnan varsinaisten asioiden renovoidut tuomiokirjat 1800-luvulta digitoitaisiin. Eikä haittaisi perukirjojenkaan digitointi vuosilta 1744-1809.
Tuo nimimerkki "ttulkin" mainitsema 1810-1884 perukirjojen olemassaolo (Viipurin arkistossa) oli uusi tieto. Luulin, että kyseiset asiakirjat ovat hävinneet/hävitetty. Mainitsen uudelleen, että 1800-luvun kuolleitten luetteloja löytyy myös kyseisestä arkistosta (kuukausittain).
Tässä on arkistoluetteloita LOGAV:in Suomea koskevasta aineistosta Viipurissa:
http://www.lut.fi/etela-karjala-instituutti/hankkeet/viipurin-maakunta-arkiston-arkistoluettelot
Alustavasti silmäillen arkistoluettelo 6 sisältää jotain maanjako-asiakirjoja Savitaipaleesta, nämä on mikrofilmattu ja mikrofilmit ovat Mikkelissä.
Arkistoluettelo 7 sisältää Lappeen kihlakunnan kruununvoudin (fondi 13), Lappeen kihlakunnan henkikirjoittajan (fondi 27) ja Savitaipaleen piirin nimismiehen (fondi 55) arkistot. Näitä ei ilmeisesti ole mikrofilmattu.
t. Tero
Tätä Heikin ehdotusta kannatan! Lisäksi olisi hienoa, jos Lappeen tuomiokunnan varsinaisten asioiden renovoidut tuomiokirjat 1800-luvulta digitoitaisiin. Eikä haittaisi perukirjojenkaan digitointi vuosilta 1744-1809.
Tuo nimimerkki "ttulkin" mainitsema 1810-1884 perukirjojen olemassaolo (Viipurin arkistossa) oli uusi tieto. Luulin, että kyseiset asiakirjat ovat hävinneet/hävitetty. Mainitsen uudelleen, että 1800-luvun kuolleitten luetteloja löytyy myös kyseisestä arkistosta (kuukausittain).
Vahva puolto tälle ja kiitos tiedoista koskien Viipurin arkistoa
:)
Tätä Heikin ehdotusta kannatan! Lisäksi olisi hienoa, jos Lappeen tuomiokunnan varsinaisten asioiden renovoidut tuomiokirjat 1800-luvulta digitoitaisiin. Eikä haittaisi perukirjojenkaan digitointi vuosilta 1744-1809.
Tuo nimimerkki "ttulkin" mainitsema 1810-1884 perukirjojen olemassaolo (Viipurin arkistossa) oli uusi tieto. Luulin, että kyseiset asiakirjat ovat hävinneet/hävitetty. Mainitsen uudelleen, että 1800-luvun kuolleitten luetteloja löytyy myös kyseisestä arkistosta (kuukausittain).
Itse itseäni lainaten. Lisäksi digitoinnin piiriin voisi saada Lappeen tuomiokirjat 1744-1809, jotka ovat ymmärtääkseni mikrofilmillä Mikkelissä ja alkuperäisinä Kansallisarkistossa. Ja ovat käsittääkseni alkuperäisiä, ei puhtaaksikirjoitettuja.
Tuomiokirjakortistossa näyttää olevan kokonainen osio "Perhe ja perintösuhteet", mikä on vielä jaettu eri alaluokkiin. Täältä löytää viittauksia erilaisiin sukulaisuusuhteisiin varmaan myös Savitaipaleen käräjillä:
http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=290331.KA&atun=319837.KA&amnimeke=It%C3%A4-Suomi&sarnimi=Perhe+ja+perint%C3%B6suhteet
Heikki Jokipii
08.08.16, 07:01
Eräs mahdollinen tietolähde, ei ehkä kovin merkittävä, mutta sanon sen nyt, kun tuli mieleen:
sotilasasiakirjat, "rullat" - mutta Venäjän puolelta!
Vaimoni esi-isän Jeremias Myyrän kohdalle oli verorevisioluettelossa 1796 merkitty, että hänet on otettu (tai määrätty otettavaksi?) sotaväkeen v. 1797.
Tarkistin Suomenniemen osalta rippikirjat 1800-luvun alusta, ja yhden jos toisenkin miehen kohdalla oli merkintä, että "taget til rekrut år" (ja vuosiluku). Ainakin pari tapausta oli samannimisiä kuin verorevisioluettelossa, ja samassa kylässä kuin siinä (kaikkia en tarkistanut).
Mitenköhän oli, oliko myös Suomen sota osittain veljessota, taisteliko suomalaisia kummallakin puolella? Vaimoni kanssa olimme tänä kesänä katsomassa Koljonvirran taistelupaikkaa, olisiko mahdollista, että silloin noin 30-vuotias Jeremias Myyrä olisi taistellut siellä - mutta Dolgorukin (http://www.koljonvirta.fi/fi/Tarinat/Ruhtinas-Dolgoruki) alaisena?
(Jeremias selvisi jokatapauksessa hengissä, löytyy v. 1818 henkikirjasta. Hän on muuten myös kaikkien aikojen menestyneimmän suomalaisen keihäänheittäjän, Jonni Myyrän (https://fi.wikipedia.org/wiki/Jonni_Myyr%C3%A4) - 2 olympiakultaa ym. ym. - isoisän isä! Piti nyt sanoa, kun on Riossa olympialaiset menossa. :))
Tänne nähtävästi kootaan tiedot siitä, mitä LOGAV:ista on saatu hankittua Suomeen:
http://wiki.narc.fi/vtk/index.php/Neuvostoliitosta_hankitut_mikrofilmit_eli_NL-filmit#Leningradin_alueen_Viipurissa_toimiva_valti ollinen_arkisto.2C_LENOBLGOSARCHIV
Heikki Jokipii
08.08.16, 19:43
Lainaan itseäni ...
(Jeremias selvisi jokatapauksessa hengissä, löytyy v. 1818 henkikirjasta. Hän on muuten myös kaikkien aikojen menestyneimmän suomalaisen keihäänheittäjän, Jonni Myyrän (https://fi.wikipedia.org/wiki/Jonni_Myyr%C3%A4) - 2 olympiakultaa ym. ym. - isoisän isä! Piti nyt sanoa, kun on Riossa olympialaiset menossa. :))
... ja esitän ehdotuksen, että me kaikki täällä Savitaipaleen hankalien lähteiden kanssa kamppailevat yhdistäisimme voimamme, ja tekisimme yhdessä tälle - kylläkin ristiriitaiselle (http://www.tapanihankaniemi.net/keihaanheittaja-jonni-myyra-sankari-vai-konna/)- olympiasankarille mahdollisimman täydellisen esipolvitaulun. Vaikka Genokseen, jos huolivat. Tai sitten vaikka johonkin urheilulehteen. Hitaaasti - kun asia on todella hankala, kuten kaikki tiedämme - mutta viimeistään juhlistamaan hänen ensimmäisen olympiavoittonsa Antverpenissa satavuotisjuhlaa v. 2020?
