Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Paikkakunnan merkitseminen kuntien syntyessä ja yhdistyessä...?
Jaakontytär
25.05.13, 23:00
Aloittelija täällä taas kyselee hassuja. (Aloitin tutkimukset 2009, mutta muun elämän viedessä liikaa aikaa pysyn aloittelijana vielä pitkään.) Mietin hetken kehtaanko kysellä näin tyhmiä, mutta menköön...
Nyt siis kiinnostaisi kuulla kokeneempien kanta siihen, miten merkitään esim. esivanhempien syntymäpaikat sukututkimusohjelmaan silloin, kun kyseisen alueen kuntarajat ovat olleet eläväisiä.
Otan esimerkiksi nyt vaikka Töysän, kun sen kohdalla asia tuli vastaan. HISKI sanoo seuraavaa: "Perustettiin Alavuteen kuuluvana saarnahuonekuntana 1798 ja sai oman papin 1800. Itsenäiseksi kirkkokunnaksi 1896, toteutui vasta 1926." Sama asia muotoillan Wikipediassa näin: "Töysän seutu kuului aluksi Isokyrön kappeliseurakuntaan, joka itsenäistyi 1581. Vuonna 1645 seutu liitettiin Kuortaneen kappeliseurakuntaan. Vuonna 1789 Perä- ja Ylä-Töysä muodostivat Alavuteen kuuluvan Töysän saarnahuonekunnan. Seurakunnalle valmistui 1799-1800 puukirkko. Töysän saarnahuonekunta määrättiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1896, mutta käytännössä ero toteutui vasta 1926 Töysän saadessa vakinaisen kirkkoherran. Töysän kunta perustettiin 1865."
Voidaan siis perustellusti (?) väittää, että Töysä-nimistä paikkakuntaa ei ollut olemassa ennen vuotta 1789/1798, jolloin saarnahuonekunta perustettiin. Kuitenkin seudulla on ollut asutusta kivikaudesta lähtien. En tiedä kauanko Töysä-nimi on paikallisten puheissa ollut käytössä ja mistä asti ihmiset ovat voineet mieltää itsensä töysäläisiksi.
Asia tuli ajankohtaiseksi, kun huomasin että eräässä sukukirjassa on merkitty 1600-luvulla syntyneiden ihmisten synnyinpaikaksi Töysä. Omissa aiemmissa muistinpanoissani paikka oli Kuortane (johon Töysä tuolloin kuului). Pitäisikö mieluummin kirjata ylös se paikannimi, jota tuolloin eläneet ihmiset itse luultavasti käyttivät - vai onko perusteltua korjata paikaksi Töysä maantieteellisen sijainnin mukaan, vaikka sen nimistä paikkaa ei tuolloin ollut olemassa? Onko ylipäätään hyvän tutkimustavan mukaista noudattaa esivanhempien elinpaikoissa nykyisiä kuntarajoja tms. ja merkitä synnyinpaikaksi se kaupunki tai taajama, joka samalla paikalla nykyään sijaitsee? Eihän voi niin, että 1600-luvulla esivanhemmat syntyivät Kuortaneella, ja parisataa vuotta myöhemmin jälkeläiset syntyivät aivan samassa paikassa, mutta Töysässä... :rolleyes:
Oletan että pitäisi käyttää nykyisiä nimiä selvyyden vuoksi. Mutta sittenhän Nevanlinnassa syntyneet esivanhemmat pitäisi kirjata syntyneiksi Pietarissa! Kaikkea sitä tuleekin miettineeksi yön tunteina. :oo:
Tervehdys!
Aiheeesta on keskusteltu täällä aikaisemmin, löytyisiköhän täältä jotain osviittaa.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9856&highlight=Syntym%E4paikka
Terveisin
Erkki A Tikkanen
26.05.13, 08:22
Vaikka aiheesta käytiinkin ansiokas keskustelu kolme vuotta sitten, en voi olla ihmettelemättä kuitenkaan nykyistä tapaa merkitä lapsi syntyneeksi äidin kotipaikan mukaan.
