Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Malinen | Liperin Malisia
Onko joku tutkinut Liperin Malisia - ovatko saman suvun eri haaroja?
Ja ovatko jotkin etunimet olleet 1800 -luvun alussa niin yleisiä, että löytyy
saman nimisiä aviopareja samaan aikaan ainakin kahdet: Henric Malinen ja Anna Savolainen. Vai olenko tulkinnut rippikirjoja väärin?
Hei
Minä olen kiinnostunut Liperin Malisista. Isäni oli Antti Heikinpoika Malinen, syntynyt päivälleen 95 vuotta sitten. Isäni isä oli perheraamatun mukaan Heikki Antinpoika Malinen s. 3.9.1878 Liperin Leppälammelta ja isäni äiti oli Alina Antintytär Karvinen synt. 28.1.1888 Liperin Liperinsalonkylästä. Heidät vihittiin avioliittoon 14.7.1907. Isäni äiti kuoli 3 päivää isäni syntymän jälkeen, mutta virallinen kuolinaika on muutamaa päivää myöhemmin. Isäni isä kuoli isäni ollessa 5 vuotias eli n. 1918.
Isäni isä oli mennyt uudelleen naimisiin, mutta aikaa en tiedä enkä myöskään uuden vaimon nimeä. Tästä avioliitosta syntyi poika Toivo.
Perimätiedon mukaan suvussa Heikki Antinpojan isän isä olisi ollut taas Heikki eli nimet Heikki ja Antti olisivat vuorotelleen suvussa. Isälläni oli isänsä puolelta tätipuolia Johanna (Hanna) Sorsa ja Saimi Asikainen, mutta olen mennyt sekaisin, miten avioliitot ovat menneet.
Terveisin
Merja Leskinen o.s. Malinen
Tapani Kovalaine
02.04.08, 22:15
Hei Merja!
Perimätiedon mukaan Heikki ja Antti olisivat vuorotelleet, mutta kyllä kävi niin, että kirkonkirjat kertovat muuta tietoa. Katselin Joensuun maakunta-arkistossa hiukan alkuja, jotta pääsisit kotitietokoneella Hiskin ja Digiarkiston avulla sitten eteenpäin.
Antti Malinen s. 1913 isä Heikki Malinen 1878-1918, äiti Alina Karvinen 1888 - 1913, ii Antti Malinen s. 23.2.1840 Viiniranta Torp. Liperi, kuoli 25.12.1878 Taipale nro 55 Liperi (Heikki oli 3 kk:n ikäinen!) iä Anna Asikainen s. 25.12.1852 ja leskeksi jäätyään hän solmi 1889 avion Mikko Sorsan kanssa Taipale nro 66.
iii torppari Tuomas Tuomaksenp. Malinen 1799 iiä Maria Antintr Soininen s. 1.4.1803, asuivat Viinirannan kylässä torpparina. iäi Antti Topiaksenpoika Asikainen s. 23.6.1825 iää Kaisa Riitta Juhontr (epäs.?) Martikainen s. 15.11.1818, asuivat Käsämä 9 Liperissä.
Seuraavaan viestiini kirjoitan Karvisen Alinan esipolvet...
Tapani
Tapani Kovalaine
02.04.08, 22:22
Merja hei, nyt tulee Karvinen ulkopuolella sarjakuvatrippien...
Alina Karvisen 1888-1913 isä = äi: Antti Karvinen s. 1.2.1851 Liperinsalo (ehkä nro 8) äii Juho Vilhelm Karvinen s. 1813 äiä Maria Stina Härkänen s. 2.1.1812, asuivat Liperinsalossa.
ää Ulla (Ulrika) Lappalainen s. 20.10.1846 Roukalahti Liperi, ää1 Jooseppi Nikodemus Lappalainen s. 1817 äää ei vielä tiedossa, mutta Joosepin toinen puoliso oli 1871 alkaen Beata Stina Lappalainen s. 1828.
Näilläpä alkutiedoilla pääset ettiäpäin tai siis taaksepäin suvussa...
arvelee Tapani
Tapani Kovalaine
03.04.08, 08:46
Hei Merja! Löysin SSHY:n arkistosta 1830-luvulta neljä hyvää mykkäfilmiä, joissa parhaita miespääosia esittävät leipäpitäjässä Karjalan kunnailla seuraavat neljä komiaa miestä (suluissa ovat heidän yhteystietonsa):
iii Tuomas Malinen (osa neljä kuva 213) Viiniranta
iäii Topias Asikainen (osa yksi kuva 169) Käsämä 9
äii Juho Karvinen (osa kolme kuva 290) Vaivio
ääi Josef Nikodemus Lappalainen (osa viisi kuva 133) Roukalahti.
Toki sivurooleissakin esiintyvät henkilöt vaikuttavat filmissä realistisilta.
Katsoja jää kaipaamaan taustaksi Murrearkiston liperiläistä kansanmiesten jutustelua sadan vuoden takaa...ettäkö ihan hutunhuttujaan?
