Tapani Kovalaine
25.05.13, 09:18
LAVIKAINEN on sukunimi, jota käyttää lähes 600 henkilöä. Kyseessä saattaa olla suku, jonka vanhimmat juuret ovat Liperin Kaatamossa. Tällaiseen tulokseen voi päätyä, jos tutkii asiaa kuten norsu posliinikauppaa (like a bull in a china shop).
Genoksessa on ollut vuonna 1986 Aarno Tertin kirja-arvostelu:
Heljä Pulli, Tuomas Antinpoika Pullin ja Regina Matintytär Saikkosen esipolvet. Tekijän julkaisema moniste. Helsinki 1983. 56 s. (= loppuunmyyty)
- Tertti mainitsee asian, joka liittyy Lavikaisiin: "Aivan viimeisiltä sivuilta käy ilmi, että Pullin suvun XII polven 1024:ään (teoreettiseen) tauluun on enää kahteen löydetty esivanhempia. Taulu XII/849 kuuluu 1600-luvun alkuvuosikymmeninä eläneelle sääminkiläiselle talolliselle Eerikki Lavikaiselle eli Laukkaselle ja tämän puolisolle Silja Paavontyttärelle, taulu XII/961 toiselle sääminkiläiselle Heino Karviselle, jonka vaimoa ei kuitenkaan tunneta."
Taulunumero 849 paljastaa, että Sortavalan Saikkosten esipolvista voidaan löytää Lavikaisia. Mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että nämä 1600-luvun alun Lavikaiset asuivat Säämingin Kaatamon kylässä, joka varsin pian siirrettiin Kerimäen pitäjään. Kaatamo sekä Lammun kylä kirkollisessa suhteessa kuuluivat Liperin seurakuntaan. Lopulta Kaatamo siirtyi Kerimäeltä Liperiin myös kameraalisesti. Kaatamon kupeessa kummittelee Heinoniemen kylä ja sen nimen taustalla saattaa olla etunimi Heikki eli Heino (Lavikainen ja Karvinen?).
Tavisalmelta löytyy vuodelta 1563 maininta Heikki (Hen) Lavikaisesta. Kaukana ei ole ajatus, että kaatamolaisen viljelijän Heikki Lavikaisen (noin 1615-1675) isän Eerikki Lavikaisen isä on ollut tavisalmelainen Heikki Lavikainen. Sellainenkin ajatus voi syntyä, että vuonna 1665 Pälkjärven veronmaksajien valitsemana mieromiehenä toiminut Heikki Lavikka (ks. P-K:n historia II, s. 135) on tullut Kaatamosta Pälkjärvelle. Vuoden 1655 Kerimäen henkikirjassa tämän Heikin kerrotaan kokeneen kovia ruptuurisodan aikana. Heikin viljelemä Retulammen tila Kaatamossa on siirtynyt Lauri Eerikinpoika Lavikaiselle, jonka sukunimenä verotusluetteloissa on silloin tällöin Lavikka. Sidoksia Savitaipaleen Lavikka-sukuun saattaisi löytyä 1500-luvun puolelta.
Netistä ja hevosmiesten tietotoimistosta voi koota seuraavan Lavikaisen sukua koskevan kuvion:
Eerikki Heikinpoika Lavikainen, puoliso Silja Paavontytär (Karvinen?)
- poika Heikki Lavikka, puoliso Silja Laurintytär, viljelivät 1643 Retulammen tilaa Kaatamossa Lars Röösin tekemän Pien-Savon verollepanomaakirjan mukaan
- toinen poika Lauri Eerikinpoika Lavikka-Lavikainen (elänyt noin 1620-1675), puolison nimi ei ole tiedossa, mutta Monosen Antin ja Kolehmaisen Ollin tytärtä kumpaakin epäillään
Lauri Lavikan pojat: Antti, Lauri, Olli ja Erkki, syntyneet kaikki 1640-1650
- Olli Lavikaisen ja vaimonsa Kirsti Pesosen (oli elossa 1722) pojat olivat Paavo ja Heikki, joista on ehkä tullut ajan saatossa Ristin kylän Laukkasia
- Erkki Laurinpoika Lavikaisen poikia tunnetaan kaksi: Pekka Lavikainen 1673-1756, puoliso Inkeri Korhonen 1674-1765 ja Erkki Lavikainen 1686-1768, puoliso Elin/Helena Ikonen 1696-1770. Asuinpaikkana näillä kahdella perheellä oli Kaatamossa Retulammin talo Täyssinän rauhan rajalinjalla.