Vähän niinkuin näytöksi. Vähän niinkuin Jonni Myyrä itse, joka, paitsi Antverpenissa, niin sitä ennen Tukholmassa matkusti sinne vasiten tekemään maailmanennätyksen, kun ruotsalaiset eivät uskoneet Suomessa tehtyihin tuloksiin.
Tätä ei kannata ehkä tehdä täällä. Kommentit ideastani - ja mahdollinen mukanaololupaus - vaikka yksityislaatikkooni?
Heikki Jokipii
11.08.16, 16:48
Kysynpä tässä, kun naapuripitäjistä - ja samoista tapahtumista - on kyse, onko tietoa, mistä "Taipalsaari 1918" -kirjassa (Imatran kirjapaino 2006) mainittu tämä lähde voisi löytyä:
"Tuomari Tapanaisen arkisto
Taipalsaareen V 1918 liittyvät puhdistukset, yms."
Se oli mainittu erikseen, ei esim. Kansallisarkiston tai Sota-arkiston alla. Tuomarin etunimi selviää kirjan tekstistä, se on Toivo. Hän oli koko Lappeenrannan alueen "puhdistuspäällikkö".
Eräs mahdollinen tietolähde, ei ehkä kovin merkittävä, mutta sanon sen nyt, kun tuli mieleen:
sotilasasiakirjat, "rullat" - mutta Venäjän puolelta!
Vaimoni esi-isän Jeremias Myyrän kohdalle oli verorevisioluettelossa 1796 merkitty, että hänet on otettu (tai määrätty otettavaksi?) sotaväkeen v. 1797.
Tarkistin Suomenniemen osalta rippikirjat 1800-luvun alusta, ja yhden jos toisenkin miehen kohdalla oli merkintä, että "taget til rekrut år" (ja vuosiluku). Ainakin pari tapausta oli samannimisiä kuin verorevisioluettelossa, ja samassa kylässä kuin siinä (kaikkia en tarkistanut).
Mitenköhän oli, oliko myös Suomen sota osittain veljessota, taisteliko suomalaisia kummallakin puolella? Vaimoni kanssa olimme tänä kesänä katsomassa Koljonvirran taistelupaikkaa, olisiko mahdollista, että silloin noin 30-vuotias Jeremias Myyrä olisi taistellut siellä - mutta Dolgorukin (http://www.koljonvirta.fi/fi/Tarinat/Ruhtinas-Dolgoruki) alaisena?
(Jeremias selvisi jokatapauksessa hengissä, löytyy v. 1818 henkikirjasta. Hän on muuten myös kaikkien aikojen menestyneimmän suomalaisen keihäänheittäjän, Jonni Myyrän (https://fi.wikipedia.org/wiki/Jonni_Myyr%C3%A4) - 2 olympiakultaa ym. ym. - isoisän isä! Piti nyt sanoa, kun on Riossa olympialaiset menossa. :))
Aiemmin mainitussa SSS:n julkaisemassa (nro 50) verorevisioluettelossa sivulla 8 kerrotaan:
"Luettelo ei myöskään valaise sitä, menivätkö rekryytit todella armeijaan vai olivatko he sitä ennen jo paenneet. Näihin kysymyksiin on mahdollista etsiä vastausta Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävistä rekryyttitoimiston alokasluetteloista, joihin nuorukaiset on luetteloitu pituutta, painoa ja silmienväriä myöten."
Sotilasasiakirjat ovat siis käytettävissä täällä Suomessa.
Heikki Jokipii
12.08.16, 13:13
Kiitos - silmistä! Minulla kun on ko. krja juuri nyt lainassa. (Olisin valmis sen ostamaan, mutta divareista ei netin mukaan löydy. Uusi painos? Tai sopiva kertakorvaus Heikki Särkälle siitä, että se laitettaisiin nettiin?)
Aiemmin mainitussa SSS:n julkaisemassa (nro 50) verorevisioluettelossa sivulla 8 kerrotaan:
"Luettelo ei myöskään valaise sitä, menivätkö rekryytit todella armeijaan vai olivatko he sitä ennen jo paenneet. Näihin kysymyksiin on mahdollista etsiä vastausta Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävistä rekryyttitoimiston alokasluetteloista, joihin nuorukaiset on luetteloitu pituutta, painoa ja silmienväriä myöten."
Sotilasasiakirjat ovat siis käytettävissä täällä Suomessa.
"Onko Mikkeliin mänijöitä?" Näillä näkymin siis olisi. Mutta ko. kirjan julkaisemisesta on siis parikymmentä vuotta. Onko ko. aineistosta kopiota, muualla?
Itse itseäni lainaten. Lisäksi digitoinnin piiriin voisi saada Lappeen tuomiokirjat 1744-1809, jotka ovat ymmärtääkseni mikrofilmillä Mikkelissä ja alkuperäisinä Kansallisarkistossa. Ja ovat käsittääkseni alkuperäisiä, ei puhtaaksikirjoitettuja.
Edelleen itseäni lainaten...
Savitaipaleen ja Suomenniemen käräjäkunnan tuomiopöytäkirjat 1744-1809 ovat erittäin antoisa lähse sukututkijoille. Tänään tutkiskelin kyseisiä asiakirjoja Kansallisarkistossa vuosilta 1744-1749 ja 1769-1773, joista löytyi paljon merkittäviä tietoja ainakin itselleni. Paljon jäi vielä löydettävää ja tutkittavaa.
Toki nuo pöytäkirjat eivät ole kovin helppolukuisia, sillä eivät ole puhtaaksikirjoitettuja. Mutta siitäkin huolimatta suosittelen!
Kymenkartanon tuomiokunnan (Vanhaa Suomea) kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat vuosilta 1744--62 ovat Oikeuskollegion akteina n:ot 133, 231, 333, 330, 410, 548, 507, 596, 600, 770, 760, 799, 889, 895, 1005, 1043 & 1138, 1140, 1342 ja 1343.
Löytyvät Kansallisarkiston Astia-järjestelmästä
https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php
hakusanalla
Kihlakunnanoikeuden puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat.
Ks. Eljas Orrman ja Jyrki Paaskoski: Vanhan Suomen arkistot, sivu 237.
Vuosina 1784--97 toimineen Lappeenrannan alilainkäyttöoikeuden pöytäkirjoja on konsepteina vuosilta 1784--97 ja renovoituina vuosilta 1784--95. Ks. Orrman ja Paaskoski: Vanhan Suomen arkistot, sivu 263.
Astia-järjestelmästä
https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php
hakusanoin
Lappeenrannan alilainkäyttöoikeuden pöytäkirjat.
