Kiikan Ulfwin Kittilän Paul Jakobson?

[Tuomo Tapiola]

Paul Jakobson tuli isännäksi Kittilään 1700.
Mistä hän tuli ja oliko hänellä jokin sukulaisuus edellisiin isäntiin?
Tuo Kittilän isäntä on esipolviani.

[Amaryllis]

Yksi mahdollinen ehdokas voisi olla Ulvin Krapin Påhl Jacobsson:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/rippikirja_1693-1704_ap/64.htm
Hänet mainitaan viimeksi kotona 1697/SAY, vuodelta 1698 ei ole merkintöjä.

[Tuomo Tapiola]

Tuota samaa olen epäillyt.
Mutta Påhl Jakobson oli Kittilässä 18.6.1732 kuollessaan 72 vuoden ikäinen, eli hän olisi syntynyt 1660.
Krapin Påhl Jakobson oli 1693 rippikirjssa 24 vuotias, näin olisi syntynyt vasta 1666.
Naapureita Kittilä ja Krapi kyllä oli tuon aikaisessa Ulfin ryhmäkylässä, nykyisen Haukan talon paikalla. Isossajaossa Kittilä ja Krapi siirtyivät nykyisille paikoilleen hieman etäämmälle rannasta.
Helalta voisi tarkennusta Kittilän isäntiin löytyä?

[Hela]

Olen Amarylliksen kanssa samaa mieltä. Kuuden vuoden heitto ikäilmoituksessa on aika paljon mutta ei liene mahdotonta tuona aikana.

Kittilässä Michel Johanssonin perhe menehtyi melkein kokonaan 1697, vain hänen toinen vaimonsa Karin Jöransdotter jäi eloon ja asui siellä vielä 1711 alkavan rippikirjan mukaan. Pål Jakobsson on Krapilla henkikirjassa viimeksi 1698 ja seuraavana vuonna samanniminen mies ottaa Kittilän verolle ja on merkitty isännäksi vuodesta 1700 alkaen. Hänen on täytynyt olla naapuritalon Krapin poika, kaksi eri Pål Jakobssonia olisi liian suuri yhteensattuma.

[Tuomo Tapiola]

Helalle kiitokset.
Krapin poika tuon Påhlin täytynee olla, koska ei tätä poikaa muuallekaan Kittilän isännyyden oton jälkeen ilmaannu. Eikä lähipitäjistä muutakaan sopivaa esiin saa.
Jäsentelen tilanteen nyky tiedoin nyt näin:
Påhlin syntymä aika on joko kuoliniästä laskettu 1660 tai vuoden 1693 rippikirjan -24v = 1669.
Henkirjoihin hän ilmestyy 1688 siitä -15v antaisi syntymäajaksi 1673. Påhl voi kuitenkin olla yleisen tavan mukaan nuorukaisena jossakin renkinä, joten tuo kirjaus lienee epävarmin.
Påhl isä Jakob Ericss s. 1638, k. 24.2.1702 Krapilla.
Hänellä oli kaiketi kolme vaimoa.
1. Margareta Jakobson s. ? k. 24.9.1676, hän oli Påhlin äiti.
2. Karin (Karku) ?.
3. Margareta Thomasd vihitty 14.7.1689, k. 16.11.1710.

Phålin vaimon Walborg Söfringd juuret on myös vaikeat ratkoa.
Vihittäessä hän oli Kiimajärven Horkoilla piikana. Söfringejä ei hauilla montaa esiin saa, nimi on harvinainen. Lähinnä sopivin lienee Nuupalan kylässä Karhu/Nisu jossa Söfring Carhu isännöi s.1617 ja kuoli 80v. 26.5.1697.
Haulla paljastuu myös, että Kittilässä kuolee 1711 Maria Söfringzd:r 69 v. iässä, siis syntynyt 1642. Voisiko hän olla isosta ikäerosta huolimatta Walburin sisar. Rippikirjoissa en häntä Kittilään kirjattuna ole kuitenkaan löytänyt. Nuupalan "Karhulla" on kyllä mahdollista olla molempien isä, äiti kyllä täytyy olla eri henkilö? Asiaa en kuitenkaan taidoillani saa todennetuksi.

[Hela]

Jakob Eriksson Krapin sukuperästä saattaisi olla tietoja tuomiokirjoissa talon ”ylösoton” yhteydessä.

Pål Jakobsson Kittilän vaimon Valborg Söfringsdotterin isä tunnetaan vain nimeltä. Hän on ollut sotilas tai ratsumies, koska hän puuttuu henkikirjoista ja siis myös SAY:sta. Kastekirjan mukaan hän asui 1667 Tyrväänkylässä. Äidinpuoleinen suku saadaan aika hyvin selville, vaikka äidin nimi jää epäselväksi. Kummiluetteloissa ja muissa kirkonkirjatiedoissa tulee näkyviin Näntölän Näntön sukupiiri, johon Valborgin äiti kuului talollisen ja pitäjän kirkkoväärtin Henrik Henriksson Näntön ja hänen vaimonsa Malin Simonsdotterin tyttärenä. Näntö oli postitalo, jonka kautta posti kulki Turusta Ylä-Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Henkikirjoissa mainitaan 1650- ja 1660-luvuilla tyttäret Valborg ja Malin, joista jompikumpi on ollut Kittilän Valborgin äiti, tai sitten on lisäksi ollut tytär, joka nuorena solmitun avioliiton vuoksi ei ole henkikirjoissa Näntöllä.

