Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Krister Asikainen kahdesti naimisissa
Savon Asikainen-Aschan-suvun kantaisä ratsumestari Krister Asikainen näyttää olleen kahdesti naimisissa. Krister Asikaisen ura on setvitty ammoin Genoksen sivuilla:
http://www.genealogia.fi/genos/43/43_89.htm
Oheisessa Hollolan tuomiokunnan tuomiokirjassa mainitaan, että ratsumestari Krister Asikaisen häitä juhlittiin Padasjoella 24.7.1653:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735051
marko penttinen
24.06.13, 13:40
Terve
Mitähän tuossa tarkemmin sanotaan suomeksi. Olen itse tutkinut oman pappani tarinaa perinpohjin ja minulla on myös Kristopher Assikaisen allekirjoituskin.
Juttu referoidaan yksityiskohtaisesti Olli Matikaisen väitöskirjassa Verenperijät : Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä Suomessa 1500-1600-luvulla ss. 62-63. Juttu ei liity varsinaisesti itse Asikaiseen, vaan kyse on tapahtumasarjasta, joka sattui hänen häissään: Pehr Ållongren oli ampunut Johan Bomgartenia. Nähdäkseni ratsumestarin tai vaimonsa mahdollisista sukulaisuussuhteista ei sanota mitään.
Liittyykö Pieksämäen noin vuonna 1706 syntynyt Staffan Grelsson Asikainen jotenkin tähän sukuun?
Olen jo vuosia etsinyt Staffanin isää Grelsiä (Gregorius), muttei ole osunut silmään. Onko kenellekkään tuttu?
marko penttinen
26.08.13, 10:57
Terve
Mikäli pappani Ossian Asikainen (1903-1988) on yhdistänyt oman pappansa juttuja oikein - olemme samassa suvussa. Vanaja 1 ja 2 (pieksämäki) kuuluivat myös hänen läänitykseen. Todisteita ei ole kuka on suvun suuri soturi, ei ainakaan ole muita löytynyt. Laita s-postia pokram69*hotmail.com, niin kerron lisää.
Lähetin sinulle sähköpostia, toivottavasti se tuli perille. Olen jossakin nähnyt tiedon, että Vanajan Steffan Asikaisen isä olisi ollut noin 1670 syntynyt Grels Asikainen ja tämän vaimo oli joku Manninen-sukuinen. En ole itse löytänyt tälle lähdettä, mutta mikä olisi sitten Grelsin suhde Asikaisiin. Hän olisi varmaankin Kristerin pojanpojan sukupolvea, mutta kuka olisi hänen isänsä. Klaus vai David Asikainen, vai joku täysin vieras henkilö?
Pikainen hypoteettinen tutkistelu toi esiin seuraavat asiat Stephan Grelsson Asikaisesta:
1) Hän oli syntynyt rippikirjojen mukaan noin 1706, ehkä jopa hivenen aikaisemmin todennäköisimmin Pieksämäen Vanajassa tai siellä hän ainakin asuu avioituessaan 1721 paikallisen Anna Påhlsdotter Mannisen kanssa. Annan isä Påhl Manninen vaikutti Vanajassa jo ennen Suurta nälänhätää 1600-luvun lopussa.
2) Pariskunnan lapset saavat mielenkiintoisia nimiä, ensiksikin parin esikoislapsi on nimeltään Klaus Asikainen (s. 1722) ja joukkoon mahtuu myöhemmin myös David (s. 1743 Vilhulassa) ja Krister (s. 1736 Vanajassa). Jo nämä kolme nimeä voisivat ainakin hypoteettisesti liittää Stephan Grelssonin ratsumestari Krister Asikaisen perhekuntaan. Saatikka vielä se, että hän vaikuttaa Pieksämäen Vanajassa, jossa Kristerillä oli todistetusti hallittavanaan kaksi verovapaata tilaa, jotka sittemmin periytyivät hänen pojalleen Davidille.
3) Stephan siirtyy sittemmin Pieksämäen Vilhulaan (noin 1730-luvun lopulla), jossa hänen vaimonsa Anna kuolee vuonna 1767. Stephan itse sinnittelee aina vuoteen 1785 asti, todennäköisemmin ollen jopa yli 90-vuotias.
4) Stephanin poika Johan Asikainen (s. 1733 Vanaja) avioituu sittemmin Christina Hedmanin kanssa (s. 1724), jonka isoisä oli todennäköisemmin majoittaja Henrik Hedman. Varmasti Christina isä oli ainakin Carl Henriksson Hedman, useastikin puitua Pieksämäen Hedman-sukua. Tavallaan eräänlainen pikkusäätyjen välinen avioliitto, johon voisi nyt ainakin idean tasolla vaikuttaa Stephanin periytyminen Krister Asikaisesta.
Vaan kuka oli miehiään Stephanin isä Grels (Gregorius) Asikainen? Jossakin ikivanhassa sukututkimuksessa olen nähnyt hänen syntymäajakseen arvioidun 1670-luvun, kuten edellisessä viestissäni totesin. Samassa tutkimuksessa hänen todettiin olleen talollinen(?) Pieksämäen Vanajassa, mutten ole tätä itse pystynyt varmistamaan. Vaimonsa olisi myös ollut nimeltään Manninen, joka voi olla sekaannus Stephanin vaimoon tai sitten vain looginen jatkumo - Vanajassa kun on asunut Mannisia jo vuosikausia.
Pieksämäen vanhimmassa rippikirjassa Pitkäsmäessä asuu muuan vanha Grels Asikainen ja vaimonsa Maria [Siatar, en saa sukunimestä selvää] (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=275&pnum=60, oikeanpuoleinen sivu ja suunnilleen sen keskivaihe). Hetimiten hänellä ei näytä olevan yhteyttä muihin sivulla oleviin henkilöihin, mutten ole myöskään pystynyt yhdistämään häntä Vanajan Stephaniin ja täten tämän isäksi, vaikkei Grels nyt ihan yleisimpiä nimiä 1700-luvun alussa olekkaan.
Jokatapauksessa, jos Grels Asikainen olisi Krister Asikaisen pojanpoika, kuka olisi hänen isänsä? Klaus vai David Asikainen? Davilla ei todistetusti ollut yhtään lasta, mutta toisaalta Klauksella ei tietojeni mukaan tiedetty olleen Grels-nimistä poikaa. Klaus ja David asuivat molemmat tietääkseni Mikkelissä, mutta Davidilla oli vielä 1670-luvulla isänsä saamat läänitykset Pieksämäen Vanajasta, josta loogisemmin hänen jälkeläisensä olisivat sinne myös päätyneet myöhemmin asumaan - joskaan tämän asian suhteen ei ole mitään varmuutta, varsinkin kun Davidin lapsia ei tunneta.
Toisaalta Stephan nimeää esikoisensa Klaus-nimellä, joka voisi viitata siihen, että Klaus olisi Stephanin isoisä - tai toisaalta vain sukulaisuuteen, sillä esiintyyhän sisarussarjassa myöhemmin myös Krister ja David...
David Asikainen näyttää avioituneen 1659 tai 1660 ja hän kuoli vuonna 1676, joten todennäköisesti hänelle on tässä välissä siunaantunut ainakin muutama lapsena kuollut jälkeläinen. Mutta elikö kukaan lapsista aikuiseksi on jo hankalampi kysymys. Vanaja-linkkien takia voisi olettaa, että Grels Asikainen olisi Davidin poika, mutta pikaisilla hauilla en löytänyt tähän todisteita - varsinkin kun koko Grels tuntuu olevan vähän ongelmallinen tapaus...
Davidin pojiksihan kaavailtiin myös Ashan-suvun kantaisiä, mutta heidänkin kohdallaan kysymys on yhtä hankala. Oliko Davidilla lapsia ollenkaan, mene ja tiedä...
Niin ja tämä Pitkäsmäen Grels Asikainen kuolee vuonna 1727 60-vuoden iässä. Näin ollen hän olisi syntynyt noin 1667 ja sopisi erinomaisesti sekä David että Klaus Asikaisen pojaksi ja myös täksi mainituksi Stephan Asikaisen isäksi. Se onkin sitten vaan toinen kysymys, onko kyseessä sama Grels. Todennäköisesti, vaan varmistavaa linkkiä en ole vielä löytänyt.
Eikä muita Grels Asikaisia kyllä alueella näytä silloin asuneen.
Grelsin hautausmerkintä vasemman sivun alimpana: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604772
Kuolinpaikkana taitaa olla Waniala (Vanaja?), vai luenko ihan väärin? Ja osaisiko joku kokeneempi tulkta Grelsin tittelin ja asiaan liittyvät päivämäärät. Taitavat mennä pyhimyspäivien puolelle, mutten tiedä niistä oikeastaan mitään.
Samaisella Pieksämäen Grels Asikaiselle syntyy 19.1.1712 poika Adam, jonka kastemerkintä löytyy Kangasniemen kirkonkirjoista, oikean sivun alemmassa osassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6317817
Siinä Grels Asikainen mainitaan nähdäkseni kerjäläiseksi Pieksämäen puolelta (ainakin sana alkaa tigar? tyyppisesti, tässäkin joku viisaampi voisi tulkita tittelin ruotsiksi).
Näissä tapauksissa on todennäköisesti kyse samasta Grelsistä, joka köyhyydessäänkin sopii hyvin Krister Asikaisen kurjuudeen täyttämään perhepiiriin.
Vaan sitten huomasin toisen mielenkiintoisen asian. Nimittäin Iisalmen tuomiokirjamerkinnöissä näytetään mainitsevan jotakuta Grels Asikaista varsin tiuhaan 1690-luvun lopulla. Yhdessä merkinnässä tämä Grels mainitaan löysä Karl Matz Asikaisen veljeksi. Toisaalta myös Kuopiossa syntyy 1681 Nils Asikaiselle poika Grels. Voi olla, että Iisalmen ja Kuopion Grelsit liittyvät toisiinsa ja eivät liity mitenkään eteläisemmän Savon Grels Asikaiseen, joka nyt aika varmasti oli 1660 tai 1670-luvun lapsia. Nämä Grelsit eivät varmaankaan liity tapaukseen - ainakaan näin pikaisesti tulkiten.
Ja löytyihän se Grels Asikainen ja vaimonsa Margareta Mannitar Pieksämäen vanhimmasta rippikirjasta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589158
Lapsia näyttää olleen Staffan (s. noin 1706, joskin todennäköisemmin jo 1705 tai aiemmin), Pehr (s. rippikirjaan merkitystä iästä päätellen 1706), Judith (s. 1704, joskin ikä yliviivattu), Påhl (s. noin 1710), Matts (s. noin 1712) ja tytär, jonka nimi alkaa L:llä (s. noin 1713). Lydia, ehkä?
Tein myös aika erikoisen huomion. David Asikaisen vaimohan oli Anna Udnie, ja hänen sisarensa Kristina Udnie oli aviossa Gabriel Arctopolitanuksen kanssa. Heidän poikansa oli, yllätys yllätys, Grels Arctopolitanus: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3374
Eihän tämä sinänsä mitään tarkoita, mutta kun hypoteettisesti laskeskellaan yhteen Asikaisten oleskelu Vanajassa ja nimi Grels Udnien sukupiirissä, on varsin todennäköistä, että Grels Asikainen oli David Asikaisen ja Anna Udnien vuonna 1667 syntynyt poika. Ja onhan lapsissa toki myös mm. Pehr (Peter), joka sopisi Anna Udnien isän kautta sukupiirin nimeksi. Emme myöskään voi olla varmoja, kuinka moni lapsista oli kuollut jo pienenä, sukupiiriin liittyviä nimiä on siis perjaatteessa voinut olla enemmän.
Grels oli mitä varmimmin Krister Asikaisen lapsenlapsi. Lasketaan nyt yhteen ne seikat, jotka tukevat Davidin isyyttä ja sitten Klausin isyyttä. Ensiksi David:
1) Grels Asikainen vaikutti Pieksämäen Vanajassa, joka oli David Asikaisen hallinnassa isänsä kuoleman jälkeen.
2) David Asikaisen vaimon sisarenpoika on nimeltään Grels (Gregorius).
3) Steffan Asikainen nimesi aikanaan yhden pojistaan Davidiksi ja yhden tyttären Annaksi. Tämä tosin on puolustava seikka myös Klausin isyyttä pohtiessa.
Sitten Klaus:
1) Steffan Asikainen nimesi esikoispoikansa(!) Klaus-nimellä. Toisaalta emme tiedä Klausin vaimon nimeä ja toisaalta hänellä oli myös David-niminen poika. Perustelevia syitä on Klausin kohdalla vähemmän, mutta esikoispojan nimeäminen Klausiksi on sinänsä merkittävä sekundääritodiste.
Bodniemi37
29.08.13, 12:58
Juttu referoidaan yksityiskohtaisesti Olli Matikaisen väitöskirjassa Verenperijät : Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä Suomessa 1500-1600-luvulla ss. 62-63. Juttu ei liity varsinaisesti itse Asikaiseen, vaan kyse on tapahtumasarjasta, joka sattui hänen häissään: Pehr Ållongren oli ampunut Johan Bomgartenia. Nähdäkseni ratsumestarin tai vaimonsa mahdollisista sukulaisuussuhteista ei sanota mitään.
Ratsumestarista en tiedä, mutta G. Lutherin ja U. Asikaisen artikkelissa (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_89.htm) Asikainen - Aschan 2. Savon Aschan-suvun alkujuurien etsintää mainittu, Mikkelin kirkonkylässä asunut Petter Asikainen näyttää olleen Hans Bomgårdin lanko, ks. ylioppilasmatrikkelin hlö 1697 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1697), viittauksia:
"KA mf. ES 1840 (jj 28) Ruokolahden käräjät 21.–22.2.1693 s. 21 (Befallningzmans Sahl: Hans Bohmgardz [Brahelinnan läänitysvouti Hans Bomgård, † 1678] Enckia hust: Catharina Hermainen (katso 350 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=350)) läth igenom sin hijt skickade laga Fullmächtige S:r Magnus Hvenman 2075 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2075) påminna Rätten om Uthslag utj dhen här incaminerade och utj sidstweekne till detta Tinget opskutne Saken, Angående 537 D:r Kopp:r m:tz Capitahl, som hoon lijkmätigt Obligation hafwer af Sahl: Kyrckioheerdens Hanstenij Ärfwingar att fordra, wahrandes dhe samma nu uppå föregången laga Stämbningh wed handen, såssom Cappellanen i Wijborgz Sockn Wyrdige och Wähllärde H:r Jahan Rohjanus 2764 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2764) på dhen Omyndige Såhnens wägnar af Sahl: Kyrckioheerdens Arfwingar, och ber:de Kyrckioheerdes Måg, Wyrdige och Wähllärde H:r Simon Kexlerus på sin hustros och Omyndige Swägerskas wägnar ... omtahlde Giäldh blifwit giordh dhen tijden då Sahl: Bohmgardh hafft Sahl: Kyrckioheerdens Hanstenij Syster till Ächta som warit Bohmgardz första hustro, effter hwilcken nu inga Barn finnes utj lijfwet, dy haar Kyrckioheerden förmehnt sigh wara närmare, att taga Arff effter sin Syster, än dhen senare Bohmgardz hustro och nu wahrande Änckia),"
G. Lutherin ja U. Asikaisen artikkelista käy ilmi, että Petter Asikaisen puoliso oli kirkkoherra Anders Hansteniuksen Margareta-niminen sisar, joka leskeksi jäätyään meni naimisiin Sulkavan nimismiehen Nils Olofinpoika Rohianuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2989) kanssa.
Terveisin,
Ratsumestarista en tiedä, mutta G. Lutherin ja U. Asikaisen artikkelissa (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_89.htm) Asikainen - Aschan 2. Savon Aschan-suvun alkujuurien etsintää mainittu, Mikkelin kirkonkylässä asunut Petter Asikainen näyttää olleen Hans Bomgårdin lanko, ks. ylioppilasmatrikkelin hlö 1697 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1697), viittauksia:
"KA mf. ES 1840 (jj 28) Ruokolahden käräjät 21.–22.2.1693 s. 21 (Befallningzmans Sahl: Hans Bohmgardz [Brahelinnan läänitysvouti Hans Bomgård, † 1678] Enckia hust: Catharina Hermainen (katso 350 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=350)) läth igenom sin hijt skickade laga Fullmächtige S:r Magnus Hvenman 2075 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2075) påminna Rätten om Uthslag utj dhen här incaminerade och utj sidstweekne till detta Tinget opskutne Saken, Angående 537 D:r Kopp:r m:tz Capitahl, som hoon lijkmätigt Obligation hafwer af Sahl: Kyrckioheerdens Hanstenij Ärfwingar att fordra, wahrandes dhe samma nu uppå föregången laga Stämbningh wed handen, såssom Cappellanen i Wijborgz Sockn Wyrdige och Wähllärde H:r Jahan Rohjanus 2764 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2764) på dhen Omyndige Såhnens wägnar af Sahl: Kyrckioheerdens Arfwingar, och ber:de Kyrckioheerdes Måg, Wyrdige och Wähllärde H:r Simon Kexlerus på sin hustros och Omyndige Swägerskas wägnar ... omtahlde Giäldh blifwit giordh dhen tijden då Sahl: Bohmgardh hafft Sahl: Kyrckioheerdens Hanstenij Syster till Ächta som warit Bohmgardz första hustro, effter hwilcken nu inga Barn finnes utj lijfwet, dy haar Kyrckioheerden förmehnt sigh wara närmare, att taga Arff effter sin Syster, än dhen senare Bohmgardz hustro och nu wahrande Änckia),"
G. Lutherin ja U. Asikaisen artikkelista käy ilmi, että Petter Asikaisen puoliso oli kirkkoherra Anders Hansteniuksen Margareta-niminen sisar, joka leskeksi jäätyään meni naimisiin Sulkavan nimismiehen Nils Olofinpoika Rohianuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2989) kanssa.
Terveisin,
Ahaa, tämähän on mielenkiintoinen havainto. Asicanus suvun alkuperää tutkiattaessa varsin vähälle huomiolla on jätetty myös muuan Petrus Aeschilli Ascanæus eli Asicanus, joka toimi Viipurin linnan ja Siikaniemen kirkkoherrana vuosina 1641-50. Hänethän mainitaan ohimennen esimerkiksi Anita Tuuralan tiedonannossa Genos-lehteen 1968: http://www.genealogia.fi/genos/39/39_100.htm
En ole perehtynyt juuri lainkaan Asicanus-Aschan -suvun kiemuroihin, mutta keskustelussa en ole nähty otettavan huomioon tätä mainittua Petrus Asicanusta. Hänen sukupiirinsä lienee aikalailla tutkimaton. Tuttu tämä kyseenomainen Petrus on minulle vain tutkimani Pihlroth-suvun kautta. Sen kantaisä Christiernus Sigfridi Pihlroth toimi Viipurin linnan ja Siikaniemen kirkkoherrana 1628-34, jonka jälkeen hän toimi sotilaspappina (kts. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1229).
Ja löytyihän se Grels Asikainen ja vaimonsa Margareta Mannitar Pieksämäen vanhimmasta rippikirjasta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589158
Lapsia näyttää olleen Staffan (s. noin 1706, joskin todennäköisemmin jo 1705 tai aiemmin), Pehr (s. rippikirjaan merkitystä iästä päätellen 1706), Judith (s. 1704, joskin ikä yliviivattu), Påhl (s. noin 1710), Matts (s. noin 1712) ja tytär, jonka nimi alkaa L:llä (s. noin 1713). Lydia, ehkä?
Sitten herää kysymys, mihin muut Grels Asikaisen lapset päätyivät vai kuolivatko he jo ennen 1730-lukua? Staffan on aviossa jo tässä varhaisessa rippikirjassa, mutta muiden sisarusten vaiheista ei hetimiten löydy mitään tietoa.
Myöskään seuraavassa rippikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10016527) ei näytä olevan kuin Staffan perheineen ja hänen vanha äitinsä, leski Margareta Manninen. Mikä lienee Staffanin titteli, saråger vai sirågar, mitä se sitten tarkoittaakaan?
Seuraavassa rippikirjassa hän on myös vain perheensä kanssa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589248), äitinsä Margareta Manninen ei ole enää mukana. Jossakin olen nähnyt, että Margareta olisi kuollut 1751, mutta kuolleita selatessa ei kyllä osunut silmään - voihan kyseessä olla joku toinen Margareta Manninen?
Pieksämäellä oli näköjään myös muuan Vanajasta kotoisin ollut Elisabeth Asikainen (s. 1718) joka jatkoi sukuaan. Hän saattaisi olla Grels Asikaisen tytär: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589993
Hän oli naimisissa torppari Johan Hämäläisen kanssa Hetamäen kylässä.
