Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Lapinlahden Kauppisia
Olisiko tietoja ko. henkilöistä Johan Kauppinen s. 1801? k. 1828?
Vaimo Anna Kauppinen os.Bergman Heillä oli poika Krister Kauppinen s. 19.12.1824 k. 12.5.1901.
Löytyykö keneltäkään tarkaa tietoa johanista ja Annasta ja tietysti löytyykö heidän vanhempiaan/esivanhempiaan.Toivottavasti löytyisi apua niin lähtisi sukupuu taas kukoistamaan.
PS. Niin ja Lapinlahdelta ovat kotoisin
Varmistin, että Risto Kauppisesta hänen esivanhemmistaan ja jälkeläisistään on suht. seikkaperäiset tiedot olemassa. Kohdaltasi voit vaivattomasti edetä 1300-luvun menneisyyteen ja nykypäivään. Pohjois-Savon ja Hankasalmen Kauppisista on nimittäin tehty parit hyvin laajat ja seikkaperäiset sukututkimukset Ahlstrandin toimesta. Kauppisten sukuseuralla on antaa kosolti lisätietoa.
Miulla on sukuseuran molemmat ylä-savon kirjat mutta en ole löytänyt yhtään Kauppista omasta haarastani.
Sain vielä yhden osuman ja nyt haen Johan Kauppinen s. 1762 ja k. 1828 vaimo (ei nimeä) s. 1762 ja k. 1822. Se on mielestäni että noista
sukuseuran kirjoista ei ole tullut yhtä ainutta osumaa. Nykypäivään puu onkin suht. aukoton tähän päivään saakka.
Varmistin, että Risto Kauppisesta hänen esivanhemmistaan ja jälkeläisistään on suht. seikkaperäiset tiedot olemassa. Kohdaltasi voit vaivattomasti edetä 1300-luvun menneisyyteen ja nykypäivään. Pohjois-Savon ja Hankasalmen Kauppisista on nimittäin tehty parit hyvin laajat ja seikkaperäiset sukututkimukset Ahlstrandin toimesta. Kauppisten sukuseuralla on antaa kosolti lisätietoa.
Hei,
En malta olla puuttumatta viestisi kohtaan, jossa Sinä levität väärää tietoa.
Jarmo Ahlstrand kirjoittaa Hankasalmen Kauppisten sukukirjan sivulla 6 mm. seuraavasti:
Valkeamäelle jäänyt tämän veli oli ilmeisesti nimeltään Juntti Kauppinen, koska kahdella hänen kolmesta pojastaan on Juntti-nimiset vanhimmat pojat. Hänestä seuraa oma taulu heti isänsä taulun jälkeen. Näiden kahden edellä olevan Kauppisen isän voi kuvitella olleen etunimeltään Kauppi. Tämä kaikkien oikeiden Kauppisten viimeinen yhteinen esi-isä on syntynyt arviolta noin 1425. Seuraavassa on taulu hänestä ja lapsistaan. Nämä tiedot ennen vuotta 1541 ovat pitkälti arveluja:_________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi
kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä
yksinkertaisemmaksi." (Albert Einstein)
Onko sinulla Ossian antaa apuja tähän ongelmaan? Sinulla kuitenkin taitaa olla aikamoinen kokoelma ylä-savon Kauppisia...
Tällaista löytyy:
Iisalmen msrk vihityt
25.7.1819 Ollickala Drg.ungk. Joh. Johss. Kauppinen Tj.pig Anna Adams:dr Bergman Ollickala
Lapinlahtihan oli aikaisemmin osa Iisalmen suurpitäjää.
Kari Kukkanen
Kohtelias pyyntö nimimerkille TeroKK:
Lähettäisitkö sen minulle yksityisviestinä lähettämäsi 'sukujuonnon' tälle listalle koska täällähän ne 'tietäjät ovat'.
Emmehän halua jättää tuhansia listalaisia tämän asian ulkopuolelle?:)
__________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi
kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä
yksinkertaisemmaksi." (Albert Einstein)
Pariskunta Johan Kauppinen s 2.11.1790 ja Anna Bergman olivat torppareina Iisalmen Ollikkala 1 Hangala, jossa Anna kuoli 21.7.1833.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5302&pnum=430
Heidän lapsiaan
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7171&pnum=210
ulla
Tässä vielä sukujuontoa jos helpottaa "tietäjiä"
Isäni erkki aatos kalervo s. 22.01.1941
k-.28.4.2003 Aitini os. Kaikkonen s 08.01.1942
Isäni isä Eero s .24.09.1909 k28.8.1940 isäni Aiti Tyyne loviisa os. Sonninen s. 11.12.1911 k.
1.11.1992, Eeron isä Risto Kauppinen s. 3.3.1885 k. 24.9.1929 vaimo Hulda os Paakkinen s. 306.1889 k. 12.9.1911 Riston isä
Samuel(Samuli) Kauppinen s. 17.3.1855 k. 2.4..1818 vaimo Valborg os Korhonen s. 10.04.1852 k. 29.09.1905 Samulin isä Christer Kauppinen s. 11.12.1824 k. 12.5.1901 vaimo Sidonia os Nousiainen s. 31.12.1823 k.10.3.189 1 Chriterin isä Johan Kauppinen s. 1801? k. 26.3.1828? Vaimo Annaos Bergman s. n. 1800 Johanin isä Johan s. 1.2.1790 k. Vaimo Anna s.1797 k. 21.7.1833 johanin isä johan s.1762 k. 4.3.1828 vaimo s 1762 k. 1822
Tässä sukujuontoa
Isäni erkki aatos kalervo s. 22.01.1941
k-.28.4.2003 Aitini os. Kaikkonen s 08.01.1942
Isäni isä Eero s .24.09.1909 k28.8.1940 isäni Aiti Tyyne loviisa os. Sonninen s. 11.12.1911 k.
1.11.1992, Eeron isä Risto Kauppinen s. 3.3.1885 k. 24.9.1929 vaimo Hulda os Paakkinen s. 306.1889 k. 12.9.1911 Riston isä
Samuel(Samuli) Kauppinen s. 17.3.1855 k. 2.4..1818 vaimo Valborg os Korhonen s. 10.04.1852 k. 29.09.1905 Samulin isä Christer Kauppinen s. 11.12.1824 k. 12.5.1901 vaimo Sidonia os Nousiainen s. 31.12.1823 k.10.3.189 1 Chriterin isä Johan Kauppinen s. 1801? k. 26.3.1828? Vaimo Annaos Bergman s. n. 1800 Johanin isä Johan s. 1.2.1790 k. Vaimo Anna s.1797 k. 21.7.1833 johanin isä johan s.1762 k. 4.3.1828 vaimo s 1762 k. 1822
Minulla näin
Risto Kauppinen s 3.3.1885 Lapinlahti Ollikkala 41
isä Samuel Kauppinen s 17.3.1855 Lapinlahti Ollikkala 6
isä Krister Kauppinen s. 19.12.1824 Iisalmi Ollikkala ja äiti Sidonia Nousiainen s 31.12.1823 Iisalmi Kilpisaari 2,
isä Johan Kauppinen s 2.11.1790 Iisalmi ja äiti Anna Bergman s 1797 k 21.7.1833 Iisalmi Ollikkala 1
ulla
Minulla tämänlaista. TeroKK, ole kriittinen taulun 4 Juho Kauppisen vanhempiin. Ovat pirullisia seurattavia. Katsele lähdeviitteitä, tee omat johtopäätöksesi.
Risto H
Hei,
En malta olla puuttumatta viestisi kohtaan, jossa Sinä levität väärää tietoa.
Jarmo Ahlstrand kirjoittaa Hankasalmen Kauppisten sukukirjan sivulla 6 mm. seuraavasti:
_________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi
kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä
yksinkertaisemmaksi." (Albert Einstein)
Klaus Ilari Kauppisen s. 31.12.1964 Imatra esivanhempia löytyy 22 polvea ja 4 polkua Jaakko Kauppiseen s. 1350 Virtasalmi Valkeamäki. Mitä kauemmaksi ajassa mennään, sitä enemmän näyttää syntyvän epäilyksiä, kun omat tiedot jäävät vajaiksi.
Stara, Iisalmen Koljonvirran Kauppisia
Minulla tämänlaista. TeroKK, ole kriittinen taulun 4 Juho Kauppisen vanhempiin. Ovat pirullisia seurattavia. Katsele lähdeviitteitä, tee omat johtopäätöksesi.
Risto H
Jep. Kiitos Risto! Tästä pääsin taas piirun verran eteenpäin. Kun aloitin
tutkimukset niin kaikki sanoi että helppoahan se on kun on Kauppisia joita on paljon tutkittu mutta näköjään tämä meidän sukuhaara ei ole ihan sieltä helpoimmasta päästä.