Ks. myös mainitun oikeuden muut asiakirjasarjat, erityisesti tuomiokirjojen liitteet hakusanoin
Lappeenrannan alilainkäyttöoikeuden pöytäkirjanliitteet.
Lappeen käräjäkunnan tuomiopöytäkirjat v. 1744-1808 löytyvät myös Mikkelistä.
Pöytäkirjat ovat rullissa 2817-2845 ja ne näyttävät olevan peräkkäin aina samoilla käräjillä, joten niitä on helpompi seurata.
Näkyy olevan digitoituna nämä tuomiokirjat 1744-1809 mormonien toimesta.
https://familysearch.org/search/catalog/333242?availability=Family%20History%20Library
Ei muuta kuin selailemaan!
Vaikka nämä varmaan useimpien tiedossa jo ovat, niin tässä vielä linkit digitoituihin Savitaipaleen Charta Sigillata -luetteloihin vuosilta 1733-1755 ja 1760 (pois lukien vuodet 1740-1743 ja 1754). Osa digihakemistonkin kautta löytyy. Muistutuksena vielä, että vuodet 1754, 1756-1766 löytyvät alkuperäisistä asiakirjoista, joita ei ole digitoitu eikä mikrofilmattu (paitsi vuosi 1760).
1733: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12926956
1734: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12863657
1735: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10540722
1736: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12654106
1737: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12897936
1738: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12866053
1739: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12281525
1744: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13460886
1745: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791209
1746: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12750150
1747: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12750895
1748: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13464434
1749: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12741309
1750: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12728500
1751: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12747875
1752: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13195435
1753: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12734503
1755: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13478626
1760: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13476481
Onko verorevisioluettelossa 1796 minkä verran Savitaipaleen Valkolanmäen tietoja? Olen tutkinut Lantta-sukua, Valkolanmäki nro 3:n vaiheita.
Marko L.
Savitaipale
Heikki Särkkä
07.03.17, 12:35
Kyllä on, 74 henkeä.
Heikki Särkkä
Laitanpa tähän pari löytämääni perukirjaa tuomiokirjojen joukosta.
Thomas Karhu, kuollut keväällä 1789. Perunkirjoitus pidetty 3.12.1793.
https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9Y8-KS4L-S?i=807&cat=333242
Hänen vaimonsa Helena Josephintytär, kuollut toukokuussa 1788. Perunkirjoitus pidetty 4.12.1793.
https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9Y8-KS46-C?i=808&cat=333242
Vertailin vuoden 1796 verorevisioluettelon tietoja Suomenniemen kastettujen luetteloon ja vaikuttaa siltä, että luettelon tiedot ovat alkuvuodelta 1795. Kuitenkaan yhtään vuonna 1795 syntynyttä lasta ei ole merkitty luetteloon.
Lisäksi havaintona on, että verorevisioluettelon ikätiedot ovat melko summittaisia, vaikka ikä olis merkittykin esim. 1 1/2 tai 2 1/4 vuotta.
Joulukuussa Kansallisarkisto on digitoinut perukirjat, jotka on käytettävissä 1800-luvun jälkipuoliskolta ja tietosuojan huomioon ottaen 1900-luvun alusta:
https://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=182050.KA&atun=476.KA&amnimeke=Lappeen+tuomiokunnan+arkisto&sarnimi=Lappeen+tuomiokunnan+perukirjat
Vuoden 1588 Lappeen voutikunnan autioluettelon jälkeen olevassa luettelossa mainitaan kyseisenä vuonna nälkään kuolleita Taipaleen pitäjässä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3051256
Lappeen voutikunnan autioluettelo 1588, KA 5604:27
Kymenkartanon tuomiokunnan (Vanhaa Suomea) kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat vuosilta 1744--62 ovat Oikeuskollegion akteina n:ot 133, 231, 333, 330, 410, 548, 507, 596, 600, 770, 760, 799, 889, 895, 1005, 1043 & 1138, 1140, 1342 ja 1343.
Löytyvät Kansallisarkiston Astia-järjestelmästä
https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php
hakusanalla
Kihlakunnanoikeuden puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat.
Ks. Eljas Orrman ja Jyrki Paaskoski: Vanhan Suomen arkistot, sivu 237.
Näistä puhtaaksikirjoitetuista tuomiokirjoista löytyy myös Savitaipaleen talvikäräjät 1754 ja 1759, joita en ainakaan itse ole onnistunut löytämään tuomiokirjojen konsepteista. Vuosi 1754 alkaa selvästi kesken. Vuosi 1759 on kokonaisuudessaan. Lisäksi konsepteissa on loppuosa vuoden 1744 talvikäräjistä, mutta puhtaaksikirjoitettuna löytyy vuoden 1744 talvikäräjät kokonaisuudessaan.
Tätä arkistokokonaisuutta ei ole digitoitu.
Kiitos näistä henkikirjoista ja muista vinkeistä. Olin jo pessimistisesti ajatellut, että perinnöksiostoaktitikin ovat jääneet Venäjän arkistoihin, mutta niillä saattaa kenties juuri kyetä kuromaan kiinni ajanjakson, johon saakka perukirjoja Savitaipaleesta on Suomen arkistoissa käytettävissä. Perukirjat ovat vuoden 1810 jälkeen vuoteen 1884 asti jääneet Viipuriin nykyiseen Leningradin oblastin arkistoon. Vuoden 1884 jälkeen Savitaipaleen perukirjat ovat ilmeisesti Mikkelissä. Lainhuudatusasiakirjat olen itse käynyt lukemassa Hämeenlinnassa, yksin niiden vuoksi ei tarvitse mennä Mikkeliin asti.
Sain tämän osoitteen Kansallisarkistosta:
Leningrad regional state archive in Vyborg
Shturma St. 1
188900 Vyborg
Russia
http://www.iisg.nl/abb/rep/D-25.tab1.php?b=D.php%23D-25
http://wanda.uef.fi/geo/historia/oblast/
Käynnistä ja haluamistaan asiakirjoista on kuulemma paikan päälle mentäessä ilmoitettava jo etukäteen. Tässä Kansallisarkistosta saamani tarvittavat tiedot:
Lappeen kihlakunnan oikeus, Fond 192
rajavuodet Asiakirjavihkoja eli deloja
1810-1917 ------------------------Dela 302
1918-1941 ------------------------Dela 13
Perukirjat (englanniksi 'probate records') kenties löytyisivät tästä. En ole tosin vielä itse kokeillut.
Aikoinaan sain Mikkelin maakunta-arkistosta tiedon, että "Lappeen tuomiokunnan Savitaipaleen käräjäkunnan perunkirjat vuoteen 1884 asti oli ehditty siirtää vasta perustettuun Viipurin maakunta-arkistoon ennen Talvisotaa. Valitettavasti perukirjat ovat jääneet viime sotien aikana Viipuriin."