Rattoisia hetkeä näiden netistä löytyneiden hyvien mykkäfilmien parissa...
toivottelee Tapani :)
Hei
Kiitos Tapani hyvistä tiedoista. Itse olen kerran yrittänyt löytää maakunta-arkistosta tietoja Malisista, mutta aikaa ei ollut tarpeeksi ja taitoa ei ollenkaan.
Terveisin
Merja Leskinen
Hei ja kiitokset kommenteista!
Emme taida Merjan kanssa olla aivan läheisiä sukulaisia, sillä sikäli kuin olen
kirjoja oikein tulkinnut sukuhaarastani ei löydy Tuomaita ainakaan 1773 jälkeen - Paavoja ja Mikkoja sen sijaan useita.
ii Toivo Malinen s. 1900 Tyrvää
iii Paavo Malinen s. 1863 Liperi
iiii Paavo Heikinpoika s. 1817 Wiiniranta Liperi (vmo Pelaga Kontkanen)
iiiii Henric Malinen s. 1773 Jacurinaho (vmo Anna Savolainen).
Jälkimmäisten syntymäaikojen (ja -paikkojen) osalta olen epävarma, sillä ovat mielestäni olleet melkoisen iäkkäitä poikiensa isinä tuohon aikaan ja samoille nimille löytyy huomattavasti vanhempiakin lapsia :)
Heippa!
Ketjussa mainitaan muutamassa kohdassa Viiniranta ja Taipaleen kylä. Taustatietoa edellä mainituista kylistä saa mm. kirjoista Pekka Hakamies: Venäjän-Taipaleelta Viinijärvelle ja Anna Kirveennummi & Riitta Räsänen: Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna.
Itse löysin Hakamiehen kirjasta mainintoja ainakin yhdestä varmuudella sukuuni naidusta naisesta.
t. Mariaana
Hei
Kysemykseni liityy allaolevaan perheeseen.Ketkä olivat Saimi Asikaisen vanhemmat? Sain serkultani isäni tädin/tätipuolen kuolinilmoituksen. Sen mukaan Saimi Antikainen o.s. Asikainen syntyi 26.9.1902. Olen ymmälläni, koska häntä on pidetty ii:n Heikki Malisen sisarena/puolisiskona, mutta tuo sukunimi Asikainen on ongelma. Saimi Asikaisen syntymän aikaan iiä Anna Asikainen oli naimissa Mikko Sorsan kanssa, josta avioliitosta syntyi Hanna/Johanna Mutikainen o.s. Sorsa n. 1896. Mikko Sorsa kuoli n, 1936. Miten Saimi on sukunimeltään Asikainen? Eikö hän olekaan samasta perheestä vaan kasvatti tms.
Olin ajatellut, että Saimi on Anna Asikaisen avioliittojen välissä syntynyt ja siksi saanut äitinsä sukunimen, mutta kuolinilmoitus kumosi tämän.
Etukäteen kiittäen
Merja Leskinen
Antti Malinen s. 1913 isä Heikki Malinen 1878-1918, äiti Alina Karvinen 1888 - 1913, ii Antti Malinen s. 23.2.1840 Viiniranta Torp. Liperi, kuoli 25.12.1878 Taipale nro 55 Liperi (Heikki oli 3 kk:n ikäinen!) iä Anna Asikainen s. 25.12.1852 ja leskeksi jäätyään hän solmi 1889 avion Mikko Sorsan kanssa Taipale nro 66.
iii torppari Tuomas Tuomaksenp. Malinen 1799 iiä Maria Antintr Soininen s. 1.4.1803, asuivat Viinirannan kylässä torpparina. iäi Antti Topiaksenpoika Asikainen s. 23.6.1825 iää Kaisa Riitta Juhontr (epäs.?) Martikainen s. 15.11.1818, asuivat Käsämä 9 Liperissä.
Tapani Kovalaine
29.04.08, 09:53
Hei Merja! Hiukan lähemmäksi arvoituksen ratkaisua pääsi, kun oli arkistossa vapaasti saatavilla yli 100 vuotta vanhemmat Liperin syntyneet. Mutta kun ei ollut kuin vuoteen 1900 asti lastenkirjoja ja rippikirjoja, niin lisää tietoa vielä tarvitset lopulliseen ratkaisuun. Syntyneiden ja kastettujen luettelossa on seuraavaa päivämäärän 26.9.1902 kohdalla: 26.9. / kastettu 9.11.1902 SAIMI
isä Heikki Asikainen, talollinen, Taipale nro 89, äiti Ulla Lasaroff, kreikk.katol.
kummit Juho Asikainen ja Elisa Laukkanen, hätäkastoi lois Mikko Kurki, kasteen vahvisti A. Heikkinen
Hei
Kiitos Tapani taas avusta. Äitini olikin kertonut, että isän vanhempien perhekuvio oli erikoinen, kun sukunimiä oli paljon. Saimi Asikainen on varmaan ollut kasvatti, mutta häntä pidettiin samalla tavalla sisarena ja sukulaisena kuin muitakin. Samalla tavalla isääni ja hänen sisartaan pidettiin tätipuolen kotona lapsena ja sisaruksena.