Bodniemi37
30.08.13, 14:23
Ahaa, tämähän on mielenkiintoinen havainto. Asicanus suvun alkuperää tutkiattaessa varsin vähälle huomiolla on jätetty myös muuan Petrus Aeschilli Ascanæus eli Asicanus, joka toimi Viipurin linnan ja Siikaniemen kirkkoherrana vuosina 1641-50. Hänethän mainitaan ohimennen esimerkiksi Anita Tuuralan tiedonannossa Genos-lehteen 1968: http://www.genealogia.fi/genos/39/39_100.htm
En ole perehtynyt juuri lainkaan Asicanus-Aschan -suvun kiemuroihin, mutta keskustelussa en ole nähty otettavan huomioon tätä mainittua Petrus Asicanusta. Hänen sukupiirinsä lienee aikalailla tutkimaton. Tuttu tämä kyseenomainen Petrus on minulle vain tutkimani Pihlroth-suvun kautta. Sen kantaisä Christiernus Sigfridi Pihlroth toimi Viipurin linnan ja Siikaniemen kirkkoherrana 1628-34, jonka jälkeen hän toimi sotilaspappina (kts. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1229).
Petrus Aschanaeus mainitaan Kopiston ja Paloposken kirjassa Viipurin pitäjän historia I vuoteen 1865 (Joensuu 1967) Viipurin luostarikirkon kappalaisena (vuodesta 1621 diakoni) vuosina 1635-1639. Anita Tuuralan artikkelista löysin hänet tutkimuksiemme alkuvaiheissa, sillä esiäitinäni edelleen pitämäni Anna Ithimaean väitettiin avioituneen noin vuonna 1699 leskeksi jääneen Paulus Paulinuksen kanssa (Valkealan henkikirjojen mukaan Anna asui siellä leskenä vielä vuosina 1701 ja 1702, jolloin ilmeisesti kuoli, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=219583&postcount=13 loppuosa).
Georg Lutherin ja U. Asikaisen 1970 ilmestyneen artikkelin (http://www.genealogia.fi/genos/41/41_36.htm) Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung Taulussa 8 mainittu kersantti Lorens Asikainen kuuluu oman tutkimuksemme piiriin, sillä hänen puolisonsa oli esisetäni Fabian Nirkon tyttären Margaretan sisarpuoli Eva Elisabet Hollender (http://www.genealogia.fi/genos/63/63_1.htm), joka asui leskenä Leppävirrallakin, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1761-1767_tk2072/86.htm.
Lorens Asikaisen veljenpojan Leonardin puoliso Katarina Harlin (Taulu 7) ei mielestäni ollut "dotter till kvartermästaren vid Karelska dragonregementet Göran Harlin och Maria Reisner", sillä hänethän mainitaan vihittäessä tålfmanin (lautamiehen, http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_951-683-931-2.pdf) tyttärenä Syväisistä.
Syväisten Harlinien vihkimerkintöjä/HisKi:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4pyphw?fi+0441+vihityt+2063) 11.6.1752 Sywäis bd:s: Jöran Harlin bd:d: Hel: Gert: Achtmöller Tusmäki
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4pyphw?fi+0441+vihityt+2110) 17.1.1753 Syväis nämndem:enkl: Jöran Harlin bd:d: Euphemia Tovitar Osikomäki
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4pyphw?fi+0441+vihityt+2252) 7.10.1755 Joccas s:n. bd: Leonhard Assikain tålfmans d: Catharina Harlin Syväis
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4pyphw?fi+0441+vihityt+4263) 3.5.1789 Syväis t. Hagvin Harlin Jnh. Maria Leinotar Syväis
Terveisin,
Tommy Koukka
30.08.13, 18:15
Vuoden 1722 maakirjasta nähdään, että Vanaja 1:n isäntänäoli Reko Asikainen, ja hänen talonsa aikaisempi (v. 1664maantarkastusluettelossa mainittu) isäntä oli ollut Esko Manninen. Vanaja 2 oli Paavo Mannisen isännöimä. Jos hypätään maantarkastusluettelon laatimisen aikaan, oli Vanaja 1:n isäntänä siis Esko Olavinpoika Manninen, jonka isännöimä talo mainitaan vielä vuoden 1682 henkikirjassa. Vuoden 1688 autiotilaluettelonmukaan Esko Olavinpoika Mannisen autiotilan (veronmaksukyvytön) ottiviljelykseen Pekka Manninen. Talon uusi viljelijä oli todennäköisesti kotoisin Vanaja 2:sta, jonka isäntänä mainitaan 1675 henkikirjassa Pekka PaavonpoikaManninen, joka on merkitty mm. vuosien 1665 ja 1682 henkikirjoihin Paavo Paavonpoika Mannisen veljeksi. Esko Olavinpoika Mannisen jälkeläisiä näyttää jääneen Vanaja 1:een, sillä vuoden 1697 henkikirjassa talossa mainitaan renkinä Matti Eskonpoika. Samassa henkikirjassa mainitut Lauri Pekanpoika Manninen ja Pekka Pekanpoika olivat todennäköisesti autiotilan viljelykseen ottaneen Pekka Mannisen poikia. Kolmas veli näyttäisi olleen Paavo. Vuoden 1703 henkikirjassaveljessarjaan näyttäisi liittyvän myös Daavid. Vuoden 1711 henkikirjassa talon isäntänä mainitaan Reko Asikainen, jonka vaimo vuosien 1721-25 rippikirjanmukaan oli Marketta Manninen. Mahdollisesti Asikainen on tullut taloon vävyksi, jolloin hänen vaimonsa Marketta lienee ollut Pekka Mannisen tytär. HenkikirjaanReko Asikaiselle on merkitty poikapuoli Pekka ja vävy Lauri Hänninen. Henkikirjojen merkintöjä ei kannata ottaa aivan kirjaimellisesti, sillä nimet ja sukulaisuussuhteet usein kopioitiin edellisestä henkikirjasta. Pitäisinkin todennäköisempänä, että vuoden 1711 henkikirjassa mainittu Pekka oliedellisessä henkikirjassa mainitun Pekka Mannisen lesken poikapuoli ja Lauri Hänninen Pekka Mannisen lesken vävy, eikä Reko Asikaisen. Viestiketjussa edelläon esitetty, että Reko Asikainen olisi mahdollisesti Daavid Asikaisen poika. Vanajan Mannisissa esiintyy harvinainen etunimi Daavid, joten heitän ilmaankysymyksen, olisiko Vanaja 1:n autiotilan viljelykseen ottanut Pekka Manninen ollut aviossa kahdesti, joista toinen avioliitto olisi ollut Daavid Asikaisen tyttären kanssa ja siitä olisi syntynyt poika Daavid Manninen, ja Pekka Mannisen ensimmäisestä aviosta olisi syntynyt tytär Marketta, joka olisi avioitunut Pekan toisen puolison veljen Reko Asikaisen kanssa? Tähän oletukseen ei löytyne kovin helpolla vahvistusta, ja onhan nimi Daavid voinut tullaMannisen sukuun muutoinkin kuin sukulaisuussuhteiden kautta.
Tässä hieman Vanajan Mannisista keräämiäni tietoja:
1635 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13402&pnum=197 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13402&pnum=197)
Piexämä tiend
8 Oloff Mannin B 1 h 1s 3 h 3
1635 kylvöluettelo http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13402&pnum=376 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13402&pnum=376)
Piexämä tiend
Oluf Manninen
1639 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11925&pnum=204 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11925&pnum=204)
Piexämä Tiend
4 Oluff Manninen B 1 h1 s 1 h 1
2 Pååll ibm B 1 h 1
1644 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=96 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=96)
Piexämä tijendh
5 Oluff Manninen 1 h 1 sån 1 hustruer 2
2 Pååll Ollsson ibm Bonde 1 h 1
1647 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11307&pnum=63 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11307&pnum=63)
Piexämä tijendh
3 Olof O: Mannin blindhustro 1 s 1 h 1
2 Pål O: ibm B 1 h 1
1649 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13404&pnum=712 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13404&pnum=712)
Piexeme Tijench
4 Olof O: Mannin 1 h 1br 1 h 1
2 Pål Olsson ibm 1 h 1
1650 maakirja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11927&pnum=315 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11927&pnum=315)
Wanaila
Oluff Manninen
Påål Ollssonn ibm
Pär Olssonn ibid
1652 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11308&pnum=383 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11308&pnum=383)
Wanajala
4 Olof Manninen mz hust: och Br: mz hust:
2 Påål Olsson ibm mz hustru
1 Per Olsson Manninen hustro
1657 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10976&pnum=151 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10976&pnum=151)
Karckola
3 Olof Ollssonn Manninen Söner 2 h 1
2 Pååll Manninen 1 h 1
1660 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10978&pnum=214 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10978&pnum=214)
Ryttare medh desz frij och tilldelningz hemman
Karkola
4 Oluf medh h, Br medh h
4 Pååll Manninen medhh, styfmoder, dotter
1662 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11310&pnum=702 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11310&pnum=702)
Crono och Inhysesfolck.
Vanajala
4 Oluf Olufsson Manninmh, Br: Påhl mh
4 Påhl Påhlsson Manninmh, Br: Oluf mh
1663 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6983&pnum=436 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6983&pnum=436)
Waniala
6 Oluf Mannin mh, B:Påål mho, Eskill mho
4 Påål Mannin mh, B: Olufmho
1664 maantarkastusluettelo http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=943 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=943)
936
Pyhittyby
Anders Jönsson Rissainen
Peer Olofsson Mannins ödhe
Wanajalaby
Eskell Olofsson Manninen
Pååll Påålsson Manninen
1665 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12903730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12903730)
Infanterie
Wanaiala
8 Oluf Manninen mh, Br Påål mh, Br Eskell mh, Br Mårten, Piga Marta
5 Påål Påålss Mannin medhho, Br Peter mh, Br Olof
1669 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1410&pnum=188 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1410&pnum=188)
Infanterie
Wanajala
4 Påål Olss Mannin mh, B. Mårten mh
2 hm. Simon Somalain mh
6 Påål Pålss Manninmh, B. Peter mh, B. Olof Pålsson, B. Thomas Pålsson
1675 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1411&pnum=355 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1411&pnum=355)
Infanterie
Waniala
4 Peter Pålss Manninh, B. Olof mh, B. Påål Pålsson
4 Mårten Ollss Mannin mh, Eskell Ollsson mh
1676 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12862062 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12862062)
Dito frij och tild:
Wanaiala
3 Olof Påålsson Mannin mh 2, B. Peters h
4 Mårten Ollsson ibm mh, Eskell Ollsson mh
1680 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1416&pnum=443 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1416&pnum=443)
Lijfztijdz förläning
Waniala
2 Eskel Ollss. Mannin mh
5 Påhl Påhlss Manninmh, Br. Olof mh, Br. Peers hust:
1682 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6985&pnum=174 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6985&pnum=174)
Wanniala
4 Eskill Olls mh, Br. Mårten mh
8 Påhl Pålsson mh, Br.Olof mh, Br. Pehr mh, Br. Påhl Larss. mh, son Lars
1688 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1421&pnum=287 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1421&pnum=287)
5 Mattz Heikoin mh,Peher Mannin mh, Såldatz h
8 Påhl Mannin, s. Påhlmh, B. Olof mh, B. Påhl mh, Såldatz h
1688 autiotilaluettelo http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1421&pnum=253 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1421&pnum=253)
Waniala
1 ¼ Eskell Olofsson Mannin,Ödhe och Opt: af Per Mannin Skattar 1689
1690 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1412&pnum=311 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1412&pnum=311)
Wanniala
4 Peer Mannin mh 2,Soldatz hustro, son Lars
3, 1 Påhl Mannin mh,B: Olofz hustro, Soldatz hustro
1694
Wanila
6 Lars Mannin mh, B: Påhl mh, s. Peer, d: Mattz
3 Påhl Mannin mh, Olofhs hu
1697 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9303&pnum=710 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9303&pnum=710)
Waniala
6, 1 Larss Perss.Manin mh, Br. Påhl mh, s: Pehr Pehrss, d. Mattz Eskellss, Såldatz hustru
5 Påhl Påhlss Maninmh, Br Lars, Br Oluf hustru
1699
Wanilla
5 Påhl Mannin mho
2 Påhl Påhlsson Manninmho
1701
Wanniala
4 Påhl Mannin mh, B.Peer Peersson mh
4 Påhl Mannin mh, d.Mattz Mannin mh
1703
Waninala
7 Påhl Manin mh, Br. Davidh,Br. Peer mh, pijga Walborgh, pijga Kirstin
5 Påhl Manin mh, Br. Thomas,d. Mattz Mannin mh
1704
Wanniala
6 Påhl Mannin mh, Br. Dawidh, Br. Pähr mh, d: MatzEskillsson
4 Påhl Mannins hust, Br. Thomas, d: Mattz Mannin mh
1705
Vaninala
6 Påhl Mannin mh, Br. Davidh, Br. Peer mh, d. MattzEskelsson
4 Påhl Mannin mh, d. Mattz mh
1706
Wanikala
4 Påhl Manin mh, B: Peer mh
3 Påhl Mannin mh, s. Lars
1707 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6991&pnum=33 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6991&pnum=33)
Wänikala
5 Påhl Mannin mh, BrPeer mh, Br: Davidh
4 Påhl Mannin, Br.Thomas mh, Sn Lars Påhlss:
1708
Wanikala
4 Påhl Mannin, B. Peer mh, Br. David
5 Påhl Mannin, s. Lars Påhlsson, B. Thomas mh, B. Anders
1709 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6992&pnum=59 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6992&pnum=59)
Wanickala
4 Peer Mannins Ea, BPeer mh, B Davidh
5 Påhl Mannin, s LarsPåhlss, B. Thomas, B. And. mh
1710
Wanickala
4 Peer ManninsEa, B: Peer mh, B. David
4 Påhl Mannin,s. Lars Påhlss:, B: Thomas mh
1711
Wanniala
6 GrelsAssikain mh, st.s. Peer mh, m: Lahrs Hänninen mh
4 Påhl Manninen, son Lahrs, Br. Thomas mh
1712 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=680 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4404&pnum=680)
4 Grells Assickain mh,m: Lars Hännin mh
5 Påhl Manninen, BrorLahrs Pahlsson, Bror Thomas mh, Solldata hustrun
1722 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=900 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11566&pnum=900)
Wanniala
4 Grels Assickain mh,s. Staffan Grelss mh
6 Påhl Manninen mh, s:Lars Manninen mh, bl.m. Lars Hänninen mh
1722 maakirja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4401&pnum=449 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4401&pnum=449)
Waniala
1 Eskell Mannin el.Grels Assickain
2 Påhl Mannin
Vuoden 1722 maakirjasta nähdään, että Vanaja 1:n isäntänäoli Reko Asikainen, ja hänen talonsa aikaisempi (v. 1664maantarkastusluettelossa mainittu) isäntä oli ollut Esko Manninen. Vanaja 2 oli Paavo Mannisen isännöimä. Jos hypätään maantarkastusluettelon laatimisen aikaan, oli Vanaja 1:n isäntänä siis Esko Olavinpoika Manninen, jonka isännöimä talo mainitaan vielä vuoden 1682 henkikirjassa. Vuoden 1688 autiotilaluettelonmukaan Esko Olavinpoika Mannisen autiotilan (veronmaksukyvytön) ottiviljelykseen Pekka Manninen. Talon uusi viljelijä oli todennäköisesti kotoisin Vanaja 2:sta, jonka isäntänä mainitaan 1675 henkikirjassa Pekka PaavonpoikaManninen, joka on merkitty mm. vuosien 1665 ja 1682 henkikirjoihin Paavo Paavonpoika Mannisen veljeksi. Esko Olavinpoika Mannisen jälkeläisiä näyttää jääneen Vanaja 1:een, sillä vuoden 1697 henkikirjassa talossa mainitaan renkinä Matti Eskonpoika. Samassa henkikirjassa mainitut Lauri Pekanpoika Manninen ja Pekka Pekanpoika olivat todennäköisesti autiotilan viljelykseen ottaneen Pekka Mannisen poikia. Kolmas veli näyttäisi olleen Paavo. Vuoden 1703 henkikirjassaveljessarjaan näyttäisi liittyvän myös Daavid. Vuoden 1711 henkikirjassa talon isäntänä mainitaan Reko Asikainen, jonka vaimo vuosien 1721-25 rippikirjanmukaan oli Marketta Manninen. Mahdollisesti Asikainen on tullut taloon vävyksi, jolloin hänen vaimonsa Marketta lienee ollut Pekka Mannisen tytär. HenkikirjaanReko Asikaiselle on merkitty poikapuoli Pekka ja vävy Lauri Hänninen. Henkikirjojen merkintöjä ei kannata ottaa aivan kirjaimellisesti, sillä nimet ja sukulaisuussuhteet usein kopioitiin edellisestä henkikirjasta. Pitäisinkin todennäköisempänä, että vuoden 1711 henkikirjassa mainittu Pekka oliedellisessä henkikirjassa mainitun Pekka Mannisen lesken poikapuoli ja Lauri Hänninen Pekka Mannisen lesken vävy, eikä Reko Asikaisen. Viestiketjussa edelläon esitetty, että Reko Asikainen olisi mahdollisesti Daavid Asikaisen poika. Vanajan Mannisissa esiintyy harvinainen etunimi Daavid, joten heitän ilmaankysymyksen, olisiko Vanaja 1:n autiotilan viljelykseen ottanut Pekka Manninen ollut aviossa kahdesti, joista toinen avioliitto olisi ollut Daavid Asikaisen tyttären kanssa ja siitä olisi syntynyt poika Daavid Manninen, ja Pekka Mannisen ensimmäisestä aviosta olisi syntynyt tytär Marketta, joka olisi avioitunut Pekan toisen puolison veljen Reko Asikaisen kanssa? Tähän oletukseen ei löytyne kovin helpolla vahvistusta, ja onhan nimi Daavid voinut tullaMannisen sukuun muutoinkin kuin sukulaisuussuhteiden kautta.
Kiitokset erittäin mielenkiintoisista tiedoista. Kuten epäilinkin, Manniset ovat asuneet Vanajassa iät ja ajat Asikaisille Vanaja oli vain läänitys - kuitenkin varsin loogisesti Grels sinne myöhemmin päätyi, Asikaisethan tunnetusti pyöriskelivät rahavaikeuksissa, niin isän entisen läänityksen Mannisen tytär on ollut oiva puoliso.
Mutta esittämäsi teoria Manninen-Asikainen -avioliitosta on erittäin mielenkiintoinen. Tätä voisi tukea se tosiasia, että Grels Asikainen oli vaimoaan Margaretaa vanhempi, vähintään 10 vuotta, mutta enintään 20 vuotta, todennäköisesti jotakin tästä väliltä. Avioliitto näyttää solmitun joskus 1700-luvun ensimmäisinä vuosina, joten Grels on ollut jo ainakin 35 - todennäköisesti hivenen vanhempi. Viimeinen lapsi näyttää syntyneen, kun Grelsillä oli ikää jo yli 50-vuotta. Miksei hänellä siis olisi ollut siskoa, joka avioitui aikanaan Pehr Mannisen kanssa - tämä kuulostaa vähintään mahdolliselta, jos ei todennäköiseltä.
Toki on otettava huomioon se tosiasia, että David nimi on tullut Mannisten sukupiiriin jo pelkästään sen seikan takia, että Vanaja oli läänitetty David Asikaiselle - ei ollut mitenkään tavatonta, että lapsia nimettiin läänityksen haltijen kunniaksi, tai sitten suorastaan matkittiin näiden nimiä. Kuten aiemmin mainittu, Grels Asikainenkin näyttää olleen David (tai Klaus) Asikaisen poika jo sen nojalla, että hänen poikansa Steffan nimesi lapsiaan Krister Asikaisen sukupiiriin kuuluvilla nimillä (Klaus, David, Krister), nähdäkseni tämä on sekundäärisenä näyttönä varsin vahva ja kun tähän yhdistetään Vanajan kuuluminen aikanaan Asikaisten läänitykseen, on yhteys lähes varma. Lisäksi on mainittu, että Udnien sukupiirissä esiintyi myös Grels-nimeä.
Todennäköisyydet ovat suuria, mutta täyttä varmuutta meillä ei toki ole - mutta tätähän sukututkimus joskus on, todennäiköisyyksiä ja oletuksia, varsinkin kun ohitetaan kirkonkirjojen sisältämä aikakausi. Asikaisten yhteyttä ratsumestarin perhepiiriin puoltaa myös Steffanin pojan Johanin avioituminen Hedman-sukuun. Löytyisikö tuomiokirjoista mitään merkintöjä aikavälillä 1670-1710, joissa mainittaisiin David Asikainen tai mahdollinen poikansa Grels? Miksei myös Anna Udnie - kyllähän perinnöstä on voitu jotakin keskustella aina käräjillä asti.