Nyt kuitenkin olen havainnut, että tätä puutetta saattaa olla osittain mahdollista kiertää: Mikäli perukirjoista etsii lähinnä sukulaisuussuhteita, ja nimenomaan pelkkien henkikirjojen perusteella nimeltä tuntemattoman esiädin tietoja, niitä löytyy myös ilmoitusasiain pöytäkirjojen holhousasioista, jotka on skannattu:
http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=206621.KA&atun=315347.KA&amnimeke=Lappeen+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokir jat&sarnimi=Ilmoitusasioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat
Vuoden 1734 laki määräsi, että jos vanhemmista jompikumpi kuoli, kuolleen vanhemman puolelta sukua piti määrätä lapsille holhooja elossa olevan vanhemman lisäksi (Perintökaari, XX luku, §1-2):
http://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175906.html
Juuri tämä sama holhooja mainitaan myös perukirjassa ja on tärkeä tieto esiäidin sukuperän selvittämiseen.
Seuraavasta arkistokokonaisuudesta,
Lappeen tuomiokunta
Lappeen tuomiokunnan arkisto
Kymin tuomiokunnan pöytäkirjat
51 Pöytäkirjojen liitteet ( 1797-1810 ),
löytyi 14.4.1800 päivätty "valtakirja", jolla valtuutettiin kahden henkilön (kirkonbygmästari Johan Saloinen, pitäjän fulmäktari Esaias Hirvi) ajamaan allekirjoittaneiden asiaa.
Allekirjoittaneiden (puumerkki) talollisten nimet:
Christer Purdoin, Hendrich Jäkälä, Esaias Matikka, Jacob Toura, Christer Huttuin, Knut Elloin, Adam Punenä, Hendrich Niinimäki, Johan Ticka, Michel Haimi, Lars Autio, David Martinen, Johan Saloin, Anders Konduin, Thomas Tauti, Hendrich Kårpela, Simon Karhu, Thomas Måno(la?), Michel Eteläpä, Ditlof Walsi, Anders Laari, Johan Laminpä, Christer Paroin, Thomas Sekeli, Hendrich Kuitika, Thomas Ticka, Zachris Puondi, Thomas Sutari, Petari Käiwäräin, Urban Hölsä, Johan Kärnä, Påhl Hatinen, Christer Loisa, Anders Nickilä, Johan Karhula.
Vuosina 1784--97 toimineen Lappeenrannan alilainkäyttöoikeuden pöytäkirjoja on konsepteina vuosilta 1784--97 ja renovoituina vuosilta 1784--95. Ks. Orrman ja Paaskoski: Vanhan Suomen arkistot, sivu 263.
Astia-järjestelmästä
https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php
hakusanoin
Lappeenrannan alilainkäyttöoikeuden pöytäkirjat.
Ks. myös mainitun oikeuden muut asiakirjasarjat, erityisesti tuomiokirjojen liitteet hakusanoin
Lappeenrannan alilainkäyttöoikeuden pöytäkirjanliitteet.
Näistä pöytäkirjanliitteistä ei Savitaipaleelta juurikaan ollut mitään. Olisiko kaksi-kolme asiakirjan liitettä ollut. Vasta 1797-1810 liitteistä löytyi jotakin, ks. mm. yllä oleva.
Seuraavasta arkistokokonaisuudesta,
Lappeen tuomiokunta
Lappeen tuomiokunnan arkisto
Kymin tuomiokunnan pöytäkirjat
51 Pöytäkirjojen liitteet ( 1797-1810 )
Ja samasta paikasta löytyi 18.9.1804 päivätty pöytäkirjojen liiteasiakirja, jossa mainitaan Savitaipaleelta seuraavat talolliset:
Kurhila by: Påhl Johansson
Lydickälä by: Michell Lafwika
Sålckis by: Esajas Sålcki
Jokenma by: Michell Julku, Jöran Mattsson Suni, Matts Käyhty, Matts Nickin
Kaskis: Christer Wiuhko, Anders Kähäri
Uiminnemi: Carl Pesu
Kauliala: Jacob Mattsson
Purdoismäki: Dawid Hämäläin
Randala: Elias Simola
Karhula: Jöran Påhlsson, Hendrich Thomasson
Lamminpä: Michell Esajasson
Sänjerfwi: Anders Nickin, Matts Laako
Wallkolanmäki: Johan Petterssons Enka, Påhl Mattsson, Eskell Turcki
Wirmajerfwi: Matts Peijo, Johan Wiru
Lemin Charta Sigillata -luetteloissa 1754, 1756-1759 ja 1761-1766 mainittuja Savitaipalelaisia. Eli mies siis tuolloin kotoisin Savitaipaleelta.
1754: if. Lydickälä Safwitaipal Bonden Påhl Larsson med Pigan Anna Mårtensdotter Hifwa
1756: ifrån Safwitaipal Sochn Michel Johansson Lafwika med Maria Hendrichsdotter Clemi
1759: ifrån Sawitaipal: Mattz Grälsson, Anna Ericksdotter ifrån Taipale
1761: Jonas Mattsson Monoin ifrån Safwitaipal, Elin Mårtensdotter Pungain
1764: (M?)arti Sawitaipal Sochn: Carl Dawidsson Lindt, brud: Margareta Hendrichsdotter Laurikainen
Nämä siis poimintoja vain Lemin kappeliseurakunnan puolelta (Taipalsaari samassa luettelossa). Eli kaikilta vuosilta ei ole Lemillä vihittyjä Savitaipalelaisia.
Luumäen Charta Sigillata -luetteloista 1754, 1756-1759, 1761-1764 löytyviä Savitaipalelaisia (aviomies).
1758: Ung Karlen Jöran Matsson ifrån Safwitaipal med Änckan Gertrud Carlsdotter Mujo
1761: Bonden Esajas Abelsson ifrån Savitaipal med Enkan Regina Johansdotter Mendula
Savitaipalelaisia löytyy Lemin luetteloista lisää näiltä sivuilta: http://www.kolumbus.fi/jamikko/Lemi_leimaveroluettelot.htm
Tässä Kymin ja Lappeen tuomiokunnan perukirjojen joukossa on mukana myös Savitaipaleen ja Suomenniemen perukirjoja skannattuna vuodesta 1785:
https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9Y8-K4NG-C?i=630&cat=327709
Tässä Kymin ja Lappeen tuomiokunnan perukirjojen joukossa on mukana myös Savitaipaleen ja Suomenniemen perukirjoja skannattuna vuodesta 1785:
https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9Y8-K4NG-C?i=630&cat=327709
Hieno löytö! Täytyy vilkaista löytyisikö lisää noiden joukosta. Vuosilta 1784-1809 ei juurikaan ole perukirjoja Savitaipaleen/Suomenniemen alueelta, vain joitakin satunnaisia olen löytänyt.
