Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kiikan Kiimajärven Mäkelän emäntä Maria Jacobsdr
Onko Kiikan Kiimajärven Mäkelän emäntä Maria Jacobsdr, s. 1703/rk, kotoisin Keikyän Kiviniemen Uotilasta? Uotilassa mainitaan viimeksi vuonna 1722 Maria dr, joka ei voi olla Thomas Jacobssonin tytär, vaan paremminkin sisar. Huittisten vihityistä ei sopivaa paria löydy, mutta Mäkelässä on jo 1723 Simon Michelssonin vaimona Maria Jacobsdr.
Tyrvään Liuhalan Knuutilan emäntänä on Walborg Jacobsdr Uotila Keikyän Kiviniemestä, vihitty Johan Thomass Knuutilan kanssa vuonna 1715. Heidän lastensa kummien joukossa on vuonna 1726 hustru Maria Jacobsdr Kiimajärven Mäkelästä, vuonna 1728 bonden Simon Michelss Mäkelä med sin hustru Maria Jacobsdr ja vuonna 1739 näiden tytär, pigan Maria Simonsdr Mäkelä Kiimajärveltä. Simon Michelss Mäkelän ja Maria Jacobsdr:n nuorimman lapsen kummien joukossa on Johan Cnutila if Liuhala ja bonden Jacob Jacobsson med sin hustru Margetha if Kiwiniemi by och Hittis (!) sn, siis Uotilan isäntäpari.
Maria ja Valborg olivat sisaruksia Kiviniemen Uotilasta. Molemmat ovat esivanhempiani.
Kiitos taas :). Valborg Jacobsdr on minunkin esiäitini.
Mahtoiko Tyrväälle ja Kiikkaan tulla muitakin Uotilan lapsia? Vinkkilän Kokille ilmestyy rippikirjajakson 1711-16 aikana Henrik Jacobsson ja Lisa Jacobsdr, jotka saattaisivat olla keskenään sisaruksia. Henrik avioitui Kokin Valborg Andersdotterin kanssa ja siirtyi 1725 isännöimään Karkun Aluskylän Ikosta (myöh. Luuki). Lisa, joka on esiäitini, avioitui Hohkon Henrik Mattssonin kanssa 1724. Lisa ja Henrik esiintyvät toistensa lasten kummien joukossa, mutta eivät kylläkään Knuutilan ja Mäkelän lasten kummeina.
Lisan syntymäaika 1708/rk täsmäisi Uotilan Lisaan, mutta Henrikin syntymäaika, 1690 Karkun kirjoissa, ei sovi Uotilan Henrikin syntymäaikaan, joka oli 1.1.1701.
Vinkkilän Kokin monimutkaisia perhesuhteita on vaikea selostaa lyhyesti keskustelupalstalla. Henrik Jakobssonia ja Lisa Jakobsdotteria pitäisin sisaruksina, he näyttäisivät olevan Mouhijärven Pukaran Napan pojan Jakob Michelssonin lapsia. Jakob oli Kokin isännän Anders Henrikssonin veljenpoika. Hän oli vaimonsa Annan kanssa Napalla vuoteen 1691 ja ensimmäinen lapsi Henrik syntyi siellä 17.5.1689. Perheen on sitten täytynyt muuttaa johonkin sellaiseen Satakunnan pitäjään, josta ei ole säilynyt kirkonkirjoja näiltä ajoilta. (Huittisten historiakirjat ovat säilyneet mutta eivät ole netissä käytettävissä.) Liisan syntymää ei näin ollen voida tarkistaa netistä. Hän tuli Henrikin kanssa Kokille, kun tämä avioitui Kokin tyttären Valborg Andersdotterin kanssa, ja hänestä tuli Kokin emäntä, kun Henrik perheineen muutti Karkun Aluskylän Luukiín eli Ikoselle 1725.
Luuki-Ikonen tuli autioksi ja ilmeisesti myös asumattomaksi, kun sen isäntä Jakob Sigfridsson 1700 ”utmarscherade”, kuten maakirjassa lyhyesti ja ytimekkäästi sanotaan. Henrik Jakobsson ei siis ollut hänen poikansa, kuten aluksi luulin. Henrik ”ylösotti” tämän autiotalon yhdessä appensa Anders Johanssonin kanssa, joka vuoden 1726 henkikirjassa mainitaan siellä isäntänä. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi hän siirtyi sinne vävyineen ja tyttärineen ja jätti Kokin vävyn sisarelle ja tämän miehelle.