Täällä pohjoisessa kun käydään esim. Ivalosta Rovaniemellä synnyttämässä, niin tuntuu vain ihmeelliseltä, että syntymäpaikka lapsella kuitenkin on Ivalo. Sehän on suorastaan vale ja harhaanjohtamista. Ellei asia tule koskaan puheeksi, lapsi luulee koko elämänsä aja syntyneensä siis Ivalossa, vaikka todellisuudessa syntyikin 300 kilometrin päässä.
Oli laki mikä tahansa, minä ainakin haluaisin tietää missä minä oikeasti synnyin, en sitä mikä oli äitini kotipaikka syntymäni hetkellä.
Heikki Koskela
26.05.13, 08:43
Vaikka aiheesta käytiinkin ansiokas keskustelu kolme vuotta sitten, en voi olla ihmettelemättä kuitenkaan nykyistä tapaa merkitä lapsi syntyneeksi äidin kotipaikan mukaan.
Täällä pohjoisessa kun käydään esim. Ivalosta Rovaniemellä synnyttämässä, niin tuntuu vain ihmeelliseltä, että syntymäpaikka lapsella kuitenkin on Ivalo. Sehän on suorastaan vale ja harhaanjohtamista. Ellei asia tule koskaan puheeksi, lapsi luulee koko elämänsä aja syntyneensä siis Ivalossa, vaikka todellisuudessa syntyikin 300 kilometrin päässä.
Oli laki mikä tahansa, minä ainakin haluaisin tietää missä minä oikeasti synnyin, en sitä mikä oli äitini kotipaikka syntymäni hetkellä.
Muistan hämärästi tuon keskustelun taannoin. Taisin ottaa siihen osaakin. Olen kuitenkin Erkin kanssa eri mieltä syntymäpaikan merkinnässä. Olen omalla kohdallani ajatellut asiaa pitkään kunnes vanhin siskoni kertoi sen. Minun syntymäni oli hukassa, kun en sitä ymmärtänyt aikoinaan kysyä äidiltäni, joka sen varmimmin olisi tiennyt. Onneksi se selvisi.
Syntymäpaikan merkitsemisessä sukututkimkukseen ei tarvita lain käskyjä ensinkään. Itse olen ratkaissut asian omalla tavallani. Merkitsen aina syntymäpaikaksi sen asuin/kotipaikan missä lapsi on syntynyt. Jos lapsi syntyy laitoksella, pidän tapahtumaa "teknisenä" toimenpiteenä. Eihän synnytyslaitos ole lapsen kotipaikka. Vaimoni ja minun yhteinen esikoinen syntyi aikoinaan vastavalmistuneella kätilöopistolla. En mitenkään voi mieltää, että se olisi hänen varsinainen syntymäpaikkansa. Kyllä se oli Hesperiankadulla. Sitä paitsi vanhaan aikaan lapset syntyivät poikeuksetta kotona kylän lapsenpäästäjän tai jopa oikean kätilön avustuksella. Mutta syntymäpaikan merkitsemien llienee lopultakin vain mielipidekysymys.
tellervoranta
26.05.13, 08:56
Joskus on vaikea ratkaista asiaa. :)
Vanhempani asuivat Kiimingissä (nykyinen Oulu), vaan minun olisi pitänyt syntyä Helsingissä...omista lapsista myös yksi on syntynyt Oulussa, vaikka asuimme Tervolassa. On siis ollut tällaisia erikoistapauksia....
Jaakontytär
26.05.13, 10:27
Kiitos vastanneille. Osallistuin itsekin aikoinaan tuohon linkitettyyn keskusteluun. Siellä kuitenkin enimmäkseen puitiin vähän eri aihetta, eli sitä merkitäänkö lapsen syntymäpaikaksi se paikkakunta jossa tämä varsinaisesti syntyi vai äidin senhetkinen kotipaikka. Tämäkin ketju näyttää luisuvan samaan suuntaan.
Minua kiinnostaa nyt kuitenkin nimenomaan muuttuvien kuntarajojen ja -nimien merkitys syntymäpaikkatiedoille. Siihen ei löytynyt suoraa vastausta tuosta aiemmasta ketjusta. Voisiko joku siis vielä vääntää rautalangasta: Merkitäänkö lapsen syntymäpaikaksi sillä hetkellä käytössä ollut paikannimi, vai se nimi joka kyseisellä seudulla on nykyään? Ts. merkitsenkö esim. nuo 1600-luvun esivanhempani syntyneiksi Kuortaneella vai Töysässä? Kiitos!