Minulla on vielä ongelma. En löydä noita mainitsemiasi filmejä. Miten minun pitäisi menetellä?
Merja Leskinen
Tapani Kovalaine
29.04.08, 13:57
Hei Merja!
Jos filmit ovat kateissa, niin koetappa tätä ohjetta. Olen harjoittelija näissä atk-asioissa, joten tulos on aina suuntaa antava.
NÄIN LÖYSIN MALISIA, ASIKAISIA, KARVISIA JA LAPPALAISIA SSHY:STÄ
Googleen kirjoitin: sshy. Siitä sitten sshy:n kotisivulle ja L niinkuin Liperi. Tuli vastaan peräti viisi osiota dikuvasarjoja ajanjaksolta 1834-1840. Maliset löysin IV-osiosta digikuvasta nro 213. Asikaiset olivat osiossa yksi digikuvassa 169, Karviset kakkososiossa digi 290 ja Lappalaiset 5-osio digi 133.
Nyt sitten opettelen, miten saan tähän viestiin poimituksi kaikki neljä digikuvaa, sillä aikaisempi kokemus puuttuu. Vain yhden tai puolikkaan kerrallaan olen tähän saakka onnistunut poimimaan...
Onnea yrityksillemme, toivoo Tapani
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liperi/rippikirja_1834-1840_mko122-130/213.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liperi/rippikirja_1834-1840_mko96-104/169.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liperi/rippikirja_1834-1840_mko112-121/290.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liperi/rippikirja_1834-1840_mko131-138/133.htm
Olen esi-isiäni jäljittäessä törmännyt Åke Maliseen, joka on kuollut Liperin Korpivaarassa 21.9.1735 79-vuotiaana (s. 1656?).
Samuli Paulaharjun (Matkakuvia Karjalan kankailta, 1907) mukaan Maliset olisivat tulleet Korpivaaraan Leppävirroilta Venäjän vainon (Ison Vihan?) aikana.
Liperin mikrofilmattu aineisto loppuu 1700-luvun alkuun eikä Leppävirtojen materiaali yllä edes siihen asti. Kuinka tästä eteenpäin - pysähtyykö jäljitys nyt tähän vai onko olemassa muita mahdollisuuksia kuin kirkonkirjat?
Auttakaa miestä mäessä!
Olen esi-isiäni jäljittäessä törmännyt Åke Maliseen, joka on kuollut Liperin Korpivaarassa 21.9.1735 79-vuotiaana (s. 1656?).
Samuli Paulaharjun (Matkakuvia Karjalan kankailta, 1907) mukaan Maliset olisivat tulleet Korpivaaraan Leppävirroilta Venäjän vainon (Ison Vihan?) aikana.
Liperin mikrofilmattu aineisto loppuu 1700-luvun alkuun eikä Leppävirtojen materiaali yllä edes siihen asti. Kuinka tästä eteenpäin - pysähtyykö jäljitys nyt tähän vai onko olemassa muita mahdollisuuksia kuin kirkonkirjat?
Auttakaa miestä mäessä!
hei Ontrei,
Vieläköhän olet täällä forumilla? No jokatapauksessa, Åke kuulostaa todella erikoiselta karjalaisnimeltä! Minä juuri tutkiskelen tätä sukuhaaraa. Hiskiin oli laitettu myös pojalle Johanille patronyymiksi Åkesson, en oikein jaksa uskoa tätä että on näin.
Hei Sari,
Etunimi Åke näyttää siirtyneen ketjussa useammalle polvelle alaspäin, mutta mistähän nimi voisi olla alunperin sukuun tullut? En ole löytänyt HisKistä muita Åke -nimisiä ainakaan Savon-Karjalan alueelta.
Mikä on saanut sinut kiinnostumaan Liperin Malisista?
Ontrei
Liisa Tuomi: Suur-Liperin historia.
Kari Miskala-Maija-Liisa Tuomi:
Suur-Liperin talonhaltijaluettelo.
Korpivaara (uudet numerot 1-13)
esim. N:o 2, Alamalila, uusi n:o 3, kruununtila: Åke Malin-1722-1734,=
N:o 5, Mäkimalila, uusi n:o 7, kruununtila:==Åke (Håkan) Andersson Malin 1818-1833, jne
Hei Sari,
Etunimi Åke näyttää siirtyneen ketjussa useammalle polvelle alaspäin, mutta mistähän nimi voisi olla alunperin sukuun tullut? En ole löytänyt HisKistä muita Åke -nimisiä ainakaan Savon-Karjalan alueelta.
Mikä on saanut sinut kiinnostumaan Liperin Malisista?
Ontrei
Hei Ontrei,
Kiinnostaa Maliset Vienan yhteydessä ja DNA testin vuoksi. Käyppä katsomassa DNA sivulta osumasi Lesonen. Sama esi isä ollut. Suosittelisin 67 markkerin testiin nostamista. Voisin sitäkautta laskea yhteisen esi-isän.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=12806
Olen hiukan myöhässä tämän viestini kanssa, mutta olen vasta eilen rekisteröitynyt. Ehkä tämä viesti vielä tavoittaa.
