Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Schele
Kari Kukkanen
28.03.08, 12:34
Schele – Brofeldt
Iisalmen rovastin Anders Johan Brofeldtin puoliso vih. 1800 Kuopio msrk:ssa on Schele, Kristina Sofia, s: 1778, , k: 10.05.1852, Nilsiä.
Kuka hän on? (vih. kirjassa sukunimenä Jokela!?) En ole löytänyt häntä Hiskistä. Olisiko jollakin selvillä? t. Kari Kukkanen
Christina Sophia Schéle oli syntynyt Kangasniemellä v. 1776. Hänen isänsä oli Kangasniemellä Kutomajärvi no 6:ssa asunut vice auditör Johan Schéle (s.1728, k. 3.3.1800) ja äitinsä Maria Elisabeth Samuelsdr Krogerus (s.30.4.1735, k. 27.6.1777). Johan oli yliopistomatrikkelin mukaan turkulaisen valtaporvarin Hans Schélen (1653-20.5.1729)ja Margaretha Catharina Schultzin (1689-15.12.1759) poika. Maria Krogerus taas oli Kangasniemen kappalaisen Samuel Krogeruksen (1707-28.9.1757) ja Maria Elisabeth Johansdr Limatiuksen tytär (1714-1765). Kangasniemen kirkonkirjoista en ainakaan minä ole Christinan syntymää löytänyt, mutta rippikirjoissa hänet kylläkin mainitaan.
Eräässä kirjassa Johan Schélen isäksi mainitaan turkulainen räätälimestari Daniel Schéle, mutta mielestäni se ei voi pitää paikkansa, koska Johan asui Margaretha Schultzin taloudessa eikä missään vaiheessa löydy räätälimestarin luota. Henkikirjoissa ovat mainittuna Danielin lapsetkin, mutta heissä ei mainita sanaakaan Johanista, joka kuitenkin myös opiskeli Turussa.
Terveisin Eija Liitiäinen Johan Schélen jälkeläinen
Kari Kukkanen
28.03.08, 14:57
Kiitos tiedosta. Kangasniemen kirkonkirjat ovat kyllä hankalia. Tämä auttoi paljon.
t. Kari K
Olen myös ihmetellyt tuota Jokelaa. Voisiko se olla talon nimi? Kun tämä mademoiselle asui osan lapsuudestaan muualla kuin isänsä luona myös, kuten seuraavasta muuttokirjastakin ilmenee. Perheellä oli tuttuja Padasjoella ja tietojeni mukaan Sophia olisi ollut siellä seuraneitinä. Ehkä asiaan vaikutti se, että hänen äitinsä oli kuollut ja isällä oli uusi vaimo Helena Frijs (vihkitietoja ei tosin löydy, mutta hänet kyllä mainitaan Johan Schélen leskeksi).
Siihen, että juuri Schélejen tiedot Kangasniemen kirjoissa ovat osin puutteellisia on saattanut vaikuttaa se, että Johan Schélen anopin, Maria Limatiuksen, toinen mies oli Gustaf Jacob Hoffrén, jota syytettiin tytärpuolensa Catharina Margareta Krogeruksen aviottoman lapsen isäksi. Tämä tosin katosi jäljettömiin ennen oikeudenkäyntiä. Hoffréninhan epäiltiin myös viettäneen öitä toisen tytärpuolensa Helena Krogeruksen kanssa. Tuskin välit ovat olleet kovin lämpöiset, koska Johanin vaimohan oli siis noiden kahden tytön sisar.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1070&pnum=206
T. Eija L.
Jari Nykänen
29.03.08, 15:11
Tulen vanhaan ketjuun kyselemään Lisa Schelestä (Zele) s.1681 k.1751 Pieksämäki Neuvola, aviomies Daniel Nykänen s.1679.
Molempien vanhemmat hukassa.
Lisaa on pohdittu aiemminkin. Kunpa löytyisi hänelle patronyymi. En äsken löytänyt häntä SSHY:stä kuin yhdestä rippikirjasta Pieksämäen msrk:sta.
Terveisin Eija
Olisiko Hiskin mukainen Lijskin, Lijsbeta, Christdr Zeele sama Elisabet, joka on syntynyt 13.11.1680 Pieksämäen msrk ja isäksi mainitaan pelkkä Christer?