Mitähän tarkoitat Stara? Et ainakaan edistä tutkimuksiamme. Et laita mitään oikeaa, todellista. Selvitä pääsi huomiseksi.
Risto H
Kaipasit todellista tietoa täksikinpäiväksi. Selailin esiintymisiäsi Savon viestiketjussa. Totesinkohdaltasi työmaata riittävän, ja että on ehkä parasta aloittaaperuskurssilla, jotta pääsisit eteesi tulleiden vastoinkäymistenyli. Henkisen puolen siloittaminen kuulunee muille tahoille.
Siispä:
Kirkon lähteissä esiintyvä sana ”oä”on ruotsinkielinen lyhennys sanasta ”oäkta barn” ja suomeenkäännettynä ”avioton lapsi”. Kun tekstit kirkonkirjoissaalkoivat suomalaistua, ainakin Savossa kirjattiin talollisentyttären kohdalla ”yllätystä” sievistelevästi”talollisentyttären isätön lapsi”, kun taas piika ja loistyttösai ripittäytymisen lisänä ikuisen merkin otsaansa ”äpärän”synnyttäneenä äitinä. Tavallinen rahvas kutsui lasta sitten”huorpenikaksi”. Pähkäilepä ensi alkuun tämän viestinsisällön kanssa, mitä se merkitsee omalla kohdallasi ja mitenkätiedon lisääntyminen lisää nimittelykapasiteettiasi.
Koeta saada jatkossa oikeista lähteistä tietoa ja yritä tulkita niitä oikein apua käyttäen. Omalta osaltani pohdiskelu tämän asiaosalta päättyy tähän.
Minulta olisi ketjun alkuunpanijallelöytynyt hyvinkin tarkka selvitys pyytämäänsä sukunsa juurista.Näin kuitenkin muut asiaan kepeimmin perehtyneet vesittivätyritykseni. On pidellyt ilmoja!
Tapani Kovalaine
26.05.13, 14:52
...Minulta olisi ketjun alkuun panijalle löytynyt hyvinkin tarkka selvitys pyytämäänsä sukunsa juurista. Näin kuitenkin muut asiaan kepeimmin perehtyneet vesittivät yritykseni...
Voi harmi kun emme nyt pääse vertaamaan, miten samanlaisia tietoja olisi minulla ollut Staran kanssa seuraavassa esipolvien löytämiseen tähdänneessä yrityksessäni: :)
Tero - Erkki - Eero - Risto - Samuli - Risto 12.12.1824 -
Juho Juhonpoika Kauppinen s. 12.11.1790, k. 28.12.1852
- puoliso 1819 Anna Aatuntytär Bergman s. 1797, k. 21.7.1833
Juho Pekanpoika Kauppinen s. 1758 rk Iisalmi Kauppila
- puoliso 22.12.1782 Margareta Juhontytär Gröndahl-Rytkönen s. 1756 rk
Pekka Pekanpoika Kauppinen s. 1700 rk, k. 23.3.1775 Iisalmi, Kauppila
- puoliso (vihitty n. 1732) Elisabet Tikkanen s. 1712 ? (epäs. rk)
Lastenkirja 1790-1826 digi 453 Iisalmen pastoraatti nro 34, sivu 904, johdattaa uskomaan, että Juhon s. 1790 oikeat vanhemmat ovat ne, joita Risto H tarjosi.
Juho ja Margareta avioon, digi 85: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1780-1786_tk1444/85.htm
Tapani Kovalaine
26.05.13, 17:52
Iisalmessa Jokelan kylä on paikka, jossa tapahtui 1782-1790 monia asioita Kauppisen suvussa. Vuonna 1782 syntyi heinäkuussa Juho Kauppiselle kuolleena syntynyt tytär. Äidin nimeä voimme arvailla, sillä joulukuussa 1782 Juho vihittiin vuonna 1779 Ulmala 2:sta Jokelaan muuttaneen Juho Gröndahlin tyttären Margaretan kanssa.
Margaretan isosisko Valpuri s. 1749 käytti isänsä sotilasnimeä, mutta Margareetta kulki Rytkösenä. Toukokuussa 1783 Jokelassa syntyi Kauppisen perheeseen tytär Liisa, joka helmikuussa 1784 kuoli. Joulukuussa syntyi tytär Anna, muta hänkin kuoli kesäkuussa 1787 kahden vuoden vanhana. Perheen pää ei tuolloin enää ollut armeijan täydennysmies, reserviläinen, vaan oli merkitty lapsen kuolintiedon yhteyteen loismieheksi.
Marraskuussa 1790 syntyi Juho Juhonpoika Kauppinen, ilmeisesti Jokelassa.
Elikkäs kun pyöritellään aikamme, emme ymmärrä... Risto tarjoaa 22.12.1790 syntyneelle Johanille isäksi Juho eli Johan Kauppisen, s. 1762. Äiti Margaretalle s. 1764. Johanin kohdalla olen löytänyt merkinnät. Myös vihkipäivä löytyy Iisalmen vihityista 22.12.1782. Kun Hiski kertoo Johanin nimeksi Johan Petri Kauppisen, niin voidaanko joku noista Pekoista olla hänen isänsä? Tämä vihkitiedoissa. Mitä sanoo tutkija tästä?
Tapani!
Olen selannut just samat sivut, kuin sinä. Jokela oli hahmotelmissani pitkään ensimmäinen vaihtoehto. Delasin heidät, koska sopivammat muka löytyivät "lähempää". Sitä 1790 syntynyttä Juho Kauppista vain ei nykytaidoillani löydy. Olisipa hauskaa, jos olisi sama perhe, kuin Jokelassa.
Mulla on tässä sivu auki johon Tapani viittasi, eli Iisalmen maaseurakunnan lastenkirjat Pastoratet ja sivu 904, Valitettavasti en osaa laittaa linkkiä... ja tietysti vuosiluvut on 1790-1826
Johanin ja Anna Bergmanin perhe löytyy kokonaan Iisalmen lastenkirjasta 1827-1839, Ollikkala kuva 210 sivu 431. Siitä puuttuu vain pienenä kuollut Maria s. 14.11.1829, k. 19.11.1823
Tapani Kovalaine
26.05.13, 20:40
Lastenkirjan linkki Juho Juhonpoika Kauppisesta s. 1790 on tässä, digi 453:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1790-1826_mko33-48/453.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1790-1826_mko33-48/453.htm)
Iisalmi kuuluu Savoon. Sen vuoksi on rippikirjojen tiedot aina lukijan vastuulla.
Kannattaa huomata, että kun Margareeta Rytkönen ja Juho Kauppinen vihittiin, niin Reetta oli syntynyt 1756 ja Juho 1758.
Kun sitten heidät myöhemmin loisihmisinä rippikirjassa kirjattiin, niin Reetta Rytkönen olikin syntynyt 1764 ja Juho 1762 vai oliko se toisinpäin? Joo, ei ollut: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/306.htm
Kun Reetta kuoli, niin hän oli vuonna 1819 vasta 57-vuotias! Kun olisi pitänyt olla 55 tai peräti 63!
En yhtään ihmettele, jos Teron mielestä on ollut hankalaa jäljittää Juholle esipolvia...
Joutuu jatkuvasti tekemään valintoja: olisiko ensimmäisenä kerrottu syntymävuosi parempi kuin viimeisenä kerrottu, jne.
Lastenkirjasta muuten voi löytää Pekka Juhonpoika Kauppisen perheestä Juhon, joka on lastenkirjan mukaan syntynyt 1759. Onko hän se etsitty Juho? Digi 189: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1747-1761_tk1451/189.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1747-1761_tk1451/189.htm)
En ole koskaan nähnyt Kauppisten sukukirjoja. Mitä mahtaa kirjoissa olla mainittuna tästä Pekka Juhonpoika Kauppisen perheestä ja se Juho-pojasta?
Jos Tapani tarkoitit ylä-savon Kauppisten kirjoja (Ahlstrand) on minulla
ne molemmat ja aina kun on tullut uusia pulmia eteen olen etsinyt
myös kirjoista. En ole oikeastikaan löytänyt yhtään osumaa Jarmon kirjoista joka ehkä sekin osaltaan kuvaa hankaluutta tämän sukuhaaran selvittämisessä. Aikas hienoa että se on kuitenkin jo teitä kaikkia kiinnostanut. Yksin polkisin vielä lähtöpaikan kalkkiviivoilla...
Lastenkirjan linkki Juho Juhonpoika Kauppisesta s. 1790 on tässä, digi 453:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1790-1826_mko33-48/453.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1790-1826_mko33-48/453.htm)
Iisalmi kuuluu Savoon. Sen vuoksi on rippikirjojen tiedot aina lukijan vastuulla.
Kannattaa huomata, että kun Margareeta Rytkönen ja Juho Kauppinen vihittiin, niin Reetta oli syntynyt 1756 ja Juho 1758.