Olen tutkinut Johan Malisen ja Maria Lappalaisen sukua. He olivat n. 13 vuotta Kaavin Rauvantaipaleella, missä lapset, mm. Henrik s. 6.9.1773, syntyivät. Perhe palasi Liperiin Maarianvaarasta 1783. Tästä perhestä olen jatkanut kapeasti Matin s, 1776, jälkeläisiin nykypäivään asti.
Malisia ja Laukkasia Liperistä
Voisitko tarkistaa, olemmeko me sukua. Sukuni Laukkasia Malisia löytyy aiemmista viesteistä. Myös joitain vuosia sitten Joensuussa kuollut maanmittari Laukanen on jotain sukua, isäni serkuksi sanottu. Luultavasti ei kuitenkaan täysi serkku.
Terveisin
Merja Leskinen
Hei Sari,
Etunimi Åke näyttää siirtyneen ketjussa useammalle polvelle alaspäin, mutta mistähän nimi voisi olla alunperin sukuun tullut? En ole löytänyt HisKistä muita Åke -nimisiä ainakaan Savon-Karjalan alueelta.
Ontrei
Hei Voisiko tuo olla jokun karjalaisen miehen etunimen muunnos. Pappi ei ole osannut kirjoittaa nimeä karjalaisittain ja kääntänyt sen Åkeksi. Esim Akei eli Aggeij, Akima eli Akim.... monestihan vienalaisessa kansan suussa muuttui tuo A kirjain O:ksi. Esim. Aleksei = Oleksei, Agafij = Okahvei, Aksentej = Oksentei
En ole kohdannut tutkimani Malisen suvun yhteydessä Laukkasia. Muuten arvelen että Laukkanen -nimen etymologia viittaa Venäjän Karjalaan. Aunuksen karjalassa (livvissä) laukku, (gen. laukan) tarkoittaa kauppaa. Ehkä Laukkaset olivat alunperin (laukku)kauppiaita.
Mutta jos löydät Valentin Leskisen, jonka tr. Maria s. 1801 vihittiin 7.8.1825 Matti Matinp. Malisen kanssa, niin kerro minulle. Maria ja Matti muuttivat Kerimäelle, missä Maria kuoli 1853,
toivoo ykinen
Kyllä Laukkanen on vienalainen nimi, alkuperäisissä muodoissaan Läykkyjev tai Ljakujev. Kannattaa lukea Matti Pöllän Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset.
LAUKKANEN. Laukkaset asuivat Kontokin Läykkylässä, ”Yläreävyssä", josta nimi haarautui eri kyliin. Lähde: Virtaranta 1978. "Laukka"-nimi on johdos keskiajan suosituimmasta pyhimyksestä, Laurentiuksesta. Lähde: Mikkonen-Paikkala 2000. Savokarjalainen nimi Laukkanen esiintyi Kainuussa 1580. Lähde: Läntinen 1994.
Kontokin Läykkylässä asui 1800-luvun jälkipuoliskolla Laukkasen sukua. 1500-luvulta Laukkasia mainitaan Etelä-Karjalasta ja Savosta, seuraavalta vuosisadalta nimestä on merkintöjä myös Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaan rannikkopitäjistä. Kainuusta Laukkasen ruokakunta mainitaan vuonna 1580; sukunimi puuttuu kuitenkin vuoden 1605 asukasluettelosta. Toistamiseen Laukkasia saapui Kainuuseen 1600-luvun jälkipuoliskolla; vuonna 1695 suku asui Ylisotkamossa, ts. Vienaan ja nimenomaan Kontokin kunnan alueelle johtavan vesiväylän varrella. Pöllä, Matti 1995: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600-1800-luvulla, s. 154. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Jukka Petrov kertoi Kontokin ensimmäisestä asukkaasta: Muuan Laukkani oli hiihtänyt kevät hankien aikaan hirven jälessä kymmeniä kilometrejä, sai tapettua hirven Koiralahden jäälle. Ihastui kauniiseen paikkaan, merkitsi paikan tekemällä puista ristin rantaan ja muutti myöhemmin sinne asumaan. Petrov, Jukka. Luento Kontokista ja sen asukkaista. Kuhmo-talo 24.01.1996.
Hei
Minun suvussani on myös Malisia ja Lappalaisia Liperistä. Isäni ää Ulla (Ulrika) Lappalainen s. 20.10.1846 Roukalahti Liperi, ää1 Jooseppi Nikodemus Lappalainen s. 1817. Isäni ii Antti Malinen s. 23.2.1840 Viiniranta Torp. Liperi, kuoli 25.12.1878 Taipale nro 55 Liperi.
Onko näihin yhteyksiä?
Terveisin
Merja
Merja
Oletko saanut tutkittua kuinka kauan Malisesi ovat asuneet tuolla Viinirannassa? Tämä on mielenkiintoinen tieto, sillä Lesosia on myös asunut samalla suunnalla.