Eija
Jari Nykänen
30.03.08, 07:18
Hyvin mahdollista, muistaakseni tuo syntymävuosi laskettu kuoliniästä ja sehän pitäisi paikkansa myös loppuvuonna 1680 syntyneelle.
Seppo Niinioja
30.03.08, 10:48
Genos 67(1996), s. 173-178, 187-188 sisältää Tore Blomqvistin kirjoituksen Skräddarmästare Daniel Schele jämte anhöriga i Åbo, jos siitä sattuisi olemaan hyötyä.
Seppo Niinioja
Ei siitä ole tähän vaivaan apua oikeastaan ollenkaan. :rolleyes:
Eikä Hämeessäkään ole ollut ketään Christer Scheeleä ainakaan tietääkseni. Mutta etsivä toivottavasti löytää ja ainakin minä jatkan koko ajan Baltzar Baltzarsson Schelen esi-isien ja jälkeläisten merkeissä. Ja heti, kun löydän jotain uutta, niin ilmoittelen tiedoista. Niin, muuten tuo Baltzarin patronyymi löytyi opiskelijoiden teinirahaluettelosta, jossa hänen poikansa Jacobus Baltazaris Baltazaris kerää teinirahoja v. 1668 (SSS vuosikirja 40) Rymättylässä (ja myös Espoossa).
Eija
ritva laiho
30.03.08, 12:08
Lisa Zelen isä oli Crister(Pieksämäen synt.v1721).Pieksämäellä vaikutti myös Kirstin Zele. Hänet mainitaan kummina 1724,-29 ja-32 sekä kuolleissa 50-vuotiaana v1736. Rippikirjoissa hänet oli merkitty Pyhitylle ja hänellä oli Ainolainen-nimisiä lapsia.Pidän todennäköisenä,että he olivat Pieksämäen entisen lukkari Crister Ferdinandinpojan tyttäriä .Hän toimi lukkarina noin v1675-80. Tämän jälkeen hän avioitui,ryhtyi pitämään ratsumiestä ja toimi armeijassa majoittajana(Pieksämäen seudun historia,Lappalainen).
Eräs,mahdollisesti rihkamakauppias, Ferdinand Schele , joka on merkitty Savonlinnan henkiveroluetteloon v1651-54 (Saarenheimo:Savonlinnan kaupungin historia 1) voisi olla Cristerin isä.
Digiarkiston Viipurin ja Savonlinnan läänin tileissä v1680,kuva 441, on henkikirjoihin merkitty Cristerin vaimo. Sukunimeä en uskalla tulkita sen enempää kuin että se saattaisi olla eräs kirjoitusmuoto Schelestä/ Ze(e)lestä.
Muistelin tuota Ferdinandia, mutta oliko se niin, että hän olisi ollut kultaseppä? Miten Ferdinand sitten sopisi muihin Scheleihin onkin kokonaan toinen kysymys. Sitä on kyllä joskus pohdittu, mutta asian selvittäminen on kyllä jäänyt sille asteelle. Stralsundissa ei ainakaan ole esiintynyt tuota nimeä. Helsingissä asui myös Evert, Efvärt Seele, Sehle, Schele 1600-luvun lopulla. Hän oli naimisissa Catharina Kirckhåffin kanssa (30.8.1696 vih.). Se on toinen asia, jota olen pohtinut, että mistä tuo Evert Helsinkiin päätyi.
Eija
ritva laiho
30.03.08, 14:09
Kultaseppäna Ferdinand Schelen mainitsee joku selaamani sukukirja,mainitsin Saarenheimon,koska sen muistin. Vaikka Lisa Zele kuuluu esiäiteihini,en ole sukua tutkinut ja kirjoitin suunnilleen kaiken mitä on tiedossani (tai arvelen).Vuoden 1680 henkikirjojen sukunimestä toivoisin tulkintoja.
Jari Nykänen
31.03.08, 08:21
Vuoden 1680 henkikirjojen sukunimestä toivoisin tulkintoja.