Kun sitten heidät myöhemmin loisihmisinä rippikirjassa kirjattiin, niin Reetta Rytkönen olikin syntynyt 1764 ja Juho 1762 vai oliko se toisinpäin? Joo, ei ollut: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/306.htm
Kun Reetta kuoli, niin hän oli vuonna 1819 vasta 57-vuotias! Kun olisi pitänyt olla 55 tai peräti 63!
En yhtään ihmettele, jos Teron mielestä on ollut hankalaa jäljittää Juholle esipolvia...
Joutuu jatkuvasti tekemään valintoja: olisiko ensimmäisenä kerrottu syntymävuosi parempi kuin viimeisenä kerrottu, jne.
Lastenkirjasta muuten voi löytää Pekka Juhonpoika Kauppisen perheestä Juhon, joka on lastenkirjan mukaan syntynyt 1759. Onko hän se etsitty Juho? Digi 189: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1747-1761_tk1451/189.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1747-1761_tk1451/189.htm)
En ole koskaan nähnyt Kauppisten sukukirjoja. Mitä mahtaa kirjoissa olla mainittuna tästä Pekka Juhonpoika Kauppisen perheestä ja se Juho-pojasta?
Tapani Kovalaine
26.05.13, 21:38
Kun nyt tarkemmin katson, niin kysymykseni kuuluu:
Löytyykö Kauppisten sukukirjoista mitään seuraavan digikuvan 5 alimmaisesta perheestä, jossa isä on Inhyses Pekka Juhonpoika Kauppinen, s. 1737 rk, ja äiti on Elisabet Kauppinen, s. 1732 rk, ja johon perheeseen kuuluu Juho Petri Kauppinen s. 1758? Perhe asui Iisalmen Kauppilassa.
Digi 5: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_i/5.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_i/5.htm)
HISKI: http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4ir4k6?fi+0112+kastetut+746)20.10.1737 24.11.1737 Caupila Johan Johanss. Caupinen Marg. Caupinen Petrus
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4ir4k6?fi+0112+kastetut+73)18.4.1733 20.4.1733 Caupila Petter Caupinen Elisabeth Tikainen Elisabeth
Lastenkirjan linkki Juho Juhonpoika Kauppisesta s. 1790 on tässä, digi 453:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1790-1826_mko33-48/453.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1790-1826_mko33-48/453.htm)
Iisalmi kuuluu Savoon. Sen vuoksi on rippikirjojen tiedot aina lukijan vastuulla.
Kannattaa huomata, että kun Margareeta Rytkönen ja Juho Kauppinen vihittiin, niin Reetta oli syntynyt 1756 ja Juho 1758.
Kun sitten heidät myöhemmin loisihmisinä rippikirjassa kirjattiin, niin Reetta Rytkönen olikin syntynyt 1764 ja Juho 1762 vai oliko se toisinpäin? Joo, ei ollut: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/306.htm
Kun Reetta kuoli, niin hän oli vuonna 1819 vasta 57-vuotias! Kun olisi pitänyt olla 55 tai peräti 63!
En yhtään ihmettele, jos Teron mielestä on ollut hankalaa jäljittää Juholle esipolvia...
Joutuu jatkuvasti tekemään valintoja: olisiko ensimmäisenä kerrottu syntymävuosi parempi kuin viimeisenä kerrottu, jne.
Lastenkirjasta muuten voi löytää Pekka Juhonpoika Kauppisen perheestä Juhon, joka on lastenkirjan mukaan syntynyt 1759. Onko hän se etsitty Juho? Digi 189: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1747-1761_tk1451/189.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1747-1761_tk1451/189.htm)
En ole koskaan nähnyt Kauppisten sukukirjoja. Mitä mahtaa kirjoissa olla mainittuna tästä Pekka Juhonpoika Kauppisen perheestä ja se Juho-pojasta?
Suuret Kiitokset
Sinulle Tapani siitä, että aina vaan jaksat
tutkia ja autella meitä avuttomimpia!
Olisikohan kyseessä liitekuvan perheet 215 ja 216?
Ystävällisesti
Ossian Mesterton
Uimamaisteri emeritus
Johanna Kauppisen
(1873-1940) jälkeläinen
Kauppisten Sukuseuran jäsen
5 lasta
5 lastenlasta
6 lastenlastenlasta
Ossian Mestertonille!
En ole uimamaisteri, en omista Ahlstrandin kirjoja, en kuulu Kauppisten sukuseuraan, en esittele itseäni kuvilla, en tarvitse vakuutteluihin Einsteinia, en tee sukuselvityksiä kaupallisin motiivein jne. Olen äitini puolelta sudeettisavolainen, jonka kiitollisena kerron kaikille kyselijöille, siitäkin huolimatta, että Kansallisarkistossa aloitellessani vuosikymmeniä sitten harrastustani, eräs kyselijä ihmetteli, miten kehtaan tunnustaa tutkivani savolaisia! Meistä tuli aikaa myöten ystäviä.
Isoukkini, ainakin 23 -lapsen isä, Iisalmen Virtatilan isäntä, herastuomari Jussi Kauppinen sai kaiken muun lisäksi katsella Itämäen piilopirtissään Suomen Sodan taistelun synnyttämää tulenloimutusta kotitilansa rakennusten palaessa. Kannattaa ehkä tutustua SKS Kansanrunouden Arkistossa säilytettäviin kansanmuistannaisiin. Saattaapi joku hivenen parantaa ymmärrystään, mikä on oikeata ja mikä väärää!
Koljonvirran taistelusta Kauppilanmailla
Suomalaisen Kirjallisuuden SeuranKansanrunouden arkistosta Helsingistä löytyy viitteellä:"Iisalmi,Rutakko, Ruotsalainen, L.B. 1885", kertomus Koljonvirrantaistelusta Kauppilan mailla. Tarinan on kirjoittanut iisalmelainensukulaisemme Ulriikka Kauppisen tytär Henriikka Sonninen (s. 1834)ja antanut sen kansan muistannaisten kerääjälle LassiRuotsalaiselle Iisalmen Rutakkoon edelleen postitettavaksi maisteriKaarle Kronille Helsinkiin. Henriikka Sonninen oli kuullut tarinanvanhemmiltaan, jotka taas olivat kuulleet tapahtumista Koljonvirranrannalla sijaitsevan Kauppilan talonisännän eli isoukkimmeherastuomari Juhana (Jussi) Kauppisen suulla kerrottuna.
1.Tarina on seuraavanlainen:"KertojaHerastuomari Juhana Kauppinen Iisalmen Virtasillan tappelun aikuinenVirran Kauppilan isäntä. Tätä sotapaikkaa kansan keskuudessakutsutaan Koljolan sodaksi. Jos mitä merkillistä kansa siitä vielämuistelee, he aina sanovat: "se on ollut Koljolan sodan aikana".Kertomukseemme otamme tämän Herastuomari Kauppisen ja hänentyttärensä Ulriikan todella nähtyjä sodan tapauksia.
Kuin huhu oli alkanut kuulua, ettäsotaväkeä oli tulossa Iisalmelle, niin tienvieritaloista olialkanut joukot jo pelosta paeta. Syrjään sydänmaille tehdenasuntojaan korven keskelle metsämajoihin, jonne vieten mukanansakaikkea eloa ja eläimistöään. Samasta Kauppilasta kerrotaan kuinmyös Ruotsin eli Sandelsin joukot saapui Iisalmelle aina Virrantasoon saakka, joka ulottuu lähimmäksi siltaa, niin talon tavaratkaikki oli ollut vielä korjaamatta pois, erittäinkin elovarat.Luultavasti tappelu tuossa paikassa tulossa, vaikka Sandelsinpäälliköt olivat siitä talonväkeä vakuuttaneet:"elkääolko hädissännekään, ei tässä paikassa ehkä tappelun tuletapahtumaankaan". Siihen nähen Sandelsin joukot olivat jo ennentulleet Iisalmelle, mutta venäläiset ei silloin vielä.
Venäläiset kuin olivat marssineetIisalmelle. Niin oli ollut pyhäpäivä noin puolen päivän aikakuin kirkon kohalla ol eturivit alkaneet näkyä papin parastaikaasaarnatessa. Totta papille sana saatettiin saarnastuoliin, kuin hänsamassa oli saarnansa lopettanut ja sanonut viimeiseksi sanoikseen:"Nyt lopetettaan tähän tällä kertaa jumalanpalvelus, silläVenäjän sotaväki on täällä ja tulee sota". Eikä senenempää. Siihen vaan lukenut herran siunauksen kuitenkin erityisenrukouksen ja toivotuksen kanssa kaikille korkeimman varjelusta nytuhkaavia sodan vaaroja vastaan. Kansan kuultuansa nämä sanomat,silloin samassa syntyi kansan kesken kirkolle "kuhakka".Jonkinlaisesta säikähdyksestä sydämet täytetty pianyliluonnollisten outoin tunteitten liikutuksilla, paikalla papinsanain sanottua nähtessänsä jo muita outoja tulijoita, ainalähemmäksi lähenevän, tien täydeltä niin kauvaks kuin silmäkantaa, olallaan kiiltävät kiväärit ja paistavat pajunetit.