Muuten tätä tulkitsemalla Steffan Asikainen avioitui aikanaan oman sukulaisensa kanssa - hänen puolisonsahan oli Anna Påhlsdotter Manninen toisesta Vanajan tilasta. Ilmeisimmin, siis mikäli tulkitsen oikein, hänen isänsä Påhl Manninen olisi ollut mainitun Grels Asikaisen vaimon Margaretan serkku ja siten Steffan Asikainen ja Anna Manninen olivat toistensa pikkuserkut, kun solmivat avioliiton 1720-luvun alussa. Voi olla, että sukulaisuus meni myös polven kauemmaksi, kolmansiksi serkuiksi, mutta näin isäntäluetteloja tulkitsin.
Siispä, Margareta Manninen oli todennäköisesti Pehr Påhlsson Mannisen tytär. Hänen veljensä Påhl Påhlsson Manninen viljeli toista Vanajaa, ja hänellä oli ilmeisimmin poika Påhl Manninen, jonka tytär oli puolestaan Anna Manninen (s. noin 1710 Vanaja). Meniköhän se suunnilleen oikein?
Koostetaan vielä tässäkin viestiketjussa mainittuja Grels Asikaisen ja Margareta Mannisen lapsia, pariskunta oli todennäköisesti vihitty noin 1702 tai 1703 ja heidän ensimmäisiä lapsiaan lienee ollut noin 1704 syntynyt tytär Judith.
Kaikenkaikkiaan tiedettyjä lapsia olivat:
Judith, s. noin 1704
Steffan, s. noin 1705 tai 1706 ja k. 1785, Vilhula, Pieksämäki
Pehr, s. noin 1706
Påhl, s. noin 1710
Adam, s. noin 1711 ja k. ennen vuotta 1721
Matts, s. noin 1712
Lydia(?), s. noin 1713
(Anna) Maria(?), s. noin 1715 (Pieksämäen vanhimmassa rippikirjassa, nimi Anna yliviivattu, onko toinen nimi Maria?)
Elisabeth, s. noin 1718 (todennäköisesti Grels Asikaisen tytär, ei mainita Pieksämäen vanhimmassa rippikirjassa)
Näistä lapsista varmasti sukuaan jatkoivat vain Steffan ja ilmeisesti tytär Elisabeth, muiden vaiheet ovat hämärän peitossa. Voi olla, että Isoviha vei suurimman osan Grelsin lapsista ja aikuisikään ehtivät todella vain Steffan ja Elisabeth.
Toki on vielä muutamia ongelmia tässä Asikainen-hypoteesissa. Ensiksikin on huomattava se tosiasia, että (kuten Lutherin ja Asikaisen artikkeli osoittaa) Gustaf Stubbelle ja Anna Udnielle ei mainita nimeltä perillisiä, kun Asikaisten omistukseen kuuluvien tilojen myynnistä puhutaan käräjillä. Tämä ei välttämättä tarkoita mitään, sillä perillisiä lienee ollut (keitä he olivat ja mitkä oli heidän suhteensa Stubbeen on toinen kysymys) ja jotakin on toki saattanut jäädä huomaamatta, esimerkiksi David Asikaisen ja Anna Udnien kuolemien välillä, siihen mahtuu monta vuotta ja erilaisia oikeudenkäsittelyjä, jossa perintöasioita on voitu selviä.
Vaan onhan Asikaisten sukupiirissä tuntunut olevan kummallisen paljon kurjuutta ja köyhyyttä läänitysten suuruuteen nähden - kokonaiskuvasta siis vielä puuttuu jotakin, mitä, ehkäpä tutkimus tulevaisuudessa kertoo sen meille.
Tommy Koukka
03.09.13, 18:53
Vuoden 1643 maakirjassa Risto Eskonpoika Asikaisella mainitaan tila Vesulahden pitäjän Rahulan kylässä. Samassa maakirjassa Seppolan kylässä mainitaan korpraali Lauri Eskonpoika Asikaisen tila (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13584501). Tämä Lauri isännöi myöhemmin Hiirolan kylän Karppalan taloa. Nämä Risto ja Lauri olivat todennäköisesti veljiä. Kummatkin toimivat sotilastehtävissä.
Kuka oli näiden veljesten isä Esko Asikainen? Vuoden 1635 henkikirjassa Vesulahden Jokioisessa mainitaan Esko Rekonpoika Asikainen ja tämän talossa naiset Aune Heikintytär ja ratsumiehen vaimo Riitta Heikintytär (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13402&pnum=166). Oletettavasti Aune Heikintytär oli Esko Asikaisen vaimo. Esko Rekonpoika Asikainen mainitaan ainakin vielä vuoden 1644 henkikirjassa. 1700-luvun alussa Pieksämäen Vanajan kylässä isännöineellä Reko Asikaisella voisi etunimensä vuoksi olla jokin yhteys tähän Esko Rekonpoika Asikaiseen.
Viipurin Siikaniemessä mainitaan ainakin vuoden 1638 henkikirjassa eräs Esko Asikainen. Pekka Eskonpoika Asikainen (Petrus Aeschilli Ascaneus) oli Savonlinnan kirkkoherrana 1632-35, Viipurin Luostarikirkon diakooni 1635-39 ja Siikaniemen kirkkoherra 1641-50. Gabriel Lagus on Kuvauksia Wiipurin historiasta -kirjassaan esittänyt, että aivan mahdotonta ei ole, että Petrus Aeschilli Ascaneus ja linnan kivalteri Esko Asikainen olisivat olleet Aeschillus Magnin (Esko Maunonpoika) poikia. Tämä Esko Maunonpoika mainitaan 1641 Siikaniemen kappalaisena ja oli avioitunut edeltäjänsä Laurentius Jakobin (k. 1640) lesken Maria Eerikintyttären kanssa.
Vuoden 1643 maakirjassa Risto Eskonpoika Asikaisella mainitaan tila Vesulahden pitäjän Rahulan kylässä. Samassa maakirjassa Seppolan kylässä mainitaan korpraali Lauri Eskonpoika Asikaisen tila (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13584501). Tämä Lauri isännöi myöhemmin Hiirolan kylän Karppalan taloa. Nämä Risto ja Lauri olivat todennäköisesti veljiä. Kummatkin toimivat sotilastehtävissä.
Kuka oli näiden veljesten isä Esko Asikainen? Vuoden 1635 henkikirjassa Vesulahden Jokioisessa mainitaan Esko Rekonpoika Asikainen ja tämän talossa naiset Aune Heikintytär ja ratsumiehen vaimo Riitta Heikintytär (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13402&pnum=166). Oletettavasti Aune Heikintytär oli Esko Asikaisen vaimo. Esko Rekonpoika Asikainen mainitaan ainakin vielä vuoden 1644 henkikirjassa. 1700-luvun alussa Pieksämäen Vanajan kylässä isännöineellä Reko Asikaisella voisi etunimensä vuoksi olla jokin yhteys tähän Esko Rekonpoika Asikaiseen.
Viipurin Siikaniemessä mainitaan ainakin vuoden 1638 henkikirjassa eräs Esko Asikainen. Pekka Eskonpoika Asikainen (Petrus Aeschilli Ascaneus) oli Savonlinnan kirkkoherrana 1632-35, Viipurin Luostarikirkon diakooni 1635-39 ja Siikaniemen kirkkoherra 1641-50. Gabriel Lagus on Kuvauksia Wiipurin historiasta -kirjassaan esittänyt, että aivan mahdotonta ei ole, että Petrus Aeschilli Ascaneus ja linnan kivalteri Esko Asikainen olisivat olleet Aeschillus Magnin (Esko Maunonpoika) poikia. Tämä Esko Maunonpoika mainitaan 1641 Siikaniemen kappalaisena ja oli avioitunut edeltäjänsä Laurentius Jakobin (k. 1640) lesken Maria Eerikintyttären kanssa.
Kiitoksia lisätiedoista, erittäin mielenkiintoisia seikkoja tosiaan! Tämä Esko Rekonpoika (Eskil Grelsson) Asikainen on mielenkiintoinen huomio, joka, tietysti pienellä varauksella, voisi liittää nimen Grels myös Asikaisten sukupiiriin. Ei ole mitenkään mahdotonta, että hän on tämän Asikais-suvun kantaisä.
Nimi Aune (Agneta) ei minun huomioideni mukaan esiinny myöhemmissä Asikaisen sukupolvissa, mutta voi toki olla, että osa lapsikatraista on kuollut pienenä ja sitä kautta tämä nimi jäänyt pimentoon. Toisaalta Krister Asikaisen vaimot ja myös Klausin puoliso ovat kaikki nimiensä suhteen meille tuntemattomia, joten heidänkään vaikutuksestaan nimistöön emme voi olla varmoja.
Bodniemi37
03.09.13, 20:16
Pekka Eskonpoika Asikainen (Petrus Aeschilli Ascaneus) oli Savonlinnan kirkkoherrana 1632-35,
Lähdetietoja kaipailen. Lagushan mainitsee Petrus Aeschillin vain luostarikirkon diakonina (oli ymmärtääkseni = kappalainen) ja Siikaniemen kirkkoherrana.
Terveisin,
Kiitoksia lisätiedoista, erittäin mielenkiintoisia seikkoja tosiaan! Tämä Esko Rekonpoika (Eskil Grelsson) Asikainen on mielenkiintoinen huomio, joka, tietysti pienellä varauksella, voisi liittää nimen Grels myös Asikaisten sukupiiriin. Ei ole mitenkään mahdotonta, että hän on tämän Asikais-suvun kantaisä.
Nimi Aune (Agneta) ei minun huomioideni mukaan esiinny myöhemmissä Asikaisen sukupolvissa, mutta voi toki olla, että osa lapsikatraista on kuollut pienenä ja sitä kautta tämä nimi jäänyt pimentoon. Toisaalta Krister Asikaisen vaimot ja myös Klausin puoliso ovat kaikki nimiensä suhteen meille tuntemattomia, joten heidänkään vaikutuksestaan nimistöön emme voi olla varmoja.
Tosin en pidä täysin tavattomana, etteikö Krister Asikaisen toinen puoliso olisi ollut varsinaista säätyläistöä - se olisi tavallaan sopivasti pönkittänyt taustaa myös David-pojan avioliitolle Udnie-sukuun. Ja kertoohan häissä tapahtunut ampumavälikohtauskin siitä, että joukossa oli varsinaista säätyläistöä.
Silti pidän edelleen erikoisena, ettei Gustaf Stubben perillisiä tunnuta mainitsevan missään lähteessä nimeltä - ilmiselvästi heitä on ollut, mutta olivatko he 1) Anna Udnien lapsia tämän ensimmäisestä avioliitosta, 2) parin yhteisiä lapsia vai 3) muita kaukaisempia sukulaisia on kyllä hankala kysymys. Ovatko perilliset jääneet mainitsematta, kun he eivät olleet saapuvilla käräjille, joissa käsiteltiin Asikaisiinkin liittyvän omaisuuden kohtaloa vai oliko tämä omaisuus jo aiemmin jaettu perillisten kesken?
Tommy Koukka
03.09.13, 20:36
Lähdetietoja kaipailen. Lagushan mainitsee Petrus Aeschillin vain luostarikirkon diakonina (oli ymmärtääkseni = kappalainen) ja Siikaniemen kirkkoherrana.
Tässä lähde:
Matthias Akiander - Iikko B. Voipio (red.): Östra Finlands Herdaminne intill år 1868 II
s. II-135
Nyslott
Slottspredikanter
Petrus Aeschilli Ascanaeus 1632-1635, blef diaconus i Wiborg.
Bodniemi37
03.09.13, 21:31
Tässä lähde:
Matthias Akiander - Iikko B. Voipio (red.): Östra Finlands Herdaminne intill år 1868 II
s. II-135
Nyslott
Slottspredikanter
Petrus Aeschilli Ascanaeus 1632-1635, blef diaconus i Wiborg.
Kiitoksia. Tuon linnansaarnaajan tittelin kyllä hyväksyn kakistelematta.
Terveisin,
Nostan vielä esille Grels Asikaisen perhepiirissä esiintyvät nimet. Tiedämme Grelsillä itsellään olleen ainakin Steffan, Pehr, Påhl, Adam ja Matts nimiset pojat. Näistä nimistä mikään ei anna ilmi meille tuttuja Asikaisia aikaisemmilta sukupolvilta, joskin osa todennäköisesti liittyy Mannisen sukuun.
On kuitenkin huomattava, että 1600 ja 1700-luvun Suomessa (ja eritoten Savon alueella) oli tapana, että ensimmäinen poika sai isänisän etunimen. Grelsin tapauksessa vanhin tunnettu poika on Steffan, muttemme voi poissulkea sitä tosiasiaa, että poikia olisi ollut enemmän ja osa kuollut jo ennen Pieksämäen vanhinta rippikirjaa.
Steffan Asikaisen suhteen voimme kuitenkin tehdä rohkeampia päätelmiä. Hänen poikansa olivat, ikäjärjestyksessä, Klaus, Steffan, Matts, Adam, Johan, Krister ja David. Heti huomaamme, että veljessarjasta puuttuu kokonaan Grels-niminen poika, sinänsä erikoinen huomio, mutta jolla tuskin lienee mitään todellista merkitystä. Kuitenkin, perinteistä tulkintatapaa käyttämällä Steffan Asikaisen vanhimman pojan nimi Klaus paljastaisi mahdollisesti Steffanin läheisen sukulaissuhteen Klaus Asikaiseen. Sinänsä on mahdollista, että Grels Asikainen olisikin ollut Klaus Asikaisen poika, joskin aivan yhtälailla (ja ehkä vähän todennäköisempää) oli se, että hän oli David Asikaisen jälkikasvua.
Kuitenkin Steffanin lasten nimeäminen herättää mielenkiintoni ja eritoten esiskoispojan nimeäminen Klausiksi tuntuu merkittävältä. Sinänsä vanhimman pojan nimeäminen Klausiksi on poikkeus aiemmin mainittuun sääntöön, jonka perusteella vanhin poika olisi kuulunut olla nimeltään Grels. Tietenkin, nimiä on annettu tapoihin katsomatta, mutta on silti syytä huomata tämä ajan tapa, jossa 1. poika sai isänisän nimen ja 2. poika isän oman nimen. Tämä toistuu useassa tutkimassani perheessä ja vasta näiden kahden miehen nimen jälkeen on otettu käyttöön muita nimiä, joskus myös sukupiirissä esiintyviä.
Mutta, veljessarjasta löytyy toki myös David, joten oli sitten hän tai Klaus Steffan Asikaisen isoisä, kumpaisenkin nimi jatkoi elämäänsä Asikaisten piirissä Grels Asikaisen jälkipolvien joukossa. On myös huomioitava, että tokihan Klaus-nimi on saattanut tulla esikoispojan ristimänimeksi jo pelkästään sen takia, että Klaus Asikainen eli paljon veljeään pidemmän elämän ja todennäköisesti David Asikaisen mahdolliset lapset tunsivat setänsä paremmin kuin oman isänsä - tavallaan Klaus on siis voinut olla läheisempi hahmo Steffan Asikaisen mielessä, vaikkei Steffan Klausia (tai sen puoleen Davidia) ikinä olisi ennättänyt tavatakkaan. Voimme vähintään sanoa, että Steffan Asikaiselle Klaus-nimi kenties omasi jonkin erityisen merkityksen tai hän piti Klaus Asikaista erityisen suuressa arvossa.
Steffan Asikaisen lapsenlapsien sukupolvessa esiintyy sitten useampia Adam ja Steffan nimisiä, mutta nimet Klaus, David ja Christer kuolevat pois sukupiiristä varsin nopeaan.
Tällä, ehkä hivenen sekavalla pohdinnalla tahdoin vain esittää, että on myös hyvin todennäköistä, että Grels Asikainen olisikin ollut Klaus Asikaisen poika. Emme siis voi olla täysin varmoja siitä, miten Grels polveutui Krister Asikaisesta. Polveutuminen kuitenkin lienee varsin varma. Lisätodisteita odotellessa.
Ja vähän ruodintaa vielä Steffan Asikaisen lapsista.
Ensimmäisenä syntyi 9.3.1722 Klaus Asikainen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589165 (vasen sivu, siinä alemmalla puolella).
Kummeina Mats[?] Manninen, Johan Matilainen ja Maria Mannitar.
Häntä seurasi Karin, s. 8.2.1724: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589173 (oikean sivun alareuna).
Kummeina Påhl Matilainen, Carin Hämäläinen ja Susanna Moilatar.
Kolmantena 15.5.1726 syntynyt Steffan (Staphan): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604638 (vasemman sivun yläreuna).
Kummeina sotilas Hindrich Läpiäinen, Pehr Påhlsson ja Påhl Mannins hustru Helga Laulatar.
Neljäntenä 4.9.1728 syntynt Matts: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604633 (vasen sivu, kesivaiheilla).
Kummeina Thomas Isoin, Påhl Mannin ja Anna [?].
Viidentenä 8.1.1731 kastettu Adam: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604671
Kummeina Peter Manninen, Lars [?] ja Carin Matilainen.
Kuudentena 22.6.1733 syntynyt Johan: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604687 (oikean sivun keskivaiheet).
Kummeina Carl Kauppinen, Cnut Ylönen ja Anna Hälitär.
Seitsemäntenä 30.4.1736 syntynyt Christer: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604704 (vasemman sivun alaosa).
Kummeina Carl[?] Mannin, Påhl Mannin (dito) ja Anna Hyvöin.
Kahdeksantena 4.11.1738 syntynyt Anna: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604718 (vasemman sivun yläosa).
Kummeina Henrik Markain ja Lisa Asikainen (todennäköisesti Steffanin sisko).
Yhdeksäntenä 26.4.1740 syntynyt Eva: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604731 (vasen sivu)
Kummeina: Johan Fridlander, Margareta Mannitar ja Margareta Läs[?]...
Kymmenentenä 6.6.1743 syntynyt David: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604750 (vasemman sivun alareuna)
Kummeina Jöran Silvast, Staffan Wauhkoin ja Lisa Asikain[?].
Ja viimeisenä 12.2.1747 syntynyt Elisabeth: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604904 (oikean sivun keskivaiheet).
Kummeina Henrik Hedman (jonka sisar oli naimisissa Steffanin pojan Johanin kanssa), Carin Strommia ja Christina [?].
Eipä näissä nyt mitään erikoista, kummit ovat ajalle tyypillisiä, ja Manniset ovat runsaasti edustettuna lähinnä jo siksi, että sekä Steffan Asikainen että vaimonsa Anna olivat heille sukua. Yhteisiä sukulaisia on siis suosittu myös kummeina, lisäksi joukossa on naapureita ja muita kaukaisempia sukulaisia, ei mitään erityisen kiinnostavaa, varsinkin kun ainoa esiintyvä Asikainenkin on Steffanin todennäköinen sisar Elisabeth. Elisabeth Asikainen avioitui Johan Hämäläisen kanssa 11.12.1733. Heille syntyivät lapset Anna, Johan, Eva, Adam, Walborg ja Catrina. Näistä nimistä ei paljoa lisäpäättelyitä voi tehdä, joskin osa nimistä esiintyy myös Steffanin ja isänsä Grelsin lapsikatraassa.
Elisabethin lasten kastemerkinnät:
Anna, s. 12.11.1734: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604695 (oikean sivun yläosa).
Kummeina Johan Argillander, Staffan Wauhkoin, Anna Ripatar ja Anna Wauhkotar.
Johan, s. 30.3.1737: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604709 (oikean sivun yläreuna).
Kummeina Steffan [?], Dominicus Wauhkoin ja vaimo Carin [?].
Eva, s. 1.11.1739: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604726 (vasemman sivun alareuna).
Kummeina Johan Inginen, Malin ja Agneta Turuin.
Adam, s. 11.1.1743: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604747 (oikean sivun keskivaiheet).
Kummeina Nils Hämäläinen, Johan Silvast ja Maria Hännitär.
Walborg, s. 23.4.1745: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604932 (vasen sivua ja sen keskivaiheet).
Kummeina Påhl Hämäläinen, Judith Manninen ja Lisa Jalkanen.
Catrina, s. 13.12.1747: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6604909 (vasen sivu).
Kummeina Olof Ylönen, Lisa Jan...[?] ja Anna Ylönen.
Koostetaan vielä tässäkin viestiketjussa mainittuja Grels Asikaisen ja Margareta Mannisen lapsia, pariskunta oli todennäköisesti vihitty noin 1702 tai 1703 ja heidän ensimmäisiä lapsiaan lienee ollut noin 1704 syntynyt tytär Judith.
