"Coli sochn wed Ryske grensen"

[ruotsinorja72]

Yksi Ruotsissa asuva mies Olof Andersson, joka saattaa olla minun esi-isäni, sanoi v. 1636, että hän oli syntynyt "i Wägmasmerkeby i Coli sochn wed Ryske grensen". (sochn = socken = pitäjä) Siis Venäjän rajan lähellä. Minun mielestäni tämän Wägmasmerkeby (pääte -by liitettiin lähes kaikkiin suomalaisiin paikannimiin tässä lähteessä) pitää olla Vehmasmäki. Mies oli yksi heistä, jotka muuttivat Suomesta Ruotsiin 1600-luvulla, ja nämä ihmiset olivat savolaissukuisia. Mutta Coli pitäjää en tunne muista lähteistä. Tietääkö joku, missä tämä Vehmasmäki voi olla? Voisiko se olla se Vehmasmäki, joka sijaitsee Suonenjoen ja Kuopion kaupungin välissä?

[Juha Rönkkö]

Voisikohan viitata tuonne Pielisen rannoille Lieksa Juuka Nurmes seutuville. Eikös se rajakin jossain siellä kulkenut niihin aikoihin?

[Mikko Meriläinen]

Voisi olla Vehmasmäki, joten olisiko Kuopio vääntynyt Coliksi? Rajapitäjähän Kuopio oli ollut ja oli tavallaan vieläkin. Ei tunnu yhtään uskottavalta, että kyse olisi Pielisen rannan Kolista, joka ei ollut pitäjä ja jota 1600-luvun lähteissä kutsutaan Mustarinnaksi.

[ruotsinorja72]

Paljon kiitoksia vastauksistanne. Minäkin on ajatellut, miten te ajatelette (Koli Pielisjärven rannoilla ja "Coli" =? Kuopio). On varma, että ruotsalaisilla kirjureilla ei ollut paljon tietoa suomalaisista suhteista. Kysymys sitten tulee, onko Kolin tienoillakin Vehmasmäki? Tunnetaan useita Vehmasmäkiä? Olof oli tullut Suomesta Ruotsiin pienenä poikana, ja ehkä ei muistanut syntypitäjänsä nimeä.

[mjauhi]

Olisiko näistä apua.
Habermanin maantarkastusluettelo Pien-Savosta 1620-luvulla:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol16v.html

16v. on Vehmasmäkiby ja jos tuuri kävi, olof anderson löytyy sivun alaosasta Kuckoisista. Myös Kollionniemi esiintyy samalla sivulla.

Sama kylä, sama suku:
Pien-Savon maantarkastusluettelo 1562-63:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk19/savolax.php?f=folio76v

Näistä maantarkastusluetteloista löytää nimien ja paikkakuntien mukaan henkilöitä Pien-Savon alueelta, joka rajoittui Venäjän rajaan eli Käkisalmen Karjalaan.

Vehmasmäki löytyy myös Säminge sockenista, Idelax fierdung, Särkilaxby, jossa on myös Kollionniemi. Tämä on niin kaukana Kolista Pielisen rannalla, että tuskin on oikea paikka.

Tutkimisiin

[Tapani Kovalaine]

Lars Röösin Pien-Savon verollepanomaakirjaan vuodelta 1643 liittyy erityisen hyvät hakemistot.

Kun antaa mielikuvituksen laukata, niin Vehmasmäki löytyy ja monia Coljosia. Coli sochn on hienosti kiertäen sama asia kuin Kerimäen pitäjä. Ja miksikä niin? Keri tarkoittaa paljasta ja kerimäki on metsäinen mäki, jonka keskellä on kallioista johtuen paljas, kalju (coli) laakea kohta.

Kerimäkeä kannattaisi kuvitella Olli Antinpojan synnyinpaikaksi kunnes löytyy jotakin parempaa... :)

Lars Röös 1643: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk20/larsroos.php?f=folio109-110&n=koluoisenp%C3%A4%20Byy (http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk20/larsroos.php?f=folio109-110&n=koluoisenp%C3%A4%20Byy)
Hakemistoa: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk20/larsroos.php?f=index_paikannimet
Vehemasmäki: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk20/larsroos.php?f=folio105&n=Vehemass%20m%C3%A4ki (http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk20/larsroos.php?f=folio105&n=Vehemass%20m%C3%A4ki)

Tayssinän rauhan rajalinja kulki Kerimäen pitäjän pohjoisrajaa pitkin.