Aikomuksemme oli kertoakin VirranKauppilan puolella tapahtuneista tapauksista. Kuin Sandelsille olisana tuotu venäläisten tulosta. Silloin oli vedetty Kauppilanpellolle 4 tykkiä. Taikauskoisuus lienee ollut näet kuin syyskylmänhuikea tuuli humissut tykin torvissa että se jyminä kuulunutkauvemmaksikin. Siitä oli ennustettu tänä päivänä tapahtuvantykkitulen varmasta voitosta. Virran puolella kiireisesti alettukaivaa ym. Nyt Kauppilassa ol alettu vasta tavaroita kiireistikorjata. Eläimet oli ennätetty kaikki, kun sikoja ja kanoja ei oltusaatu ennää, joiten täytyi elävinä tulessa paistua, kuin tämäJuhana Kauppinen ol onnensa päällä siellä Virroilla ja korjatatalonsa tavaroita talteen.
Kenties saattoi saada Sandelsinjoukolta joltakin kiireellisen käskyn ettei ennää viivytellätavaroinsa korjuun kanssa, jos mieli olla joutumasta joukonjalkoihin. Sitten hän oli sivaltanut selkähevoisen, jolla hänVirralta vienyt viimestä kaikista kalleinta tavarakonttiansanimittäin pientä poikaansa. Kuin hän Pölökkyynniemen Kuistinsuunkohalta eli niin kutsutun Kaarakkalan sillan korvasta siittämaantieltä eronnut sinne pakopaikalleen 3/4 peninkulmaalänsi-ilmansuuntaan Iimäen taakse korpikuusikkoa kohten niin juurisiitä on maantieltä eroteessa oli juosta lekkassu kaksi aseetointasotamiestä niin hätissään olevan, nälkäisiä ja pyytäneitystävyydellä yhein matkain Kauppisen kanssa. Mutta hän oli vainlyöny hevoistain miehet jälistä juosseet jonka jaksaneet muttakuitenkin hänestä jääneit jälemmä tietymättömiin. Luultavastne olivat joitakin Sandelsin joukosta karkuun lähteneitä miehiäkuin niin peloissaan juosseet.
Toinen tapahtuma itse tappelupäivänillan hämärässä. Kuin Kauppisten tyttö Ulriikka oli laittanutisännän viinan keittämisen noin 1/4 peninkulmaa Virroiltalänsi-ilmaa suunta kohden errän Ero Heikkisen mökkiin, tämäKauppinen kuin iltaisella ol tullut tyttöään hakemaan sinnepakopaikallen korven keskelle metsämajalle muun joukon luokse, kuinviinat ja tyttärensä ol vennelle vienyt niin hän jäänytjälemmäks mökkiin myös siinä samassa tulla pölähtänyt sinnemökkiin aseeton sotamiesparvi hiessäpäin, nälkäisen ja uupuneinnäköisiä, luultavasti nekin samankaltaisia karkulaisia, koskaVirralta vielä silloin oli kuulunut julmaa ampumisen jyskettä.
Sen tapauksen ainoastaan ol Kauppinentarkastanut myös siitä mökistä lähtiessänsä, että kuin mökinemäntä paistetuita leipiä uunista ulosotti niin sotamiehet olivatomin lupinensa siitä sivaltaneit kaikki mökin emännän leivät.Samassa mökissä oli myös sairastanut eräs toinen vaimoihminenpunatautia. Niin se leivän paistaja oli erään sotamiehen sylistäsivaltanut yhen leivän ja vienyt sairaan sänkyn alle. Muttasotamies siinä samassa sivaltanut sairaan sänkystään lattialle,tavannut leipää mutta pahaksi onneksi oli sattunut leipä sänkynalle. Hän ei ollut sen enempää sitä syynännyt. Sillä tavoin yksleipä jäi mökkiin, josta syämään päästynä.
Sitten kuin Kauppinen oli alkanutmökin rannasta tyttärensä kanssa vietä viinavenettäänYlemmäisen salmen toiselle puolen, niin samat sotamiehet olivatjälestä juosseet ja tahtoneet samalle puolen salmea, vaan kun eiollut venettä ennää mökin puolella, he olivat päästäkseinKauppiselle kaikki rukoukset rukoilleet ja lupaukset luvanneet, josottais heidätkin sille puolen salmea, mutta hän ei ollut heitäottanut eikä ollut taas tienny sen enempää minne nekin miehetjoutui.
Mutta sinne Iimäen korpein päästyäse vasta Kauppiselle ol sen päivän päätteiks näky nyt vieläviimmene surkeuden surunäytelmä, kun Kauppisen kartano tulenataivasta kohti kohottuvana patsaana paistoi sinne korven keskellesynkkänä syysiltana pimiässä, puitten latvatkin punasiveripunaseks. Kuin hän sitten sotapäivän jäljestä oli tullutkotiansa katsomaan mieleestä tuntui ei arvaa kukkaa ol sanonu kuinnäki sen näytelmän: kartano poltettu poroksi, laihopelto polettupahoin, siihen venäläisten kuulat kyntäneet verekselle mullallekun hevoisilla ja aarralla ajetun pellon ettei laihoo näkynyt einiin nimeksikään. Kaikki sen nähtyä ol päättäneet ettei siihentule yhtään olkii, mutta ihmeitten ihmeiksi talven takaa tulevanakesänä leikattuna samasta sodan sotkemasta pellosta aivan maantäyteinen ruis. Tämä oli silloin Kauppiselle tunnustettu oikeinerityiseksi Luojan antamaksi armon siunaukseks yli ihmisten ihtensätavallista toteutuneista työnsä toiveista. Kauppisten kartanonvahinkon palkkioksi ol pitäjän miehet sinä samana syksynälähteneet ja tuoneet tuvan hirret ja tehneet talveks asuttavantuvan.
Venäläiset tappelun jälestä olivatsillalle asettaneit vahtimiehiä etteivät kurerit eikä karkulaisetsillan kautta luvatta kulkisi vai missä tarkoituksessa lieneivätolleet? Vaan niin on kerrottu ja niin näyttääkin. Kuin erräänkerran virran alapuolelta pappilan seuduilta ja pappilan puoleltalähtenyt sotamies ylitse menemään ei venneillä vaan jollakinlaudalla. Toiselle rannalle päästessä niin Kauppisen tytärUlriikka ol sattunut paikoille, mennyt ja puhunut vahtimiestenkuullen, että mies on siellä hukkumaisillaan. Siitä ei ollutjaksanu niin sievään pakoon päästä kuin sillan vahtimiehettulleit, miehen tainnoksissa nähneet, niin alkaneet vaan kaivaahänelle hautaa, vaikka hän oli vielä elävä mies, siis hänetelävänä siihen virran santaan Kauppilan puolelle monen muittennäkemänä haudanneit.
Sodan merkit olivat näkyneit sittenvuosia jälkeenkin muuallakin, mutta erittäinkin sillalla, kuinkahden puolen kaitetit mustana kuin tervatut, venäläisten veren jaravan roiskeista, josta kansalla kauhun ajatukset kauvan olleet siltäsillan kautta kulkiessa nähtensä aina niitä jälkiä".
"Rikas öykkee, köyhän täytyykärsiä, vielä päälliseks kiittee."
Kiitos paljon Stara, vaikket suoranaisesti minulle tätä osoittanutkaan! Nämä kertomukset antavat "lihaa luiden päälle" ja valaisevat yleisesti oloja 1800-luvulla. Runeberg romantisoi tuota sotaa, mutta "..Sandels hän Partalas istuu ja syö, Ryssän kello jo yhtä lyö".. Eli tulitauko loppuikin naapurin ajassa ja pääsivät yllättämään... Kyseinen Partala on kuitenkin ollut olemassa ja on edelleenkin. Sodan jälkeen tila siirtyi sitten Heiskasille...Koska kuulun tuohon sukuun, on tapahtumat Koljonvirralla aina kiinnostaneet. Kiitos teille, jotka jaksatte kertoa myös tarinoita vuosilukujen lisäksi!
Kiitos itsellesi. Olen sitä minäkin Vänninmäen Heiskasia. Taitaapi vähemmän löytyä niitä sukuja, joihin emme P-Savossa kuulu-meinaan kun ollaan sitä savolaista uudisraivaaja sukua.
Ossian Mestertonille!