Helpottaisi jos kertoisit missä sarakkeessa ja suunnilleen missä kohtaa saraketta, esim. toinen nimisarake ja toinen neljännes ... ei tarvitse tavata koko sivua :)
Se löytyy Digiarkiston jäsensivulta
Viipurin ja Savonlinnan lääni läänintili, 1680-1680 LT1095_NIDE8689 Nide 8689
kuva 441 vasemmalla Pieksämäki Kyrkioby
Christer See...s hustru
Eija
Siinä lukee selvästi:
Christer Seetz hust. 1 (eli vain Christerin vaimo on maksanut henkiveroa Christerin itsensä ollessa muualla)
Kysymys näistä Zeeleistä / Scheeleistä on kiinnostava. Itse polveudun tuosta Kirstin Zeelestä, josta en tiedä muuta kuin että oli Samuel Ainolaisen eli Riipisen vaimo, syntynyt n. 1687, kuollut Pyhityssä joulukuussa 1736, ja olen olettanut, että hän olisi tuon Lisbetin sisar. - Ilmeisesti tuon Christerin vierasperäisen sukunimen kirjoittaminen on tuottanut ongelmia ruotsalaisillekin kirjureille. Liekö ollut viipurinsaksalaisia?
Pieksämäen historia (I, s. 413) mainitsee Christerin (jos hän nyt on näiden Zele-sukuisten isä) vaimon nimeksi Margareta Pekantytär.
ritva laiho
04.02.09, 12:15
Kiitokset lukuavusta.
Arkistossa taannoin käydessäni selasin Savonlinnan henkikirjoja v1654-55 ,joissa mainitaan Ferdinandus Sahla tai Sahle ja vaimo.(vokaaleissa voin erehtyä) Genos nro 4 2002 sisältää Georg Lutherin artikkelin Saels-suvusta sekä Erkki J. Hämäläisen artikkelin asemestari Henrik Salastista ja hänen jälkeläisistään Savossa. Saels-suku on mielestäni yksi mahdollisuus kun mietitään Ferdinandin alkuperää, tapulikaupunki Viipurin porvareillahan oli ote Savonlinnan kaupasta.
Pieksämäen ja Rautalammin asukkailla oli paljon sukulaisuusuhteita. Rautalammin rippikirjoja tutkaillessani huomasin nimen Sälli tai Sälle. Simon Sälli oli Rautalammin suntio v1699, myöhemmin mm.kastetuissa oli isänä Johan Simonsson Sälle eli Sämbinen.Rautalampi on minulle täysin vierasta aluetta enkä tunne lainkaan sen sukuja, mutta kiinnostava nimi.
Ruotsissa asui tämän Savonlinnaan ilmestyneen tukholmalaisen Ferdinand Schelen (Zehl, Sehl) samanniminen poika ja pojanpoikakin, joka myös oli seppä.
"Son av Ferdinand Sehl d.ä., lärde hos fadern och blev gesäll, vandrade länge utomlands och återkom 1721, blev mästare i Stockholm 1723, 9.7., omtalades död 1743,7.7.
Isä Ferdinand Sehl hopeasepäksi Tukholmassa 1688.
Tiedot:Guld och silversmeder i Sverige 1520-1850 av Gustaf Upmark, Stockholm.
Eijali
Mistä ensimmäinen Ferdinand tuli Savonlinnaan, sitä en tiedä. Enkä löytänyt häntä ainakaan vielä Saksasta Rügenistä päin Scheleistä.
Eijali
Jari Nykänen
15.02.09, 09:25
Mikä oli alkuperäinen muoto, oliko se Schele vai Zeele. Zeele voisi viitata Alankomaihin, eikö hollantilaiset olleet kauppiaita ja hyvinkin voineet levitä tänne perä-pohjolaan.
Nimi on aikojen kuluessa kirjoitettu monella eri tavalla. Siis Schele, Scheel, Skeel, Skele, Sehle, Seele, Scheele, Scheelen, Schiele, Schiel jne (riippuen kirjurista). Ainakin osa näistä asui 1200-luvulla Hampurissa, josta yksi haara meni Schelenburgiin ja yksi Pommeriin Rügeniin. Rügenistä osa muutti Hollantiin 1500-luvun lopulla. (Ja osa on tietenkin saattanut mennä jo aiemminkin Alankomaihin, koska Schelenburg on kuitenkin melko lähellä niitä).