Lesonen ja Malinen tulevat vain 3 askeleen päähän DNA:ssa toisistaan 67 markkerin paneelissa. Epäilen että tällä Lesosella ja tällä Malisella on yhteinen esi-isä juuri tuolla Pohjois-Karjalan suunnalla.
Lisäksi minulla on teoria, Maliset tulivat Laatokalta muiden 50 pakolaisen mukana Ruotsin puolelle 1495 Ivan Suikinin hirmuhallintoa pakoon. Täällä Malisten alkukoti on Pohjois-Karjalassa. Sieltä heistä yksi mies muutti Oulujokivarteen Muhokselle, ehkä joku Hailuotoonkin ja Muhokselta tämä mies tai hänen miespuolinen jälkeläisensä muutti Vienaan (voi olla että Pohjois-Karjalan kautta) nimellä Nykyri Malinen.
Väinö Voionmaan kirjasta: Suomen Karjalaisen heimon historia s. 187-194 Ensimmäinen painos ilmestynyt v. 1915 on tällaiselle kaksiosaiselle sukunimelle oma selityksensä: " Itä-Suomessa on samalla henkilöllä saattanut yhtä aikaa olla pari kolme sukunimeä. Näitä sukunimimuotoja on vaikea selittää. Koskimies lausuu arvelun, että sillätavoin olisi merkitty saman kantasuvun eri haaroja; voisi myös ajatella että siten on tahtottu erityisesti merkitä suvun eri polvia."
Tämä siis selittäisi tuon kaksiosaisen sukunimen Vienaan menneellä Malisella.
Malisia en pikaisella etsimisellä löytänyt netistä löydetystä pakolaisluettelosta vuodelta 1495. Pitää käydä lainaamassa Jääsken Kihlakunnan historia kirja missä nuo luettelot on.
Kuitenkin Jääsken ( sinne minne pakolaiset tulivat) kirkonkylän nimi on nykyään Lesogorskij, josta olen ajatellut juontuvan Lesonen sukunimen yhdeltä sukuhaaran osalta.
Wiinirannassa (Winiranda nro 6) Malisia ainakin 24.3.1817 alkaen, sillä esi-isäni Paavo Heikinpoika Malinen syntynyt silloin.
Ontrei
Hei
Minun suvussani on myös Malisia ja Lappalaisia Liperistä. Isäni ää Ulla (Ulrika) Lappalainen s. 20.10.1846 Roukalahti Liperi, ää1 Jooseppi Nikodemus Lappalainen s. 1817. Isäni ii Antti Malinen s. 23.2.1840 Viiniranta Torp. Liperi, kuoli 25.12.1878 Taipale nro 55 Liperi.
Onko näihin yhteyksiä?
Terveisin
Merja
Hei Sari,
sain 67 markkerin testin tulokset ja ne näyttävät, että geneettinen ero Lesoseesi olisi -4.
Ontrei
Merja
Oletko saanut tutkittua kuinka kauan Malisesi ovat asuneet tuolla Viinirannassa? Tämä on mielenkiintoinen tieto, sillä Lesosia on myös asunut samalla suunnalla.
Lesonen ja Malinen tulevat vain 3 askeleen päähän DNA:ssa toisistaan 67 markkerin paneelissa. Epäilen että tällä Lesosella ja tällä Malisella on yhteinen esi-isä juuri tuolla Pohjois-Karjalan suunnalla.
Hei Ontrei,
Aivan eli 2 Malisen testiä tehty, toiseen 3 askeleen geneetinen ero ja toiseen eli Sinun testiisi 4 askelta. Pitääpä katsoa kunhan kerkiän näitä eroja.
Laitan sinulle siitä sitten s-postia...
Ontrei muista laittaa sinne Plot Ancestral Location tämä varhaisin tunnettu esi-isä...
Sari
Hei Ontrei
laitoin sinulle sähköpostia. Näyttää että tuolle 3 askeleen erolle tulee yhteisen esi-isän ajaksi 1500 luv. alkupuoli.
Sari
Kuhmon Maliset näyttää olevan eri isälinjaista sukua kuin Liperin Maliset.
Luultavasti Kuhmon Maliset ovat tuolta Laatokan suunnalta.
Hei onko teillä tietoa Liperin Malisten yhteydestä Kiteen/Tohmajärven Malisiin?
Hannu Hannunpoika Malinen s. arviolta 1647–1697 on elänyt Kiteellä Juurikkajärvellä. Hänen lapsistaan Heikki Malinen s. 15.7.1708 on muuttanut Tohmajärvelle, ja hän on Tohmajärven Malisten esi-isä.
Hannu Malisen (Juurikkajärvi, Kitee) Geni-profiili:
https://www.geni.com/people/Hannu-Malinen/6000000018167905187?through=6000000018168116588
Heikki Malisen (Kutsu, Tohmajärvi) Geni-profiili:
https://www.geni.com/people/Heikki-Malinen/6000000018168116588?through=6000000018167905187
Onko Liperin Malisten tutkijoilla tietoa, että ovatko Liperin Maliset tulleet Liperiin Kiteen suunnalta, vai Mäntyharjulta? Ja että onko Mäntyharjulle mahdollisesti päädytty Kiteen kautta 1650 jälkeen, vaiko jotain muuta reittiä, mahdollisesti aikaisemmin? Ja löytyykö Liperin Malisten varhaisimman esi-isän profiilia Genistä?