En ole uimamaisteri, en omista Ahlstrandin kirjoja, en kuulu Kauppisten sukuseuraan, en esittele itseäni kuvilla, en tarvitse vakuutteluihin Einsteinia, en tee sukuselvityksiä kaupallisin motiivein jne. Olen äitini puolelta sudeettisavolainen, jonka kiitollisena kerron kaikille kyselijöille, siitäkin huolimatta, että Kansallisarkistossa aloitellessani vuosikymmeniä sitten harrastustani, eräs kyselijä ihmetteli, miten kehtaan tunnustaa tutkivani savolaisia! Meistä tuli aikaa myöten ystäviä.
"Rikas öykkee, köyhän täytyykärsiä, vielä päälliseks kiittee."
Suuret kiitokset nimimerkin takana kirjoittelevalle Stara'lle valikoiden tehdystä, ilman allekirjoitusta olevasta esittelystä.
Et huomannut tuoda esille tuossa nimeni alla olevaa linkkiä (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm), josta löytyy 3 savolaista esiäitiäni: isoäiti, äiti ja tytär, jotka kukin on vuorollaan synnyttänyt aviottoman lapsen.
Minua kiinnostaisi kovasti saada selville heidän elämäntarinansa. En kuitenkaan usko, että heistä löytyy mitään tietoa 'Kansallisarkistoista' enkä pysty sitä ilman tutkijankoulutusta olevana ja näkövammaisena selvittämäänkään.
Aiheetta enempään
________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"Mutta elän, vähän vieläkin, ihmeeksi myös psykiatri Linqvistin,
minä elän, kaiken läpäisin, ja anteeks jos niin tieteen häpäisin".
(Juha Vainio)
Juha Rönkkö
27.05.13, 18:15
Hieman otsikon aihetta sivuten kyselisin, että mistähän pitäjästä kannattaisi seuraavaa (esi isäni) perhettä alkaa etsimään? Ei siis löydy Iisalmesta 1700-luvun kirjoista. Leppävirraltakaan en äkkiseltään yhyttänyt, joten pienet vihjeetkin otan kiitollisena vastaan
Pekka Kauppinen
s. 1742
k. 15.8.1814 Iisalmi
torppari
Lähteet: Iisalmi, Rk 1805-1815 s.147, Lk 1790-1826 s.140
Puoliso 1.
Eeva Juhontytär (Karttunen)?, s. 1752
Lapset:
1. Maria Kauppinen, s. 1779 , k. 5.11.1814 Iisalmi
2. Anna Reeta Kauppinen, s. 1780 , k. 21.3.1846 Iisalmi, Rutakko
3. Pekka Kauppinen, s. 1782
4. Heikki Kauppinen, s. 1784
5. Antti Kauppinen, s. 1790
Hieman otsikon aihetta sivuten kyselisin, että mistähän pitäjästä kannattaisi seuraavaa (esi isäni) perhettä alkaa etsimään? Ei siis löydy Iisalmesta 1700-luvun kirjoista. Leppävirraltakaan en äkkiseltään yhyttänyt, joten pienet vihjeetkin otan kiitollisena vastaan
Pekka Kauppinen
s. 1742
k. 15.8.1814 Iisalmi
torppari
Lähteet: Iisalmi, Rk 1805-1815 s.147, Lk 1790-1826 s.140
Puoliso 1.
Eeva Juhontytär (Karttunen)?, s. 1752
Lapset:
1. Maria Kauppinen, s. 1779 , k. 5.11.1814 Iisalmi
2. Anna Reeta Kauppinen, s. 1780 , k. 21.3.1846 Iisalmi, Rutakko
3. Pekka Kauppinen, s. 1782
4. Heikki Kauppinen, s. 1784
5. Antti Kauppinen, s. 1790
Hei,
En löydä etsimääsi perhettä ainakaan niistä Ahlstrandin teoksista, joita minulla on:
Ylä-Savon Kauppisten Sukukirja I (1988) ja II (2010)
Hankasalmen Kauppisten Sukukirja (2004)
Skannaus Ylä-Savon Kauppisten sukukirjasta II:
Kaikkia Ylä-Savossa eläneitä Kauppisia ei tässä kirjassa ole vielä mukana. 1630-luvulla muutti Kauppilanmäen Ristolasta yksi poika Kaaviin. Hänen jälkeläisiään on siellä ja mm. Leppävirralla vielä nykyäänkin. Itse asiassa heitä on muuttanut takaisin Leppävirran Kauppilanmäellekin Ylä-Savon Kauppisten kantapaikalle 1500-luvun loppupuoliskolla. Tämä sukuhaara vaatii oman tutkimuksensa. Yksi perhe tästä sukuhaarasta palasi Iisalmen pitäjään 1700-luvulla. Heitä ei ole tähän kirjaan vielä otettu mukaan.
_______________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"Mutta elän, vähän vieläkin, ihmeeksi myös psykiatri Linqvistin,
minä elän, kaiken läpäisin, ja anteeks jos niin tieteen häpäisin".
(Juha Vainio)
Juha Rönkkö
27.05.13, 20:25
Hei,
En löydä etsimääsi perhettä ainakaan niistä Ahlstrandin teoksista, joita minulla on:
Ylä-Savon Kauppisten Sukukirja I (1988) ja II (2010)
Hankasalmen Kauppisten Sukukirja (2004)
Skannaus Ylä-Savon Kauppisten sukukirjasta II:
_______________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"Mutta elän, vähän vieläkin, ihmeeksi myös psykiatri Linqvistin,
minä elän, kaiken läpäisin, ja anteeks jos niin tieteen häpäisin".
(Juha Vainio)
HisKikään ei tunne tapausta, vaikka koittaisi haarukoida noita lasten nimiä välittämättä (äidin nimestä) joka ei siis välttämättä ole tuo Eeva Juhontytär, koskapa asiaan ei ole vahvistusta. Paljonhan Hiskistäkin puuttuu seurakuntia joiden kirjoilta perheen luulisi löytyvän. Ongelmana vaan on tuo runsauden pula. Leppävirran seutu on yksi vaihtoehto. Kenties Kaavin ympäristö. Varsinkin jos vaimon sukunimi on Karttusia niin saisi suuntaa. Sittenhän on tietysti myös Rantasalmi. ja ovat tietenkin voineet tulla Iisalmen seurakuntaan tuolta Pohjanmaan kautta vaikkapa vaan koukaten. Eipä oikein mitään kannata vielä sulkea pois.
Mutta ajan kanssa nuo asiat tuppaa selviämään.:cool:
Tapani Kovalaine
28.05.13, 09:34
Oli se oman aikansa ihan mukava tapaus tuo Juho Kauppinen 1758 ja vaimonsa 1756. Mutta kun koukeroista käsialaa rippikirjassa suurennetulla näytöllä lukee, niin selvästikin Viita 3:een muuttivat anopin kera asumaan ja siellä Juhon vaimo Margareta Gröndahl kuoli 1787 ja anoppi Marketta Lukkarinen 1792.
Tämä Juho Kauppinen 1758 ei suinkaan avioitunut Margareetta Rytkösen kanssa, vaan suunnilleen vuoden 1789 lopussa Maria Kasurisen 1763 kanssa ja he asuivat Viita 3:ssa ohi vuoden 1793.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1787-1792_tk1444-1445/501.htm
Nerkoo 3:sta (digi 210) seuraavana olisin valmis löytämään Margareetta Juhontytär Rytkösen, joka heti kohta ripille päästyään muutti Pohjanmaalle ja on hyvinkin voinut löytää sieltä puolisoksi Juho Kauppisen.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1780-1786_tk1444/210.htm
Oli se oman aikansa ihan mukava tapaus tuo Juho Kauppinen 1758 ja vaimonsa 1756. Mutta kun koukeroista käsialaa rippikirjassa suurennetulla näytöllä lukee, niin selvästikin Viita 3:een muuttivat anopin kera asumaan ja siellä Juhon vaimo Margareta Gröndahl kuoli 1787 ja anoppi Marketta Lukkarinen 1792.
Tämä Juho Kauppinen 1758 ei suinkaan avioitunut Margareetta Rytkösen kanssa, vaan suunnilleen vuoden 1789 lopussa Maria Kasurisen 1763 kanssa ja he asuivat Viita 3:ssa ohi vuoden 1793.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1787-1792_tk1444-1445/501.htm
Nerkoo 3:sta (digi 210) seuraavana olisin valmis löytämään Margareetta Juhontytär Rytkösen, joka heti kohta ripille päästyään muutti Pohjanmaalle ja on hyvinkin voinut löytää sieltä puolisoksi Juho Kauppisen.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1780-1786_tk1444/210.htm
Hei,
Laitoin liitekuvana Ahlstrandin Ylä-Savon Kauppisten sukukirja I perheen 216
Jussi Pekanpoika Kauppinen on vihitty numerona 46 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5498&pnum=65) Margareta Gröndahlin kanssa Iisalmen msk:ssa 22.12.1782 .