Paderborn, Nordheim-Westfalen, Saksa n.v. 1170 Heinrich III Luscus Dictus Schele, jonka poika kirjoitti nimensä Scheele, jne. Heinrichin isä ei käyttänyt Schele-nimeä vaan oli von Grove.
Yleisin muoto nimestä 1300-luvulta on Stralsundin kaupunginarkistosta saamieni asiakirjojen mukaan Scheele ja 1600-luvulla Scheel tai Schele.
Eijali
Tulipa mieleeni, että etunimi Ferdinand tai Evert ei ole ollut yleinen tässä Rügenin haarassa eikä myöskään Schelenburgissa. Joten voisi hyvinkin olla mahdollista, että jompikumpi näistä tai kummatkin ovat lähtöisin Tanskan tai Hollannin Scheeleistä.
Eijali
Välikysymys:
Jos hyväksytään pienin varauksin hypoteesi, että tuo Pieksämäen lukkari Christer Ferdinandinpoika (jolla en ole nähnyt sukunimeä ja jonka tyttäriksi arvaillaan noita kahta Pieksämäen Zeele-neitiä) olisi tuon Savonlinnassa mainitun Ferdinandin (jota muistaakseni tituleerataan lähinnä rihkamakauppiaaksi) poika, mikä lähde siis oikeastaan liittää tuon Savonlinnan Ferdinandin näihin kultaseppiin.
Aika paljon tulee kysymysmerkkejä sukutauluun :p
Jens
Savonlinnan historiassa sanotaan, että sinne tuli kolme rihkamakauppiasta ja heistä yksi oli tukholmalainen Ferdinand Schele. Hän oleskeli Savonilnnassa noin neljä vuotta ja lähti pois. Juuri samani viestin mukaan näistä vain kaksi olisi ollut rihkamakauppiaiata ja Ferdinand kultaseppä. Jos joku, jolla on se kirja, voisi katsoa s.163(?) pitääkö tämä tieto paikkaansa, että lähteeni on oikea, koska minulla ei sitä ole saatavilla nyt. Eräs tutkija on kuulemani mukaan löytänyt asialle lisävalaistusta ja voin soittaa häneltä kysymään asiaa eli juuri niitä kaivattuja lähteitä lisää.
Eijali
Tämäpä sangen kiintoisaa! Herää toki kysymys, miksi ihmeessä tukholmalainen kultaseppä olisi lähtenyt vastaperustettuun pikkukaupunkiin kauas itärajan tuntumaan (no, eipä hän tosiaan siellä kauaa viihtynytkään :)) ja jos hän kerta lähti sieltä pois, mikä olisi sitten vetänyt hänen poikansa samoille seuduille? Olenko ymmärtänyt oikein, että ex-lukkaria ja sittemmin furiiria, Christer Ferdinandssonia, ei yhdistä tuohon Ferdinand Scheeleen mikään muu kuin harvinainen patronyymi ja oletettujen tytärten samankaltainen sukunimi? Hypoteesi on kyllä onnistunut, mutta jokin tässä raavituttaa päälakea...
Jens
Minä en siis tiedä mitään Christeristä tai hänen yhteydestään Ferdinandiin ainakaan tällä hetkellä. Tukholmassa oleva kultaseppä Ferdinand ja hänen poikansa Ferdinand sen sijaan käyttivät sukunimeä. Ja aika paljon näkyy heidän tuotantoaan olevan myynnissä nykyäänkin.
Mutta yritän kysellä asian perään.
Eijali
ritva laiho
24.02.09, 10:37
Kävin kirjastossa tutkailemassa Saarenheimon Savonlinnan kaupungin historiaa. Kaupungin henkikirjoihin ilmestyi v.1651 Viipurista tullut Johan Vhaele, Hans Seibe ja Ferdinand Schele. Saarenheimo arvelee heidän olleen rihkamakauppiaita.(sivu 161)
Toivottavasti vielä löytyy lisää tietoja.
ritva laiho
17.03.09, 09:46
Hei
Selasin tässä Viipurin ja Savonlinnan läänintilejä . Vuodelta 1697 löytyy erikoisluettelosta maksu furiirille nimeltä Cristian Siöl. Kyseessä on jäkimmäinen osa v.1697 tileistä ja kuva numero 152.