Minusta tämä on toimiva malli:
synt. xx.xx.xxxx Jkl msrk, Toivakka
kuollut xx.xx.xxxx Toivakka
SeppoR
Olen käyttänyt merkinnöissäni seurakunnallista aluejakoa. Kunnathan syntyivät vasta 1860-luvulla.
_____________
Matti Pesola
Heikki Koskela
26.05.13, 11:27
Minä väännän oman ehdotukseni siitä rautalangasta: Laita sen paikkakunnan (kunta) nimi, jossa syntyminen on tapahtunut ja jos nimi on muuttunut jälkeen päin laita huomautuksiin "nykyinen X-kunta". Jos nimi on muuttunut ennen lapsen syntymää laita huomautuksiin "entinen Y-kunta".
Sukujutut-ohjelman ohjeissa asia on sanottu yksiselitteisesti näin:
Syntymäpaikka -kenttään laitetaan paikkakunta/seurakunta, jonka rekisteriin lapsen tiedot on kirjattu. Voit halutessasi kirjoittaa myös kylän paikkakunnan jälkeen pilkulla erotettuna.
Kuolinpaikka -kenttään laitetaan paikkakunta/seurakunta, jonka rekisterissä henkilö on ollut kirjattuna kuolinhetkellä. Voit halutessasi kirjoittaa myös kylän paikkakunnan jälkeen pilkulla erotettuna.
Nykyään, kun syntymäpaikka on väestökirjanpidossa sama kuin äidin kotikunta, niin olen merkannut esim. näin Syntymäkotikunta Ylöjärvi, syntymäpaikka Tampereen yliopistollinen keskussairaala. Tällaista merkintää olen nähnyt monen sukututkijan käyttävän nykymerkinnöistä.
Myös Tampereen seurakuntien keskusrekisteri näyttää käyttävän merkintää siitä seurakunnasta, jonka kirjoissa henkilö on ollut esim. kuollut Tampereen tuomiokirkkoseurakunnassa.
Sukukirjoissa on usein kerrottu millä perusteella syntymäpaikka on kirjattu. Usein näyttää olevan niin, että paikkakunnat on ilmoitettu siten kuin ne ovat nykyisissä seurakuntajaoissa tai nykyisessä kuntajaossa, koska nykyihmisille ei vanhat seurakuntien ja kuntien rajat sano mitään.
Monissa seurakunnissa on kirjat myös vierasseurakuntalaisille, eli juuri niille, jotka ovat tilapäisesti oleskelleet paikkakunnalla lapsen syntymän aikaan. Ennen vanhaanhan syntymäpaikka oli juuri se fyysinen paikka, missä sattui syntymään, jos vaikka olisi ollut ihan ohikulkumatkalla jonkun paikkakunnan läpi, vaikka ei ikinä muulloin sielä olisi käynytkään tai ikinä enää sille paikkakunnalle palaisi.
Minulla on tästä ainakin kolme ihan konkreettista esimerkkiä.
1. Serkkuni mies, jota olin ikäni pitänyt ihan helsinkiläisenä olikin saamani virkatodistuksen perusteella syntynyt Paltamossa. Tästäkös minä innostuin. Onhan oman isäni suku myös Paltamosta. Kirjoitin Paltamon seurakuntaan ja kysyin tämän serkkuni miehen tietoja sieltä, niin kävi ilmi, että hänen äitinsä oli viettämässä kesälomaa omien vanhempiensa luona Paltaniemellä ja tämä täysin hesalainen poika näki näin päivänvalon äitinsä syntymäkunnassa, jonka seurakunnan kirjoihin poika merkittiin. Tässä kävi vielä niin somasti, että tämä Paltaniemellä oleva mummula oli Lanterin Kovalainen eli isäni sukulaispaikka. Näin sain ylättäin uuden serkkusen isäni suvun kautta miehestä, joka jo ennestään oli äitini veljentytön (siis minun ensimmäisen serkkuni) aviomies :)
2. Toisen serkkuni isä oli perheen tietojen mukaan syntynyt Jyväskylässä, mutta enpä löytänyt häntä mistään Jyväskylän tiedoista, vaan sukua löytyi Pieksämäen Längelmäeltä. Aikani pähkäiltyä asiaa itsekseni, kysyin asiaa Jyväskylästä. Tämä isä löytyikin Jyväskylän vierasseurakuntalaisista, eli poika oli syntynyt ehkäpä vain äidin käydessä Jyväskylässä kaupunkireissulla ja näin saanut syntymäpaikakseen suvun satavuotisesta asuinpaikasta poikkeavan paikkakunnan.