Kaikenkaikkiaan tiedettyjä lapsia olivat:
Judith, s. noin 1704
Steffan, s. noin 1705 tai 1706 ja k. 1785, Vilhula, Pieksämäki
Pehr, s. noin 1706
Påhl, s. noin 1710
Adam, s. noin 1711 ja k. ennen vuotta 1721
Matts, s. noin 1712
Lydia(?), s. noin 1713
(Anna) Maria(?), s. noin 1715 (Pieksämäen vanhimmassa rippikirjassa, nimi Anna yliviivattu, onko toinen nimi Maria?)
Elisabeth, s. noin 1718 (todennäköisesti Grels Asikaisen tytär, ei mainita Pieksämäen vanhimmassa rippikirjassa)
Näistä lapsista varmasti sukuaan jatkoivat vain Steffan ja ilmeisesti tytär Elisabeth, muiden vaiheet ovat hämärän peitossa. Voi olla, että Isoviha vei suurimman osan Grelsin lapsista ja aikuisikään ehtivät todella vain Steffan ja Elisabeth.
En malta olla heittämättä pientä epäilyksen varjoa sille, että edellä mainitut lapset olisivat kaikki Reko (Grels) Asikaisen ja Reetta Mannisen yhteisiä jälkeläisiä.
1) Judit, Pekka, Paavo, Matti ja Anna Asikaista ei löydy asiakirjoista. Olisivatko he kaikki kuolleet ennen Pieksämäen ensimmäistä kuolleiden luetteloa? Epäilen, että heidän sukunimensä olikin Manninen. Judit Manninen meni naimisiin Knut Ylösen kanssa 1725, esi-isäni Pekka Manninen nai Reetta Häkkisen 26.12.1725, Paavo Manninen avioitui Riitta Pöntisen kanssa 1728 ja Matti Manninen sai vaimokseen 1734 Vappu Isoisen Kangasniemeltä.
2) On jopa mahdollista, että Anna Manninen oli juuri se hyvin nuori neito, jonka kanssa Tahvo Rekonpoika Asikainen meni naimisiin 17.12.1721. Näin voisi olla, jos Tahvo Rekonpoika ei olekaan Reetta Mannisen poika vaan lapsi Reko Asikaisen edellisestä avioliitosta. Lapsia Rekon ja Reetan edellisistä liitoista ja siten täysin naimakelpoisia, vaikka ovatkin "sisaruksia".
3) Tämä Kansallisarkistossa näkyvä Pieksämäen ensimmäisen rippikirjan sivu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589158) puuttuu jostain syystä SSHY:n kuvista. Oma tulkintani oikeanpuoleisesta sivusta alkaa:
Grels Asikain
h. Margeta Mannitar
Son Staffan 15
h. Anna Ma[nnitar]
{st.dr Anna
{ Mannin ?
{ Son Pehr 15
dr. Judith 13 [vai 17?]
Son Påhl 11
Son Madz [??]
dr. Lijsbeta 8 [=Liisa, eikä Lydia]
St.dr. = Stiufdotter = tytärpuoli, siis lapsi vaimon edellisestä avioliitosta. Pyyhittiinkö nimi Anna tästä kohtaa yli siksi, että hän onkin edellisellä rivillä oleva Tahvon vaimo. Annan ja Pekan rivien väliin näyttää lisätyn ehkä myöhemmin hieman paksummalla musteella Mannin ?. Eli pappikin lienee epäillyt heitä Mannisiksi?
Rippikirjassa ilmoitetut lasten iät eivät tosin aivan natsaa myöhempien tietojen kanssa, mutta ovat ainakin jollakin tavalla johdonmukaisia. Esimerkiksi Pekka Mannisen syntymävuodeksi on merkitty yleensä 1702 eikä noin 1706.
Jos teoriani on oikea, olisi Rekon ja Reetan avioituminen tapahtunut vasta vuoden 1710 paikkeilla. Tätä tukee se, että Reko ilmaantuu Vanajan henkikirjoihin ensimmäisen kerran vuonna 1711.
Voin olla karkeasti väärässäkin, mutta tällainen mahdollisuus juolahti pieneen päähäni.
Lisään vielä edelliseen viestiini, että
Reko Asikaisen tyttäreksi epäilty (Anna) Maria ei ole voinut syntyä n. 1715, koska hänestä on rippimerkintöjä jo rippikirjan alusta (v. 1721) lähtien. Kannattaa myös panna merkille, että merkinnät loppuvat 15.10. jälkeen ja jatkuvat edellisellä rivillä Tahvon vaimon kohdalla seuraavana vuonna 8.2.
Epäilen siis, että kyseinen henkilö ei ole nimeltään Maria (eikä Anna) Asikainen vaan Anna Manninen äitinsä Reetta Mannisen edellisestä avioliitosta. Reetan edellisen miehen sukunimi oli siis sekin Manninen.
Riitta Heinon kirjoittaman Mann-Mannin-Manninen -sukukirjan mukaan Annan veljeksi epäilemäni Pekka Mannisen (s. 1702) isä oli sukutilan 7. isäntä Paavo Paavonpoika Manninen. Tässä häiritsee kuitenkin se, että hänen isännyytensä on merkitty päättyneeksi vasta 1738. Paavo Mannisia oli Vanajalla niin paljon, että heidän paikoistaan sukupuussa on todella vaikea saada täyttä selkoa.
Pekka Hiltunen
20.12.13, 16:02
Erään siltavouti Samuel Forsmanin puoliso oli saman Haukivuoren kylän Inga Moilanen. Olen arvellut Haukivuorella syntyneen Samuelin esi-isän, Viipurissa syntyneen Sigfrid Bengtinpojan avioituneen jonkun tuntemattoman Bertel Persson Ruuthin tyttären kanssa, kun Sipi Pentinpojan äitikin näyttäisi olleen vanhaa skotlantilaista Teit-sukua ja kun Kerisaloon lopulta rusthollariksi ja lautamieheksikin päätyneen Sigfrid Bengtssonin pojan Abrahamin jälkeläiset käyttivät Ruuth-nimeä: Sigfrid Bengtsson näet on avioitunut jo Viipurissa ennen ryhtymistään Kerisalon ratsastilalliseksi. Sigfridin isä näyttäisi Impolan rälssejä ja rusteja käsittelevän teoksen perusteella olleen vouti Bengt Mattsson Viipurin läänissä. On huomionarvoista se, että Staffan Grelsinpojan ja Anna Mannisen tytär Anna Asikainen avioitui Olof Teittisen kanssa.
Inga Moilasen äidin olen arvioinut syntyneen 1680-luvulla, kun Påhl-isänkin arvioitu s.v. oli 1685. Ingan äiti taas oli nimeltään Maria Asikainen ja patronyymi näyttäisi olleen Eskil.
Näyttäisi siltä, että Maria Asikainen oli Krister Grelsinpojan avioton tytär, mitä salavuoteusjuttukin 1668 tukee, ja kun toisaalta Marian nimi näyttää vilahtavan Davidin yhteydessä, vaikk´ei tällä sen nimistä tytärtä kai ollut ja isä Kristerkin lopulta päätyi poikansa perheen huomaan.
Myöhemmissä polvissa liittyvät yhteen ja samaan sukulinjaan niin Carl Henrikinpoika Hedman kuin David Kristerinpoikakin. Mainitun linjan eräässä sivuhaarassa esiintyy Hiiron Anna Andersdotter Asikainen rusthollarisukuihin kytkeytyneenä, joten Anders näyttäisi olleen Klaus Kristerinpojan ja Riitta Hiirosen jälkeläistöä.
PH
Pekka Hiltunen
23.12.13, 00:01
Näyttäisi siltä, että Maria Asikainen oli Krister Grelsinpojan avioton tytär
Tarkemmin katsoen näyttää siltä, että Maria oli mainitun Eskil Asikaisen tytär.
Netissä näyttää olevan Janet Setonin esipolvia:
http://www.clanmacfarlanegenealogy.info/genealogy/TNGWebsite/getperson.php?personID=I41686&tree=CC
PH
Tarkemmin katsoen näyttää siltä, että Maria oli mainitun Eskil Asikaisen tytär.
Netissä näyttää olevan Janet Setonin esipolvia:
http://www.clanmacfarlanegenealogy.info/genealogy/TNGWebsite/getperson.php?personID=I41686&tree=CC
PH
Olen parhaillaan Yhdysvalloissa joten tutkimustyö on tällä hetkellä hankalaa mutta ketjuun on selvästi tullut mielenkiintoisia viestejä.
Niistä Janet Setonin esipolvista en mene kyllä ihan takuuseen kun lähteistys on paikka paikoin ontuvaa ja en tunne tutkimusta Skotlannissa tuohon maailmanaikaan.
Pekka Hiltunen
23.12.13, 15:03
Olen parhaillaan Yhdysvalloissa joten tutkimustyö on tällä hetkellä hankalaa mutta ketjuun on selvästi tullut mielenkiintoisia viestejä.
Niistä Janet Setonin esipolvista en mene kyllä ihan takuuseen kun lähteistys on paikka paikoin ontuvaa ja en tunne tutkimusta Skotlannissa tuohon maailmanaikaan.
On näköjään australialainen tutkija/ kirjaaja ja lähteen reliabiliteetti on arvioitu numerolla 3. Täytynee tarkistaa luvun 3 merkitys. Äkkiä katsottuna löytyi 8 sukuyhteyttä Kaarle Suureen, mutta en käynyt läpi kaikkia sukuhaaroja ja lopputuloksena voi jo Jabet Setonista lähtien olla yli kymmenenkin yhteyttä, mm. hautakiviin kirjoitettuna faktana. Britit osasivat kirjoittaa ja pitää tarkka kirjaa jo Caesarin aikana pari vuosituhatta sitten. Elimme täällä silloin metsissä. Vain viikinkinimien yhteydessä ketjut katkeilevat.
PH
pirjosirainen
23.12.13, 21:54
Ketkähän tämän Getrud Asikainen vanhemmat ovat?
Johan Michelsson Ambrosin s. 1714 Joroinen, Vasarala k. 24.2.1794 Joroinen, Montolanmäki, Vasarala
Puoliso 1. Vihitty 1738 Juva
Gertrud Asikainen, Ambrosin, s. n. 1717
Lähteet: Joroinen rippikirja, 1725-1732 s. 35 Hammarfors
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1221&pnum=36
Johanin toinen vaimo on esiäitini
Puoliso 2. Vihitty 4.3.1770 Joroinen kk.
Catharina Abrahamsdr Anthonius, Ambrosin, s. 17.1.1726 Joroinen, Kotkalahti, k. 31.12.1799 Joroinen, Montolanmäki, Vasarala
Bodniemi37
23.12.13, 22:37
Niistä Janet Setonin esipolvista en mene kyllä ihan takuuseen kun lähteistys on paikka paikoin ontuvaa ja en tunne tutkimusta Skotlannissa tuohon maailmanaikaan.
Jälkipolvistakin vähäsen: Rantasalmen kirkkoherran Jakob Ursinuksen puoliso 2:o oli Regina (ei Sara Regina) Udnie, jonka ensimmäisen puolison, kapteeni Jakob Zittingin vaimo 1:o oli sukujuuriltaan tuntematon Sara, vrt. Ossian Mestertonin viesti (http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Suku_2000_10_msg00212.html) 22.10.2000 edesmenneellä Suku-postituslistalla.
Regina Udnien sisarella Elisabetilla oli kahden entuudestaan tunnetun puolison lisäksi kolmaskin aviosiippa, vrt. verkon ylioppilasmatrikkelin henkilö U233 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U233). Kivennavan kirkkoherran Anders Cajanderin veljen, viipurilaisen porvarin Simon Mattsinpoika Kaijasen puoliso 2:o oli esi-isäni Isaacus Abrahami Nirkon tytärpuoli Margareta Sigfridintytär Hermigier.
Terveisin,
Bodniemi37
23.12.13, 22:45
Ketkähän tämän Getrud Asikainen vanhemmat ovat?
Johan Michelsson Ambrosin s. 1714 Joroinen, Vasarala k. 24.2.1794 Joroinen, Montolanmäki, Vasarala
Puoliso 1. Vihitty 1738 Juva
Gertrud Asikainen, Ambrosin, s. n. 1717
[SIZE=3]Lähteet: Joroinen rippikirja, 1725-1732 s. 35 Hammarfors
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1221&pnum=36
Johan Ambrosinin pso 1:o voisi mielestäni hyvinkin olla Georg Lutherin ja Uolevi Asikaisen artikkelin Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung, Genos 41(1970), http://www.genealogia.fi/genos/41/41_36.htm, taulussa 2 mainittu Gertrud ("nämnd på Härkälä 1736-37").
Terveisin,
pirjosirainen
24.12.13, 00:53
Vs: Krister Asikainen kahdesti naimisissa
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä pirjosirainen http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=231834#post231834)
Ketkähän tämän Getrud Asikainen vanhemmat ovat?
Johan Michelsson Ambrosin s. 1714 Joroinen, Vasarala k. 24.2.1794 Joroinen, Montolanmäki, Vasarala
Puoliso 1. Vihitty 1738 Juva
Gertrud Asikainen, Ambrosin, s. n. 1717
[size=3]Lähteet: Joroinen rippikirja, 1725-1732 s. 35 Hammarfors
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivu...d=1221&pnum=36 (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1221&pnum=36)
Johan Ambrosinin pso 1:o voisi mielestäni hyvinkin olla Georg Lutherin ja Uolevi Asikaisen artikkelin Asikainen-Aschan. De "karelska" Aschanernas ursprung, Genos 41(1970), http://www.genealogia.fi/genos/41/41_36.htm, taulussa 2 mainittu Gertrud ("nämnd på Härkälä 1736-37").
Terveisin,
__________________
Ritva Jurvanen
Kiitos tiedosta Ritva. Vaikuttaa oikealta, Hiskikin alkaa vasta vuotta myöhemmin. Mielenliintoinen artikkeli täytyy katsoa jos löytyy muita sattumia Asikaisiini.
Hyvää Joulua kaikile Forumilaisille!
Pirjo
ritva laiho
24.12.13, 09:07
Hei
Veikkaisin Gertrud Asikaisen isäksi Juvan Härkälää asunutta nimismies Johan Asikainen vanhempaa, jonka vaimo oli Gertrud Aigmiller. Tosin Juvan syntyneissä v.1719 vaimoksi oli merkitty muistaakseni Elisabet, mutta se saattoi olla papinkin erehdys .
Joulurauhaa toivottaen Ritva Laiho
Pekka Hiltunen, se jäi vielä vähän epäselväksi kuka oli tämä mainittu Olof Teittinen, hänen taustansa ei ole tiedossani?
Perehdyn muuhun aineistoon kunhan olen Suomessa. Rauhallista joulunaikaa kaikille!
Pekka Hiltunen
24.12.13, 16:54
Pekka Hiltunen, se jäi vielä vähän epäselväksi kuka oli tämä mainittu Olof Teittinen, hänen taustansa ei ole tiedossani?
Perehdyn muuhun aineistoon kunhan olen Suomessa. Rauhallista joulunaikaa kaikille!
En ole tarkistanut Olofin taustoja, koska ei ole esivanhempiani. Tiedetään kuitenkin Savon Teittisten johtavan sukunsa skotlantilaista alkua olleesta Teit-suvusta. Mm. Olaus Johannis Iivanainen, Ruoveden khra, oli Teit-sukua äitinsä puolelta. Eräs Marcus Eskilsson i Jorois mm. nai Anna Teitin, joka oli Pernajan Teetomin nimismiehen tytär; vm:n veljentytär Kirstin Teit taas avioitui Juvan khra:n kanssa. Jaakko Teitti tunnetaan yleiseseti Ruotsin historiassa mm. laatimastaan aateliston valitusluettelosta. Cecilia Larsintyttären, edelleen samaa sisarusparvea, olen taas arvellut olleen Viipurilaisen voudin Bengt Mattssonin vaimo ja Joroisten Kerisalon ratsastilalisen äiti. Anna Larsdotter oli jo mainituksi tulleen Bertel Pehrsson Ruuthin anoppi. Nimismies Lars Mattssonin p:so oli Brita Larsdotter Creutz, jonka äidinäidin, Margareta Jägerhonin (till Härtonäs) esipolvet voitaneen khr:a, FM Tapio Vähäkankaan tutkielman mukaan johtaa Isokylän Jägerhorn-suvusta.... Mainitut Teitit ovat siis samaa sisarusparvea ja liittyvät Savon sukuihin. Esi-isän Håkan Jönsson i Kusikoski (i Pärnå socken), s. n. 1410, isän kerrotaan olleen ratsumiehenä Birger Jaarlin Hämeen ristiretkellä vaakunatunuksenaan Pyhän Andreaan Risti eli punainen vinoristi valkoisella pohjalla. Skotlannista on paikalistettu Teit- tai Tait- niminen tila ja suullisen tradition mukaan Teetomin kylän sekä Pernajan kirkon on perustanut tämän skotin jälkeläinen. Mm, Creutzit omivat p.o. vaakunakuvion nähtävästi sukuyhteyksiensä perusteella; sukuun kytkeytyy myös Pernakan Särkilahden Serlachiukset. Lars Mattsson, rälssimies ja nimismies Teetomissa, oli kahdesti aviossa ja 2. p:so Margareta Hansdotter oli Muurla-sukua, kun 1. Karin Eriksdotter oli nähtävästi ylhäisaatelisen Hogenskjöld Bielken jälkeläinen.
PH
pirjosirainen
25.12.13, 19:26
En ole tarkistanut Olofin taustoja, koska ei ole esivanhempiani. Tiedetään kuitenkin Savon Teittisten johtavan sukunsa skotlantilaista alkua olleesta Teit-suvusta. Mm. Olaus Johannis Iivanainen, Ruoveden khra, oli Teit-sukua äitinsä puolelta. Eräs Marcus Eskilsson i Jorois mm. nai Anna Teitin, joka oli Pernajan Teetomin nimismiehen tytär; vm:n veljentytär Kirstin Teit taas avioitui Juvan khra:n kanssa. Jaakko Teitti tunnetaan yleiseseti Ruotsin historiassa mm. laatimastaan aateliston valitusluettelosta. Cecilia Larsintyttären, edelleen samaa sisarusparvea, olen taas arvellut olleen Viipurilaisen voudin Bengt Mattssonin vaimo ja Joroisten Kerisalon ratsastilalisen äiti. Anna Larsdotter oli jo mainituksi tulleen Bertel Pehrsson Ruuthin anoppi. Nimismies Lars Mattssonin p:so oli Brita Larsdotter Creutz, jonka äidinäidin, Margareta Jägerhonin (till Härtonäs) esipolvet voitaneen khr:a, FM Tapio Vähäkankaan tutkielman mukaan johtaa Isokylän Jägerhorn-suvusta.... Mainitut Teitit ovat siis samaa sisarusparvea ja liittyvät Savon sukuihin. Esi-isän Håkan Jönsson i Kusikoski (i Pärnå socken), s. n. 1410, isän kerrotaan olleen ratsumiehenä Birger Jaarlin Hämeen ristiretkellä vaakunatunuksenaan Pyhän Andreaan Risti eli punainen vinoristi valkoisella pohjalla. Skotlannista on paikalistettu Teit- tai Tait- niminen tila ja suullisen tradition mukaan Teetomin kylän sekä Pernajan kirkon on perustanut tämän skotin jälkeläinen. Mm, Creutzit omivat p.o. vaakunakuvion nähtävästi sukuyhteyksiensä perusteella; sukuun kytkeytyy myös Pernakan Särkilahden Serlachiukset. Lars Mattsson, rälssimies ja nimismies Teetomissa, oli kahdesti aviossa ja 2. p:so Margareta Hansdotter oli Muurla-sukua, kun 1. Karin Eriksdotter oli nähtävästi ylhäisaatelisen Hogenskjöld Bielken jälkeläinen.
PH
Hei!
Tämä Sipilän isännän Sigfrid Bengtssonin vanhemmat olivat
Bengt Mattsson till Kaistlax ja Cecilia Larsdr. Kenen Larsin tytär Cecilia on?
Minulla ei sytyttänyt.
Mistä hyvästä Sigfrid sai Kasasen tilaan, jonka omisti Juhana Henrikinpoika?
Hyvää Joulun jatkoa!
Pirjo
Pekka Hiltunen
25.12.13, 21:03
Hei!
Tämä Sipilän isännän Sigfrid Bengtssonin vanhemmat olivat
Bengt Mattsson till Kaistlax ja Cecilia Larsdr. Kenen Larsin tytär Cecilia on?
Minulla ei sytyttänyt.
Mistä hyvästä Sigfrid sai Kasasen tilaan, jonka omisti Juhana Henrikinpoika?
Hyvää Joulun jatkoa!
Pirjo
Virkkeeni ovat näköjään jääneet virheellisiksi ja vaikeaselkoisiksi.