Lavikaisten sukuun liittyy salaperäisellä tavalla suunnilleen vuosina 1650-1710 elänyt Törrösen Erkki, joka asui Liperin Ristin kylällä talossa, joka myöhemmin sai nimen Pekkala. "Törrönen, numera sägt Lavikainen" on maininta, jolla pappi on tehnyt Erkki Törrösen pojista ja tyttäristä 1700-luvun alussa Lavikaisia.
Erkki Törrösen vanhin poika Juho Lavikainen 1669-1744 oli naimisissa Kristiina Aatuntytär Kaasisen kanssa ja vuonna 1728 perhe muutti Kyntövaaran taloon Outokumpuun Kaasisten maille. Erkki Erkinpoika Törrönen-Lavikainen 1672-1727 asui vaimonsa Anna Kinnusen 1674-1762 kanssa Ristin kylässä ja hänen poikansa Hannes Lavikainen siirtyi 1728 Liperin Käsämän kylän Kuoringan talon torppariksi ja sittemmin talolliseksi. Hanneksen vaimot olivat Anna Pietarinen ja Kaarina Konttinen.
Erkki Törrösen nuorin poika Lauri Lavikainen 1680-1769 avioitui Anna Monosen kanssa ja muutti Polvijärven kuntaan nykyisin kuuluvan Solan kylän Suonpään talon viljelijäksi.
Edellä kerrotuista esipolvista on kasvanut nykyinen 600 henkilön kokoluokkaa oleva Lavikaisen suku. Valitettavasti tietolähteet ovat kovin katkeilevia ja siten hyvin tarkan kuvan tekeminen Lavikaisista on äärimmäisen vaikeaa. Edellä kerrotut karkeat kuvitteelliset tiedot antavat kuitenkin hyvän pohjan monille väärinymmärryksille ja myös monille jatkotutkimuksille.
Lopuksi digikuva vuoden 1635 henkikirjasta Säämingin Kaatamosta. Siinä he ovat sivun 672 neljällä ensimmäisellä rivillä, Eerikki Lawikain ja poikansa Heikki Eerikinpoika vaimoineen Monosten ja Silvennoisten naapurina: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13581976
Genoksessa on ollut vuonna 1986 Aarno Tertin kirja-arvostelu:
Heljä Pulli, Tuomas Antinpoika Pullin ja Regina Matintytär Saikkosen esipolvet. Tekijän julkaisema moniste. Helsinki 1983. 56 s. (= loppuunmyyty)
- Tertti mainitsee asian, joka liittyy Lavikaisiin: "Aivan viimeisiltä sivuilta käy ilmi, että Pullin suvun XII polven 1024:ään (teoreettiseen) tauluun on enää kahteen löydetty esivanhempia. Taulu XII/849 kuuluu 1600-luvun alkuvuosikymmeninä eläneelle sääminkiläiselle talolliselle Eerikki Lavikaiselle eli Laukkaselle ja tämän puolisolle Silja Paavontyttärelle, taulu XII/961 toiselle sääminkiläiselle Heino Karviselle, jonka vaimoa ei kuitenkaan tunneta."
Taulunumero 849 paljastaa, että Sortavalan Saikkosten esipolvista voidaan löytää Lavikaisia. Mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että nämä 1600-luvun alun Lavikaiset asuivat Säämingin Kaatamon kylässä, joka varsin pian siirrettiin Kerimäen pitäjään. Kaatamo sekä Lammun kylä kirkollisessa suhteessa kuuluivat Liperin seurakuntaan. Lopulta Kaatamo siirtyi Kerimäeltä Liperiin myös kameraalisesti. Kaatamon kupeessa kummittelee Heinoniemen kylä ja sen nimen taustalla saattaa olla etunimi Heikki eli Heino (Lavikainen ja Karvinen?).