Söfringin tytär Maria, joka kuoli 69-vuotiaana Kittilässä 1711, oli selvästikin hänen ensimmäisestä avioliitostaan, samoin Malin (s. noin 1650), joka asui Laukulan Holpilla 1690-luvulla. Holpin emäntä Maria Henriksdotter oli Näntöltä, joten Näntön sukupiiri piti huolta myös Söfringin ensimmäisen avioliiton lapsista. Söfringin toisessakin avioliitossa syntyi 1667 tytär Maria, joka eli vain vajaan vuoden. Kittilän Valborgilla oli täysveli Michel Söfringsson (s. noin 1671), ratsumies sukulaistalossa Mielaanniemen Eskolassa, jossa myös Valborg jonkin aikaa asui 1690-luvulla. Epävarmaa on, kuuluiko Margareta Söfringsdotter, joka kuoli Kallialassa 2.2.1670, tähän perheeseen.

Valborg Söfringsdotterin sanotaan olleen kuollessaan 1732 62-vuotias, siis syntynyt 1670, mutta rippikirjan mukaan hän oli 1693 18-vuotias eli syntynyt 1675. Hän oli selvästi nuorin Söfringin lapsista ja hän jäi ilmeisesti jo pienenä täysorvoksi ja äitinsä sukulaisten hoiviin. Näntöllä vietettiin 4.6.1677 kaksoishäitä, kun äiti ja tytär menivät naimisiin isän ja pojan kanssa. Matts Henriksson Näntön leski Valborg Pålsdotter vihittiin toiseen avioliittoonsa rusthollari Matts Persson Horkon kanssa ja samalla vihittiin hänen tyttärensä Karin Mattsdotter tulevan rusthollarin Erik Mattsson Horkon kanssa. Vaikuttaa siltä kuin pieni Valborg Söfringsdotter olisi jo silloin tullut Kiimajärven Horkolle näiden sukulaisnaisten mukana, joista toinen oli hänen enonsa leski ja toinen hänen serkkunsa. Ensimmäisestä rippikirjasta näkyy että hän ei ollut Horkolla palvelijana vaan sukulaisena, vaikka häntä vihittyjen luettelossa sanotaan ”piiaksi” kuten kaikkia naimattomia naisia siihen aikaan.

[Tuomo Tapiola]

Taas kerran suuret kiitokset Henrik Impolalle, erittäin kattavasta selvittelystä Kittilän isäntäparin taustoista.

Seuraava vielä korostaa saadun tiedon arvoa sukuhaarallemme.
Kytkökseni tuohon Kittilän sukuun.
Leikkuun Seppä isälinjaiseen sukuuni, Johan Mattsson (Jaara) s. 23.7.1816, k.27.8.1868 nai, Kittilästä tyttären Johanna Johansdotterin s.6.7.1819, k.29.10.1889. Heidän lapsenlapsensa solmivat peräti kaksi serkkuavioliittoa, joten näissä sukuhaarakkeissa Seppä / Kittilä sukujen vaikutus tavallaan tuplaantui. Kuulun toiseen noista sukuhaarakkeista n. 250 henkilön joukkoon.

[Benedictus]

Laitan tähän erään tuomiokirjamerkinnän, jossa selviää, että Huittisten Naatulan omisti Söfring Persson, kirkkoherra Perin poika.

Huittisten käräjät 1624
Edesmenneen Huittisten kirkkoherran Hr. Peerin leski Margareta Matsintytär jakaa perintöjä: vanhin poika Mickel Peersson saanut rahaa ja hopeaa sekä poika Söfring Naatulan talon. Riitaa oli vielä kymmenen vuoden päästä ja juttuja löytyy niin Porista kuin Turustakin. Niissä mainitaan perinnönsaajina vielä tyttäret Margareta ja Sofia. Laitan tähän perään lyhennelmän Toropaisen jutusta Turun käräjiltä 17.11639: Porvari Grels Påvalinpoika Kårtin perilliset, isän veli Lasse Matsinpoika Huittisten pitäjän Loiman kylästä sisarensa, vanhan ja sokean itsellisnaisen Brita Matsintyttären kanssa vaati perintöä Korttilan talosta veljensä Påvel Kårtin jälkeen. Grels Kårtilta ja hänen vaimoltaan Sophia Peerintyttäreltä ei ollut jäänyt lapsia. Leski Sophia näytti kuitenkin Grelsin velkojen kohonneen 662 taalariin ja hän, Sophia, oli maksanut siitä jo kolmanneksen ja myynyt Naatula-nimisen perimänsä tilan Huittisissa maksaakseen velkoja.

Ulvilan käräjät 1.5.1627
Sekava perinnönjako kun ei tunne henkilöitä. Mukana Mats Larsson Nanhian kylästä Huittisista, Hr Severini Josephi (sochnen prest i Tyrfvis) ja Hustru Agnis Simontytär edesmenneen Tyrvään kappalaisen Hr Larsin leski. Ilmeisesti Agnis jakaa perintöjä ja saajina: halvsyster Kaisa Knutsdr, Frants ja Anders i Casmark, Tyrvään kappalainen Joseph Caspari (sahl. Mans broderson), Henrik i Kukonharja (ogifta sonen), ogifta sonen Påfvel sekä vielä Walborg i Torxxxx(?). +vähän muita. Ilmeisesti tuo ensin mainittu Mats Larsson oli lapsien förmyndare.

Söfring oli aika outo nimi, siksi voisi ajatella, että ketjun myöhemmät Söfringin jälkeläiset saattaisivat olla yllä olevien jälkeläisiä.