Tuo näkyy vain jäsenille, mutta kaikkihan tietenkin sellaisia ovatkin:p:
Pariskunnalle löysin HisKistä allaolevat lapset. Annalle on siellä merkitty äidiksi Margareta Pitkänen, jonka ikämerkintä käy yhteen vihityn Margaretan kanssa.
Elisabeth http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1649735
Anna http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1650149
Näiden mukaan tuo Ahlstrandin kirjan tiedot pitänevät tämän perheen osalta paikkansa?? Kuolinaikojansa en edes yritä tarkistaa. Tämä perhe päättyi tähän.
_______________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Ennen vanhaan sattui ja tapahtui. Nykyään ei tapahdu,mutta jokapaikkaan sattuu kyllä
Res.karl johan Caupin ja Marg. Grön kerrotaan vihityn Iisalmen Jokelassa 22.12.1782. Mutta siinä ei ole mainintaa syntymäajoista, eikä nimi ole Gröndahl.. Tosin Hiski johdattelee pariskunnan näille sivuille, mutta kysymyksiä jää, kun noita Kauppisen Jusseja on joka kulmalla.. Ja onko Grön, sama kuin Gröndahl tai Rytkönen.. Taisivat kirjurit tehdä meille kiusaa.. Tapanin mainitsema Kasurinen sopisi v.1790 syntyneen Johanin äidiksi vuosilukujen perusteella.. Taitaa olla töitä vielä tämän asian kanssa, mutta haasteissahan tämän harrastuksen kiinnostavuus piileekin.
Tapani Kovalaine
28.05.13, 14:27
... Taitaa olla töitä vielä tämän asian kanssa, mutta haasteissahan tämän harrastuksen kiinnostavuus piileekin.
Haasteita juuri piisaa ja paljon! Eikös meillä ole ihan selvä bongaus lastenkirjasta ja rippikirjasta, joista käy ilmi, että Iisalmen pastoraatin nro 34 torpparista on kyse kun Jussi Kauppisesta 1762 on kyse.
Tietenkin tuo sivu 159 puutuu välistä ja sieltä vanhan rippikirjan puolelta pariskunta on tullut. Ei kellään sattuis olemaan tuota puuttuvaa sivua? :) Lastenkirjaan ei mielestäni olisi laitettu 1790 syntyneen Juho Kauppisen äidiksi Margareetta Rytköstä, jos hän ei olisi ollut pojan äiti.
Mitä enää puuttuu: Iisalmeen muuttaneet ennen vuotta 1807, Iisalmen syntyneet 1762 ja 1764, Iisalmen rippikirjan 1807-1815 sivu 159, jne...
Juha Rönkkö
28.05.13, 14:44
Res.karl johan Caupin ja Marg. Grön kerrotaan vihityn Iisalmen Jokelassa 22.12.1782. Mutta siinä ei ole mainintaa syntymäajoista, eikä nimi ole Gröndahl.. Tosin Hiski johdattelee pariskunnan näille sivuille, mutta kysymyksiä jää, kun noita Kauppisen Jusseja on joka kulmalla.. Ja onko Grön, sama kuin Gröndahl tai Rytkönen.. Taisivat kirjurit tehdä meille kiusaa.. Tapanin mainitsema Kasurinen sopisi v.1790 syntyneen Johanin äidiksi vuosilukujen perusteella.. Taitaa olla töitä vielä tämän asian kanssa, mutta haasteissahan tämän harrastuksen kiinnostavuus piileekin.
hieman valaisua asiaan.
Margareta Gröndahl s.1755 on Johan Gröndahlin (eli Pitkäsen) ja Margareta Lukkarisen tytär. kuten seuraavista linkeistä voidaan todeta. http://kotisivu.suomi.net/picea/sotilas/iisalmi/iisalmi_94.html ja rippikirjasta mm tässä (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5822529&kuvanumero=82&ay=931690&sartun=96103.KA&atun=223700.KA&amnimeke=Iisalmen+maaseurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=%0ARippikirjat+1780-1785+%28I+Aa%3A7%29%0A&ay2=104488) mainitaan myös Johan Kauppinen syntymä vuodella 1758.
Sitäpä en osaa sanoa kuinka nämä liittyvät edellisissä viesteissä mainittuihin:confused:
Res.karl johan Caupin ja Marg. Grön kerrotaan vihityn Iisalmen Jokelassa 22.12.1782. Mutta siinä ei ole mainintaa syntymäajoista, eikä nimi ole Gröndahl.. Tosin Hiski johdattelee pariskunnan näille sivuille, mutta kysymyksiä jää, kun noita Kauppisen Jusseja on joka kulmalla.. Ja onko Grön, sama kuin Gröndahl tai Rytkönen.. Taisivat kirjurit tehdä meille kiusaa.. Tapanin mainitsema Kasurinen sopisi v.1790 syntyneen Johanin äidiksi vuosilukujen perusteella.. Taitaa olla töitä vielä tämän asian kanssa, mutta haasteissahan tämän harrastuksen kiinnostavuus piileekin.
Hei,
Tuolla olevassa vihittyjen (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5498&pnum=65) luettelossa mainitaan Jussi Pekanpoika Kauppisen puolisona Margareta Gröndahl. Laitoin asiasta liitekuvan koska voi olla ettei kaikki näe sitä antamastani linkistä.
Tuossa on Ahlstrandin antamaa selvennystä perhetauluihin:
Perhetauluissa on ensin sen järjestysnumero, seuraavaksi suluissa sen perhetaulun numero, josta kyseinen Kauppinen on lähtöisin, kolmantena on sukupolven numero, sitten perheenpään etunimi ja patronyymi, sen jälkeen syntymäaika ja kuolinaika- Ensimmäinen rivi päättyy tietoon perheen pään kotitilasta, tai tilasta mille hänen vanhempansa on viimeksi kirjattu ennen hänen syntymäänsä. Seuraavilla riveillä on mainintoja hänen mahdollisista muutoistaan- Seuraavaksi on vaimon sukunimi tai jos hänkin on syntyjään Kauppisia, niin tähän on kirjoitettu sen perhetaulun numero, josta hän on lähtöisin. Sen jälkeen tulee vaimon etunimi, syntymäaika ja kuolinaika sekä vihkimäaika ja lopuksi maininta kotitilasta. Seuraavilla riveillä on tietoja lapsista ja lopuksi muuta tietoa.
*
Perhetauluissa on syntymäajan kohdalla joskus viiva vuosiluvun edellä. Tämä tarkoittaa, että kyseinen henkilö on syntynyt viimeistään tuona vuonna. Kuolinajan kohdalla viiva vuosiluvun perässä tarkoittaa, että kyseinen henkilö on kuollut aikaisintaan tuona vuonna.
_______________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Ennen vanhaan sattui ja tapahtui. Nykyään ei tapahdu,mutta jokapaikkaan sattuu kyllä
Iisalmen lastenkirja Pastoratet ja sivu 904 on kyllä aika kiistaton . Siinä Johanilla on vaimona Margareta Rytkönen ja ovat saanet poika Johanin - 12.11.1790. Siinä se on ja ymmärsin että Risto, kuten minäkin olimme aiemmin ymmärtäneet syntymäpäiväksi 2.11. Mutta luku kyllä on harvinaisen selvästi 12.11.1790.
hieman valaisua asiaan.
Margareta Gröndahl s.1755 on Johan Gröndahlin (eli Pitkäsen) ja Margareta Lukkarisen tytär. kuten seuraavista linkeistä voidaan todeta. http://kotisivu.suomi.net/picea/sotilas/iisalmi/iisalmi_94.html ja rippikirjasta mm tässä (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5822529&kuvanumero=82&ay=931690&sartun=96103.KA&atun=223700.KA&amnimeke=Iisalmen+maaseurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=%0ARippikirjat+1780-1785+%28I+Aa%3A7%29%0A&ay2=104488) mainitaan myös Johan Kauppinen syntymä vuodella 1758.
Sitäpä en osaa sanoa kuinka nämä liittyvät edellisissä viesteissä mainittuihin:confused:
Hei,
Kyllä Sinä Juha olet aivan oikeassa. Siinä on sama pariskunta kuin jo useamman kerran mainitsemassani sukukirjan taulussa 216: Jussi Pekanpoika Kauppinen, s. 1758 ja hänen 22.12.1782 vihitty vaimonsa Reetta Gröndahl, s. 1756.
Epäilijöiden kannattaa vielä kerran katsoa tuo pariskunnan vihkiminen, jota olen myöskin näytellyt linkkinä ja liitteenä. Täällä on väitetty, että morsiamen sukunimi olisi ollut Gröhn. Niinhän siinä ensimmäisellä rivillä lukeekin, mutta toisella rivillä lukee selvästi dahl. Kahdella rivillä siinä on sulhasenkin tiedot.
Minä jouduin tällaiseen väittelyyn ihan vaan ainoastaan siksi kun vastasin täällä tehtyyn kysymykseen. En jatka tällaista debattia tämän pitemmälle varsinkaan kun tämä ei kuulu minun tutkimuksiini mitenkään.