3. Poikani anoppi ihmetteli, että miksi hän on syntynyt Kouvolassa, vaikka heidän kotipaikkansa oli Oulu. Ryhtyessäni selvittelemään hänen juuriaan, ilmeni, että hänkin oli syntynyt mummulareissulla ja näin oli hänellekin tullut kirjattua aivan outo syntymäpaikka kotipaikkaan verrattuna.
Luulenpa, että väestörekisterikeskus on juuri tämän vuoksi ruvennut käyttämään nimitystä syntymäkotikunta syntymäpaikan sijasta. Siis, että olisi helpompi löytää henkilö kirjoista ja kansista. Tästä on ollut huolissaan E.J. Kallas jo vuonna 1949 kirjoittaessaan Genokseen nro 20 artikkelin asiasta.
www.genealogia.fi/genos/20/20_25.htm
Olen sen verran historiafriikki, etten sukututkimuksessa näitä nykyisiä kuntajakoja oikein noteeraa. Edesmennyt isäni syntyi Ullavassa (nyk. Kokkola), isoäitini Karunassa (nyk. Sauvo) ja eräät esivanhempani Kiskossa ja Suomusjärvellä (nyk. Salo). Jääräpäisyyttä tai mitä lie, mutta noita suluissa mainittuja paikkakuntia en ole ao. henkilöiden tietoihin kirjannut.
________________
Matti Pesola
Minä väännän oman ehdotukseni siitä rautalangasta: Laita sen paikkakunnan (kunta) nimi, jossa syntyminen on tapahtunut ja jos nimi on muuttunut jälkeen päin laita huomautuksiin "nykyinen X-kunta". Jos nimi on muuttunut ennen lapsen syntymää laita huomautuksiin "entinen Y-kunta".
Noin olen minäkin merkinnyt. Tosin en ole laittanut huomautuksiin nykyistä kuntaa, koska oletan kylän tarkkuudella tiedettävän, että mihin kuntaan kylä kuuluu nykyään.
Lapissa, jota itse pääasiassa tutkin, niin Kittiläkin kuului Kuusamon pitäjään 1688-1747. Olen merkinnyt esim. että Kuusamo Kittilä, jos henkilö on syntynyt tai kuollut Kittilässä ko. ajanjaksolla. Sitä ennen Kemin Lappi Kittilä, ja sen jälkeen Sodankylä Kittilä 1747-1854. Vuoden 1854 jälkeen Kittilä (ja kylä perään).
Mika J
talkkarilainen
26.05.13, 12:36
Se on tärkein asia missä on äidin kotipaikkakunta. Omakohtainen kokemus. Olin Helsingissä isäni 50-vuotis syntymäpäiviä viettämässä. Lapsi eli tyttäreni halusikin syntyä 2 viikoa ennen aikaa. Itse asuin silloin 1970-luvulla Kerimäellä, minne palasimme parin viikon jälkeen. Tällöin lapsen kotikunnaksi merkittiin äidin kotipaikkakunta eli Kerimäki. Ei se paikkakunta missä hän oli syntynyt. Kaikkialla hänet on merkitty syntyneeksi Kerimäellä. Se on piste.
Hannu Hellsten
26.05.13, 12:55
Minä olen käyttänyt ainoastaan kullakin hetkellä voimassa olivia paikannimiä. Esimerkki luovutetulta alueelta: henkilö oli syntynyt joskus ennen vuotta 1724 Jääsken Korpilahden kylässä, hän kuoli samassa paikassa asuneena tuon em vuosiluvun jälkeen Antrean Korpilahden kylässä. Ja jos suku jatkui samassa talossa niin vuoden 1913 jälkeen se oli Vuoksenrannan Korpilahden kylää.