Terv. Ritva
ritva laiho
17.03.09, 09:53
Kyseessä oli siis SSHY:n nettisivut ja mikrofilmi.
Tunnetteko Arto Sahrakorven teoksen Samuel Jakob Schéle 1763-1833? Sukua on asunut eteläisessä Savossa, joskin hieman myöhempänä aikana. Esipuheessa tosin mainitaan Ferdinand Scheelekin, mutta hänestä ei sanota mitään uutta, eikä hän kuulune tähän sukuun. Teos on muuten kiinnostava.
Suvun kantaisä on Baltzar Scheele, maakauppias Tyrvännössä, jolla oli pojat Johan s. 1649, Hans s. 1653 ja Jakob s. 1651. Ainakin.
Johan Balzarinpoika on kiinnostavahko hahmo: hänen jälkeläisiään tunnetaan heikosti, varmasti vain poika Johan s.n. 1670, jolla oli jotain yhteyksiä Kangasniemelle. Mutta tuskinpa he liittyvät tähän pohdittuun sukuun mitenkään.
Hyvin todennäköisesti myös Ferdinand Scheele kuuluu samaan sukuun.Ruotsissa oli samoihin aikoihin muitakin Scheelejä, jotka olivat samaa Scheele-sukua, tosin eri aikoina Saksasta (tai Tanskastakin) tulleita.
Baltzarin jälkeläiset tunnetaan oikeastaan aika hyvinkin. Hans Baltzarsson Schele oli Turusa valtaporvari, Johan Schelen sukua oli Kangasniemen vice auditör Johan Schele, Sophia Schele taas naitu Kaskaan sukuun, Anna eli Annika Turun lähellä Järsässä. Jacob Baltzarsson Schele, Wichtilä eli vanhaksi Leiniälän Lassilassa. Kaikkien näiden elämää olen tutkinut jo melko kauan ja setäni Arton kanssa aktiivisesti. Nyt hän tosin on jättänyt aktiivisemman sukututkimuksen, mutta on koko ajan ns. ajan hermolla näissäkin edelleen.
Viimeisin (ainoa) todistuskappale Kangasniemen vice audtitör Johan Schelen isäksi vahvistaa Arton kirjassa esitetyn olettamuksen, jossa räätälimestari Daniel Schele on merkitty hänen isäkseen. Tukholman katedraalikoulun käsinkirjoitetusta oppilasmatrikkelista löytyi vahvistus asialle aivan vähän aikaa sitten (ks.YO-matrikkelin uusittu sivu asiasta). Tilasin ko sivun itselleni ja kiitos loistavan palvelun Tukholman kaupunginarkistosta, sain sen seuraavana päivänä! Tässä asiassa tosin suurin kiitos kuuluu kuitenkin todisteen löytäjälle eli ylläpitäjälle, koska ko. oppilasluetteloa ei ole valitettavasti digitoitu tai muutenkaan julkaistu.
Terveisin Eijali
Bodniemi37
10.04.11, 13:48
Kaupungin henkikirjoihin ilmestyi v.1651 Viipurista tullut Johan Vhaele,
Vaikkei vastaukseni tuokaan lisävalaistusta Etelä-Savon Scheele-suvun sukutaustaan, en malta olla mainitsematta, että Johan Vhaele oli ilmeisesti sama mies kuin Laguksen kirjan Ur Wiborgs historia (II:1) sivulla 98 mainittu rihkamakauppias, myöhemmin stadsuppsyningsman Johan Vohl, joka mainitaan myös Pekka Toivasen Lappeenrannan kaupungin historiassa [nide I, s. 123).
Hän on oman tutkimuksemme kannalta kiinnostava henkilö sen vuoksi, että Lagus kertoo hänen olleen naimisissa Viipurin piispan Nicolaus Magni Careliuksen Karin-tyttären kanssa vuonna 1649 (lähdeviite 17). Bergholmin Sukukirjassa [II osa, s. 1371] Karin Carelia sen sijaan mainitaan Jääsken kirkkoherraksi (1652-1667) päätyneen Christianus Olai Winterin ensimmäisenä puolisona. Kristian Winterillä ja hänen ensimmäisellä puolisollaan oli puolestaan (henkirjamerkintöjen perusteella) Karin-niminen tytär, joka saattoi olla naimisissa Lapinjärven kappalaisesta Valkealan kirkkoherraksi 1.10.1672 ylenneen Carolus Bartholdi Ithimaeuksen kanssa; viimeksi mainitun avioparin Anna-tytärtä pidän edelleen esiäitinäni, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö n:ro 2705 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2705).