Kiitos Henrik Impolalle muutamasta uudesta mouhijärveläisestä esivanhemmasta, palapeli täydentyy mukavasti.
Tein HisKi-haun ennen vuotta 1689 vihityista Jakob Michelssonista ja Annasta. Sain Pirkanmaalta yhden osuman: Hämeenkyrössä vihittiin 3.4.1687 Jakob Michelsson Haukijärveltä ja Anna Henriksdr Lemmakkalasta. Heille syntyi Haukijärvellä tytär Walborg 22.1.1688 ja Pukarassa poika Anders 2.11.1690, molemmat ovat Hämeenkyrön kastetuissa. Minä mielelläni ajattelisin, että tässä on tuo Napan poika Jakob Michelsson vaimonsa Annan kanssa.
Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan Haukijärvellä oli Jakob Michelsson vuosina 1686-88 ja vaimo Anna 1688 sekä molemmat vuosina 1692-96, jolloin Jakob oli Haukijärven luutnantinpuustellin lampuoti. Välivuosina 1689-1691 Pukaran Napalla näkyy samanniminen pariskunta. Haukijärvi ja Pukara ovat naapurikyliä.
En ole pystynyt selvittämään, mihin Jakob ja Anna lapsineen sitten joutuivat.
Hyvä löytö! SAY:ta haravoimalla löytyvät ehkä Jakobin ja Annan myöhemmätkin vaiheet .
Benedictus
31.05.13, 21:02
30.7.1737 31.7.1737 Kijmaj. Mäkelä Michel Mich.s. Leicku Brita Mattsd:r Maria
Yllä oleva Hiskin tieto on ongelmallinen.
Kuka on tuo Michel Michelsson ja kuka on vaimonsa Brita Matsdotter. Omissa tiedoissani ei heidän tietonsa aukea minulle.
Tytär Maria oli Kiikan Meskalan Ala-Horilan Michel MIchelssonin puoliso.
Miksi yllä mainitaan Leicku?
Benedictus
01.06.13, 08:35
22.5.1771 Gl. Michel Michelsson Mäkelä 70
Yllä lienee Marian isä.
Alla äitinsä
21.3.1773 Mäkelä Änk. Brita Matzd:r 70
Onko tässä Michel Michelssonin tiedot?
28.7.1701 Mäkelä Michel Clemetsson Maria Polsd:r Michel
Tässä on Maria Michelsdotterin (s. 30.7.1737) kastemerkintä Kiikan kastettujen luettelossa eikä tässä mainita sanaa Leicku:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiikka/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1787_ap/134.htm
Ja kyllä, mielestäni Michel Michelsson on juuri tuo 1701 syntynyt Mäkelän poika, vaikka rippikirjassa olevan syntymäajan päivä ja kuukausi ovatkin eri.
Kyllä Michel Michelssonin tiedot ovat Benedictuksen viimeisessä viestissä. On vaikea tietää mitä "Leicku" kastekirjassa 1737 tarkoittaa. Olisiko hän silloin asunut Leikkuussa? Seuraavana vuonna rusthollari Simon Michelsson Mäkelä teki veljiensä Johanin ja Michelin kansa sopimuksen, jolla veljet saivat elinajakseen oikeuden viljellä osaa Mäkelän maista (Tyrvään käräjät 27.3.1738). Kiikan rippikirjasarjassa on aukko 1734-1742 ja rippikirjassa 1743-1751 Micheliä perheineen ei mainita Kiimajärvellä eikä Leikkuussa. Vasta seuraavassa rippikirjassa hän on perheineen Kiimajärvellä kuten rippikirjassa 1724-1733.
Hyvä että Amaryllis ehti tarkistaa alkuperäisestä kastekirjasta. Tuo "Leicku" on niitä Hiskin omituisia virheitä, joita ei aina osaa varoa. Onko mitään korjausmekanismia Hiskin virheisiin?
Benedictus
02.06.13, 15:08
Onkohan kellään Kiimajärvern Mäkelän sukua taaksepäin, sillä Michel Michelssonin kautta tuli nyt uusi haara, aiemmin oli yhteys Mäkelään Sipilän Lisa Grelsdotterin kautta s.1615.
Mäkelän isännät näkyvät aika hyvin SAY:ssa, mutta vaimoista ei ole kuin nimet.