Se on tärkein asia missä on äidin kotipaikkakunta. Omakohtainen kokemus. Olin Helsingissä isäni 50-vuotis syntymäpäiviä viettämässä. Lapsi eli tyttäreni halusikin syntyä 2 viikoa ennen aikaa. Itse asuin silloin 1970-luvulla Kerimäellä, minne palasimme parin viikon jälkeen. Tällöin lapsen kotikunnaksi merkittiin äidin kotipaikkakunta eli Kerimäki. Ei se paikkakunta missä hän oli syntynyt. Kaikkialla hänet on merkitty syntyneeksi Kerimäellä. Se on piste.
Tuo äidin kotipaikkakunta ei ole ollut useitakaan vuosikymmeniä voimassa, sillä lapsi merkattiin siihen uskontokuntaan ja seurakuntaan, mihin isä kuului. Vasta myöhemmällä ajalla onkin päätelty, että lapsen tuleekin seurata äitinsä uskontokuntaan.
Vielä vuonna 1968 lapsi seurasi kirjoilla siellä, missä isä oli. Erosin nimittäin kirkosta vuonna 1968 ja lapseni jäivät isänsä mukana seurakunnan kirjoille. Kun taas veljeni erosi muutamaa vuotta aiemmin ja vaikka lasten äiti jäi seurakunnan jäseneksi, erotettiin isän mukana myös kolme poikaa. Joten en muista vuotta, milloin kelkka käännettiin äidin hyväksi.
Olen käyttänyt merkinnöissäni seurakunnallista aluejakoa. Kunnathan syntyivät vasta 1860-luvulla.
Olen käyttänyt syntymän ja kuoleman tapahtumissa ajankohdan mukaisen henkikirjoituspaikkakunnan nimeä ja vanhemmissa tapauksissa isän henkiveron maksun paikkakunnan nimeä. Syntyessä ei oltu vielä seurakuntaan otettuja. Jossain paikkakunnalla pakanatkin kuolivat. Kasteet, hautaukset ja vihkimiset on aina asiallista sijoittaa seurakuntaan, jos henkilö oli kirkon jäsen, niinkuin aiemmin aina oli. Vihkiminen ei aina ollut kotiseurakunnassa, jolloin siitä on syytä mainita.
Kastepaikkakuntakin on minun kohteissani usein toisessa seurakunnassa esimerkiksi sen vuoksi, että sen kirkko oli lähempänä. Joskus oli hautauskin. Ei ole mitään ristiriitaa todellisuuden kanssa siinä, että kuoli Antreassa (pitäjässä/kunnassa) ja haudattiin Jääsken eli entisen kotiseurakunnan hautausmaalle (eikä siis Antreaan). Näin se kuuluisi minusta myös merkitä.
Vielä 1900-luvun alussa seurakuntajako oli toisinaan epätahdissa kuntajaon kanssa. Uusi seurakunta oli jo luotu kun taas kuntaa oltiin vielä muodostamassa. Silloin syntymä ja kaste olivat näennäisesti eri paikalla. Toki tekstiin on hyvä panna selitys tästä aina kun sitä sattui.
Minusta se on jonkinasteista historian väheksymistä, jos/kun käyttää pelkästään nykyisen kuntajaon mukaisia aluenimiä. Esim. Turun naapurissa Kaarinan (kirkko)pitäjä ulottui vuoteen 1939 saakka kaupungin eteläpuolella aivan ns. Engelin ruutukaava-alueen liepeille. Itse asiassa tuo Turkuun liitetty alue kuului vuoteen 1991 Kaarinan seurakuntaan, minkä rajat näin ollen noudattivat yli viidenkymmenen vuoden ajan edelleen vanhoja kuntarajoja.
Kun joku syntyi vaikkapa (nyk. Turun) Nummenpakalla ennen vuotta 1939, niin sukututkijana en kirjaa häntä Turussa, vaan Kaarinassa syntyneeksi.