[Movitz]

Turha tuota on kauheasti spekuloida näkemättä alkuperäistä asiakirjaa. Veikkaisin kyllä, että siinä seisoo Copio ja Wechmasmäki. Tuo Vehmasmäki on ihan maakirjakylä Kuopiossa.

Jens

[Tapani Kovalaine]

Turha tuota on kauheasti spekuloida näkemättä alkuperäistä asiakirjaa. Veikkaisin kyllä, että siinä seisoo Copio ja Wechmasmäki. Tuo Vehmasmäki on ihan maakirjakylä Kuopiossa.

Jens
Niin mutta entäs tuo "wed Ryske grensen"? Miten lähellä Kuopio oli Venäjän rajaa? Toimiiko annettu yhtälö siltä osin? Kotiinpäin vetämisestä tässä on kyse, sillä tämä Joensuu oli vuoteen 1617 saakka muistaakseni Venäjän puolella rajaa. Niin muuten oli Kolikin silloin. ;)

Kartta: http://wwww.jns.fi/museokoulu/kokokuva/historia/raja.html

[mjauhi]

Tuskin Olaf Anderson oli 100 vuotias, kun muutti Ruotsiin. Kyllä Movits ja meikä ollaan samaa mieltä Vehmasmäestä Kuopiosta.

Tapani kovalainen esitti kyllä mielenkiintoisen argumentin, mistä Kockoiset olisivat muuttaneet Kuopion seudulle. Paikat ja nimet täsmäävät. Vehmasmäki+ sukunimi. sekä Kolionniemi.

Rautalammilta muutti Anders Kockoin(Kocko) Viitasaaren Koliman kylään 1500- luvulla. Sekin on rajalla.

Kuunnellaan nyt ,mitä ruotsinorja72 sanoo?

Muuten kero ei aina merkitse paljasta mäen lakea. Esim. keropudas Torniossa merkitsee puutonta joen lasku-uomien välistä tulva-aluetta. Kerisalossa ja Kerimäellä ei ole yhtään laeltaan puutonta mäkeä, joten voidaan olettaa kyseessä olevan laaja paloaukea, joka on jäänyt kansan muistiin.

Terv. mjauhi

[Tapani Kovalaine]

Tuskin Olaf Anderson oli 100 vuotias, kun muutti Ruotsiin. Kyllä Movits ja meikä ollaan samaa mieltä Vehmasmäestä Kuopiosta.
...
Muuten kero ei aina merkitse paljasta mäen lakea. Esim. keropudas Torniossa merkitsee puutonta joen lasku-uomien välistä tulva-aluetta. Kerisalossa ja Kerimäellä ei ole yhtään laeltaan puutonta mäkeä, joten voidaan olettaa kyseessä olevan laaja paloaukea, joka on jäänyt kansan muistiin.

Terv. mjauhi
Jos Olof Andersson on kertonut vuonna 1636, että hän on syntynyt Vehmasmäen kylässä, niin Coli -niminen pitäjä on todellakin tuohon kylätietoon verrattuna pelkkää harhaa. Kyllä Vehmasmäki, Matkus ja Ikea hyvin minullekin kelpaavat, sillä Täyssinän rauhan raja 1595 sopivassa mittakaavassa osoittaa, että Kuopio oli liki rajan pinnassa vuoteen 1617 saakka.

Mitä tulee sanaan Keri, niin Kerimäki ja Kyykeri sekä Keripukki sisältävät sana keri. Maallikoiden tapa lähestyä sanaa keri on lähinnä virkistävää ajankulua. Nimistötiedon ammattilaiset pystyvät laajan tietämyksensä perusteella antamaan meille maallikoille hyvän vastuksen. Ja he jos kutka osaavat jättää kaikki takaportit auki tulkinnoissaan! Itse en ole lainkaan ammattilaisten tulkintoja vastaan vaan pikemminkin päinvastoin. :oo:

[mjauhi]

Tapsalle.
http://wwww.jns.fi/museokoulu/kokokuva/historia/isot_kuvat/tayssina.html

Olen muuten saamelainen ja tunnen sanan Keri/Kero-sanan taustan. Kannattaa tutustua paikannimien syntyhistoriaan, koska n. 30 % paikannimistä on saamen peräisiä. Etelä- Suomessahan tämä ei päde, koska se oli 100m veden alla kun Suomi asutettiin.