Näitä perukirjoja oli lopulta tässä niin vähän, että listaan ne tähän, että ne löytää tarvittaessa helposti hakemalla:
*Juho Gabrielinpoika Pukki, Pukkila, Suomenniemi (fol. 3)
https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9Y8-K4N2-J?i=636&cat=327709
*Mikko Pietarinpoika Peijon perukirja 1785 (fol. 13) - Nikkilä, Aapro
https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9Y8-K4NZ-4?i=648&cat=327709
*Yrjö Kallenpoika Haimila (fol. 15) - Tiainen
https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9Y8-K4N6-D?i=650&cat=327709
*Yrjö Laurinpoika (fol. 19) - holhooja Carl Lind
https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9Y8-K4N8-H?i=656&cat=327709
Nyt on Kansallisarkiston digitaaliarkistoon laitettu jo suurin osa vuosien 1871-1918 Lappeen kihlakunnan ilmoitusasioiden pöytäkirjoja.
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=327749.KA
Näistä löytyy siis mm. sukuselvityksiä lainhuutoihin liittyen.
Nyt on Kansallisarkiston digitaaliarkistoon laitettu jo suurin osa vuosien 1871-1918 Lappeen kihlakunnan ilmoitusasioiden pöytäkirjoja.
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=327749.KA
Näistä löytyy siis mm. sukuselvityksiä lainhuutoihin liittyen.
No mutta tämähän on hienoa! Enää ei tarvitse erikseen matkustaa Hämeenlinnaan asti näitä lukemaan.
1900-luvun alun henkikirjoista näkyy yleensä koska isäntä on saanut tilaan kiinnekirjan, joka annettiin kolmannen lainhuudon yhteydessä. Ensimmäinen lainhuuto oli yleensä tasan vuotta aiemmin, ja siitä löytyvät kaikki testamentit, sukuselvitykset, lahjakirjat, jne. Kolmannessa lainhuudossa on aina mainittu toisen lainhuudon päiväys, ja toisessa ensimmäisen. Ensimmäisessä lainhuudossa mainitaan myös milloin tila on edellisen kerran vaihtanut omistajaa, ts. edellisen kiinnekirjan päivämäärä, joten talollissukuja voi selvittää aika vaivattomasti pelkästään lainhuutojen avulla aina siihen saakka kunnes tullaan tilan perinnöksiostoon. Savitaipaleessa se on valitettavasti useimmiten tapahtunut vasta 1800-luvun puolessa välissä, joten kovin kauaksi menneisyyteen tällä tavoin ei yleensä pääse. Silti näissä sukuselvityksissä kerrotaan se mitä kirkonkirjatkin olisivat kertoneet. Jos taas haluaa loikata suoraan perinnöksiostoon, päivämäärän näkee vuoden 1905 maakirjasta.
Nyt on Kansallisarkiston digitaaliarkistoon laitettu jo suurin osa vuosien 1871-1918 Lappeen kihlakunnan ilmoitusasioiden pöytäkirjoja.
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=327749.KA
Näistä löytyy siis mm. sukuselvityksiä lainhuutoihin liittyen.
Nyt näihin on linkki myös Digihakemistossa:
https://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=327749.KA&atun=325662.KA&amnimeke=Lappeen+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokir jat+%28HMA%29&sarnimi=Ilmoitusasioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat
Tänne on kerätty tietoja savitaipalelaisista muiden seurakuntien kirkonkirjoissa. Selaimen hakutoiminnolla voi etsiä nimiä listasta aina tarpeen mukaan.
http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=5&t=7331
Laitanpa nyt tänne puhtaaksikirjoitettuja Savitaipaleen Charta Sigillata -luetteloita vuosilta 1754, 1756-1766.
Näitä tarjosin Sukututkimusseuran julkaistavaksi joitakin vuosia sitten, mutta ovat jääneet syystä tai toisesta julkaisematta. Pääasia, että tulevat tietoisuuteen ja tutkijoiden käytettäväksi. Nämä luettelot on kerätty alkuperäisistä asiakirjoista, joita ei ole mikrofilmattu eikä digitoitu. Olen myös kuvannut luettelot.
Aloitan vuodesta 1754.
Ja seuraavana vuosi 1756. Laitan näitä tähän sitä mukaa, kun ehdin.
Anssi!
Sopisiko Sinulle, että nämä tallennettaisiin Sukuhakuun kaikkien seuran jäsenten iloksi?
Juha Vuorela
Sukuhaun ylläpitäjä
Saa toki lisätä!
Tässä vuosilta 1760-1764.
Ja loput vuodet: 1765-1766.
Suuret kiitokset näistä Charta sigillata -luetteloista!
Sen verran Savitaipaleen tutkijoille tiedoksi, että Viipurissa on Savitaipaleen alkuperäiset tuomiokirjat (varsinaiset, ilmoitusasiat) vuodesta 1812 alkaen ja vuoteen 1884 asti. Kansallisarkistossa on puhtaaksikirjoitetut ja vasta vuodesta 1817 alkaen. Lisäksi arkistossa on paljon erilaisia papintodistuksia. Sain nämä tiedoksi eräältä, joka on käynyt Viipurin arkistossa useamman kerran.
Noissa tuomiokirjoissa on ainakin joiltakin vuosilta kuolleitten luetteloja koskien niitä henklöitä joiden jälkeen pitäisi tehdä perunkirjoitus.
Ennen vuotta 1885 tehdyistä perukirjoista en osaa sanoa ovatko tallella.
Pekka Sipari
09.06.20, 20:11
Kysymys:Mitä nuo Savitaipaleen henkikirjojen numeror tarkoittavat henkilöille - ikää vai s. vuotta. Mikä ollut käytäntö missäkin henkikirjassa, jos käytäntö vaihdellut
Pekka
Heikki Särkkä
09.06.20, 20:50
Etsi sama henkilö kahdesta henkikirjasta, joiden väli on esim. viisi vuotta. Jos luku kasvaa, on kyse iästä. On kuitenkin huomattava, että ikätiedot eivät aina ole tarkkoja.
Kysymys:Mitä nuo Savitaipaleen henkikirjojen numeror tarkoittavat henkilöille - ikää vai s. vuotta. Mikä ollut käytäntö missäkin henkikirjassa, jos käytäntö vaihdellut
Pekka
Vuodesta 1865 alkaen kyseessä on syntymävuosi.
Pekka Sipari
09.06.20, 21:48
Kiitos Anssi nopeasta vastauksesta.
Pekka :)
Osaakohan kukaan sanoa, miksi 1780-luvulta 1800-luvun alkuun ei perukirjoja ole juurikaan säilynyt? (Ilmeisesti vuodet 1810-1884 ovat Viipurissa??)