_____________
Matti Pesola
Heikki Särkkä
26.05.13, 17:30
Nykyisten kuntarajojen käyttäminen syntymäpaikan merkitsemiseen aikana ennen kuntien olemassaoloa on varma keino hankkia ikävyyksiä kahdella tavalla
a) On selvitettävä, mihin nykyiseen kuntaan X:n kylä kuului henkilön A syntymäaikana.
b) On vielä selvitettävä ehkä vuosia myöhemmin tutkimusta jatkettaessa, missä A:n vanhemmat ovat olleet henkikirjoitettuna A:n syntymähetkellä.
Vaikka ei näitä ikävyyksiä haluaisikaan hankkia, on oltava tarkkana, kuten edellä olevista vastauksista näkyy.
Isäni syntymäpaikaksi on merkitty kautta aikain Hausjärvi, koska Riihimäen kauppala, jossa nuorempia sisaruksia syntyi, muodostettiin myöhemmin. Samoin äitini syntymäpaikkana oli Somero ja nuoremmilla sisaruksilla Somerniemi, kun kylä siirrettiin (seura)kunnasta toiseen.
Ainoastaan itselläni voisin muuttaa kirjoihin merkityn syntymäpaikan (Salo) silloiseksi kotikunnakseni (Kiikala), koska Salosta ei syntymääni löytyisi (paitsi tietysti nykyisin, tosin Kiikalan kirjoista). Tuo 40-luvun kumma tapa merkitä synnytyslaitoksen sijaintipaikkakunta aiheuttaa varmaan sekaannuksia joskus.
:) Jaska
Jaakontytär
26.05.13, 22:29
Mukavaa että aiheesta syntyi keskustelua. :) Asiaa tosiaan mutkistaa vielä hieman se, että kunnat eivät ole vain vaihdelleet nimiään, vaan osia niistä on yhdistetty naapureihin yms. Ei siis voi vain merkitä esim. "Kuortane (nykyinen Töysä)", kuten joku ehdotti, koska Kuortanehan ei vaihtanut nimeään Töysäksi, vaan oli olemassa omana itsenään jo tuolloin, ja siitä on sitten erotettu palanen Töysäksi myöhemmin.
Voisi siis vaikka merkitä "Kuortane (nykyisen Töysän alue)" tai "Kuortane (nykyistä Töysää)". Kömpelöitä ovat. Ehkä tällaista tietoa ei voi/kannata kirjata ainakaan sukututkimusohjelman Syntymäpaikka-kenttään suoraan, vaan mainita vaikka henkilön muissa tiedoissa/kuvauksessa että paikka oli nykyisen Töysän alueella. Tai sitten kirjaa vaan "Kuortane" ja jättää mainitsematta, että kyseessä ei ollut varsinaisesti Kuortaneen kirkonkylä vaan ihan muu seutu.
Tämä Kuortane/Töysä siis edelleen vain esimerkkinä, yhtenä lukuisista vastaavista "paikanvaihdoista", joissa kuntia on syntynyt ja kadonnut.
Matti Lund
27.05.13, 01:07
Mukavaa että aiheesta syntyi keskustelua. :) Asiaa tosiaan mutkistaa vielä hieman se, että kunnat eivät ole vain vaihdelleet nimiään, vaan osia niistä on yhdistetty naapureihin yms. Ei siis voi vain merkitä esim. "Kuortane (nykyinen Töysä)", kuten joku ehdotti, koska Kuortanehan ei vaihtanut nimeään Töysäksi, vaan oli olemassa omana itsenään jo tuolloin, ja siitä on sitten erotettu palanen Töysäksi myöhemmin.
Voisi siis vaikka merkitä "Kuortane (nykyisen Töysän alue)" tai "Kuortane (nykyistä Töysää)". Kömpelöitä ovat. Ehkä tällaista tietoa ei voi/kannata kirjata ainakaan sukututkimusohjelman Syntymäpaikka-kenttään suoraan, vaan mainita vaikka henkilön muissa tiedoissa/kuvauksessa että paikka oli nykyisen Töysän alueella. Tai sitten kirjaa vaan "Kuortane" ja jättää mainitsematta, että kyseessä ei ollut varsinaisesti Kuortaneen kirkonkylä vaan ihan muu seutu.
Tämä Kuortane/Töysä siis edelleen vain esimerkkinä, yhtenä lukuisista vastaavista "paikanvaihdoista", joissa kuntia on syntynyt ja kadonnut.