Olen kaavaillut Cecilia Larsintyttären isäksi Lars Mattsson Teittiä. Hänellä on nähtävästi ollut elinikäinen oikeus Kaistlahden rälssitilaan, jota poika ratsasti. Tämä poika, Sipi Pentinpoika on voinut naida jonkun Ruuth-suvun jäsenen. Ehkä hän on kyennyt hankkimaan aution, jota sitten on ratsastanut verovapautta vastaan. Kyllä minusta näyttää siltä, että tila on joutunut tavalla tai toisela kruunulle ennen muttumistaan ratsastilaksi. Porvareiksi ryhtyneet Ruuthit menettivät oikeutensa kruunun maaomaisuteen eli rälssiin Bertel Pehrssonin jälkeisten polvien kohdalta, joten heidän jäljittämisensä voi olla vaikeaa. Ajallisesti mahtuu kuvaan kuitenkin viimeistään Bertil Pehrssonin lapset, joitten ikäerot olivat kuitenkin suuret.
Jos Sigfrid on ollut lautamies 1606-20, on hän varmaankin ollut 1600-luvun alussa joko riittävän iäkäs, siis yli 50-v., merkittävää sukua tai siten voudin poikana ehkä luku- ja kirjoitustaitoinenkin. Jos Cecilia Larsintyttären sisar on ollut Anna Larsdotter Teit, voisivat he olla eri äideistä. Tällöin Abrahamin p:so voisi teoriassa olla isoäitinsä sisarpuolen tytär. Abrahamin pojalla näyttäisi haudatuissa olevan "Ruutiain"-nimi, joten tilaa olisi kutsuttu Ruuthiksi tai Ruutilaksi nähtävästi jo ennen hänen sukupolveaan, jos vain on kyse oikeasta haudatusta.
Kasasen tilan kohtalosta voisi jotain löytyä lähteistä. Maakirjoissa tai voudintileissä on kai autioluettelo, ja tuomiokirjastakin voisi saada jonkin tiedon tai lisävihjeen. Toistaiseksi ovat tauluni varustettu monilla kysymysmerkeillä.
PH
pirjosirainen
25.12.13, 23:08
Virkkeeni ovat näköjään jääneet virheellisiksi ja vaikeaselkoisiksi.
Olen kaavaillut Cecilia Larsintyttären isäksi Lars Mattsson Teittiä. Hänellä on nähtävästi ollut elinikäinen oikeus Kaistlahden rälssitilaan, jota poika ratsasti. Tämä poika, Sipi Pentinpoika on voinut naida jonkun Ruuth-suvun jäsenen. Ehkä hän on kyennyt hankkimaan aution, jota sitten on ratsastanut verovapautta vastaan. Kyllä minusta näyttää siltä, että tila on joutunut tavalla tai toisela kruunulle ennen muttumistaan ratsastilaksi. Porvareiksi ryhtyneet Ruuthit menettivät oikeutensa kruunun maaomaisuteen eli rälssiin Bertel Pehrssonin jälkeisten polvien kohdalta, joten heidän jäljittämisensä voi olla vaikeaa. Ajallisesti mahtuu kuvaan kuitenkin viimeistään Bertil Pehrssonin lapset, joitten ikäerot olivat kuitenkin suuret.
Jos Sigfrid on ollut lautamies 1606-20, on hän varmaankin ollut 1600-luvun alussa joko riittävän iäkäs, siis yli 50-v., merkittävää sukua tai siten voudin poikana ehkä luku- ja kirjoitustaitoinenkin. Jos Cecilia Larsintyttären sisar on ollut Anna Larsdotter Teit, voisivat he olla eri äideistä. Tällöin Abrahamin p:so voisi teoriassa olla isoäitinsä sisarpuolen tytär. Abrahamin pojalla näyttäisi haudatuissa olevan "Ruutiain"-nimi, joten tilaa olisi kutsuttu Ruuthiksi tai Ruutilaksi nähtävästi jo ennen hänen sukupolveaan, jos vain on kyse oikeasta haudatusta.
Kasasen tilan kohtalosta voisi jotain löytyä lähteistä. Maakirjoissa tai voudintileissä on kai autioluettelo, ja tuomiokirjastakin voisi saada jonkin tiedon tai lisävihjeen. Toistaiseksi ovat tauluni varustettu monilla kysymysmerkeillä.
PH
Kiitos näistä selvityksistä. Minun on luottaminen ja paremmin näkevien apuun näitä näin vanhoja selvitellessä.
Teitit ja Ruuthit leviävät kyllä moneen sukuun. Ehkäpä vielä löytyy, kun näitä kaakonpuolen ja Viipurin sukuja tarkemmin tulee tutkittua.
Terveisin
Pirjo
Bodniemi37
25.12.13, 23:17
Mm. Olaus Johannis Iivanainen, Ruoveden khra, oli Teit-sukua äitinsä puolelta.
Olaus Johannis (Iivanainen) oli Ruokolahden kirkkoherra (1607-1625).
Eräs Marcus Eskilsson i Jorois mm. nai Anna Teitin, joka oli Pernajan Teetomin nimismiehen tytär;
Sven-Erik Åströmin artikkelin Savon Teittejä, Genos 57(1986) [sisältää taulun Savon Teittejä (Rantasalmi - Sääminki) I, liite 1], mukaan Savon Teitit polveutuvat Pernajan kirkkoherran (1550-1579) Antti Laurinpoika (Andreas Laurentii) Teitin pojasta Mikko Antinpojasta (Teet), joka oli Pien-Savon vouti 1607-14 ja ratsutilan pitäjä Rantasalmella. Mikko Antinpojan tytär Anna avioitui Joroisten kirkkoherran Marcus Aeschillin (k. 1649) kanssa.
vm:n veljentytär Kirstin Teit taas avioitui Juvan khra:n kanssa.
Kirstin oli Andreas Laurentii Teitin veljen Olaus Laurentiin (toimi Lappeen kirkkoherrana 1559-1569) tytär.
Mainitut Teitit ovat siis samaa sisarusparvea ja liittyvät Savon sukuihin. Esi-isän Håkan Jönsson i Kusikoski (i Pärnå socken), s. n. 1410, isän kerrotaan olleen ratsumiehenä Birger Jaarlin Hämeen ristiretkellä vaakunatunuksenaan Pyhän Andreaan Risti eli punainen vinoristi valkoisella pohjalla. Skotlannista on paikalistettu Teit- tai Tait- niminen tila ja suullisen tradition mukaan Teetomin kylän sekä Pernajan kirkon on perustanut tämän skotin jälkeläinen.
Åström kirjoittaa yllä mainitussa, 1986 ilmestyneessä artikkelissaan osoittaneensa Teit-suvun skotlantilaisen sukupuun myytiksi yli 20 vuotta aiemmin (liitteet 2, 3 ja 4=viite 1).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Pekka Hiltunen
03.01.14, 17:31
Kiitän korjauksista! Heittelin "tietoja" vähän hihastani tarkistamatta edes tekstiäni.
Voi olla, että Åström kirjoittaa omassa artikkelissaan osoittaneensa myyteiksi yksiä jos toisiakin tietoja, joita ei voida puuttuvien dokumenttien takia mitenkään osoittaa tieteelisesti päteviksi faktoiksi - ainakaan vielä, ennen autosomaalisia DNA-testejä. Tämä ei kuitenkaan riitä nostamaan Åströmiä pysyväksi auktoriteetiksi. Myös Raamattu voidaan genealogisessa mielessä heittää paperinkierrätykseen, koska suuri osa tekstistä perustuu vain suulliseen traditioon.
Jotkut ovat epäsuorasti esitäneet, ettei Kaarle Suurta koskaan ole ollut olemassakaan: jälkeläistölle ei näet ole jäänyt muuta dokumentaatiota kuin joku pahanen kuningaskunta, herttuakunta tai kreivikuna, eikä mitenkään voida osoittaa, vuosituhannen kuluttua, että olisi kyse periytymisestä. Olen lukenut Teit-sukua käsitelleen artikelin Ramsaysta sekä Anthonin pohdinnan Creutzetsta ja Poytzeista Genos-lehdestä. Muistelen, että myös Åströmin juttu on käynyt käsissäni ilman erityisiä uuden-oivaltamisen elämyksiä.
Sukututkijoitten piirissä mainitaan siis Cerutz- ja Poytz -sukujen omaksuneen Teit-suvun käyttämän vaakunakuvion. Emme tuntene sukutieteellisiä perusteita Creutzien vaakunakuvion käyttöön, mutta jostain neljännestä lähteestä lukemani Teit-artikkeli vaikutti aika vakuuttavalta, kun sen näet lienevät muistiin kirjaututtaneet ehkä suvun kirjoitustaidottomat jäsenet. Ei suullista sukutraditiota voitu mielestäni sivuuttaa edes vuonna 1986 vain siitä syystä, etteivät suvun jäsenet välttämättä olleet luku- ja kirjoitustaitoisia Birger Jaarlin (Vai Mauno Ladonlukon?) ns. Hämeen ristiretken aikoina.
Teitit ovat siis kirjanneet tai kirjaututtaneet muistiin sukunsa historian, jonka mukaan esi-isänsä on ollut peräisin Pirn-nimiseltä tilalta tai kylästä Skotlannista. Minkä takia? Eivätkö Teetomin kartanon peruskivet olekaan vanhan kirkon jäänteitä? Muttaako se ehkä tarinan todenperäisyyttä, jos niin on? On aika kaukaa haettua se, että Teitit eli Taitit olisivat sepittäneet tarinansa, kun Skotlannista löytyy Pirn-niminen tila Robert III:n ajalta (1390-1406), ja kun tuolta ajalta vielä tunnetaan Pirnissä jonkun James Taitin olemassaolo ja vaakunakuviokin. Creutzien ja Poitzien on todettu perinneen vaakunansa Teit-suvulta jollain tuntemattomalla tavalla värttinän puolelta. Pyhän Andreaan ristististä ei taistelukentillä ole voitu erehtyä, ja tuleepa mieleen jokin saarivaltiokin, jossa lippukuvio on jotenkin saman tapainen... Vaakunakuvion siirtyminen myöhemmin paremmin menestyneitten, vielä 1200-1300 -luvulla ehkä talonpoikina eleleitten sukulaisten käyttöön vain tukee vanhaa sukutraditiota. Luen Åströmin jutun sitten uudelleen kun muistuu taas mieleen ja kerron sitten, että muuttiko lukeminen ajatteluani vähän vanhempana ja "viisaampana".
PH
Robinson Korhonen
05.01.14, 13:54
Hei,
lisään pari hajalinkkiä, jotka käsittääkseni tuovat uutta tietoa Siikaniemen Asikaisten sukupiiristä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12380202 löytyy läänintileistä Siikaniemen Herra Peterin lesken Elin Blasiuksentyttären kuittaus 22.12.1650
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299388 Viipurin kämnerioikeudessa v.1650 mainitaan autuaan Siikaniemen kirkkoherra Peter Asikaisen isäksi entinen kivalteri Eskil Asikainen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304803 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304803) Kämnerioikeuden tuomiokirjasta v.1655 selviää käsittääkseni herra Peterin lesken isäksi edesmennyt Blasius Köning ja isäpuoleksi mestari Hans Tesche.
Toivottavasti näistä on apuja
Hei,
lisään pari hajalinkkiä, jotka käsittääkseni tuovat uutta tietoa Siikaniemen Asikaisten sukupiiristä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12380202 löytyy läänintileistä Siikaniemen Herra Peterin lesken Elin Blasiuksentyttären kuittaus 22.12.1650
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299388 Viipurin kämnerioikeudessa v.1650 mainitaan autuaan Siikaniemen kirkkoherra Peter Asikaisen isäksi entinen kivalteri Eskil Asikainen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304803 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304803) Kämnerioikeuden tuomiokirjasta v.1655 selviää käsittääkseni herra Peterin lesken isäksi edesmennyt Blasius Köning ja isäpuoleksi mestari Hans Tesche.
Toivottavasti näistä on apuja
Mielenkiintoisia merkintöjä, kiitos niistä! Sinällään yhteyttä tämän kivalteri Eskil Asikaisen ja Eskil Grelsson Asikaisen välillä ei ole ainakaan vielä tainnut löytyä mutta on mielenkiintoista pohtia olivatko he samaa "Asikaisen säätyläissukua".
Terve,
Kaukolan Lukkarina toimi Esko Asikainen (synt. n. 1672), joka asui perheineen 1724 Räisälän kappelissa. Hänestä polveutuu Kaukolan Asikaisten lukkarisuku. Esi-isäni Esko Asikainen (synt. 1696) oli itsellisenä Pyhäjärvellä 1730-luvulla, muutti sieltä Räisälän kirkonkylään ja oli ilmeisesti kirkkoherran torpparina. Asiakirjallista evisenssiä en ole löytänyt siitä, että Esko Asikainen (lukkari) olisi esi-isäni isä, mutta todennäköisyys on suuri. Muita Asikaisia ei alueella ole ja varsinkin etunimen ja asuinpaikan perusteella voidaan näin olettaa.
Esi-isäni meni uudelleen naimisiin Sophia Feisacin (ilmeisesti Vegesack) kanssa ja esi-isäni poika (Juho) meni naimisiin Christina Wellingin kanssa. Koska Feisak (Vegesack) ja Welling eivät ole ihan tavallisia nimiä, niin oletettavasti Esko Asikaisen suvun taustaltakin löytyy jotain normaalista torppariudesta poikkeavaa.
Tietoa siitä, mistä Eskot Räisälän seudulle ovat tulleet en ole löytänyt, mutta olisiko mahdollista, että nuo Viipurin seudulla olevat olisivat heidän sukulaisiaan? Suvussani etunimet Eskil, Petter (Pekka), Juhan ja Matt ovat toistuneet sukupolvelta toiselle aina näihin päiviin asti.
-Sami
Robinson Korhonen
28.07.14, 15:16
Tervehdys pitkästä aikaa,
Viipurin Raastuvanoikeuden pöytäkirjoista v. 1648 taitaa löytyä hivenen lisävaloa varhaisten Asikaisten sukulaisuuksiin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199099 alkaen käsitellään Piexämän Haukivuoren talonpojan Påfvel Påfvelsson Tijoin/Lijhoin ja Hr
Peder Eschilli pastore Sikaniemensi välistä hevoskauppaa tahikka varkautta. Seuraavalla sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199100 Hr Pederin
omassa selonteossa hän mainitsee että kiinniottonsa jälkeen oli Lijhoinen vapaana vankeudestaan 2 päivää ja 2 yötä tämän Hr Pederin tykönä ja oli aikeissa lähteä "medh mijn Br: Lieutennambt till Tydzlandh(?), efter wälb: Gerhardt Löwes befalning och wilia."
Tämän herra Pederin velimiestä luutnanttia pitäisin mielelläni viestiketjun otsikon Krister Asikaisena.
t. Antti
Tervehdys pitkästä aikaa,
Viipurin Raastuvanoikeuden pöytäkirjoista v. 1648 taitaa löytyä hivenen lisävaloa varhaisten Asikaisten sukulaisuuksiin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199099 alkaen käsitellään Piexämän Haukivuoren talonpojan Påfvel Påfvelsson Tijoin/Lijhoin ja Hr
Peder Eschilli pastore Sikaniemensi välistä hevoskauppaa tahikka varkautta. Seuraavalla sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199100 Hr Pederin
omassa selonteossa hän mainitsee että kiinniottonsa jälkeen oli Lijhoinen vapaana vankeudestaan 2 päivää ja 2 yötä tämän Hr Pederin tykönä ja oli aikeissa lähteä "medh mijn Br: Lieutennambt till Tydzlandh(?), efter wälb: Gerhardt Löwes befalning och wilia."
Tämän herra Pederin velimiestä luutnanttia pitäisin mielelläni viestiketjun otsikon Krister Asikaisena.
t. Antti
Erittäin mielenkiintoinen löytö! Mikäli Pertrus Asicanuksen veli oli tosiaan luutnantti (myöh. vuonna 1648 ylennettin ratsumestariksi) Krister Asikainen se sitoisi yhteen kaksi Asicanus-Asikainen -suvun säätyläishaaraa - mutta edelleen mysteeriksi jäisi Aschan-suvun alkuperä.
Tämän merkinnän perusteella teoria sai ainakin yhden todisteen lisää, etenkin kun huomioimme maininnan Gerhard Löwestä, jonka joukoissa tiedämme Krister Asikaisen palvelleen.
Lisään vielä edelliseen viestiini, että
Reko Asikaisen tyttäreksi epäilty (Anna) Maria ei ole voinut syntyä n. 1715, koska hänestä on rippimerkintöjä jo rippikirjan alusta (v. 1721) lähtien. Kannattaa myös panna merkille, että merkinnät loppuvat 15.10. jälkeen ja jatkuvat edellisellä rivillä Tahvon vaimon kohdalla seuraavana vuonna 8.2.
Epäilen siis, että kyseinen henkilö ei ole nimeltään Maria (eikä Anna) Asikainen vaan Anna Manninen äitinsä Reetta Mannisen edellisestä avioliitosta. Reetan edellisen miehen sukunimi oli siis sekin Manninen.
Riitta Heinon kirjoittaman Mann-Mannin-Manninen -sukukirjan mukaan Annan veljeksi epäilemäni Pekka Mannisen (s. 1702) isä oli sukutilan 7. isäntä Paavo Paavonpoika Manninen. Tässä häiritsee kuitenkin se, että hänen isännyytensä on merkitty päättyneeksi vasta 1738. Paavo Mannisia oli Vanajalla niin paljon, että heidän paikoistaan sukupuussa on todella vaikea saada täyttä selkoa.
Ari Manniselle minun piti vastata jo joulukuussa, mutta asia unohtui palattuani Amerikasta. Jokatapauksessa olet oikeassa mainitsemiesi seikkojen suhteen. Näyttää siltä, että Grels Asikainen on tullut Vanajaan Margareta Mannisen aviomieheksi vuoden 1710-paikkeilla. Margareta puolestaan oli mitä ilmeisimmin muutama vuosi aikaisemmin kuolleen Påhl Mannisen leski, joka mainitaan henkikirjoissa ainakin jo 1709. Lapsista Anna, Judith, Pehr, Påhl ja Matts näyttävät olleen Påhl Mannisen ja Margaretan yhteisiä, kun taas viimeisin, Elisabeth eli Liisa ilmeisesti Grels Asikaisen ja Margaretan yhteinen tytär.
Mitä tulee Margareta Mannisen syntyperään niin kyseenalaistaisin sen tarkemman laadun näiden löytöjen perusteella. Hän saattoi olla Vanajan Mannisia, mutta tarkempaan sukulaissuusuhteeseen en ota kantaa tarkemmin asiaan perehtymättä. Ristiinnaimista lienee ainakin tapahtunut mikäli sekä Påhl että vaimonsa Margareta olivat Vanajan Mannisia.
Tämän löydön perusteella voidaan myös todeta että noin 1706 syntyneen Steffan Asikaisen äiti näyttää olevan ainakin vielä täysi mysteeri. Hänet voisi kenties paikantaa jos löytäisimme mistä Grels Asikainen saapui Pieksämäen Vanajaan 1710-luvun alussa. Tarkentaisiko tämä löytö mahdollisesti myös Grels Asikaisen suhdetta ratsumestari Krister Asikaisen perhekuntaan ja siihen seikkaan, oliko hänen isänsä David Asikainen, kuten oletan, vai hänen Mikkelissä vaikuttanut veljensä Klaus.
Pekka Sipari
29.07.14, 19:15
Terve kaikki,
Oli niin pitkiä vastausketjuja etten saanut ihan juonen päästä kiinni. Minulla on jääneet nuo taulut vielä hakusaan sekä Mattsin isän samoin Mattsin emännän tuo Isosen suku
Voiko joku vasta. Tiedoista kiitollisena
Pekka
TAULU 838
Mats Manninen s. n 17xx rippik. 1735-50 kuva 228, HISKI
Pso. Wallborg Isonen (Isotar)
Lapsia:
Thomas s. 1.3.1735 (5.4.1735) Wanaja
Christina s. 7.3.1739 (20.4.1739)
Anna s. 20.6.1736 (24.7.1736)
Catharina s. 24.5.1743 (2.7.1743)
TAULU 1676
Manninen
Lapsia:
Pär Manninen s. n rippik. 1735-50 kuva 228, HISKI
Pso. Margaretha Häkkinen
Lapsia (Vanaja):
Ivar s. 2.4.1727
Påhl s. 15.5.1728
Staffan s. 4.2.1730
Adam s. 1734
Margeta s. 1731
Regina s.1734
Maria s. 23.12.1737
Lars s. 21.3.1739
Matss
Påhl
Pso. Brita Pöntinen
Anna
Pso. Renki Staffan Asikain? Laps:i Carin
Margaretha ? inh
Wendela ? Soldatens Isonen Enkla??