Vuoteen 1783 asti on vielä runsaasti, mutta Viipurin käskynhaltijakunnan ajalta (1784-1796) perukirjoja on harmillisen vähän. Savitaipaleen (ja Suomenniemen) perukirjojen joukosta löytyi vain yksi vuodelta 1784, muista yhteyksistä on löytynyt vain neljä vuosilta 1785 ja kaksi vuodelta 1793.
Suomen kuvernementin ajalta (1797-1811) vuodelta 1799 löytyy kaksi perukirjaa, 1800 3 kappaletta, 1801 6 kappaletta, 1802 2 kappaletta ja vuodelta 1805 2 kappaletta.
Kuvasin kesäkuussa Kansallisarkistossa Savitaipaleen perukirjat 1744-1805. Joukossa myös jokunen jakokirja. Laittakaa yksityisviestiä, jos kiinnostaa.
Renovoitujen tuomiokirjojen ilmoitusasioiden pöytäkirjoista vuosilta 1810-1870 voi nyt hakea hakukoneella, joka osaa lukea kaunokirjoitettua tekstiä. Näin ollen pääsee entistä helpommin kiinni sukutietoihin lainhuudatus- ja houlhousasioissa:
https://tuomiokirjat.narc.fi/
Renovoitujen tuomiokirjojen ilmoitusasioiden pöytäkirjoista vuosilta 1810-1870 voi nyt hakea hakukoneella, joka osaa lukea kaunokirjoitettua tekstiä. Näin ollen pääsee entistä helpommin kiinni sukutietoihin lainhuudatus- ja houlhousasioissa:
https://tuomiokirjat.narc.fi/
Valitettavasti käyttöliittymä ei ole looginen. Pitäisi olla mahdollista valita tuomiokunta ensin ja hakutermi vasta sen jälkeen. Taitaa olla vielä sisäänajovaiheessa? Kun sain useita sivullisia osumia, en päässyt sivulta 1 sivulle 2 (jossa olivat osumat 11-20). Se on jo virhe. Käytin Chrome selainta Incognito tilassa.
Kun sain useita sivullisia osumia, en päässyt sivulta 1 sivulle 2 (jossa olivat osumat 11-20). Se on jo virhe. Käytin Chrome selainta Incognito tilassa.
Bugi esiintyy kaikilla selaimilla. Sitä voi hieman kiertää pyytämällä 100 osumaa per sivu, ottamalla tuomiokunnan kerrallaan ja rajaamalla aikaväliä. Eikä siinä toimi tulosten järjestäminenkään.
Kun sain useita sivullisia osumia, en päässyt sivulta 1 sivulle 2 (jossa olivat osumat 11-20). Se on jo virhe. Käytin Chrome selainta Incognito tilassa.
Nyt tämä ongelma on nähtävästi korjattu, ainakin minulla se toimii jo.
Uusimmassa Genoksessa on Ville-Pekka Kääriäisen johdatusartikkeli tähän tuomiokirjahakuun.
Nyt tämä ongelma on nähtävästi korjattu, ainakin minulla se toimii jo.
Paitsi jos laitat tuomiokuntarajauksen, niin ei vieläkään toimi sivulta toiselle siirtyminen.
Arno
Kiitos tiedosta!
Huomasin juuri netissä kirjan nimeltä "Onni Simpura laittoi sukunsa yksiin kansiin". Lemin, Savitaipaleleen ja Taipalsaaren suvuista.
Onkohan kenelläkään hallussa tuota kirjaa, tai selvillä mistä sen saisi käsiinsä? En ole kirjasta löytänyt mitään tietoa hakemalla.
Sen verran Savitaipaleen tutkijoille tiedoksi, että Viipurissa on Savitaipaleen alkuperäiset tuomiokirjat (varsinaiset, ilmoitusasiat) vuodesta 1812 alkaen ja vuoteen 1884 asti. Kansallisarkistossa on puhtaaksikirjoitetut ja vasta vuodesta 1817 alkaen. Lisäksi arkistossa on paljon erilaisia papintodistuksia. Sain nämä tiedoksi eräältä, joka on käynyt Viipurin arkistossa useamman kerran.
Noissa tuomiokirjoissa on ainakin joiltakin vuosilta kuolleitten luetteloja koskien niitä henklöitä joiden jälkeen pitäisi tehdä perunkirjoitus.
Ennen vuotta 1885 tehdyistä perukirjoista en osaa sanoa ovatko tallella.
Korjataan sen verran, että itse asiassa nuo alkuperäiset tuomiokirjat (eivät siis puhtaaksi kirjoitetut) alkavat vuodesta 1810.
No tässäpä näitä. Virheitä tosiaan varmasti on, joten kannattaa tarkistaa alkuperäisistä.
Muistakaa, että myös vuoden 1701 henkikirja on litteroitu ja julkaistu Matti J. Kankaanpään toimesta. Siis koko Viipurin ja Savonlinnan läänin henkikirjat.
1712 henkikirjassa on joidenkin rivien alussa "infant". Mitähän se merkitsee? Viipurin rykmentin rullissa vai ruotu?
kysyy
Pekka Valta
Infanteriet? Jalkaväki?
Juha
< Infanteriet? Jalkaväki?
>
Samaa mieltä tai sitten infanterist eli jalkaväkeen kuuluva. Ellei sitten ollut infantil eli lapsellinen, kehittymätön ja tuli hylätyksi!
Samma på svenska!
Tämän netistä löytyvän väitöskirjan lopussa olevassa liitteessä on listattu seuraavat käräjätapaukset Savitaipaleen käräjäkunnasta. Mahdollisesti ne on poimittu suoraan tuomiokirjakortistosta, mutta tässä on laajempi tiivistelmä juttujen sisällöstä, kuitenkin nimet poisjättäen. Kenties tuomiokirjakortistossa on nimet mukana. Itse käräjäjutuissa saattaa ilmetä lisää sukulaisuussuhteita.
Hanna Kietäväinen-Sirén: "Erityinen ystävyys. Miehen ja naisen välinen rakkaus uuden ajan alun Suomessa (n. 1650–1700)". Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2015. Jyväskylä Studies in Humanities 245.
KO Taipale ja Savitaipale 8.–10.1683:281v–282, KA. At. 59.
Hakusanat: Huoruus.
Kunnianloukkaussyyte, jossa mies sanonut toista hyväksi mieheksi eli aisankannattajaksi.
Perusteli väitettään sillä, että vaimon huoruuden takia olisi pystytetty
risu- ja kivikasa paikallisen tavan mukaan.
KO Savitaipale ja Taipalsaari 10.–12.10.1698:217v–218, KA. At. 96.
Hakusanat: Huoruus.
Kunnianloukkaussyytteeseen johtanut naapuriemäntien välinen riita, jonka yhteydessä
toinen syyttänyt toista aviomiehensä ”hyödyntämisestä”.
KO Savitaipale ja Taipalsaari 10.–11.,13.6.1691:414, KA. At. 125.