Mitä tulee Töysään, sen nimeen ja sen asemaan aluejaossa, niin ensiksihän paikannimenä se on ikivanha.
Se on ollut muinoin, ennen kuin siellä oli pysyvää asutusta kyröläisten eränautintaa. Joitain erä- ja kalamajoja siellä on silloin saattanut olla riistamiesten useampiviikkoista oleskelua varten. Kun se on vasten hämäläisten eränautintoja, jotain kahnausta on saattanut muinoin olla hämäläisten kanssa. Hämäläiset kahnasivat vuoden 1550 vaiheilla savolaisia uudisasuttajia vastaan ainakin Töysän takana olevissa Ruoveden erämaissa.
Siis ennen kuin Lapuan pitäjä muodostettiin eräistä itäisistä ja pohjoisista Kyrön pitäjän osista, se se oli siis Kyrön erämaasarkaa.
Kun Lapua erotettiin Kyrön piäjästä 1590, mm. Töysä laitettiin kuulumaan Lapuan pitäjään. Ennen sitä, kun sinne tuli savolaista asutusta kuten Romppainen 1500 -luvulla, niin veroluettelossa se kulki joinain vuosina Savonkylänä, ennen kuin se alkoi näkyä Töysänä. Se oli alkanut kuulua kirkollisesti Lapuaan, kun sinne kappeli oli perustettu.
Kuortaneen kappeli siis perustettiin 1645 ja Alavuden 1701.
Töysän kirkollisia asioita hoidettiin sitten niissä.
Itsellänikin on joitakin Töysän Tuurissa syntyneitä esivanhempia.
Eräs heistä oli vuonna 1707 siellä syntynyt Tuomas Joosepinpoika.
Olen kirjoittanut pienen selvityksen Tuurista vuoden 2008 E-P Juuret lehden numeroon 3, jossa sivuan tätä paikkaproblematiikkaa.
Kun Tuomas Joosepinpoikaa pyydettiin kertomaan Vöyrin talvikäräjillä 1729 palvelussuhteista syntyneen riidan yhteydessä, mistä hän on kotoisin, niin hän kertoi, että on syntynyt Lapuan pitäjässä ja Kuortaneen kylässä. Hän kertoi vanhemmistaan ja veljistään siellä.
Tällaisessa tunnistustiedossa on tietysti pieni ongelma: pitää tutkia koko Kuortaneen kappelin aluetta ja varmistaa, ettei löydy useampia kohteita, joihin tuntomerkit sopivat yhtäläisesti. Tämä siis aiheuttaa joka tapauksessa lisätyötä. Eikä saa unohtaa Töysää, vaikka sitä ei ole erikseen nimettykään siinä yhteydessä.
Tästä asiakirjasta kuitenkin nähdään, että Tuomas oli saanut ohjeen kertoa juuri näin lähtöpaikkatietonsa.
Ilmeisesti hänen syntymänsä aikaan Töysän lapset kastettiin vielä Kuortaneen kappelin alla, vaikkakaan kasteluetteloita ei ole säilynyt. Varhaisimmin säilyneet Töysän kasteluettelothan alkavat Alavuden kappelin alaisuudessa. Nähtävästi siihen käytäntöön siirryttiin vasta isonvihan jälkeen.
Minä olen hyväksyen soveltuvasti Tuomaan oman kertomuksen käyttänyt tiedostoissani ilmaisua, että hän on syntynyt Lapuan pitäjän Töysänkylässä Kuortaneen kappelissa.
Mielestäni on informaatioarvon kannalta edullisinta aina tuoda primaaristi esiin siviilihallinnollinen pitäjännimi ja sitten seurakunnallisen yksikön nimi erikseen, jos se on eri nimi, ja vielä synnyinkylännimi. Näin taataan paras jäljitettävyys.
Tämä tietysti edellyttää, että tunnetaan auttavasti hallinnollista aluehistoriaa, pitäjien, seurakuntien, kappeleitten ja kylien dokumentoituja syntyvaiheita.
terv Matti Lund
Talollisen vaimo
27.05.13, 07:41
Kirjaan ensin sen seurakunnan, johon henkilö on syntyessään kuulunut, pilkun jälkeen selvennykseksi mahdollinen myöhempi srk/kunta ja vielä kylä/talo. Esim. Saarijärvi, Karstula, Humppi.