Laguksen teoksen osalta käytettävissäni on vain joidenkin sivujen valokopoita, joten en valitettavasti nyt pysty tarkistamaan, mikälaista tekstiä em. lähdeviite 17 pitää sisällään.
Jotakuta lukijaa saattaa kiinnostaa Laguksen kirjan tieto, että piispa Careliuksella oli kuollessaan (1632) joukko alaikäisiä lapsia. Klas Sidensnöre ja Petter Ruuth toimivat heidän holhoojinaan, joten Lagus arvelee, että herrojen ja piispan välillä saattoi vallita jonkinlainen sukulaisuussuhde.
Terveisin,
Palaan vielä vanhaan Schele-keskusteluun.
Auditööri Johan Schelen puoliso oli Maria Elisabet Krogerus, s: 30.04.1735 Kangasniemi, k: 27.06.1777 Kangasniemi
Kuitenkin Kangasniemen rippikirjassa 1790-1796, Kutemajärvi 6, s. 104 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1063&pnum=110
mainitaan Schelen puolisona Helena Frijs, s. 1746 ja heidän taloudessaan Helenan ja vääpeli Lorentz Humblen poika korpraali Lars Humble, s. 12.8.1771 Kangasniemellä.
(onko tämä: Kokkolan msrk kast.?
17.11.1733 18.11.1733 Korplax Jåkikylä Lars Frijs Malin Back Helena)
Lastenkirjassa mainitaan Lars Humble poikapuolena http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6315389
Edellisessä rippikirjassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1061&pnum=63
Johan Schele on yksin tyttärineen: Johanna Lovisa, s. 1760 (ei löydy syntyneistä).
Ilmeisesti Johan S. oli siis naimisissa myös Helena Frijsin kanssa.
Tässä mitä olen arvellut Johan Schelen ja Maria Krogeran lapsiksi:
1 Schele, Margareta Elisabet, s: 28.01.1758, Kangasniemi, k: ? muutti 1801 Padasjoelta Juvaan
2 Schele, Johanna Lovisa, s: 1760, Kangasniemi?, k: (main. Kangasniemen RK vielä 1790-luvulla)
3 Schele, Samuel Jakob, s: noin 1763, Kangasniemi?, k: 22.01.1833, Juva Juvan kruununvouti
4 Schele, Johan, s: 02.12.1764, Kangasniemi, k: Kangasniemi? maanmittausinsinööri asui 1792 Kangasniemellä
5 Schele, Wilhelm, s: Syyskuuta 1776, Kangasniemi, k: Kangasniemi?
6 Schele, Kristina Sofia, s: 1776, Kangasniemi?, k: 10.05.1852, Nilsiä Puoliso Nilsiän kirkkoherra Anders Brofeldt
t. Kari Kukkanen
Bodniemi37
03.09.13, 19:11
Palaan vielä vanhaan Schele-keskusteluun.
Auditööri Johan Schelen puoliso oli Maria Elisabet Krogerus, s: 30.04.1735 Kangasniemi, k: 27.06.1777 Kangasniemi
Kuitenkin Kangasniemen rippikirjassa 1790-1796, Kutemajärvi 6, s. 104 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1063&pnum=110
mainitaan Schelen puolisona Helena Frijs, s. 1746 ja heidän taloudessaan Helenan ja vääpeli Lorentz Humblen poika korpraali Lars Humble, s. 12.8.1771 Kangasniemellä.
(onko tämä: Kokkolan msrk kast.?
17.11.1733 18.11.1733 Korplax Jåkikylä Lars Frijs Malin Back Helena)
Lastenkirjassa mainitaan Lars Humble poikapuolena http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6315389
Edellisessä rippikirjassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1061&pnum=63
Johan Schele on yksin tyttärineen: Johanna Lovisa, s. 1760 (ei löydy syntyneistä).