______________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Ennen vanhaan sattui ja tapahtui. Nykyään ei tapahdu,mutta jokapaikkaan sattuu kyllä
Tapani Kovalaine
28.05.13, 20:48
Haasteita juuri piisaa ja paljon! Eikös meillä ole ihan selvä bongaus lastenkirjasta ja rippikirjasta, joista käy ilmi, että Iisalmen pastoraatin nro 34 torpparista on kyse kun Jussi Kauppisesta 1762 on kyse.
Tietenkin tuo sivu 159 puutuu välistä ja sieltä vanhan rippikirjan puolelta pariskunta on tullut. Ei kellään sattuis olemaan tuota puuttuvaa sivua? :) Lastenkirjaan ei mielestäni olisi laitettu 1790 syntyneen Juho Kauppisen äidiksi Margareetta Rytköstä, jos hän ei olisi ollut pojan äiti.
Mitä enää puuttuu: Iisalmeen muuttaneet ennen vuotta 1807, Iisalmen syntyneet 1762 ja 1764, Iisalmen rippikirjan 1807-1815 sivu 159, jne...
Ei löydy sivua 159 rippikirjan 1807-1815 kohdalta, mutta löytyypä tuo sivu rippikirjan 1816-1826 joukosta (digi 707). Kyseessä on pastoraatin torppari 34 ja hän on Juho Kauppinen. Sivua voi tulkita lastenkirjan sivun 904 antamaa taustaa vasten. Voisi tulkita vaikkapa näin: Juho Juhonpoika Kauppinen on syntynyt 12.11.1790 ja on päässyt 1809 ripille. On sitten mennyt rengiksi Ollikkalan kylään Antti Väisäsen taloon.
Digi 707: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/707.htm
Mutta milloin torppari Juho Kauppinen ja vaimonsa Margareetta Rytkönen tulivat pastoraatin torppaan nro 34? Se tieto tarvittaisiin. Sivun 159 aukeaman oikea puoli ei koske sivua 159. Kauppiset muuttivat jo 1817 Neronniemi 1:een, digi 306.
On aikamoinen sattuma, että eräs Juho Kaikkonen syntyi 12.11.1790 Iisalmen pastoraatissa (digi 15 lk 1780-1785). Hänen isänsä oli Juho Kaikkonen ja äiti Margareetta Ryhänen. Tämä Juho oli päivälleen saman ikäinen kuin Juho Kauppinen. Mutta kuoli 68 vuoden iässä 1858 pastoraatissa ja häntä ei voida tyrkätä ottolapseksi Kauppisen perheeseen...
Juha Rönkkö
28.05.13, 21:13
Ei löydy sivua 159 rippikirjan 1807-1815 kohdalta, mutta löytyypä tuo sivu rippikirjan 1816-1826 joukosta (digi 707). Kyseessä on pastoraatin torppari 34 ja hän on Juho Kauppinen. Sivua voi tulkita lastenkirjan sivun 904 antamaa taustaa vasten. Voisi tulkita vaikkapa näin: Juho Juhonpoika Kauppinen on syntynyt 12.11.1790 ja on päässyt 1809 ripille. On sitten mennyt rengiksi Ollikkalan kylään Antti Väisäsen taloon.
Digi 707: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/707.htm
Mutta milloin torppari Juho Kauppinen ja vaimonsa Margareetta Rytkönen tulivat pastoraatin torppaan nro 34? Se tieto tarvittaisiin. Sivun 159 aukeaman oikea puoli ei koske sivua 159. Kauppiset muuttivat jo 1817 Neronniemi 1:een, digi 306
Taitaapi kyseinen sivun puolisko löytyä tuosta 1807-15 kirjasta "digi 169" mutta ei tuo lisä tietoa kovinkaan paljon.
< Minulla tämänlaista. TeroKK, ole kriittinen taulun 4 Juho Kauppisen vanhempiin. Ovat pirullisia seurattavia. Katsele lähdeviitteitä, tee omat johtopäätöksesi. >
Minulla taas tällaista - suurin piirtein samaa joitakin päivyksiä eri tavalla!
Varpainen lienee oikeastaan Varpanen. Itse käytän Savon puolella Johanista mieluummin Juhania tai Jussia, kun taas Hämeen puolessa hän on todella Juho. Osa noista Johaneista ovat kastetuissa itse asiassa Johanneksia.
Liite punaisella takaisin muutamalla Sidonian, jolle en tiedä suomalaista nimeä, sukulaisella höystettynä. Koska kaikki tiedot ovat aina tarkennetussa käsittelyprosessissa, niin mitään lopullistahan ei koskaan tulekaan varmuudella!
Tutkimisen iloa
Juha Rönkkö
28.05.13, 23:51
Tässäpä Jullelle Paavo Sakarinpoika Nousiaisen kastetiedot rivi 79 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7231160&kuvanumero=166&ay=2167062&sartun=273556.KA&atun=223700.KA&amnimeke=Iisalmen+maaseurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=%0ASyntyneiden+ja+kastettujen+luettelot+180 5-1821+%28I+Ca%3A3%29%0A&ay2=115333)
Tapani Kovalaine
29.05.13, 09:21
Iisalmen lastenkirja Pastoratet ja sivu 904 on kyllä aika kiistaton . Siinä Johanilla on vaimona Margareta Rytkönen ja ovat saanet poika Johanin - 12.11.1790. Siinä se on ja ymmärsin että Risto, kuten minäkin olimme aiemmin ymmärtäneet syntymäpäiväksi 2.11. Mutta luku kyllä on harvinaisen selvästi 12.11.1790.
Kun tarpeeksi tarkkaan katselee Iisalmen pastoraatin kohdalta rippikirjaa vuosilta 1787-1792 ja sivua 525 (digi 529), niin sieltähän löytyy:
Haudankaivaja, torppari Pekka Putkonen 1759, vaimonsa Katariina Oikarinen 1763 ja mylläriveli Arvid Putkonen 1761 (epäs. vuosi).
Löytyy myös Juho Kauppinen s. 1762 ja vaimonsa Margareetta Rytkönen s. 1764. He ovat tulleet ilmeisesti nuorena pariskuntana pastoraatin torppariksi vuonna 1789. Ovat käyneet ripillä 5.11.1789 ja huomion arvoisesti 13.11.1790, jolloin heillä on ollut yhden päivän ikäinen poika Juho Kauppinen kenties mukanaan. Arvid Putkosen kanssa ovat käyneet kirkossa 16.5.1790 samalla kertaa.
Digi 529: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1787-1792_tk1444-1445/529.htm
< Tässäpä Jullelle Paavo Sakarinpoika Nousiaisen kastetiedot rivi 79 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7231160&kuvanumero=166&ay=2167062&sartun=273556.KA&atun=223700.KA&amnimeke=Iisalmen+maaseurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=%0ASyntyneiden+ja+kastettujen+luettelot+180 5-1821+%28I+Ca%3A3%29%0A&ay2=115333) >
Kiitos!
Olenkin vähän ihmetellyt, kun ei löydy Iisalmesta eikä Pielavedeltä, mutta näyttäisi SSHY:ltä puuttuvan nuo neljä viimeistä:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0
Kiitoksin
Juha Rönkkö
29.05.13, 12:12
< Tässäpä Jullelle Paavo Sakarinpoika Nousiaisen kastetiedot rivi 79 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7231160&kuvanumero=166&ay=2167062&sartun=273556.KA&atun=223700.KA&amnimeke=Iisalmen+maaseurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=%0ASyntyneiden+ja+kastettujen+luettelot+180 5-1821+%28I+Ca%3A3%29%0A&ay2=115333) >
Kiitos!
Olenkin vähän ihmetellyt, kun ei löydy Iisalmesta eikä Pielavedeltä, mutta näyttäisi SSHY:ltä puuttuvan nuo neljä viimeistä:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0
Kiitoksin
Juu SSHY:ltä puuttuu tuo 1800 luku paitsi että, nyt kun katsoin niin on näköjään ilmestynyt 1873-92 kastetut ja ovat vissiin olleet jo hyvän aikaa siellä, eikä tämä puusilmä ole huomannut:confused:. Mahtava homma kiitokset skannaajalle päsee tarkistelemaan noita toisinaan hyvinkin hankalasti lasten kirjoista luettavia syntymä aikoja. :D:
< Mutta milloin torppari Juho Kauppinen ja vaimonsa Margareetta Rytkönen tulivat pastoraatin torppaan nro 34? Se tieto tarvittaisiin. Sivun 159 aukeaman oikea puoli ei koske sivua 159. Kauppiset muuttivat jo 1817 Neronniemi 1:een, digi 306. >
Oikea päiväys lastenkirjassa näyttää todella olevan 12.11.1790, vaikka ensimmäisessä rippkirjassa ykkönen näyttää jäävän pystyviivaan. Renki Juhani Kauppisen ja hänen vaimonsa Anna Kristiina Bergman / Leväsen merkinnöistä en tahdo saada selvää, mutta he ainakin näyttävät muuttavan Ollikkala kahteen tai sitten yhteen. Naimisiin mentyään he asettuvat Anna kuolemaan asti Ollikkala kahteen. Neronniemi 1 kohdalla tarkoitat varmaan Juhanin vanhempia Juhania ja Markettaa?