Hakusanat: Avioitumisperuste/henkilökohtainen ominaisuus, esiaviollinen suhde, kihlaus.
45–vuotiaan lesken ja 15–vuotiaan pojan salavuoteus, nainen vaatii avioliittoa.
Oikeuden mukaan aiheuttaa omantunnon kipuja pakottaa niin erilainen pari
yhteen.
KO Savitaipale ja Taipalsaari 7.–10.1695:178–180, KA. At. 141.
Hakusanat: Avioitumisperuste/maine/henkilökohtainen ominaisuus, esiaviollinen suhde,
kihlaero, kihlaus.
Kihlaeron käsittely. Mies maannut naisen aviolupauksin ja antanut tälle kihlalahjan,
mutta haluaa nyt kuitenkin perua avioliiton. Mies väittää havainneensa,
ettei nainen ollut koskematon sekä vielä tärkeämpänä
KO Savitaipale ja Taipalsaari 10.–12.10.1698:249–250, KA. At. 154.
Hakusanat: Avioitumisperuste/maine, epäsopu kihlauksessa, kihlaus, rakkauden ilmaisut/
tulkinnanvarainen.
Renki kihlannut piian, mutta levittänyt tästä sitten pahaa huhua. Lautakunta
toteaa tunnetuksi syyksi sen, että rengillä olisi nykyisin ajatuksia toista naista
kohtaan.
KO Savitaipale ja Taipalsaari 23.–24.1.1691:389, KA. At. 184.
Hakusanat: Avioitumisperuste/vanhempien sananvalta, esiaviollinen suhde.
Tutkinnassa makaaminen aviolupauksin. Miehen vanhemmat vastustavat avioliittoa
ilman päteviä syitä, mistä syystä miestä kehotetaan ajan kanssa harkitsemaan
avioasiaa.
KO Savitaipale ja Taipalsaari 11.–12.6.1700:97, KA. At. 187.
Hakusanat: Avioitumisperuste/vanhempien/suvun sananvalta, esiaviollinen suhde.
Miehen ja lesken salavuoteuden tutkinta, mies tunnustaa lopulta aviolupauksen,
mutta ei halua pitää sitä. Suurin syy hänen vanhempiensa ja sukunsa vastustus,
vaikkakaan ei voi sanoa pätevää syytä avioliiton estämiselle.
Infanteriet? Jalkaväki?
Juha
Toki "jalkaväki", mutta onkohan siitä tarkempaa tietoa, mihin joukko-osastoon Savitaipale tuolloin tarjosi miehiään ja tukea? Henkikirjassa on lukuisia sotilaiden vaimoja. Luulisin, että nämä sotilaat olivat lähteneet kotikonnuiltaan palvelukseen ja "infant" talollisilla oli jokin muu rooli.
Toki "jalkaväki", mutta onkohan siitä tarkempaa tietoa, mihin joukko-osastoon Savitaipale tuolloin tarjosi miehiään ja tukea? Henkikirjassa on lukuisia sotilaiden vaimoja. Luulisin, että nämä sotilaat olivat lähteneet kotikonnuiltaan palvelukseen ja "infant" talollisilla oli jokin muu rooli.
Ainakin jalkaväen osalta sotilaita löytyy Viipurin läänin jalkaväkirykmentistä ja sieltä Henkikomppanian sekä Everstiluutnantin komppanian joukoista.
Välikäsien kautta olen saanut jo jokunen aika sitten käsiini luettelon vuonna 1812 Savitaipaleella kuolleista. Nämä luettelot löytyvät siis Viipurin arkistosta ja käsittääkseni varsinaisten asioiden tuomiopöytäkirjoista. Ensin kylän nimi, henkilön titteli, nimi, kuolinaika ja sitten kuolinikä.
Pöndilä, Bonden David Johansson Maticka, d 21. Aprill 1812, 34.
Peldoinlax, Enke Frun A: E: Jerppe if. Lavikala, d 7.de Maij 1812, 77.
Purtoismäki, Bonden Erich Michelsson Purtonen, d 14. Maij 1812, 69.
Karhula, Bonde Hustrun Helena Mattsdot: Rust:Karhu, d 17. Maij 1812, 52.
Monola, Ung Karlen Bonde sonen Matts Mattsson Kohoin, d 18. Maij 1812, 21.
Ratasalo, Torpparen Matts Hendricksson Koppi, d 21. Maij 1812, 61.
Pöndilä, Bonde sonen Salamon Esaiaeson Maticka, d 13. Junij 1812, 27.
Randala, Bonde hustrun Maria Danielsdot: Rantakaulia, d 7. Julij 1812, 48.
Purtoismäki, Inhyses Karlen Simon Jacobsson Tiain, d 7. Julij 1812, 66.
Rahickala, Bonde Pigan Ewa Thomaedot: Saloin, d 10. Julij 1812, 23.
Marttila, Bonde hustrun Sophia Andersdot: Huttunen, d 13. Julij 1812, 38.
Walkolanmäki, Inhys: Matts Mattsson Walkoin, d 7. Septbr: 1812, 75.
Laamalansaari, Bonden Anders Petersson Korhonen, d 7. Septbr: 1812, 50.
Randala, Bonde Pigan Maria Hendrichsdot: Sopero, d 28. Septbr: 1812, 61.
Korpela, Bonden Anders Thomaeson Savikurki, d 12. Octobr 1812, 68.
Hyrckälä, Bonde Dottern Pigan Wallborg Johansdot: Hyrckäin, d 21. Octobr: 1812, 26.
Jokeinmaa, Bonde sonen Ung Karlen Johan Göransson Löyttyin, d 29. Octobr: 1812, 21.
Kuten tiedämme Lemin, Savitaipaleen ja Suomenniemen verorevisioluettelo (vuodelta 1796) löytyy translitteroituna Heikki Särkän toimittamana. Onkohan tuota Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävää alkuperäislähdettä ja muita vastaavia venäjänkielisiä väestö- ja veroluetteloja koskaan tuotu sähköiseen muotoon vai ovatko ne ainoastaan MMA:ssa? Lähinnä kiinnostaa Savitaipaleen ja Suomenniemen osalta ja vuosilta 1783-1817, jolloin kyseiseltä alueelta on isompi aukko ruotsinkielisissä lähteissä. Olisi kiva, jos noita pääsisi tarkastelemaan verkossa omalta koneelta.
Kuten tiedämme Lemin, Savitaipaleen ja Suomenniemen verorevisioluettelo (vuodelta 1796) löytyy translitteroituna Heikki Särkän toimittamana. Onkohan tuota Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävää alkuperäislähdettä ja muita vastaavia venäjänkielisiä väestö- ja veroluetteloja koskaan tuotu sähköiseen muotoon vai ovatko ne ainoastaan MMA:ssa? Lähinnä kiinnostaa Savitaipaleen ja Suomenniemen osalta ja vuosilta 1783-1817, jolloin kyseiseltä alueelta on isompi aukko ruotsinkielisissä lähteissä. Olisi kiva, jos noita pääsisi tarkastelemaan verkossa omalta koneelta.