Tapani Kovalaine
11.03.21, 14:02
Onko tullut tutuksi netissä oleva hieno kirjoitus, jonka kesällä 2010 on sukutapaamista varten tehnyt Heimo Malinen: "Malisen suvun vaiheita historiasta tämän päivän elämään". Pääosin kirjoitus koskee Liperin Korpivaaran Malisten historiaa mutta paljon muutakin löytyy. Sukuhaara on tullut tiettävästi Leppävirralta Liperiin.
Linkki: https://docplayer.fi/3165708-Malisen-suvun-vaiheita-historiasta-taman-paivan-elamaan.html
Genissä näyttävät Liperin Malisten kohdalta vanhimmat esipolvet vielä puuttuvan. Lähimmäksi pääsee Tuomas Paavonpoika Malinen s. 1724. Hänen isänsä Paavo Malisen isä oli Åke Malinen (1656-1735) Korpivaarasta.
Linkki: https://www.geni.com/people/Tuomas-Malinen/6000000014664894090
Korpivaaran Malisilla oli omintakeinen etunimistö verrattuna Kiteen Maliisiin. Åken jälkeläisillä oli etunimenä Paavo, Tuomas, Juho, Lauri ja Antti.
Tapani Kovalaine
11.03.21, 14:27
Jos Liperin Korpivaaran vanhimmat sukupolvet kiinnostavat, niin avun tarjoaa vapunpäivänä 2015 kirjoitettu teos. Pekka Kupiainen: Vat siihen, Juho Malisen sukuhistoriaa. Sivumäärä 213.
Kirjassa on paneuduttu perusteellisesti Malisten suvun alkuhistoriaan Suomessa. Kirjaa voi löytyä kaukolainana kirjastoista. Kirjoittaja Pekka Kupiainen kuoli 22.3.2019 Joensuussa. Hän oli äitinsä suvun kautta Malisia.
Hei Tapani, onkohan tuo kirjan nimi oikein. En löydä tekijän tai teoksen mukaan kirjaa? Mistähän päin sitä voisi kysellä?
Tapani Kovalaine
11.03.21, 21:26
Hei Tapani, onkohan tuo kirjan nimi oikein. En löydä tekijän tai teoksen mukaan kirjaa? Mistähän päin sitä voisi kysellä?
No voihan harmi! Kirjan nimi on tismalleen oikein. Sain kirjan, kun olin kesäkuussa 2015 käymässä autolla lähikaupassa. Viereinen auto parkissa oli Pekan ja hänellä oli auton takapenkillä 200 kappaleen painos, jota hän oli juuri tuomassa kirjapainosta kotiinsa. Sanoi että kyllä 199 kappaletta hänelle hyvin riittää.
Kirjassa lukee: Painopaikka PR-Offset, Joensuu 2015.
Yhden tietämäni Malisen huomasin kirjasta puuttuvan. Lähetin sen vuoksi kirjeen Pekalle ja kuukauden päästä Pekka Kupiaisen nimikaima maakunta-arkistosta kertoi, että kirje oli tullut hänelle ja hän ohjasi sen oikealle Pekalle. Halusin kertoa tämän todetakseni, että en tiedä vieläkään edesmenneen Pekan osoitetietoja ja nyt hän on hautausmaalla.
Jos saan selville onko kirjaa vielä myytävänä tai lahjoitettavana, niin oitis lähetän sinulle yksityisviestin.
Risto Tikkanen
11.03.21, 21:34
Tässä oleellinen tieto kirjasta muille kuin lähisukulaisille. Kopioitu Tapanin kirjasta.
Mala – Malafei - Malinen
Väinö Voionmaa on teoksessaan Suomen karjalaisen heimon historia tehnyt johtopäätöksen, että kokoSavo oli aikoinaan jakamattoman karjalaisen heimon valtaus- ja siirtolaisaluetta. Historiallisissa lähteissä Savo mainitaan ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhan rajakirjassa vuonna 1323. Ruotsi sai tuolloin rauhanteossa vahvistuksen tekemilleen valloituksille suuriruhtinas Jurin luovuttaessa kuningas Maunu Eerikinpojalle kolme kihlakuntaa eli pogostaa: Savon, (Savilahden), Jääsken ja Äyräpään. Näiden muodostama alue kuului rauhanteon jälkeen Viipurin linnalääniin ja Ruotsin Karjalaan.
Käkisalmen Karjala muodosti sen ydinalueen, josta käsin karjalainen ekspansio levisi viuhkana länteen ja pohjoiseen. Savon väestön alkuperän selvittämiseen ja savolaisten karjalaista alkuperää koskevaan kysymykseen ovat tutkijat käyttäneet maakirjojen ja veroluetteloiden nimiaineistoa, paikannimiä ja sukunimiä.