Harvinaisen epäselviä ja haaleiat tai tummia merkintöjä nuo RK 1805-16 ja 1817-27 merkinnät uusine ja vanhoine kirjoineen sekä mukana vielä RK 1807-16, josta Bergmanin perhe kyllä löytyy.
Tutkimisiin
< Oikea päiväys lastenkirjassa näyttää todella olevan 12.11.1790, vaikka ensimmäisessä rippkirjassa ykkönen näyttää jäävän pystyviivaan. Renki Juhani Kauppisen ja hänen vaimonsa Anna Kristiina Bergman / Leväsen merkinnöistä en tahdo saada selvää, mutta he ainakin näyttävät muuttavan Ollikkala kahteen tai sitten yhteen. Naimisiin mentyään he asettuvat Anna kuolemaan asti Ollikkala kahteen. Neronniemi 1 kohdalla tarkoitat varmaan Juhanin vanhempia Juhania ja Markettaa?
Harvinaisen epäselviä ja haaleiat tai tummia merkintöjä nuo RK 1805-16 ja 1817-27 merkinnät uusine ja vanhoine kirjoineen sekä mukana vielä RK 1807-16, josta Bergmanin perhe kyllä löytyy. >
Näyttää löytyvän vielä kolmaskin osoitus papin lukihäiriöstä tältä sivulta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinlahti/rippikirja_1843-1852_tk1395-1396/128.htm
21.11.1790, josta löytyy onneksi Juhanin poika Johanneskin 24.4.1820, kuten myös kolmas Johan 20.8.1789, jonka kuulumista sukuun en hahmota.
Mutta kyllä tuo on se renki ja torppari Juhani, joka on kuollut 28.12.1852 ja oli naimisissa Anna Bergmanin kanssa ja luovuttanut näköjään torpan pojalleen Johannekselle, s. 1820.
Tutkimisiin
Tapani Kovalaine
30.05.13, 19:49
Hieman otsikon aihetta sivuten kyselisin, että mistähän pitäjästä kannattaisi seuraavaa (esi isäni) perhettä alkaa etsimään? Ei siis löydy Iisalmesta 1700-luvun kirjoista. Leppävirraltakaan en äkkiseltään yhyttänyt, joten pienet vihjeetkin otan kiitollisena vastaan
Pekka Kauppinen
s. 1742
k. 15.8.1814 Iisalmi
torppari
Lähteet: Iisalmi, Rk 1805-1815 s.147, Lk 1790-1826 s.140
Puoliso 1.
Eeva Juhontytär (Karttunen)?, s. 1752
Lapset:
1. Maria Kauppinen, s. 1779 , k. 5.11.1814 Iisalmi
2. Anna Reeta Kauppinen, s. 1780 , k. 21.3.1846 Iisalmi, Rutakko
3. Pekka Kauppinen, s. 1782
4. Heikki Kauppinen, s. 1784
5. Antti Kauppinen, s. 1790
Ettäkö Eeva Juhontytär Karttunen? Kyllä sukunimi Karttunen on selvästi näkyvissä lastenkirjassa. Mutta, mutta. Juho Karttusia on Hiskin kautta löydettävissä vuoteen 1752 mennessä hyvin vähän. Kiteelle muutti Liperistä Juho Salomonpoika Karttunen s. 1695 sotilaaksi ja hän avioitui 1728 Anna Makkosen kanssa, mutta tämä Juho kuoli sodassa 1742.
Liperissä vihittiin 1750 Juho Yrjönpoika Karttunen s. 1731 outokumpulaisen Kaarina Matintytär Huttusen kanssa ja tämän perheen lapsista saattaisi jotain löytyäkin. Liperissä syntyi 1756 Eeva Sipontytär Karttunen ja hänen veljensä Sipo Karttunen 1745 muutti sittemmin Iisalmeen. Sisko Eeva avioitui Lauri Räisäsen kanssa ja he muuttivat Joensuuhun.
Ylen hankala tapaus löydettäväksi tuo Pekka Kauppinen s. 1742 rk.
Juha Rönkkö
30.05.13, 20:40
Ettäkö Eeva Juhontytär Karttunen? Kyllä sukunimi Karttunen on selvästi näkyvissä lastenkirjassa. Mutta, mutta. Juho Karttusia on Hiskin kautta löydettävissä vuoteen 1752 mennessä hyvin vähän. Kiteelle muutti Liperistä Juho Salomonpoika Karttunen s. 1695 sotilaaksi ja hän avioitui 1728 Anna Makkosen kanssa, mutta tämä Juho kuoli sodassa 1742.
Liperissä vihittiin 1750 Juho Yrjönpoika Karttunen s. 1731 outokumpulaisen Kaarina Matintytär Huttusen kanssa ja tämän perheen lapsista saattaisi jotain löytyäkin. Liperissä syntyi 1756 Eeva Sipontytär Karttunen ja hänen veljensä Sipo Karttunen 1745 muutti sittemmin Iisalmeen. Sisko Eeva avioitui Lauri Räisäsen kanssa ja he muuttivat Joensuuhun.
Ylen hankala tapaus löydettäväksi tuo Pekka Kauppinen s. 1742 rk.
Jotenkin minulla on sellainen kutina, että jäljet toisivat heidät Pohjanmaalta Iisalmelle, koskapa rippikirjaan Eeva oli merkitty ilman sukunimeä. sieltäkään Hiski ei tosin tunne lapsia eikä vihkitietoja parille Pekka X ja Eeva Juhontytär, mutta paljon tosin puuttuu Hiskistäkin noita kirjoja. Pitäisi vaan alkaa käymään seurakuntien kirjoja läpi 1700-luvun lopulta, josko jostakin tärppäisi
Tässä vielä kesäistä pähkinää purtavaksi. Löytyykö Johan Kauppiselle
Tässä vielä sukujuontoa jos helpottaa "tietäjiä"
Isäni erkki aatos kalervo s. 22.01.1941
k-.28.4.2003 Aitini os. Kaikkonen s 08.01.1942
Isäni isä Eero s .24.09.1909 k28.8.1940 isäni Aiti Tyyne loviisa os. Sonninen s. 11.12.1911 k.
1.11.1992, Eeron isä Risto Kauppinen s. 3.3.1885 k. 24.9.1929 vaimo Hulda os Paakkinen s. 306.1889 k. 12.9.1911 Riston isä
Samuel(Samuli) Kauppinen s. 17.3.1855 k. 2.4..1818 vaimo Valborg os Korhonen s. 10.04.1852 k. 29.09.1905 Samulin isä Risto(Christer) Kauppinen s. 19.12.1824 k. 12.5.1901 vaimo Sidonia os Nousiainen s. 31.12.1823 k.10.3.189 1 Riston isä Johan Kauppinen s. 02.11.1790 k. 28.12.1852 Vaimo Anna os Bergman s. n. 1797 k.21.07.1833 Johanin isä Johan s. 1.2.1790 k. Vaimo Anna s.1797 k. 21.7.1833 johanin isä johan s.1762 k. 4.3.1828 vaimoMargareta s (Gröndahl/Rytkönen)1764 k. 19.08.1819
< Tässä vielä kesäistä pähkinää purtavaksi. Löytyykö Johan Kauppiselle
< Samulin isä Risto(Christer) Kauppinen s. 19.12.1824 k. 12.5.1901 vaimo Sidonia os Nousiainen s. 31.12.1823 k.10.3.189 1 Riston isä Johan Kauppinen s. 02.11.1790 k. 28.12.1852 Vaimo Anna os Bergman s. n. 1797 k.21.07.1833 Johanin isä Johan s. 1.2.1790 k. Vaimo Anna s.1797 k. 21.7.1833 johanin isä johan >
Tässä täytyy olla jotain häikkää, koska isät samaa sukupolvea iältään ja isät ja vaimot näyttää samoilta?
Tarkastelemisiin
Eipä siinä muuta häikkää, kuin yksi Johaneista vaimoineen on lipsahtanut kahteen kertaan. Noita Johaneja kun näyttää piisaavan. Etsisin tuolle 1762 syntyneelle Jussille kuitenkin Pekkaa isäksi, kun Hiskissä mainitaan hänet "Johan Petri" nimellä. Olisihan tuo jo kohtullista tutkijan kannalta, jos tulisi joku muu etunimi vihdoin vastaan... Ihan tarpeeksi ongelmatapaus on kuitenkin..
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.