Tavisalmelta löytyy vuodelta 1563 maininta Heikki (Hen) Lavikaisesta. Kaukana ei ole ajatus, että kaatamolaisen viljelijän Heikki Lavikaisen (noin 1615-1675) isän Eerikki Lavikaisen isä on ollut tavisalmelainen Heikki Lavikainen. Sellainenkin ajatus voi syntyä, että vuonna 1665 Pälkjärven veronmaksajien valitsemana mieromiehenä toiminut Heikki Lavikka (ks. P-K:n historia II, s. 135) on tullut Kaatamosta Pälkjärvelle. Vuoden 1655 Kerimäen henkikirjassa tämän Heikin kerrotaan kokeneen kovia ruptuurisodan aikana. Heikin viljelemä Retulammen tila Kaatamossa on siirtynyt Lauri Eerikinpoika Lavikaiselle, jonka sukunimenä verotusluetteloissa on silloin tällöin Lavikka. Sidoksia Savitaipaleen Lavikka-sukuun saattaisi löytyä 1500-luvun puolelta.
Netistä ja hevosmiesten tietotoimistosta voi koota seuraavan Lavikaisen sukua koskevan kuvion:
Eerikki Heikinpoika Lavikainen, puoliso Silja Paavontytär (Karvinen?)
- poika Heikki Lavikka, puoliso Silja Laurintytär, viljelivät 1643 Retulammen tilaa Kaatamossa Lars Röösin tekemän Pien-Savon verollepanomaakirjan mukaan
- toinen poika Lauri Eerikinpoika Lavikka-Lavikainen (elänyt noin 1620-1675), puolison nimi ei ole tiedossa, mutta Monosen Antin ja Kolehmaisen Ollin tytärtä kumpaakin epäillään
Lauri Lavikan pojat: Antti, Lauri, Olli ja Erkki, syntyneet kaikki 1640-1650
- Olli Lavikaisen ja vaimonsa Kirsti Pesosen (oli elossa 1722) pojat olivat Paavo ja Heikki, joista on ehkä tullut ajan saatossa Ristin kylän Laukkasia
- Erkki Laurinpoika Lavikaisen poikia tunnetaan kaksi: Pekka Lavikainen 1673-1756, puoliso Inkeri Korhonen 1674-1765 ja Erkki Lavikainen 1686-1768, puoliso Elin/Helena Ikonen 1696-1770. Asuinpaikkana näillä kahdella perheellä oli Kaatamossa Retulammin talo Täyssinän rauhan rajalinjalla.
Lavikaisten sukuun liittyy salaperäisellä tavalla suunnilleen vuosina 1650-1710 elänyt Törrösen Erkki, joka asui Liperin Ristin kylällä talossa, joka myöhemmin sai nimen Pekkala. "Törrönen, numera sägt Lavikainen" on maininta, jolla pappi on tehnyt Erkki Törrösen pojista ja tyttäristä 1700-luvun alussa Lavikaisia.
Erkki Törrösen vanhin poika Juho Lavikainen 1669-1744 oli naimisissa Kristiina Aatuntytär Kaasisen kanssa ja vuonna 1728 perhe muutti Kyntövaaran taloon Outokumpuun Kaasisten maille. Erkki Erkinpoika Törrönen-Lavikainen 1672-1727 asui vaimonsa Anna Kinnusen 1674-1762 kanssa Ristin kylässä ja hänen poikansa Hannes Lavikainen siirtyi 1728 Liperin Käsämän kylän Kuoringan talon torppariksi ja sittemmin talolliseksi. Hanneksen vaimot olivat Anna Pietarinen ja Kaarina Konttinen.
Erkki Törrösen nuorin poika Lauri Lavikainen 1680-1769 avioitui Anna Monosen kanssa ja muutti Polvijärven kuntaan nykyisin kuuluvan Solan kylän Suonpään talon viljelijäksi.
Edellä kerrotuista esipolvista on kasvanut nykyinen 600 henkilön kokoluokkaa oleva Lavikaisen suku. Valitettavasti tietolähteet ovat kovin katkeilevia ja siten hyvin tarkan kuvan tekeminen Lavikaisista on äärimmäisen vaikeaa. Edellä kerrotut karkeat kuvitteelliset tiedot antavat kuitenkin hyvän pohjan monille väärinymmärryksille ja myös monille jatkotutkimuksille.
Lopuksi digikuva vuoden 1635 henkikirjasta Säämingin Kaatamosta. Siinä he ovat sivun 672 neljällä ensimmäisellä rivillä, Eerikki Lawikain ja poikansa Heikki Eerikinpoika vaimoineen Monosten ja Silvennoisten naapurina: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13581976