9.11.1733 29.11.1733 Wanaja Sold: Thom: Isonen Anna Hännitär Andreas
29.9.1758
4.10.1758 Wanaja And. Isoin Anna Tyrfwäin Anna
8.2.1761
8.3.1761 Wanaja Anders Isoin Anna Tyrväin Brita
25.7.1763
27.8.1763 Wanaja W. And. Isoin Anna Tyrväin Thomas
9.6.1766
5.7.1766 Wanaja And. Isoin Anna Tyrväin Elisab.
Pekka Sipari
29.07.14, 19:21
Samoin haussa tämäkin. Noita Mannisia näköjään riittää Pieksämäellä
TAULU 844
Christer Manninen s. 1690, rippik. P:m:1757-70 kuva 97
? rippik. P:m:1757-70/II kuva 97, HISKI
Pso. Carin Käyryläinen (Käyrylätär, Kijrol) s. 1691
Vih. 1723 Ihalais Christer Påhls: Mannin ja p: Carin Jöransdr Kijrol: Ahvenis alkup - ALKUPKOMM: Festo Sim: et Juda[PYHIMYSPÄIVÄ]
Lapsia:
Christer s. 3.2.1726 (18.3.1726) Ahvenis
Gertrud s. 1734
Maria s. 1737
TAULU 845
Carin (Catharina) Käyryläinen (Kijrol) s. 1691 rippik. P:m:1757-70 kuva 97
eeva häkkinen
29.07.14, 22:07
Terve kaikki,
Minulla on jääneet nuo taulut vielä hakusaan sekä Mattsin isän samoin Mattsin emännän tuo Isosen suku
TAULU 838
Mats Manninen s. n 17xx rippik. 1735-50 kuva 228, HISKI
Pso. Wallborg Isonen (Isotar)
Lapsia:
Thomas s. 1.3.1735 (5.4.1735) Wanaja
Christina s. 7.3.1739 (20.4.1739)
Anna s. 20.6.1736 (24.7.1736)
Catharina s. 24.5.1743 (2.7.1743)
Asiasta en tiedä muuten mitään, mutta jos etsit Valpuri Isosta, täytyy hänen olla niitä Isosia, jotka isännöivät 1600-luvulla Kangasniemen Kutemajärven taloja 19 (Muoskari) ja 21 (Valkeaselkä), muualla näillä tienoin ei Isosia ollutkaan. Anekin kaikki kolme taloa (19-21) olivat 1500-luvulla Isosten asumia. Muoskari jäi verohylyksi jo 1640-luvulla, mutta Valkeaselän isäntänä oli vielä 1688-97 Lauri Isonen. Tila lienee kärsinyt nälkävuosista, koska 1699 autioluettelon mukaan on (ilmeisesti hänen poikansa) Tuomas Laurinpoika Isonen ottanut tilan viljelyyn alkaen maksaa siitä veroa 1700. Tuomas on merkitty henkikirjaan 1694 Laurin poikana ilman vaimoa ja 1697 vaimoineen. Hänellä on ollut ainakin kaksi vaimoa, koska Tuomas Isosen Anna-vaimo on haudattu ruttovuoden 1710 joulukuussa ja 29.3.1711 on vihitty Tuomas Laurinpoika Isonen ja Kaisa Niilontytär Korhonen. Valpuri-tytär heille on syntynyt 21.4.1714.
Isoset eivät kuulu tutkittaviini, mutta ehkäpä näistä hajamerkinnöistä saat langanpäästä kiinni. Lycka till!
Pekka Sipari
30.07.14, 17:45
Kiitos Eeva,
Sopii hyvin kuvaan tuo Valpuri. Löysin Thomas Isosen ja Carin Korhosen tuolta P:M Rippikirjoista 1721-24 kuvasta 64 (Niininiemi). Carinia siellä ei ollut (tai sitten en osannut tulkita merkintöjä?. Meni vähän aikaa selatessa kun noissa kirjoissa ei ollut Vanajaa (liekö Niininiemi kuulunut Vanajaan?).
Alla kuvassa myös Mats Mannin ja pso Anna Liukotar? ei Walborg Isonen (olisiko Valpuri kuollut jo aiemmin) ja tytär Anna gift ????.Asikaista ei ainakaan siinä taulussa ollut
(aiemmassa postissani oli Staffan Asikainen merkattu rengiksi, mutta olin lukenut väärin (siinä luki jotain Seroger ?? en tiedä
Pekka
Pekka Sipari
30.07.14, 17:51
Siis Valpuri vasta II pso. Tällöin Mattsilla kaksi Anna tytärtä ??
Pekka
Pekka Sipari
30.07.14, 21:49
Kiitos kaikille.
Meinaa mennä sekaisin jo omissa tauluissakin sekaisin noiden ristiinnaitujen ja samannimisten kanssa. Löytyihän tuo Mattsin, Pärin, Annan isä Påhl tuolta viestiketjusta kun jaksoi tarkkaan lueskella. Varmaan tuon Ahvenistolla olleen Christerinkin isä oli sama Påhl ?, Pitää vielä tutkia nuo viestiketjussa olleet Mannisselvitykset ajan kanssa.
Pekka
Pekka Hiltunen
31.07.14, 08:16
aiemmassa postissani oli Staffan Asikainen merkattu rengiksi, mutta olin lukenut väärin (siinä luki jotain Seroger ?? en tiedä
Swåger Staffan Asikain
PH
Pekka Hiltunen
31.07.14, 14:24
Swåger Staffan Asikain
PH
Siis Pär, Påhl, Matts sekä Staffan Asikaisen vaimo Anna Manninen olivat kaikki keskenään sisaruksia, jos lanko eli svåger ymmärretään tässä ahtaammassa merkityksessä käsittämään puolison veljet, kuten nyt näyttäisi olevan toisin kuin joissain 1600-luvun alkupuolen teksteissä, joissa langolla ruotsinkielessä saatettiin käsittää myös muita vaimon miespuolisia sukulaisia.
Lapsista näkyvät Carin, Adam, Johan sekä Christer. 1722 syntynyt Klaus puuttuu, joten on kai kuollut nuorena (?). Minun tiedoissani on Johanin syntymäpaikkana Wilhula.
PH
Terve. Onko tietoa onko kenenkään keskustelussa mainittujen Asikaisten jälkipolville etenkin isälinjalaisille tehty DNA-testiä? Itse olen sellaisen teettänyt. Lisäksi olen teettänyt FamilyFinder-testin ja sitä kautta on löytynyt yhteys sukuun, joka on vaikuttanut sekä Siikaniemessä (1600-luvun toisella kvartaalilla) että Kangasniemessä. Perinteisin sukututkimuksen keinoin tätä yhteyttä ei ole löytynyt, jossa on päästy 1700-luvun alkuun.
Sami
Pekka Sipari
13.08.14, 18:12
Kuka oli tämä Asikainen Suonteella P;m;rippik. 1721 kuva 20 toinen sivu. Ihankuin lukisi Carin Asikatar tai jotain sinnepäin Oliko Grelsin sisko vai lapsi???
Peku
Pekka Hiltunen
13.08.14, 19:16
Kuka oli tämä Asikainen Suonteella P;m;rippik. 1721 kuva 20 toinen sivu. Ihankuin lukisi Carin Asikatar tai jotain sinnepäin Oliko Grelsin sisko vai lapsi???
Peku
Kyseinen "E" eli encka, leski Carin Asikatar on lukumerkintöjensä perusteella käsittääkseni vanhempaa polvea eli vanhuusiässään, joten sopisi ehkä paremmin olemaan Davidin ja veljiensä Klaun ja Eskilin sisar, mutta kun ollaan Isovihan jälkeisessä tilanteessa, voisi tietenkin olla Grelsin sisarkin. Lasten puuttuminen kuvasta viitaa siihen, että voisi olla Lars Putkosen anoppi eli Margareta Markkasen äiti - muuten olisi ehkä kirjattu äidiksi eli tässä tapauksessa siis päähenkilön eli Lars Putkosen äidiksi. Yliviivaus ja rivin lopussa hahmoteltavissa oleva "m"-kirjain (mortus) ja ehkä "5/ -24" tms. viittaa siihen, että on kuollut vanhuuttaan.
PH
Tommy Koukka
08.11.14, 18:34
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299388 Viipurin kämnerioikeudessa v.1650 mainitaan autuaan Siikaniemen kirkkoherra Peter Asikaisen isäksi entinen kivalteri Eskil Asikainen
Viipurin raastuvanoikeudessa esiintyi 4.7.1635 mm. Siikaniemen kirkkoherra Krister Sigfridi (Piilrot, Petrus Aeschilli Asicanuksen edeltäjän edeltäjä) ja "Eschel Asikains son" sekä "Lars Asikain", joka voisi hyvinkin olla tämä Esko Asikaisen poika (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150255). Viipurin ratsuväen Suur-Savon komppanian korpraalina mainitaan vuodesta 1637 Lauri Eskonpoika Asikainen, joka asui vuodesta 1649 alkaen Mikkelin Hiirolan Karppalassa. Tämä Lauri voi hyvin olla sama kuin v. 1635 Viipurin raastuvanoikeudessa esiintynyt Lauri Asikainen. Vaikuttaa siltä, että Esko Asikainen on muuttanut Viipuriin vasta 1630-luvulla (varhaisemmista asiakirjoista en ole ainakaan itse onnistunut löytämään häntä Viipurista). Eräs Eskell Asikain mainitaan vuonna 1631 Liperin Siikasalmella (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17036&pnum=138). Pitäisin hyvin mahdollisena, että Viipurin Esko Asikainen on ollut lähtöisin Mikkelistä, sillä sieltä muutti muitakin sukuja, kuten Haajasia ja Vääräsiä, Viipuriin.
Olin seurallut tätä viestiketjua, kun huomasin että Suomen kansallisbiografiassa on ratsumestari Risto Asikaisesta artikkeli, jonka on kirjoittanut Veijo Saloheimo. Asikaisen värikkäiden vaiheiden lisäksi artikkelissa selvitetään hänen sukuaan, ja esille tulee samoja asioita joita tässä ketjussa on pohdittu. Artikkelin mukaan Risto Asikainen, Mikkelin Hiirolaan asettunut korpraali Lauri Asikainen (kuului Gerhard von Löwen komppaniaan ja suoritti ratsupalvelusta haukivuorelaisen Hemminki Hämäläisen talon puolesta) ja Siikaniemen kirkkoherra Per (Pekka) Aschanius ovat veljeksiä. Heidän isänsä on Esko Pekanpoika Asikainen, syntyisin Rantasalmelta, jossa hänen vanhempi veljensä Pekka Spanni oli 1600-luvun alussa nimismiehenä. Esko Pekanpoika toimi Viipurin käskynhaltijan Arvid Tönnenpoika Wildemanin ratsulähettinä ja eteni linnan vahtimestariksi, katselmuskirjuriksi ja lopulta lääninprofossiksi. Vaimonsa Kaisan kanssa Esko Pekanpojalla oli em. kolme poikaa, ja hän eli vielä 1656.
Saloheimo kertoo Risto Asikaisen avioituneen ensin vuonna 1634 haukivuorelaisen ratsumiehen Juho Juhonpojan nimeltään tuntemattoman lesken kanssa ja toisen kerran vuonna 1653, jolloin vaimo oli luultavasti Paason säterin tytär Mäntyharjulta, sukuaan Ållongren. Kumpikin vaimo jätti miehensä tämän väkivaltaisuuden vuoksi.
Pekka Hiltunen
12.11.14, 01:17
Olin seurallut tätä viestiketjua, kun huomasin että Suomen kansallisbiografiassa on ratsumestari Risto Asikaisesta artikkeli, jonka on kirjoittanut Veijo Saloheimo. Asikaisen värikkäiden vaiheiden lisäksi artikkelissa selvitetään hänen sukuaan, ja esille tulee samoja asioita joita tässä ketjussa on pohdittu. Artikkelin mukaan Risto Asikainen, Mikkelin Hiirolaan asettunut korpraali Lauri Asikainen (kuului Gerhard von Löwen komppaniaan ja suoritti ratsupalvelusta haukivuorelaisen Hemminki Hämäläisen talon puolesta) ja Siikaniemen kirkkoherra Per (Pekka) Aschanius ovat veljeksiä. Heidän isänsä on Esko Pekanpoika Asikainen, syntyisin Rantasalmelta, jossa hänen vanhempi veljensä Pekka Spanni oli 1600-luvun alussa nimismiehenä. Esko Pekanpoika toimi Viipurin käskynhaltijan Arvid Tönnenpoika Wildemanin ratsulähettinä ja eteni linnan vahtimestariksi, katselmuskirjuriksi ja lopulta lääninprofossiksi. Vaimonsa Kaisan kanssa Esko Pekanpojalla oli em. kolme poikaa, ja hän eli vielä 1656.
Saloheimo kertoo Risto Asikaisen avioituneen ensin vuonna 1634 haukivuorelaisen ratsumiehen Juho Juhonpojan nimeltään tuntemattoman lesken kanssa ja toisen kerran vuonna 1653, jolloin vaimo oli luultavasti Paason säterin tytär Mäntyharjulta, sukuaan Ållongren. Kumpikin vaimo jätti miehensä tämän väkivaltaisuuden vuoksi.
Kyseisen n:ti Ållongrenin vanhemmat olivat siis Tarton Hovioikeuden asessori Johan Magnusson Ållongren ja Hebla Hieronymuksentytär von Birckholtz. Krister Asikaisen ja neiti Ållongrenin häissä sattui m.m. niin, että morsiamen veli ja ratsumestari Krister Asikaisen tuore lanko Peter Ållongren ampui vouti Hans Bomgårdin (Jully Ramsay). Aiemmin esitetyn mukaan kyseinen Hans Bomgård oli Asikaisen 1. puolison isoisä.
PH
Tommy Koukka
12.11.14, 20:06
Mielenkiintoista olisi tietää, miten Veijo Saloheimo on päätynyt siihen, että Viipurin Esko Asikainen oli Pekka Asikaisen poika Rantasalmelta ja mistä hän on löytänyt Eskolle Kaisa-nimisen vaimon? Ruokolahden käräjillä 1688 mainitaan "Eskill Assikains Enckias Charin Jacobsdotters Mågh" (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3699991). Kyseessä ei välttämättä ole tämä Viipurin Esko Asikainen, kuten ei ehkä Taipalsaaren syyskäräjillä 6.-7.10.1645 esiintynyt Eskil Asikain (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735998).
Missä on esitetty, että Risto Eskonpoika Asikaisen ensimmäisen puolison isoisä olisi ollut vouti Hans Bomgård? Asikaisen 1. puolison edellinen puoliso oli ratsutilallisena Haukivuorella ainakin 1620-27 mainittu korpraali Juho Juhonpoika, joka näyttäisi kuuluneen Häyrisen sukuun. Haukivuorella naapurissa isännöi ainakin vuodesta 1617 Hannu Birgerinpoika, joka myös oli ratsutilallinen ja jonka isä oli todennäköisesti Pellosniemen Kyyhkylänniemen kartanoa vuodesta 1593 isännöinyt Suur-Savon vouti Birger Hannunpoika. Tässä Kyyhkylän kartanossa asui myöhemmin vouti Hans Bomgård.
Pekka Hiltunen
12.11.14, 20:53
Mielenkiintoista olisi tietää, miten Veijo Saloheimo on päätynyt siihen, että Viipurin Esko Asikainen oli Pekka Asikaisen poika Rantasalmelta ja mistä hän on löytänyt Eskolle Kaisa-nimisen vaimon? Ruokolahden käräjillä 1688 mainitaan "Eskill Assikains Enckias Charin Jacobsdotters Mågh" (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3699991). Kyseessä ei välttämättä ole tämä Viipurin Esko Asikainen, kuten ei ehkä Taipalsaaren syyskäräjillä 6.-7.10.1645 esiintynyt Eskil Asikain (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735998).
Missä on esitetty, että Risto Eskonpoika Asikaisen ensimmäisen puolison isoisä olisi ollut vouti Hans Bomgård? Asikaisen 1. puolison edellinen puoliso oli ratsutilallisena Haukivuorella ainakin 1620-27 mainittu korpraali Juho Juhonpoika, joka näyttäisi kuuluneen Häyrisen sukuun. Haukivuorella naapurissa isännöi ainakin vuodesta 1617 Hannu Birgerinpoika, joka myös oli ratsutilallinen ja jonka isä oli todennäköisesti Pellosniemen Kyyhkylänniemen kartanoa vuodesta 1593 isännöinyt Suur-Savon vouti Birger Hannunpoika. Tässä Kyyhkylän kartanossa asui myöhemmin vouti Hans Bomgård.
Tässä on Ramsayn tiedot ratsumestari Krister Asikaisesta:
Johan Månsson Ållongren (tab . VI). Försålde
1627 fädernegården Gammelbacka . Egde
genom sitt gifte Paaso i Heinola, och Juuva i
S:t Mårtens socken . Föroidnad vid riksdagen
1633 att jämte några andra af adeln resa konungens
lik tili mötes och ledsaga det in i
riket. Bevistade riksdagarna 1634, 1635, 1640,
1647 . Assessor i Dorpats hofrätt 1638 . Ståthållare
på Nyslott 1639 . Assessor i Dorpats
hofrätt 1638-1648, då han på begäran blef entledigad
för sin hälsas indispositions skull" (12)
Var därjämte ståthållare på Narva en tid 1638
(13), på Nyslott 1639 (14), och afled i Narva
1651 /12 (19) . Fick 1649 14/, donation af Tuusjärvi
i Heinola socken, hvilket 1691 kom under
rusttjänst. - Gift 1620 6/3 på Yläne i Yläne
socken, gaf Gammelbacka till morgongåfva, med
Hebla von Birckholtz, dotter af Hieronymus
von Birckholtz (n :r 94) och Anna Fleming (n :r
4) . Hon lefde 1652 i Narva med många små
barn i stor fattigdom (19),
Petter . Begick dråp 1653, ihjälskjöt med
pistol fogden Hans Bomgård (Baumgarten) på
ryttmästaren Krister Asikains bröllopp i Savolaks .
Flydde till Helsingfors och skulle öfver hafvet
rymma till Reval, men fasthanns af en tullbåt
och sattes i handklofvar. Rymde ånyo och kom
till sin faster Elisabet Allongren (till Meilby i
Helsinge), som gömde honom i en källare. Lyckades
slutligen undkomma till utlandet, därifrån
han senast afhördes 1654
PH
Mielenkiintoisia havaintoja ja uusia kysymyksiä on viestiketjuun tullut. Olen itsekkin pidempään pohtinut, mikä voisi ratkaista Grels Asikaisen mysteerin ja yksi lähestymistapa voisi olla se, että etsimme aiemmista henkirjoista mistä Grels Asikainen on tullut Pieksämäen Vanajaan ennen vuotta 1711.
Jossain on ollut ensimmäinen vaimo, jonka kanssa syntyi poika Steffan noin 1706 - mutta oliko tämä vaimo Pieksämäellä vai muualla lienee se todellinen kysymys, mistä Grelsiä tulisi etsiä?
Lisäksi jo aiemmin viestiketjussa huomattin, että Grelsin puolison Margareta Mannisen ensimmäisellä aviomiehellä Påhl Persson Mannisella oli veli nimeltä David Persson Manninen. Todennäköisesti harvinainen nimi David on johdettavissa jotenkin David Asikaiseen, todennäköisimpänä vaihtoehtona pidän itse sitä, että David Asikainen on mahdollisesti toiminut kaimansa Mannisen kummina ja siten antanut lapsen nimelle siunauksensa. Toinen mahdollisuus, joka tässäkin viestiketjussa mainittiin lienee se, että Davidin äiti (jota ei nimeltä tunneta) olisi ollut Asikaisten sukua.
Robinson Korhonen
05.12.14, 14:48
Viipurin läänin tositekirjasta v.1647 löytyi Petrus Eschillin allekirjoittama kuitti/todistus kymmenestä heinänostajasta puumerkkeineen. Joukossa ilmeinen isänsä "Eskell Peersson Assikain" eli "E.P."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12420673
t: A
Robinson Korhonen
20.08.17, 15:00
Mikä lienee Rantasalmen kirkkoherran (1632-1664) Andreas Matthiaen yhteys Asikaisten sukuun? Ymmärtääkseni entinen nimismies Jören Jörensson on ostamassa autuaan Eskil Asikaisen taloa Viipurin Siikaniemestä v.1658. (ViipKO http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11305241 toinen tapaus vasemmalta ylhäältä) Maksu tullee suoritettavaksi Rantasalmen Kirkkoherran her Andreas Matthiaen valtuutetulle Mr. Arfwedh Mårthenssonille. Olenko tulkinnut oikein? Tätä Arvidia taas pidän esi-isänäni viipurilaisena räätälinä, jonka puoliso oli Helena Barnau, ja jonka jälkeläiset käyttivät nimeä Assenius/Rönman. Juontaako räätäli Arvidinkin sukuperä Savon suunnalle?
terv: Antti
Tommy Koukka
20.08.17, 20:37
Rantasalmen kirkkoherran Andreas Mathiaen sisaren puoliso oli Martti Asikainen. Lieneeköhän hän ollut sukua Siikaniemen Esko Asikaiselle? Yhteydet Rantasalmelle viittaisivat siihen, että Esko Asikainen oli ennemmin Rantasalmen kuin Mikkelin Asikaisia.