Michel Clemetssonin vaimo oli kait Vehkakorven Uotilan Paul Mårtenssonin tytär.Äitinsä Karin, josta ei tietoa liioin.
Mäkelän isännän Matts Eriksson Kokon (1558-79) vaimo oli Eskil Hoipon tytär Pehulasta (KA 222a:87v). Sen jälkeen Mäkelän emäntien sukuperä tiedetään vasta Michel Clemetssonista alkaen.
Benedictus
06.06.13, 06:24
Kiitoksia , nyt Mäkelän haara on siinä koossa, kuin saadusita lähteistä voidaan rakentaa.
Harmittavaa, etti naisia merkitty tarpeeksi hyvin, sillä monessa tapauksessa näyttäisivät juuri naiset olevan se kanava, mistä talojen vauraus ja suhdeverkko syntyy.
Hyvänä esimerkkinä Karkun Pakkala, jonka isännät olivat paikallisia nimismiehiä, eivätkä mitenkään merkittäviä vaikuttajia isolla alueella. Kuitenkin lapset avioituivat ja saivat tärkeitä asemia, mikä selittyy emäntien sukujen asemilla.
Per Michelssonin vaimo oli Florinus-Blom sukuinen säätyläisnainen ja anoppinsa Brita Nilsdotterin alkuperä on tuntematon, mutta lienee samanlaista alkuperää miniänsä kanssa.
Tuomo Tapiola
07.06.13, 15:43
Seuraavana vuonna rusthollari Simon Michelsson Mäkelä teki veljiensä Johanin ja Michelin kansa sopimuksen, jolla veljet saivat elinajakseen oikeuden viljellä osaa Mäkelän maista (Tyrvään käräjät 27.3.1738). Kiikan rippikirjasarjassa on aukko 1734-1742 ja rippikirjassa 1743-1751 Micheliä perheineen ei mainita Kiimajärvellä eikä Leikkuussa. Vasta seuraavassa rippikirjassa hän on perheineen Kiimajärvellä kuten rippikirjassa 1724-1733.
Edellä mainittu Johan veli nai Kiimajärven Koukun Lisa tyttären. Heidän 18.12.1724 syntynyt Beata tyttärensä taas oli naimissa Mäkelän rakuuna Andes Appelgreenin kanssa. Heidän tyttäristään Maria s. 27.7.1749 nai Leikun Sepän, Johan Johanssonin. Rakuuna Andes Appelgreenin taustoja en ole kyennyt selvittämään.
Välitän tässä Lasse Iso-Iivarin viestin:
Appelgren
Taulu 1
I. Olof Silfverdufva. S. 1670. Rakuuna Kiikan Ritalassa (Ritala). Haudattu 14.11.1762 Kiikka.
- Puoliso 11.4.1723 Kiikka Gertrud Andersd. S. 1690. Haudattu 31.5.1761 Kiikka.
II. Lapsia
Anders Olofss Appelgren. S. 1727. Jostain syystä myöhemmin nimenä Appelqvist! Rakuuna Kiikan Kiimajärvellä (Mäkelä). K. 20.12.1799 Kiikka.
- Puoliso 30.4.1747 Kiikka Beata Johansd. S. 18.12.1724 Kiikka.
Olof Silfverdufva oli Smålannista Ruotsista. Hän kuului niihin ruotsalaisiin rakuunoihin, jotka otettiin Henkirakuunarykmenttiin (ent. Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti), kun se järjestettiin uudelleen Ruotsissa 1721.
Tuomo Tapiola
07.06.13, 20:37
Amaryllikselle kiitokset.
Leikkuun Sepän isäkantaiset sukujuuret haaroo taas laajemmalle fakta tietoon nojaten.
Tuota Appelqvistin perhekuntaa muistan joskus silmäilleeni, mutta nimi hämäsi enkä alkanut käänteleen taustaa tarkemmin.
Kaiketi tässä lopputulema on, että Sastamalan seudun jokaista taloa voi alkaa pitää sukulaistalona.
Tuomo Tapiola
07.06.13, 20:45
Kiitos Hela, toit mielenkiintoisen lisän sukupuuhumme.
Tuomo Tapiola
14.06.13, 11:02
Välitän tässä Lasse Iso-Iivarin viestin:
Appelgren
Taulu 1
I. Olof Silfverdufva. S. 1670. Rakuuna Kiikan Ritalassa (Ritala). Haudattu 14.11.1762 Kiikka.
- Puoliso 11.4.1723 Kiikka Gertrud Andersd. S. 1690. Haudattu 31.5.1761 Kiikka.