Hannes Gebhard vertasi vuonna 1880 julkaistussa väitöskirjassaan Savonlinnan läänin oloista vuoteen 1571 samaisen vuoden hopeaveroluettelossa esiintyviä savolaisia sukunimiä karjalaisiin suku- ja paikannimiin ja huomasi selviä vastaavaisuuksia. Pekka Lappalainen täydensi sittemmin johtopäätöstä savolaisten karjalaisesta alkuperästä sijoittamalla muolaalaisten ja Laatokan karjalaisten asutusvirran väliin Jääskestä lähtöisin olevan asutusvirran.
Vanhan Jääsken alue käsitti myöhemmin itsenäistyneet Ruokolahden, Rautjärven, Ilmeen, Kirvun, Antrean, Jääsken ja Joutsenon pitäjät. On kuitenkin paikallaan todeta, että Suur-Savon ja itäisen Savon väestöainekset poikkeavat toisistaan tuloalueensa suhteen.
Rantasalmen itäinen asutusvirtaus on pohjaltaan Laatokan karjalaista tai jääskeläistä. Huomattava osa Itä-Savoa joutui jo varhaisessa vaiheessa karjalaisten erä- ja asutusvaltauksen kohteeksi. Asutusta on kulkeutunut sekä Suur-Savon halki että Säämingin kautta kulkevia vesireittejä pitkin. Pääosa Rantasalmen asutuksesta on kuitenkin selvästi Suur-Savon suunnalta tullutta. Rantasalmen itäraja ulottui 1600-luvulla Liperin pitäjän Oriveden – Juusjärven linjalle asti.
Mikäli tutkimusaluetta laajennetaan Savon pohjoiselle reuna-alueelle, ovat tutkijat havainneet väestörakenteen osoittautuvan monikerroksiseksi. Siinä on Rantasalmen kohdalla vanha karjalainen pohja, jossa jääskeläinen aines on äyräpääläistä vahvempi. Itälaidalla tuntuu myös Säämingin poikki kulkeutunut Laatokan karjalainen aines.
Kauko Pirinen ja Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander ovat osoittaneet, että alueen kantasuvuista on karjalaisperäinen suomalainen nimi muun muassa Malisilla. Alueella tavataan noin 50 karjalaisperäistä sukunimeä.
Itäistä alkuperää edustavan sukunimen Malinen juurena on itäinen pyhimysnimi Malafei taustallaan kreikkalaisperäinen Malakias ja heprean Malakia, josta venäjän kielessä on tullut Malafei tai Malasko. Karjalassa ovat olleet yleisiä muodot Mala, Mali, Maloi, Malahvie, Malakki ja Malkki. Esimerkiksi Kurkijoella vuonna 1500 Malasko Isakov, Mikitha Malahov. Käkisalmessa vuonna 1500 Pahmko Malahov ja 1638 Suojärvellä Griska Maloin.
Vanhimpia tietoja nimestä savo-karjalaiselta alueelta ovat esim. J. Malline 1553 Muolaasta ja Pouall Malinen 1571 Liperistä. Keskiaikaisissa lähteissä mainitaan jo 1418 Ikaalisista Laurens Maleynen, joka saattaa tarkoittaa Malista. Savon nimistössä oli varsin suuri joukko nimiä, jotka Malisen lailla perustuivat itäisiin pyhimysnimiin; sellaisia olivat esim. Harinen (Hariton), Huoponen (Feofan), Kprinen (Kiprian), Koistinen (Konstantin), Parviainen (Parfeni), Ratilainen (Rodion) ja Tiihonen (Tihon).
Savon sukunimiä tutkittaessa tavataan jo mainitussa vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Savonlinnan läänin Rantasalmen nimismieskunnassa kuusi verotettua Malista. Kolmekymmentä vuotta aikaisemmin eli 1541 löytyy Savon vanhimmasta maakirjasta Juvan hallintopitäjän Joroisten neljänneskunnasta kolme Malista, mutta vuonna 1562 ei enää ainuttakaan.
Vuonna 1614 asustelee yksi Malinen Tavinsalmella (Kuopionniemellä), joka erosi 1552 Juvasta itsenäiseksi hallintopitäjäksi. Rautalammilta on merkitty yksi Malinen vuonna 1560. Vesulahden pitäjään muutti 1550 tienoilla Juvan laajan pitäjän luoteisosista yksi Malinen.
Säämingin suurpitäjän nimistöön ovat jälkensä jättäneet etelästä ja lounaissuunnalta tulleet ja Savon asutukseen osallistuneet karjalaissuvut. Sukunimiaineiston lähteinä on käytetty vuosien 1541 ja 1561 välisen ajan asutustilanteen osalta maaluetteloita, sakkoluetteloita ja tuomiokirjoja. Näihin karjalaissukuihin, jotka ovat jättäneet merkkejä joko eränkäynnistään tai pysyvämmästä oleskelustaan Säämingissä, lukeutuu myös Malinen, jonka jäljiltä Juvolan kylästä Kerimäeltä löytyy Malinlampi ja Malinjoki.