Olen tehnyt tällaisia muistiinpanoja Andreas Mathiaeksen yhteyksista Asikaisiin:
Rantasalmen ylimääräisillä käräjillä 17.6.1648 käsiteltiin kirkkoherra Andersin vaimon Elisabetin kuolemaa. Monisivuisessa oikeuden pöytäkirjassa mainitaan useita henkilöitä, kuten Elisabetin edellinen puoliso, lainlukija Olavi Maunonpoika, tytärpuolet Agneta ja Maria Antintyttäret ja toisen tytärpuolen puoliso, herra Tuomas. Pöytäkirjassa mainitaan lisäksi mm. kirkkoherran sisaren poika Hannu Martinpoika ja kirkkoherran renki Tapani Tapaninpoika Ikäheimonen. Vuoden 1649 henkikirjassa Lautakotalahden kylässä vaimonsa kanssa mainittu Hannu Martinpoika lienee ollut kirkkoherran sisarenpoika. Ainakin vuosien 1657 ja 1659 henkikirjoissa hänet mainitaan lautamiehenä. Hannu Martinpoika mainitaan Lautakotalahden kylässä vielä vuoden 1669 henkikirjassa. Vuoden 1675 henkikirjan mukaan taloa isännöi Arvi Hannunpoika, jolla oli veli Hannu Hannunpoika. Rantasalmen haudattujen luettelon mukaan 4.5.1729 haudattiin 85-vuotiaana kuollut Arvi Hannunpoika Mälkiä (s. 1644) Lautakotalahdesta. Vuoden 1664 maantarkastusluetteloon Lautakotalahden (nro 1237) Hannu Martinpoika Asikaisen tiluksiksi on merkitty Tulilamminaho, Lautalahden puustelli ja Riianmaanaho. Maantarkastusluettelossa on viite vuoden 1561 verollepanomaakirjan arviokuntaan nro 1626. Vuonna 1561 tila kuului Paavo Pekanpoika Tikkaselle. Johan Habermanin 1620-luvun maantarkastusluetteloon tilusten isännäksi on merkitty Paavo Väänänen.
Robinson Korhonen
21.08.17, 20:05
Hei,
suuret kiitokset vastauksista. Itse olen saanut kerätyksi varsin vastaavankaltaisia tiedonmurusia, mutta paljon vielä uupuu. Kirkkoherran sisarenpojan Hans Mårthenssonin kuulumista Asikaisen sukuun olin uumoillut, mutta en ollut päässyt siitä itseni kanssa sopuun. Joitakin omia huomioita listaan seuraavaan:
Rantasalmen kihlakunnanoikeudessa v.1667 nimismies Jören Larsson teki tiettäväksi että Heikki Heikinp. Pesonen olisi lyönyt isäänsä. Asian ruotimisesta jäävätään sukulaisuuden tai lankouden takia lautamiehet Heikki Pesonen, Mikko Ikäheimonen ja Hannu Martinp. (tai Hans Mårthensson) ja korvataan muilla isännillä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3871033 Nimismies Jörenin puoliso oli ymmärtääkseni mainitsemasi kirkkoherra Andreaksen tytärpuoli Maria, ja Hans Mårthenssonin äiti oli siis herra Andreaksen sisar.
v. 1671 kuolleeksi kerrotun lautamiehen Hans Mårthenssonin ja paenneen Peer Carpisen tilalle otetaan uusiksi lautamiehiksi Erich Hansson Kilpeläin ja Matts Mattsson Pesoin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3872360
Laamanninoikeudessa v.1688 Rantasalmen Lautakotalahden kruununtalonpoika Arvid Hannunpoika ja syntymäoikeustilallinen samasta kylästä Matti Kaukkunen setvivät tiluksiaan. Mainitaan ”..Arfwedh Hanssons fader Hans Mårthenson Asickain..” mainitaan myös että ”häradsnämbdeman Henrich Pesoin den äldre om sina 78 åhr är i swågerlagh med både parter..” jne. Täsmää hyvin edelliseen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22902313
Rantasalmen kihlakunnanoikeudessa 1710 ”Anders Arfwedsson Mielckie ifrån Lautakåtalax” pyytää paloapua. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24163130
Mistähän tämä Mälkiä/Melkie sukunimi on kaapattu?
Rantasalmen kihlakunnanoikeudessa v. 1663 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3871363 nimismies Jören Larsson syyttää miestä nimeltä Bengt Tuckuinen/Tuchkuinen (?) siitä, että tämä on ostanut Jörenin appiukolle kuuluneen pöydän hänen langoltaan nimeltä Anders Capp, jolla ei ilm. pitäisi olla tähän mitään osuutta. Nimismies itse suorittaa ratsupalvelusta tilasta, joten irtaimistokin kuuluu hänelle. Kuka on tämä Anders Capp!? En ole törmännyt häneen minkään muun oikeusjutun yhteydessä, saati löytänyt häntä henkikirjoista. Voisiko hän olla kirkkoherran oma poika, vaikka sitä ei suoraan mainitakaan?
Käräjiltä v.1669 selviää, että nimismies Jören Larsson oli saanut herra Andreaksen 28.11.1664 tekemällä testamentilla Kauppila-nimisen tilan, jonka tämä myi lampuodilleen Clemet Leskiselle. Nimismies Jören Larssonin lanko johdattaja (förare) David Arvidsson (Monnius-sukua) sanoo vaimonsa kautta hälle kuuluvan 1/8 osan tilasta. David ei kuitenkaan ollut ilmeisesti ollut tietoinen tästä herra Andreaksen testamentista, jonka kohteena oleva tila käsittääkseni erotettiin muusta perinnöstä vävypoika Jörenille. Davidin puolison on siis arveltava olleen herra Andreaksen perillisiä, tytärkö vai tytärpuoliko? Mitä kertoo Davidin räknäämä 1/8 perinnön jakajien määrästä? Tapaus alkaa toisen sivun alalaidasta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3870727 ja jatkuu seuraavalle sivulle.
Esko/Eskil Asikaisen Rantasalmelaiseen alkuperään uskon itsekin. Herra Peter Eschilli (Siikaniemen myöhempi kirkkoherra Asicanus?) on maakirjoissa mainittu Rantasalmen Syväisissä 1 ja ½ veroluvun omistajana v. 1633 ja 1635. Kenelle nämä nimenomaiset tilukset ovat kuuluneet ennen herra Peteriä on hankalaa hahmottaa. Vuonna 1632 samoilla huitteilla yhden veroluvun isäntänä esiintyy her Anders eli Rantasalmen kirkkoherra Andreas Matthiae, jota ei samasta kylästä kyseisinä vuosina löydy, mutta kuitenkin 2 veroluvun isäntänä jälleen v.1639.
Rantasalmen Asikaisten suku tuntuu jakautuneen hyvin moniin haaroihin, jotka kenties jäsenten runsaslukuisuudenkin vuoksi on erotettu uusilla sukunimillä. Pelkästään 1600-luvun alun maakirjoissa esiintyy Asikaisten muina suku- tai lisäniminä Pakar/Pekar/Packar/Bakar/Parckar/Bakarain/Bakarinen (?), Romsu/Ramsu/Ramssu/Råmbsu Asikain/Romsu Asikainen), Clen/Klein/Clein, Spann/Spanni/Spanninen, Hans Hackuli/Hackuli Asickain, ja ties mitä muuta niin otapa näistä nyt sitten selko :D
terv: Antti
Tommy Koukka
22.08.17, 16:59
Rantasalmen kihlakunnanoikeudessa v. 1663 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3871363 nimismies Jören Larsson syyttää miestä nimeltä Bengt Tuckuinen/Tuchkuinen (?) siitä, että tämä on ostanut Jörenin appiukolle kuuluneen pöydän hänen langoltaan nimeltä Anders Capp, jolla ei ilm. pitäisi olla tähän mitään osuutta. Nimismies itse suorittaa ratsupalvelusta tilasta, joten irtaimistokin kuuluu hänelle. Kuka on tämä Anders Capp!? En ole törmännyt häneen minkään muun oikeusjutun yhteydessä, saati löytänyt häntä henkikirjoista. Voisiko hän olla kirkkoherran oma poika, vaikka sitä ei suoraan mainitakaan?
Anders Capp voisi hyvinkin olla kirkkoherra Andreas Mathiaen poika. Ainoastaan vuoden 1660 henkikirjassa olen huomannut kirkkoherralle merkityn pojan, tosin ilman nimeä.
Käräjiltä v.1669 selviää, että nimismies Jören Larsson oli saanut herra Andreaksen 28.11.1664 tekemällä testamentilla Kauppila-nimisen tilan, jonka tämä myi lampuodilleen Clemet Leskiselle. Nimismies Jören Larssonin lanko johdattaja (förare) David Arvidsson (Monnius-sukua) sanoo vaimonsa kautta hälle kuuluvan 1/8 osan tilasta. David ei kuitenkaan ollut ilmeisesti ollut tietoinen tästä herra Andreaksen testamentista, jonka kohteena oleva tila käsittääkseni erotettiin muusta perinnöstä vävypoika Jörenille. Davidin puolison on siis arveltava olleen herra Andreaksen perillisiä, tytärkö vai tytärpuoliko? Mitä kertoo Davidin räknäämä 1/8 perinnön jakajien määrästä? Tapaus alkaa toisen sivun alalaidasta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3870727 ja jatkuu seuraavalle sivulle.
Kirkkoherra Andreas Mathiaelle olen merkinnyt neljä tytärtä ja yhden pojan. Kaksi tytärtä, Agneta ja Maria Antintyttäret, mainitaan nimeltä vuoden 1648 käräjäpöytäkirjassa. He olivat herra Andreaan toinen puolison Elisabetin tytärpuolia eli Andreaan lapsia tämän edellisestä avioliitosta. Näistä tyttäristä Maria lienee avioitunut nimismies Yrjö Laurinpojan kanssa ja Agnetan puoliso on voinut olla oikeusjutussa mainittu herra Tuomas, joka oli Joroisten kirkkoherra Tuomas Laurentii Iskanius. Vuosien 1649-60 henkikirjoissa herra Andreaalla mainitaan kaksi nimeltä mainitsematonta tytärtä, jotka lienevät eri henkilöitä kuin em. Agneta ja Maria; toinen näistä tyttäristä lienee ollut aviossa 1660-luvulla Daavid Arvidinpoika Monniuksen kanssa.
Esko/Eskil Asikaisen Rantasalmelaiseen alkuperään uskon itsekin. Herra Peter Eschilli (Siikaniemen myöhempi kirkkoherra Asicanus?) on maakirjoissa mainittu Rantasalmen Syväisissä 1 ja ½ veroluvun omistajana v. 1633 ja 1635. Kenelle nämä nimenomaiset tilukset ovat kuuluneet ennen herra Peteriä on hankalaa hahmottaa. Vuonna 1632 samoilla huitteilla yhden veroluvun isäntänä esiintyy her Anders eli Rantasalmen kirkkoherra Andreas Matthiae, jota ei samasta kylästä kyseisinä vuosina löydy, mutta kuitenkin 2 veroluvun isäntänä jälleen v.1639..
Selvittelin hieman herra Pietari Eskilinpojan tilan vaiheita Rantasalmen Syväisillä. Kun verrataan vuosien 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13547670) ja 1636 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13582288) maakirjoja, voidaan havaita, että herra Pietari Eskilinpojan tilan uudeksi isännäksi on tullut Matti Antinpoika Laamanen. Vuoden 1643 maakirjaan Matti Antinpoika Laamasen tila on merkitty Lautakotalahden kylään (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13584423). Vuoden 1664 maantarkastuskirjan mukaan tilan uusi isäntä oli Samuel Laurinpoika Laamanen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13558005). Kun verrataan maantarkastuskirjan tilusmerkintöjä Juhana Habermanin 1620-luvun maantarkastuskirjaan, voidaan todeta 1620-luvulla tilan isäntänä olleen Henrik Eerikinpojan (http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol83v.html). Vuoden 1664 maantarkastusluettelossa on viite vuoden 1561 verollepanomaakirjan arviokuntaan 1653, jota isännöi tuolloin Vilppu Halonen (http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk19/savolax.php?f=folio65v).
Robinson Korhonen
22.08.17, 17:33
Kirkkoherra Andreas Mathiaelle olen merkinnyt neljä tytärtä ja yhden pojan. Kaksi tytärtä, Agneta ja Maria Antintyttäret, mainitaan nimeltä vuoden 1648 käräjäpöytäkirjassa. He olivat herra Andreaan toinen puolison Elisabetin tytärpuolia eli Andreaan lapsia tämän edellisestä avioliitosta. Näistä tyttäristä Maria lienee avioitunut nimismies Yrjö Laurinpojan kanssa ja Agnetan puoliso on voinut olla oikeusjutussa mainittu herra Tuomas, joka oli Joroisten kirkkoherra Tuomas Laurentii Iskanius. Vuosien 1649-60 henkikirjoissa herra Andreaalla mainitaan kaksi nimeltä mainitsematonta tytärtä, jotka lienevät eri henkilöitä kuin em. Agneta ja Maria; toinen näistä tyttäristä lienee ollut aviossa 1660-luvulla Daavid Arvidinpoika Monniuksen kanssa.
Hei, ja juu, aivan totta.
Vielä vuonna 1681 Rantasalmen kihlakunnanoikeuden käräjillä ainaskin mainitaan nimismies Jören Larssonin leski Maria Andersdotter. Hän oli siis kirkkoherra Andreaksen oma tytär ja ts. tämän toisen vaimon Elisabethin tytärpuoli. Toisen sivun alalaitamilla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3871594
Robinson Korhonen
10.05.18, 10:16
Sattumalta osui silmääni Rannan kihlakunnan autioluettelosta v.1642 maininta herra Peter Asickaisen heinättämästä Eskil Grelssonin autiosta Vahvialan kylässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12406409
Maakirjamerkintöjen perusteella jäljitin Eskil Grelssonin tulleen 1/24 veron omistajaksi Vahvialan kylään vuosien 1606/1607-1610/1611 ajaksi, jonka jälkeen hän häviää muutamaksi vuodeksi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2512240
Vuonna 1619 Eskil Grelsson kirjataan samaan kylään 1/12 veron isäntänä jolloin hänen hallussaan on myös 1/12 veroa autiona. Seuraavana vuonna viljelyksessä on jo 1/6 veroa jonka jälkeen luku laskee 1/8 veroon vuonna 1628 ja säilyy samansuuruisena vuoteen 1641 jolloin jää autioksi. Vielä 1648 sama tila mainitaan Eskil Grelssonin autiona. Maakirjoissa ei valitettavasti ole mainintaa herra Peteristä tai kenestäkään Asikaisesta, mutta onhan tässä yksi mahdollisuus...
-Antti
Pekka Hiltunen
18.05.18, 15:19
En malta olla heittämättä pientä epäilyksen varjoa sille, että edellä mainitut lapset olisivat kaikki Reko (Grels) Asikaisen ja Reetta Mannisen yhteisiä jälkeläisiä.
1) Judit, Pekka, Paavo, Matti ja Anna Asikaista ei löydy asiakirjoista. Olisivatko he kaikki kuolleet ennen Pieksämäen ensimmäistä kuolleiden luetteloa? Epäilen, että heidän sukunimensä olikin Manninen. Judit Manninen meni naimisiin Knut Ylösen kanssa 1725, esi-isäni Pekka Manninen nai Reetta Häkkisen 26.12.1725, Paavo Manninen avioitui Riitta Pöntisen kanssa 1728 ja Matti Manninen sai vaimokseen 1734 Vappu Isoisen Kangasniemeltä.
2) On jopa mahdollista, että Anna Manninen oli juuri se hyvin nuori neito, jonka kanssa Tahvo Rekonpoika Asikainen meni naimisiin 17.12.1721. Näin voisi olla, jos Tahvo Rekonpoika ei olekaan Reetta Mannisen poika vaan lapsi Reko Asikaisen edellisestä avioliitosta. Lapsia Rekon ja Reetan edellisistä liitoista ja siten täysin naimakelpoisia, vaikka ovatkin "sisaruksia".
3) Tämä Kansallisarkistossa näkyvä Pieksämäen ensimmäisen rippikirjan sivu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6589158) puuttuu jostain syystä SSHY:n kuvista. Oma tulkintani oikeanpuoleisesta sivusta alkaa:
Grels Asikain
h. Margeta Mannitar
Son Staffan 15
h. Anna Ma[nnitar]
{st.dr Anna
{ Mannin ?
{ Son Pehr 15
dr. Judith 13 [vai 17?]
Son Påhl 11
Son Madz [??]
dr. Lijsbeta 8 [=Liisa, eikä Lydia]
St.dr. = Stiufdotter = tytärpuoli, siis lapsi vaimon edellisestä avioliitosta. Pyyhittiinkö nimi Anna tästä kohtaa yli siksi, että hän onkin edellisellä rivillä oleva Tahvon vaimo. Annan ja Pekan rivien väliin näyttää lisätyn ehkä myöhemmin hieman paksummalla musteella Mannin ?. Eli pappikin lienee epäillyt heitä Mannisiksi?
Rippikirjassa ilmoitetut lasten iät eivät tosin aivan natsaa myöhempien tietojen kanssa, mutta ovat ainakin jollakin tavalla johdonmukaisia. Esimerkiksi Pekka Mannisen syntymävuodeksi on merkitty yleensä 1702 eikä noin 1706.
Jos teoriani on oikea, olisi Rekon ja Reetan avioituminen tapahtunut vasta vuoden 1710 paikkeilla. Tätä tukee se, että Reko ilmaantuu Vanajan henkikirjoihin ensimmäisen kerran vuonna 1711.
Voin olla karkeasti väärässäkin, mutta tällainen mahdollisuus juolahti pieneen päähäni.
Olen jostain rk- tms -lähteestä poiminut tämmöistä:
Margareta Manninen, s. 1681, k. 1751
1:o Påhl Manninen:
Anna Manninen
Judith Manninen
Pehr Manninen, s. 1692
Påhl Manninen, s. noin 1710
Matts Manninen
Lydia Asikainen
2:o Grels Davidinpoika Asikainen, 1667 Mikkeli - 1727 Pieksämäki:
Staffan Grelsinpoika Asikainen, s. 1705
Adam Asikainen, s. 1711, k. ennen 1721
Elisabet Asikainen
PH
Robinson Korhonen
10.08.18, 18:28
Erään Eskil Asikaisen patronyymi selviäisi seuraavasta v.1625 Lappeen voutikunnan tilikirjan kuitista, mikäli vain kuva olisi lukukelpoinen :) Mahtaisikohan tuosta saada kuvankäsittelyn keinoin enemmän irti? Jonkinlaista sinettiä mies näkyy käyttäneen. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2522137
Harmittavasti kuitin taustalla ja varsinaisessa tilikirjanpidossa nimi esiintyy vain muodossa "Eskil Asikain". Ehkäpä näitä vastaavia kuitteja löytyy vielä lisää..
-Antti
Bodniemi37
10.08.18, 18:50
Mahtaisikohan tuosta saada kuvankäsittelyn keinoin enemmän irti?
Olisikohan Eskil jonkun Perin poika?
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Pekka Hiltunen
11.08.18, 11:52
Koetan nyt parhaani mukaan tulkita Pieksämäen rk-kuvaa, jonka pitäisi olla Vanajalta 1721-25:
Päähenkilö on siis Grels Asikainen, jolla on vaimo Margareta Manninen. Heidän allaan on Torp. Staffan 15 sekä vaimonsa Anna Mannitar. Iät eivät kyllä voi täsmätä, kun tytärpuolen, Anna Mannisen poika Pehrkin on 15. Anna on yliviivattu siksi, koska hänestä on tullut torppari Staffan Grelsson Asikaisen vihitty vaimo. Anna Mannisen alapuolella olevien sisartensa iät voivat sodan ajan ja sen päätyttyä olla melkein mitä tahansa.
Margareta Manninen oli ensin aviossa Påhl Mannisen kanssa, mistä aviosta olen kirjannut lapset Anna (Grelsin miniä), sekä ruksilla (jonka tulkitsen yhtäläisyysmerkiksi Annan kanssa) merkityt eli Margaretan ja Påhl Mannisen aviosta olevat Annan sisaret Pehr, Judith, Påhl, Margareta ja Lisbeta. Näitten alla on ed. bonden leski Susanna Miettinen Valborg-tyttärineen. Mentäessä listaa alas päin, tulee torppari M(ats) Manninen vaimonsa Kaarina Räsäsen kanssa, ja heillä näkyy olevan vanhimpana lapsena poika Eskel, jonka nimi on tuttu Asikaisilta. Olisiohan kummi antanut nimen?