[Tapani Kovalaine]

Tapsalle.
http://wwww.jns.fi/museokoulu/kokokuva/historia/isot_kuvat/tayssina.html

Olen muuten saamelainen ja tunnen sanan Keri/Kero-sanan taustan. Kannattaa tutustua paikannimien syntyhistoriaan, koska n. 30 % paikannimistä on saamen peräisiä. Etelä- Suomessahan tämä ei päde, koska se oli 100m veden alla kun Suomi asutettiin.
Täyssinän rauhan kartta on tuossa mittakaavassa hyvin havainnollinen ja Vehmasmäki osuu kartan mukaan lähelle Venäjän rajaa.

Minulla on esivanhempia Kelontekemässä ja Tepsassa, mutta ei siinä kaikki. Asuin 200 metrin päässä nimistöprofessori Alpo Räisäsestä. Hänen kauttaan opin tietämään esimerkiksi sen, että paikannimien tulkinta ei ole lainkaan jähmettynyttä. Kerran keksitty teoria ja selitys voidaan aina muuttaa, kun löytyy uudempi ja selvästi parempi selitys.

Hyvänä esimerkkinä Räisänen mainitsi sanan kainu. Kainuulle voidaan löytää hyvin johdonmukaisia perusteluja sanojen kainu tai kainuu karttasijaintien avulla. Vesistöt ja jokien tuloaukot ja lähtöaukot ovat avainasemassa.

Keri ja Kero ovat sanoja. On pelkkää kuvitelmaa, että monipuoluemaassa voitaisiin hyväksyä noille sanoille yksi ja ainoa selitys.

[Movitz]

Ruotsiin muuttaneen ihmisen näkökulmasta Kuopio oli Venäjän rajalla (aivan kuten tänäkin päivänä). Ilmaisu on niin väljä, ettei sen varaan tarvitse rakentaa tulkintaa.

Yritin oikeastaann tarttua tuohon sanaan Coli. Ilmaisu Coli sochn olisi hapax legomena, ilmaisu joka olisi ainutlaatuinen - ja siksi epäilyttävä. Miksi pitäjää olisi nimitetty markantin maastokohdan mukaan? Onko tällaiselle mistään paralleeleja? Oliko Koli edes asutetun maailman ytimessä tuolloin ja miksi henkilö ei sitten olisi sanonut vaikkapa Pielis sochn? Ei, ei tämä ajatus toimi. Jos meillä olisi alkuperäinen teksti edessämme, olisin hyvin yllättynyt, jos siinä ei kuitenkin seisoisi muoto Copio, jonka nyt alkaneen tutkimusprosessin ensimmäinen lenkki olisi lukenut väärin - tai toisessa tapauksessa paikasta koskaan kuulematon ruotsalainen virkamies olisi kirjoittanut huolimattomasti - vähän niinkuin itse olen sortunut kirjoittamaan nimiä kun en ole ollut aivan varma kuulemastani. Ilman alkuperäistä tekstikuvaa keskustelussa ei voida saavuttaa mielekästä tulosta, ja alkuperäisen tekstin äärellä ratkaisua ei tarvitsisi puida sekuntiakaan.

Jens

[blue-eyed]

Onkohan kyse tästä, avautuisiko paikka nimistön ja historian tuntijoille paremmin?

http://familjenbostrom.se/genealogi/anor/leif/11-100_410.htm

[ruotsinorja72]

Paljon kiitoksia kaikille!

[ruotsinorja72]

Ursäkta att jag skriver svenska, hoppas ni förstår endå. Ja, det är den riktiga källan som "blue-eyed" har hittat på den svenska hemsidan. (Inte min hemsida, för jag är norsk.) Avskriften tycks vara riktig, men vår källa (lähde) är Richard Gothes kapitel om Orsa-finnarna i en bok från 1950, och där är hela förhöret med finnarna från 1636 avskrivet. Richard Gothe var en mycket skicklig forskare, ursprungligen tysk och som sådan mycket pedantisk också. Därför är hans avskrift av 1636-avhöret mycket tillförlitlig, efter min mening. Jag tycker att den diskussion mitt inlägg har åstadkommit, är mycket intressant.

Jag måste understryka att min teori var att Olof Andersson kunde vara av släkten Kuosmainen. Mycket intressant att det har funnits och säkert ännu finns flera Vehmasmäki. Om det stämmer som några här har skrivit, att Vehmasmäki var bebott av Kukkoinen/Kokkoinen-släkt, så faller min teori.

Terveisin,
ruotsinorja72

[Matti Lehtiö]

Joo, "monipuoluemaana" keri-sanalle kyllä löytyy muitakin merkityksiä, niihin tässä kuitenkaan puuttumatta.

Matti Lehtiö