Ilmeisesti Johan S. oli siis naimisissa myös Helena Frijsin kanssa.
Tässä mitä olen arvellut Johan Schelen ja Maria Krogeran lapsiksi:
1 Schele, Margareta Elisabet, s: 28.01.1758, Kangasniemi, k: ? muutti 1801 Padasjoelta Juvaan
2 Schele, Johanna Lovisa, s: 1760, Kangasniemi?, k: (main. Kangasniemen RK vielä 1790-luvulla)
3 Schele, Samuel Jakob, s: noin 1763, Kangasniemi?, k: 22.01.1833, Juva Juvan kruununvouti
4 Schele, Johan, s: 02.12.1764, Kangasniemi, k: Kangasniemi? maanmittausinsinööri asui 1792 Kangasniemellä
5 Schele, Wilhelm, s: Syyskuuta 1776, Kangasniemi, k: Kangasniemi?
6 Schele, Kristina Sofia, s: 1776, Kangasniemi?, k: 10.05.1852, Nilsiä Puoliso Nilsiän kirkkoherra Anders Brofeldt
Tulin aikoinaan hankkineeksi Movitzin mainitseman Arto Sahrakorven vuonna 2003 ilmestyneen sukukirjan Samuel Jakob Schéle 1763-1833 Kangasniemi - Juva - Sulkava. Johan Schélen perhesuhteita selvitellään ko. kirjan sivulta 13 lähtien.
1746 syntynyt Helena Frijs oli Sahrakorven mukaan Schélen pso 2:o, hän kuoli Kangasniemellä 18.4.1806. Johanin lasten syntymäajat ovat Sahrakorven mukaan kirkonkirjoissa tulkinnanvaraisia.
18.1.1758 syntynyt Margareta Elisabet kuoli Juvan Pekurilassa 5.6.1830 naimattomana
Johanna Lovisa, s. 1760, kohtalo tuntematon
Samuel Jakob s. 3.11.1763, k. Juvalla 22.1.1833 (Taulu 1)
Johan, s. 12.2.1764, k. Juvalla 1823 naimattomana
Alexander Gottfried, s. 1768, kuoli lapsena 7.9.1771
Wilhelm, s. syysk. (1776), k. kohtalo tuntematon
Christina Sophia, s. 20.10.1777, k. Nilsiä 10.5.1852 (Ks. liitt. s. 51)
Sahrakorpi ei mainitse Helena Frijsin vanhempia, mutta kirjoittaa tämän olleen vuoden 1764 alusta naimisissa kenttävääpeli Lorents Humblen kanssa, jolloin rippikirjoihin on merkitty myös Carl Frijs -niminen asukas. Sahrakorpi arvelee, että Helena ja Carl olivat mahdollisesti lähisukulaisia. Sahrakorpi ei ole löytänyt Johan Schélen ja Helena Frijsin vihkimerkintää Kangasniemen vihittyjen luettelosta.
Terveisin,
Kiitos tiedoista.
Rippikirjoista ei löydy Schelen ja Helena Frijsin yhteistä taivalta ennen 1792.
Vihittyjen kirjoissa Kangasniemellä on aukko 1783-4, ehkä heidät vihittiin silloin.
Margareta Elisabet Schelen oikea s.aika on 28.1.1758 Kangasniemellä.
Samuel Jakobin syntymäpaikka on ilm. tuntematon?
Johanin oikea s.aika on 2.12.1764 Kangasniemellä.
Missä muut lapset kastettiin?
Christina Sophian s.aika 20.10.1777 on ongelmallinen, koska Maria Elisabet Krogera kuoli jo 27.6.1777 Kangasniemellä.
Nilsiän rippikirjoissa Kristinan s.vuosi on 1776, mutta sinä vuonna syntyi Vilhelm Schele (ellei sitten tämä ole virhemerkintä ja silloin syntyikin Kristina Sofia?!)
t. Kari Kukkanen
Bodniemi37
07.09.13, 14:32
Kiitos tiedoista.
Rippikirjoista ei löydy Schelen ja Helena Frijsin yhteistä taivalta ennen 1792.
Vihittyjen kirjoissa Kangasniemellä on aukko 1783-4, ehkä heidät vihittiin silloin.