II. Lapsia
Anders Olofss Appelgren. S. 1727. Jostain syystä myöhemmin nimenä Appelqvist! Rakuuna Kiikan Kiimajärvellä (Mäkelä). K. 20.12.1799 Kiikka.
- Puoliso 30.4.1747 Kiikka Beata Johansd. S. 18.12.1724 Kiikka.
Olof Silferdufvan nuorin Matts poika s.21.1.1734, löytyy myöhemmin Porvoosta perheineen.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/4kmz02
Tyttäret Caisa Lisa ja Hedvig Catharina, löytyvät yllättävästi jatkossa Suomessa hyvin arvostetuista suvuista.
Hedvig:
http://www.mesterton.net/juusten/t2951.htm
Caisa:
http://www.pp.htv.fi/lkivinie/kuninkaita/dat59.htm#14
Oloffin Silfverduffvan Ruotsin taustoja yritin penkoa, mutta taitoni ei oikein riittänyt. Jotakin tietoa siellä kuitenkin tuntui löydettävissä osaavalle olevan sen verran tajusin. Hyvää dikitoitua tietoa en käsiini oikein saanut.
Tuomo Tapiola
14.06.13, 12:25
Edelliseen viestin linkki ei toiminut oletetusti, pistän Matts Silfverdufvan Porvoon perheen tuohon suoraan.
Syntynyt Kylä Isä Äiti Lapsi
31.10.1761 Staden Hanskmak. Matz Silfverdufva Maja Greta Fock, Anders
5.12.1762 Staden Matz Silfverdufva Maja Fock, Caisa Lisa
25.8.1764 Staden Handskm. Matts Silfverdufva Maja Greta Fock, Maja Greta
9.10.1766 Staden Matths Silfverdufva Maria Fock, Anna Stina
28.2.1769 Staden Mats Silfverdufva Maja Greta Fock, Mathias
28.4.1771 Staden Matths Silfverdufva Maria Fock, Hedvig Catharina
19.7.1773 Staden Matts Silfverdufva Maja Greta Fock, Magdalena
25.2.1778 Staden Mats Silfverdufva Maja Gretha Fack 37, Petrus
Smålantilaisella aatelissuvulla Duse oli vaakunassaan hopeanvärinen kyyhkynen (silverduva), jonka mukaan eräät suvun jäsenet käyttivät 1600- ja 1700-luvuilla nimeä Silfverdufva. Suvun eräs haara on jäänyt kirjoittamatta Ruotsin ritarihuoneeseen ja puuttuu sen vuoksi myös Elgenstiernan teoksesta Svenska adelns ättartavlor II, Duse, siv. 349-354.
Kaikkien Ruotsista tulleiden rakuunoiden nimet näyttävät olevan todellisia sukunimiä, ei rekrytoitaessa annettuja sotilasnimiä, joten voi olla mahdollista että Olof Silfverdufva kuului tuohon sukuun.
Kannattaa ottaa yhteyttä Anbytarforum Smålandiin tai sikäläisiin sukututkimusyhdistyksiin, jotka löytyvät netistä.
Nimi Silfverdufva ei ole vieras Ruotsin sukututkijapiireissä. Siellä on viime vuosina keskusteltu ainakin erään Juliana Silfverdufvan avioliittoasioista 1600-luvulla.
Onnea jatkotutkimuksiin!
Hela
Tuomo Tapiola
14.06.13, 21:54
Kiitos Hela.
Tuosta "pika-aitajuoksija" Juliana Silfverdufvasta kiinnostavia mainintoja löysin myös aiemmin.
Kielitaitoni rajoittaa tiedonhankintaani, dikitoituja tiedostoja toki pääseen koneella jonkunverran kääntämään.
Ikänsä puolesta Juliana Silfverdufva voisi olla Oloffin sisar tai serkku?
Olof oli Suomeen tullessaan jo 50 kymppinen, vaikka hän täällä vielä ison perheen perustikin.
Tiedot on kuitenkin niin mielenkiintoisia, että ehkä sukuhaaramme kielitaitoisimmat alkavat myös selvittelystä kiinnostua.
Olof Silfverdufvan sukua on runsaasti Suomessa muuallakin, kuin meidän Kiikan, Seppä suvun Kiikoisten Jaara haaroissa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.