En tiedä onko tuolta ajalta olemassa Savitaipaleelta muita lähteitä kuin joitakin perukirjoja ja tuomiokirjoja.
On olemassa teos, josta saattaisi löytyä tietoa:
Eljas Orrman & Jyrki Paaskoski (eds.), Vanhan Suomen arkistot – Arkiven från Gamla Finland, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1385/Tieto, Arkistolaitoksen toimituksia 13 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012). 400 pp.
Viipurin arkistossa (LOGAV) olisi ainakin paljon Savitaipaletta koskevaa aineistoa, mm. 1810-1884 varsinaisasioiden tuomiopöytäkirjojen konseptit ja mahdollisesti(?) myös perukirjat 1800-luvulta ennen vuotta 1885 (1816-1884). Sitä en osaa sanoa, onko siellä minkälaista aineistoa tuolta väliajalta 1783-1817.
Mikkelissä varmasti jotakin on, mutta ei taida olla digitoituna. Olisihan tuo tietysti hienoa, jos Venäjällä digitoisivat nuo Suomea koskevat aineistot ja niihin olisi pääsy, vaikka pientä maksuakin vastaan.
Nuo Viipurin aineistothan on luetteloitu suomeksi, mutta eivät ole mielestäni kovinkaan "asiakasystävällisiä". Vaikea saada selkoa, mitä aineistot todella sisältävät, lähinnä yleiskuvaus.
On olemassa teos, josta saattaisi löytyä tietoa:
Eljas Orrman & Jyrki Paaskoski (eds.), Vanhan Suomen arkistot – Arkiven från Gamla Finland, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1385/Tieto, Arkistolaitoksen toimituksia 13 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012). 400 pp.
Tästä teoksesta poimittua tietoa.
LOGAV:ssa eli tuolla Viipurin arkistossa on mm. seuraavaa Lappeen tuomiokuntaa koskevaa aineistoa:
- Lappeen maakomissariaatin henkikirjoittajan arkisto 1811 (fondissa 27)
Lappeen kihlakunnan henkikirjoittajan arkistoon sisältyy: henkiluettelo 1811
- Tuomioistuimet
Lappeen tuomiokunnan arkisto
1810 [1812] (fondi 192)
Pöytäkirjat 1810-1812
Olisikohan tuo vuoden 1811 henkiluettelo vähän vastaava kuin vuoden 1796 verorevisioluettelo?
Nyt on Kansallisarkiston digitaaliseen aineistoon lisätty Lappeen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1817-1870 (varsinaiset asiat) ja Kymin tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1812-1870 (varsinaiset asiat). Savitaipaleen varsinaisten asioiden pöytäkirjat löytyvät vuosilta 1812-1816 Kymin tuomiokunnan tuomiokirjoista ja vuodesta 1817 eteenpäin Lappeen tuomiokunnan tuomiokirjoista.
Nyt on Kansallisarkiston digitaaliseen aineistoon lisätty Lappeen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1817-1870 (varsinaiset asiat) ja Kymin tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1812-1870 (varsinaiset asiat). Savitaipaleen varsinaisten asioiden pöytäkirjat löytyvät vuosilta 1812-1816 Kymin tuomiokunnan tuomiokirjoista ja vuodesta 1817 eteenpäin Lappeen tuomiokunnan tuomiokirjoista.
Renovoitujen tuomiopöytäkirjojen joukosta löytyy Savitaipaleen kuolleitten luetteloita. Ohessa muutamia vuosilta 1813-1815 Kymin tuomiokunnan renovoidusta tuomiokirjoista.
marraskuu 1812-huhtikuu 1813: https://astia.narc.fi/uusiastia/view...toId=632499029 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6707159247&aineistoId=632499029)
huhti-marraskuu 1813: https://astia.narc.fi/uusiastia/view...toId=632499029 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6707162632&aineistoId=632499029)
marraskuu 1813-huhtikuu 1814: https://astia.narc.fi/uusiastia/view...toId=632499911 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6707318344&aineistoId=632499911)
huhti-marraskuu 1814: https://astia.narc.fi/uusiastia/view...toId=632499911 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6707319136&aineistoId=632499911)
syyskuu 1814-huhtikuu 1815: https://astia.narc.fi/uusiastia/view...toId=632500434 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6707348148&aineistoId=632500434)
huhti-elokuu 1815: https://astia.narc.fi/uusiastia/view...toId=632500434 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6707348875&aineistoId=632500434)
Vuoden 1816 varsinaisten asioiden pöytäkirjoista kuolleitten luetteloita Savitaipaleelta:
syyskuu 1815-helmikuu 1816: https://astia.narc.fi/uusiastia/view...toId=632502603 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6707453708&aineistoId=632502603)
helmi-syyskuu 1816: https://astia.narc.fi/uusiastia/view...toId=632502603 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6707460689&aineistoId=632502603)
Vuoden 1812 varsinaisten asioiden syyskäräjiltä Savitaipaleen kuolleita 1.11.1811-29.10.1812: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6707063069&aineistoId=632495551
Savitaipaleen 1784-1796 tuomiopöytäkirjat löytyvät Kymin tuomiokunnan arkistosta, Haminan alilainkäyttöoikeuden pöytäkirjoista.
https://digihakemisto.net/aineisto/667748998
https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=667748998
https://www.familysearch.org/search/catalog/327709?availability=Family%20History%20Library
Jotenkin olen olettanut niiden löytyvän Lappeenrannan alilainkäyttöoikeuden pöytäkirjoista, mutta olenpa ollut väärässä. Niistä löytyvät kuitenkin esim. Taipalsaaren ja Lemin vastaavat.
Familysearch-sivustolla puhtaaksikirjoitetut on digitoitu kokonaisuudessaan. Kansallisarkisto näyttäisi digitoivan sekä konseptit ja puhtaaksikirjoitetut ja pöytäkirjojen liitteet (kaikkia ei ole vielä digitoitu).
Savitaipaleen 1744-1783, 1797-1809 tuomiopöytäkirjat on nyt digitoitu Kansallisarkistonkin toimesta: https://digihakemisto.net/aineisto/667768107
Saattaapa olla kohta Savitaipaleen 1744-1805 perukirjatkin digitoitu, ainakin Luumäen, Lemin ja Lappeen vastaavat jo löytyvät: https://digihakemisto.net/aineisto/667766549
Savitaipaleen Charta Sigillata-luettelo vuodelta 1767: https://digihakemisto.net/item/1616504231/10008144814/417 (KA 10251:578-579)
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=10008144814&aineistoId=1616504231
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.