Lähteiden valossa voidaan havaita, että nimi saattaa kadota aikakauden lähteistä yhtäkkiä. Selitys piilee siinä, että asutus laajalla itäsuomalaisella erä- ja kaskiviljelysalueella Vuoksenlaaksosta Oulujärvelle asti oli hyvinkin liikkuvaa. Ei ollut lainkaan harvinaista, että isännän asettuessa taloksi johonkin Säämingin autioon, mistä edelliset isännät olivat lähteneet erämaataipaleelle, saattoi tulokaskin pian väistyä uusien tulijoiden tieltä.
Veijo Saloheimo on todennut vuoden 1694 henkikirjassa esiintyvän yhteensä 28 malista: Mikkelissä yksi, Ristiinassa yksi, Pieksämäellä kaksi, Sulkavalla yksi, Kerimäellä kuusi, Säämingissä neljä, Leppävirralla neljä, Kuopiossa kahdeksan ja Iisalmessa yksi.
Liperin pitäjän läntiset, Savon puoleiset alueet, saivat savolaiset asukkaansa 1600-luvun puoliväliin mennessä. Ns. ruptuurisodan jälkeen Liperin ortodoksinen väestö pakeni voimistuneen savolaisinvaasion tieltä itään Venäjälle. Eniten lähteneitä oli Kiteeltä ja Liperistä. Muutto merkitsi myös autiotilojen syntymistä.
Pekka Kupiainen 2015
Itse tutkiskelen Liperin Malisia, mieheni suvun kautta. Olen päässyt jo Anders Maliseen s. 01.11.1809 Konttilansalmi, Liperi.
Andersin äiti on hiukan mysteeri, onko se nyt Käriäinen vai Kervinen vai ihan joku muu? Linkissä Anderssin syntymä.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26483&pnum=315
Olen siis ihan totaalisen jumissa tuossa Anderssin äidissä, mistä tullut?
-Rape-
Tapani Kovalaine
10.04.23, 12:38
Digikuva 96 Liperin rippikirjasta Konttilansalmella auttaa alkuun.
Kaisa Annantytär Kääriäinen on mainittu syntyneeksi ehkä vuonna 1796 ja hän olisi jo 1809 saanut neljästä au-lapsestaan ensimmäisen. Ei tarvitse uskoa. että syntymävuosi olisi oikein merkitty.
Digi 96: Liperin seurakunnan arkisto - I Aa:8 Pää- ja rippikirjat 1813-1823, jakso 96, sivu 139: Kontilansalmi; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5817940769&aineistoId=1189685395 / Viitattu 10.4.2023
Kaisan äiti on avioitunut jääkäri Paavo Malmsrenin kanssa 1.12.1805 Liperissä. Ja Kaisa avioitui 1823.
* 1.12.1805 Kontilansalmi Jäg. Påhl Malmstén Qw. Anna Käriäin Kontilansalmi
* 25.5.1823 - Jäg. Henric Wacker el. Hardikain Pig. Catharina Käriäin Kontilans.
Kiitos Tapani.
Tutkimuksissani tuo kääriäisten sukunimi on näyttäytynyt rippikirjoissa ym. kearinen, käriäin, kervinen, tiiä sit millä tuon äidin löytäisi, et mistä tää kääriäinen äitinsä kassa ilmestyy liperiin, on viellä miulle mysteerinä ?
Tapani Kovalaine
10.04.23, 17:37
Nopeaa ratkaisua ei ole luvassa, sillä esimerkiksi Leppävirta olisi ihan naapurissa ja sieltä puuttuvat 1700-luvun loppupuolen kirkonkirjoista kaikki tärkeimmiltä tuntuvat tähän tapaukseen liittyvät luettelot. Myös esimerkiksi Pieksämäen Kääriäiset ovat hyvinkin voineet lähettää jälkeläisiään Liperiin. Mistään tyhjästä ei tämä Anna Kääriäinen ole Konttilansalmelle tullut. Hiskin avulla löytyy kastetuista useita sopivan ikäisiä Anna Kääriäisiä, mutta onko siellä juuri se oikea?
Kaisa Kääriäinen on voinut syntyä vuoden 1790 paikkeilla. Hänen syntyperänsä, sukunimensä ja äitinsä voi sanoa löytyneen, mutta kaikki muu on silkkaa etsintää vailla.
HEI Merja.
Mie tutkin Liperin Laukkasia (Oman äitini sukua) sekä Malisia (Mieheni äidin sukua). Paljon oli samoja nimiä, kuin minun tutkimuksissani.
-Rape-
Malisia ja Laukkasia Liperistä
Voisitko tarkistaa, olemmeko me sukua. Sukuni Laukkasia Malisia löytyy aiemmista viesteistä. Myös joitain vuosia sitten Joensuussa kuollut maanmittari Laukanen on jotain sukua, isäni serkuksi sanottu. Luultavasti ei kuitenkaan täysi serkku.
Terveisin
Merja Leskinen
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.