Joka tapauksessa minun on vaikeaa nähdä, että Grels Davidinpoika Asikainen olisi tässä ensi kertaa aviossa, kun vaimollaankin on jo naimaikäisiä lapsia.
David Asikaisen veljiä olivat omien kirjausteni mukaan ainakin Klaus ja Eskel. V.m. avioitui jonkun Charin Jacobsdotterin kanssa joka suku- tai liikanimettömänä on voinut olla rälssistä tai sitten muuten vain Savon ulkopuolelta. Tytär Maria Eskelintytär Asikainen avioitui Påhl Moilasen kanssa. Heidän tyttärensä Inga (28.3.1721-8.12.1766 Haukivuori) meni vaimoksi Samuel Andersinpoika Forsmanille, mutta kuka oli Haukivuoren Maria Moilanen (k 1767, p:so Haukivuoren Matts Nikulainen), jollei hän ollut Ingan sisar?
PH
Koetan nyt parhaani mukaan tulkita Pieksämäen rk-kuvaa, jonka pitäisi olla Vanajalta 1721-25:
Päähenkilö on siis Grels Asikainen, jolla on vaimo Margareta Manninen. Heidän allaan on Torp. Staffan 15 sekä vaimonsa Anna Mannitar. Iät eivät kyllä voi täsmätä, kun tytärpuolen, Anna Mannisen poika Pehrkin on 15. Anna on yliviivattu siksi, koska hänestä on tullut torppari Staffan Grelsson Asikaisen vihitty vaimo. Anna Mannisen alapuolella olevien sisartensa iät voivat sodan ajan ja sen päätyttyä olla melkein mitä tahansa.
Margareta Manninen oli ensin aviossa Påhl Mannisen kanssa, mistä aviosta olen kirjannut lapset Anna (Grelsin miniä), sekä ruksilla (jonka tulkitsen yhtäläisyysmerkiksi Annan kanssa) merkityt eli Margaretan ja Påhl Mannisen aviosta olevat Annan sisaret Pehr, Judith, Påhl, Margareta ja Lisbeta. Näitten alla on ed. bonden leski Susanna Miettinen Valborg-tyttärineen. Mentäessä listaa alas päin, tulee torppari M(ats) Manninen vaimonsa Kaarina Räsäsen kanssa, ja heillä näkyy olevan vanhimpana lapsena poika Eskel, jonka nimi on tuttu Asikaisilta. Olisiohan kummi antanut nimen?
Joka tapauksessa minun on vaikeaa nähdä, että Grels Davidinpoika Asikainen olisi tässä ensi kertaa aviossa, kun vaimollaankin on jo naimaikäisiä lapsia.
David Asikaisen veljiä olivat omien kirjausteni mukaan ainakin Klaus ja Eskel. V.m. avioitui jonkun Charin Jacobsdotterin kanssa joka suku- tai liikanimettömänä on voinut olla rälssistä tai sitten muuten vain Savon ulkopuolelta. Tytär Maria Eskelintytär Asikainen avioitui Påhl Moilasen kanssa. Heidän tyttärensä Inga (28.3.1721-8.12.1766 Haukivuori) meni vaimoksi Samuel Andersinpoika Forsmanille, mutta kuka oli Haukivuoren Maria Moilanen (k 1767, p:so Haukivuoren Matts Nikulainen), jollei hän ollut Ingan sisar?
PH
Siltä tosiaan selvästi vaikuttaa, että Staffan Grelsson on tosiaan Grels Asikaisen poika ensimmäisestä (tai ainakin aiemmasta avioliitosta - mistäs sitä tietää mones avioliitto on kyseessä). Pieksämäelä Grels ei näytä asustaneen ennen avioitumista Mannisen kanssa, eli pitäisi varmaan yrittää etsiä häntä jostain muualta - varmaankin Mikkelin suunnalta? Kuka lie sitten Staffanin äiti onkin mielenkiintoinen kysymys.
< Siltä tosiaan selvästi vaikuttaa, että Staffan Grelsson on tosiaan Grels Asikaisen poika ensimmäisestä (tai ainakin aiemmasta avioliitosta - mistäs sitä tietää mones avioliitto on kyseessä). Pieksämäelä Grels ei näytä asustaneen ennen avioitumista Mannisen kanssa, eli pitäisi varmaan yrittää etsiä häntä jostain muualta - varmaankin Mikkelin suunnalta? Kuka lie sitten Staffanin äiti onkin mielenkiintoinen kysymys. >
Ellei sitten ole tuo vanhus Reko Asikainen Pitkäsmäeltä vaimonsa Maria sikasen kanssa oikeanpuoleisessa sivussa Paavo Karjalaisen ja Paavo Hännisen välissä?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/60.htm
Tutkimisiin
Päivi Kauranen
16.08.18, 07:30
Hiskihaulla löytyy Joroisista kuolleina 1695 ja97 Rekon lapset ja1709 kuolleen omaiseksi mainitaan kerjäläis-Reko. Kangasniemellä 1712 syntynyt Adam Reko- kerjäläiselle, syntymäkyläksi mainittu Pieksämäki.
Pekka Hiltunen
18.08.18, 17:29
Hiskihaulla löytyy Joroisista kuolleina 1695 ja97 Rekon lapset ja1709 kuolleen omaiseksi mainitaan kerjäläis-Reko. Kangasniemellä 1712 syntynyt Adam Reko- kerjäläiselle, syntymäkyläksi mainittu Pieksämäki.
24.6.1695 on tosiaan Joroisissa haudattu lapsi, jonka omaiseksi mainitaan "Greels Asikaises"; maaliskuussa (?) 1697 on haudattu "Greels Asikaises" tytär (vainaja on siis ylemmällä rivillä ja omainen tämän jälkeen seuraavalla rivillä). Joroisissa näkyy olevan lisääntymisiässä myös Olof Asikainen ja Lars Larsinpoika Asikainen. 1709 on Joroisissa haudattu lapsi "som går och tiggar"; omaiseksi on kirjattu Grels Asikainen. Kyseessä lienee Grelsin lapsi ensiaviostaan mahdollisesti Joroisilla: Joroisten kuolleissa mainitaan: "Grels Asikaises barn som går och tiggar." Olisi kai luonnollista olettaa, että kuolleen vaimon lapset olisivat päätyneet vainajan omaisten huostaan; Grels on voinut lähimpänä omaisena vastata hautaamisesta. Grelsin syntymäpaikaksi olen jostain kopioinut Mikkelin, mikä saattaa kai tarkoittaa Haukivuortakin(?).
Margareta Mannisen 1:o puoliso oli Påhl Manninen, joka kuoli Pieksämäen Vanajan kylässä. Margaretan ja Grels Asikaisen poika Staffan on syntynyt 1705. Adamin kastemerkinnässä Grelsin mainitaan tosiaan olleen En tiggare ifrån Pieksämäki sokn. Nähtävästi Adam on kuollut nälkään katovuosina ehtimättä edes nähdä venäläisten miehitystä.
Joroisissa on vuosisadan vaihteessa elellyt Salomon Larsson Asikainen, joka on 1600-l:n lopulla asunut Lippolan hovissa ja sitten joko hän tai mahd. poikansa Salomon on muuttanut Häyrylän rustholliin ja 1721 nainut siellä Anders Tolosen tyttären.
Vastaan tässä vielä samalla omaankin kysymykseeni: Eskel Kristerinpoika Asikaisen tyttärellä Marialla ja tämän puolisolla Påhl Moilasella oli Haukivuorella muitten lastensa ohella tyttäret Maria (s. ~1715) sekä Inga (s. 28.3.1721). Maria ja Inga Moilanen olivat erään avioparin isänäiti ja vastaavasti äidinäiti...
PH
Ruotsin arkistosta löytyy pitkälti tietoa Ratsumestari Christopher Asikaisesta ja Kornetti David Asikaisesta
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066777_00009#?c=&m=&s=&cv=8&xywh=-1124%2C-12%2C6226%2C3241
T: Sami
Pekka Sipari
27.10.19, 17:00
Siis osaako jo joku sanoa kenen lapsia nuo P:m rk 1735-50 Vanajan veljet Pehr, Påhl ja Mats olivat - Mannisen vai Asikaisen. Ainakin Matsin tytöt jne kulkevat Mannisina,
Pekka
Siis osaako jo joku sanoa kenen lapsia nuo P:m rk 1735-50 Vanajan veljet Pehr, Påhl ja Mats olivat - Mannisen vai Asikaisen. Ainakin Matsin tytöt jne kulkevat Mannisina,
>
http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?srk=394&kirja=52&sivu=8750
Paavo Mannisen poikia vihkitietojen
1725 Wanaja Pehr Påhls: Mannin p: Margeta Iwarsdr Häckitär Taipal
1728 Wanaja Påhl Mannin Brita Thom:dr Pöndin Wänäsmäki
1734 Wanaja Mats Manninen P. Walborg Isotar Nijniniemi
Ensimmäisen patronyymin perusteella. Valitettavasti tuo ei ihan taida yltää Vanajaan tai sitten pojat ovat jo muuttaneet? En voi olla varma äidistä?
http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?srk=394&kirja=46&sivu=8326
Tutkimisiin
Pekka Hiltunen
27.10.19, 21:52
Siis osaako jo joku sanoa kenen lapsia nuo P:m rk 1735-50 Vanajan veljet Pehr, Påhl ja Mats olivat - Mannisen vai Asikaisen. Ainakin Matsin tytöt jne kulkevat Mannisina,
Pekka
Anna
Judith
Pehr, s ~1692
Påhl, s ~1710 ja
Matts
lienevät olleet Påhl Mannisen ja/ tai Margareta Mannisen (1681-1751) lapsia: Staffan mainitaan Grels-patronyymillä ja Asikaisena, sisarinaan Adam (1712- n. 1721) ja Elisabet. Påhl Mannisen kuolemasta ei ole havaintoja eikä Påhlin ja Mattsin syntymäajoista harmainta aavistustakaan. Margareta Mannisen nimellä on ehkä voinut siis kulkea aviottomiakin poikia.
Pintapuolisen tarkasteluni perusteella on Flemingien suvulla 1+ cM:n jakso 12. kromosomin lyhyessä päässä noin 2/3:n päässä kromosomin alkupäästä eli noin 1/3 ennen sentromeeriä (FamilyTreeDNA).
PH
Pekka Hiltunen
27.10.19, 23:00
Staffan Grelsson Asikainen, s 1705, on päätäpahkaa avioitunut äitinsä sukulaisen, Anna Mattsdotter Mannisen kanssa 1721. Anna Matintytär on ollut Vanajalta, s. n. 1707, k 1769 Vilhulassa. Grels Asikaisen 2. avion ajankohtaa ei tunneta, mutta tuskin oli pappejakaan viljalti läsnä Isovihan aikana. Påhl Manninen on saanut isänsä nimen, joten hänen syntymäaikansa ei välttämättä ole oikein arvioitu. Veljensä Pehr on kai syntynyt noin 1692, joten, jos Grels Asikaisen nuorin lapsi 1. aviostaan kuoli Joroisissa 1697, on tietenkin mahdollista, että Påhl ja Matts Manninen ovat Grels Asikaisen aviottomia lapsia.
Esiinnyn nimelläni Familytreessä ja minulla on nyt noin 11 000 matchia. Mainittu, Flemingejä esivanhemmissaan ilmoittaneitten lyhyt jakso e.m. kohdassa 12. kromosomissa vaikuttaa jokseenkin dominantilta, mutta rekombinaation mahdollisuus kuitenkin aina on olemassa. Kun Flemingejä on yli 20 eri haarassa ja mol. vanhempieni puolella, löydän ehkä vielä toisenkin "varman" markkerin. Luultavasti myös Udny erottuisi, jos vain saisin useammin lukea k.o. nimen matchieni nimiluetteloista.
PH
Pekka Sipari
28.10.19, 20:00
Terve Julle ja Pekka,
Vaikea tosiaan päätellä kenen muksuja ovat.
Margareta Mannisiakin on pillvin pimein.
tuo rk 1735-50 kuva 228 noiden poikien alla sold Isois. hu Oliko Walpurin äiti ? ja alla Enklan Margareta Mannin. Miten tulkita ??
seuraavassa kuvassa 229 on Margareta Mannin ja dr Agneta.
Mullla tauluissa Walpuri Isosen isänä Thomas Isonen ja Kaisa Nilsdr Korhonen onkohan oikein?
Thomas Isonen k.1738 oli naimisssa jonkun Maria Cuuskalain?? kuva 218, joka meni Matt Hänniselle tämän pson Carin Mannisen kuoltua (oli Thomas Mannisen tytär kuvasta 229) 1741 ja kuoli itse 1742. Tämän jälkeen Hänninen meni naimisiin Gedrud Mannisen kanssa
Tulkintoja on monia
Alkuperäinen kysymykseni johtui oliko Pekan heitosta Grelsin ja Margaretan pojan Staffanin synt.vuodesta 1705 ja kun monet heittävät nuo Pekat, Påhlit ja Matsit samoilta vuosilta Asiakisiksi.
Ei varmaan selviä koskaan nuo 1700 vaihteen asiat. Mutta jonkin poikia nuo ovat aviottomia Grelsin, jolloin nimi äidin mukaan Manninen tai jonkun muun isäehdokkaan tai sitten Påhl Mannisen.
Terv. Pekka :)
Pekka Hiltunen
29.10.19, 08:39
Ei varmaan selviä koskaan nuo 1700 vaihteen asiat. Mutta jonkin poikia nuo ovat aviottomia Grelsin, jolloin nimi äidin mukaan Manninen tai jonkun muun isäehdokkaan tai sitten Påhl Mannisen.
Staffan Grelsson Asikaisen ja Anna Mattsdotter Mannisen vihkimerkintä 1721 Pieksämäki perustunee pojan, Klausin syntymään 1722. Grels Davidinpoika Asikaisen isoisän isä oli Eskil Grelsson. Staffan Grelssonin vaimoa, Anna Mattsdotter Mannista (~1707 Vanaja - 1769 Pieksämäki Vilhula) en ole jäljittänyt. Poika Christer (s 30.4.1736) nai Olof Kovasen ja Eva Sormusen tyttären Christinan.
Luulen, että Påhl Mannisen ja Margareta Mannisen lapsikatraassa ei kaikki täsmää:
1. Anna
2. Judith
3. Pehr, s n 1692
4. Påhl s n 1710 (!?)
5. Matts
Påhl ja Matts mahtuisivat 1600-luvulle tai ennen 1704 syntyneiksi.
Staffan Grelssonin ja Anna Mattsdotter Mannisen lapsia:
Klaus 1722(!?)
Carin 1746
Adam 1730
Johan 1733
Christer 30.4.1736
Anna
David 1743
Ja vielä Grels Davidssonin ja Margareta Mannisen lapsia:
Staffan 1705(!?)
Adam 1712
Elisabet
Grels Davidssonilla oli Joroisissa ennen Margareta Mannista lapset, jotka kuolivat 1695 ja 1697.
Staffan Grelsson Asikaisen syntymä lienee arvioitu tällä perusteella "viimeistään 1705". Kuitenkin kun Carin Staffansdotter syntyi vasta 1726, on Klausin todellinen syntymä voinut tapahtua 1724 tai 25. Tällöin sekä Påhl että Matts mahtuisivat Påhl Mannisen ja Margareta Mannisen pojiksi.
Isovihan ajan kirkonkirjat eivät liene olleet kovin täsmällisiä.
PH
Pekka Sipari
29.10.19, 17:35
Joo, minuakin ihmetyttää nuo arpomiset. Staffan voi olla toki Grelssin aiemmasta, mutta esim tuo Pehrin ja Matsin s. aikojen ero lähes 20v ihmetyttää ja vielä lapset Grlssin kanssa. Olikohan Paavolla ennen Margaretaa joku aiempi vaimo. Sama huomio tuosta Staffani lapsikatraasra (pitkä väli ensimmisen ja muiden välillä) Laitettiinko poikia tahallaan nuoremmiksi etteivä joutuisi sotaväkeen?
Pekka
Pekka Hiltunen
30.10.19, 10:25
Joo, minuakin ihmetyttää nuo arpomiset. Staffan voi olla toki Grelssin aiemmasta, mutta esim tuo Pehrin ja Matsin s. aikojen ero lähes 20v ihmetyttää ja vielä lapset Grlssin kanssa. Olikohan Paavolla ennen Margaretaa joku aiempi vaimo. Sama huomio tuosta Staffani lapsikatraasra (pitkä väli ensimmisen ja muiden välillä) Laitettiinko poikia tahallaan nuoremmiksi etteivä joutuisi sotaväkeen?
Pekka
Staffan Asikainen on avioitunut Uudenkaupungin Rauhan vuonna, eikä Asikaisten suvuissa näytä esiintyneen pyrkimystä välttää sotilasuraa, vaikkakin heti Isovihan jälkeen m.m. ratsuväkeä lähetettiin Ruotsin puolelta korvaamaan kaatuneita suomalaisia; mitään suurta intoa ei uuteen sotaan kirvelevän tappion jälkeen kai esiintynyt ennen Hattujen sotaa ja Pikkuvihaa 1740-luvun alussa. Mielestäni Påhl Mannisen syntymäaika "noin 1710" täytyy Margareta Mannisen uuden avion perusteella sijoittaa aivan vuosisadan alkupuolelle, jollei 1600-luvun puolelle, samoin kuin Mattsinkin. Matts Påhlsson saattoi olla vanhempikin Påhl Påhlssonia, joka on saattanut saada nimensä vasta isänsä kaaduttuakin... En näe tässä sen suurempaa arvuuttelun mahdollisuutta. Oliko Påhl Manninen kenties sotilas, joka on kaatunut jo kahakoissa ennen varsinaista suurhyökkäystä ja Isovihaa 1712?
Suuri Pohjan Sota alkoi 1700, jolloin Ruotsin vastainen liittouma hyökkäsi Riikaan. Pietari Suuri hyökkäsi Narvaa vastaan samana vuonna, ja silloin Ruotsi suoritti ylimääräisen väenoton, joka on voinut liikekannallepanon nopeuttamiseksi keskittyä Itä- ja Kaakkois-Suomeen. Manninen on saattanut lukeutua näihinkin. Taisteluja on käyty tietenkin koko rajan pituudelta muuallakin, joten Påhl Manninen on voinut kaatua jopa lähellä omia kotikontujaankin.
Staffan Asikainen on siis voinut syntyä jo 1703 ollen 18 v astuessaan aviosäätyyn. Kaikki Påhl Mannisen ja Margareta Mannisen lapset mahtuvat vuosisadan vaihteeseen, kun Pehr Påhlsson Manninen syntyi 1692.
PH
Pekka Sipari
31.10.19, 18:25
Kiitos Pekka,
Eiköhän tuo liene aika varmaa, että ainakin Matsiin asti ovat Paavon lapsia. Ainakin niin usko.
Pekka
Tässä olisi noihin lapsiin uusi hypoteesi:
1710 Grells ei ole vielä tullut taloon
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13041669
1711 Grells isäntänä, mutta mitä tarkoittaa hänen alapuolellaan oleva merkintä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12915842
1724 Vanajassa Staffan Grelsson & Bror Petter
Väisälässä B.m Johan Asikain
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12057488
pysyy samana.... kunnes
1727 Vanaja:ssa Staffan Grelsson & rva & Bror Petter & Bror Påhl Påhlsson
Väisälä:ssä B.m Johan Asikain rva eli JOhan lienee kuollut
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10538265
1730 Vanaja:ssa Staffan Grelsson & rva & Bror Petter & Brors son Påhl Påhlsson
Väisälä:ssä B.m Johan Asikain rva
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10683345
1731 Vanaja:ssa Staffan Grelsson & rva & Bror Petter & Brors son Påhl Påhlsson & Bror Matts Mannin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12988381
1733 sama
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12927181
1734 sama, paitsi Påhl Påhlsson on kuollut
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12863901
Eli olisiko Pehr Staffanin veli os. Asikainen, Pähl olisi Staffanin veljen Påhlin poika Påhl Asikainen ja Matt olisi sitten Margarethan poika?
<
1711 Grells isäntänä, mutta mitä tarkoittaa hänen alapuolellaan oleva merkintä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12915842
>
Ettei vaan olisi st son Peer eli poikapuoli Pekka?
Pekka Hiltunen
10.10.20, 14:30
<
1711 Grells isäntänä, mutta mitä tarkoittaa hänen alapuolellaan oleva merkintä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12915842
>
Ettei vaan olisi st son Peer eli poikapuoli Pekka?
Aika vissi löytö.
PH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.