Ajatelkaas, kun joku vaikka parin sukupolven päästä lukee tutkimuksiamme, saako hän selville, mistä paikasta ja paikkakunnasta on ollut kyse? Mieluummin "tönkköjä" ilmaisuja ja paljon selityksiä, kuin epätarkkuutta :)
Lapsen syntymäpaikan merkitsemisestä: törmäsin aikoinaan perhepiirissä tämmöiseen: Kun suomalainen Ruotsissa asunut perhe muutti takaisin Suomeen (ainakin 1970-luvulla), merkittiin Ruotsissa syntyneiden lasten syntymäkotikunnaksi se paikkakunta, jossa äiti oli asunut ennen Ruotsiin muuttoa. Niinpä esim. mieheni syntymäkotikunta on sellainen, jossa hän ei ole ikäpäivänä asunut :confused: Mikähän mahtoi olla tämän käytännön takana - pitikö erityisesti painottaa lasten suomalaisuutta?
Kirjaan ensin sen seurakunnan, johon henkilö on syntyessään kuulunut, pilkun jälkeen selvennykseksi mahdollinen myöhempi srk/kunta ja vielä kylä/talo. Esim. Saarijärvi, Karstula, Humppi.
Ajatelkaas, kun joku vaikka parin sukupolven päästä lukee tutkimuksiamme, saako hän selville, mistä paikasta ja paikkakunnasta on ollut kyse? Mieluummin "tönkköjä" ilmaisuja ja paljon selityksiä, kuin epätarkkuutta :)
Lapsen syntymäpaikan merkitsemisestä: törmäsin aikoinaan perhepiirissä tämmöiseen: Kun suomalainen Ruotsissa asunut perhe muutti takaisin Suomeen (ainakin 1970-luvulla), merkittiin Ruotsissa syntyneiden lasten syntymäkotikunnaksi se paikkakunta, jossa äiti oli asunut ennen Ruotsiin muuttoa. Niinpä esim. mieheni syntymäkotikunta on sellainen, jossa hän ei ole ikäpäivänä asunut :confused: Mikähän mahtoi olla tämän käytännön takana - pitikö erityisesti painottaa lasten suomalaisuutta?
Käsittääkseni suomalaiset siirtolaiset merkittiin lähtöpitäjän poissaolevaan väestöön. He saivat kuitenkin ruotsalaisen sosiaaliturvatunnuksen. Jos vanhemmat oli merkitty suomalaisen seurakunnan poissaolevaan väestöön, niin Ruotsissa syntynyt lapsikin merkittiin tähän seurakuntaan.
Jos äiti siirsi kirjansa Ruotsiin, niin sen jälkeen lapset merkittiin syntyneiksi Ruotsissa.
Mika J
Talollisen vaimo
27.05.13, 08:20
Voikohan käydä niin, että kirkonkirjoja tutkimalla jää kokonaan huomiotta, että perhe/henkilö on käynyt RUotsissa asumassa tai jopa syntymässä?
E Juhani Tenhunen
01.06.13, 09:18
Minusta toimivinta on, että ilmoitetaan todellinen kuolinpaikka ja sitten esim. hakasulkeissa, missä henkilö on ollut kirjoilla. Tämä systeemi toimii myös sodassa kuolleitten osalta.
E. Juhani Tenhunen
Voikohan käydä niin, että kirkonkirjoja tutkimalla jää kokonaan huomiotta, että perhe/henkilö on käynyt RUotsissa asumassa tai jopa syntymässä?
Monenlaisia tapauksia on. Vauvoja on pantu alulle risteilyillä, ja jotkut ovat risteilyillä syntyneet, esim. hiljattain:
"34-vuotiaan venäläisnaisen synnytys alkoi kesken Tallinkin Isabelle-aluksen matkan Riiasta Tukholmaan. - - Laivan henkilökunta oli puhelimitse yhteydessä ruotsalaiseen sairaalaan. Poikavauva syntyi lopulta hieman ennen aamuneljää. - - Lääkintähenkilökunta oli heitä vastassa Tukholman satamassa."
Marjatta
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.