Margareta Elisabet Schelen oikea s.aika on 28.1.1758 Kangasniemellä.
Samuel Jakobin syntymäpaikka on ilm. tuntematon?
Johanin oikea s.aika on 2.12.1764 Kangasniemellä.
Missä muut lapset kastettiin?
Lasten syntymäjat on otettu sellaisenaan Sahrakorven sukukirjan sivun 13 Esitaulusta. Lasten syntymäpaikkoja ei siinä mainita, Samuel Jakobin syntymäpaikkaa ei myöskään taulussa 1. Itse olen otaksunut, että lapset syntyivät Kangasniemellä, mutta että Sahrakorven mukaan syrjäkylällä "virattomana ja varattomana" eläneen Johan Schélen joidenkin lasten syntymämerkinnät ovat jostain syystä jääneet puuttumaan syntyneiden ja kastettujen luettelosta.
Olisin mielelläni skannannut sivun 13 viestini liitteeksi, mutta vanhan monitoimiprintterini skanneri ei suostu toimimaan Windowsin versioon 8 siirryttyäni.
Christina Sophian s.aika 20.10.1777 on ongelmallinen, koska Maria Elisabet Krogera kuoli jo 27.6.1777 Kangasniemellä.
Nilsiän rippikirjoissa Kristinan s.vuosi on 1776, mutta sinä vuonna syntyi Vilhelm Schele (ellei sitten tämä ole virhemerkintä ja silloin syntyikin Kristina Sofia?!)
Liitteessä sivulla 51 Kristina Sofian syntymäajaksi on merkitty 20.10.(1779). Syntymäpaikka on Kangasn. Em. syntymäaika näyttää löytyvän v.t. kirkkoherra H. Lindeblomin allekirjoittamasta papintodistuksesta (kuva 49).
Seuraavalla sivulla sukukirjan tekijä kertoo nuorena äidistään orvoksi jääneen Kristinan asuneen serkkunsa E. M. Krogeruksen ja tämän puolison, Vehmersalmen ja Kuopion kappalaisen Sigfrid Porthanin perheessä.
Terveisin,
Kiitos tiedoista.
Kristina Sofian muuttokirja löytyy Kangasniemeltä (tullut Padasjoelta Iitin kautta)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1070&pnum=206
mutta siinä ei mainita syntymäaikaa.
Kuopion Vehmersalmella hänen s.aikansa on todella 20.10.1779, mutta silloin hän ei voi olla Maria Elisabet Krogeran lapsi. Tuskin myöskään Helena Frijsin lapsi Johan Schelen kanssa,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8579&pnum=285
Johanna Schele mainitaan muuttaneeksi Rautalammilta Kuopion msrk:aan 1788/1789 naimattomana.
Kangasniemen kirkonkirjat näyttävät olevan puutteelisia.
t. Kari Kukkanen
Bodniemi37
09.09.13, 07:13
Kangasniemen kirkonkirjat näyttävät olevan puutteelisia.
Kirkonkirjojen puutteellisuus saattaa osaksi johtua siitä, että seurakunnan pitkäaikainen kappalainen Gustaf Jakob Hoffrén oli virasta pidätettynä 1770-luvun alussa. Hänen poissaoloaan kaiketi paikkaamaan otetut ylim. papit näyttävät vaihtuneen tiuhaan tahtiin, mikä lienee johtanut ns. informaatiokatkoksiin.
Kangasniemen papistoa (HisKi/Lisätietoja seurakunnasta):
Kangasniemen kirkkoherrat
Petrus Hoffrén (1737-56), yomatrikkelin hlö U579,
Alexander Helsingberg (1758-86), yomatrikkelin hlö 6462
Kappalaiset
Gustaf Jakob Hoffrén (1736-70, 1774-1800), virasta pidätettynä 1770-74, yomatrikkelin hlö 7538
Ylimääräiset papit
Johan Orenius, apulainen (-1756), yomatrikkelin hlö 6207 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6207)
Adolf Fredrik Stenfelt, vt. kappalainen (1770-72), yomatrikkelin hlö 8499 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8499)
Arvid Paulin, vt. kappalainen (1772-73), yomatrikkelin hlö ??
Johan Petrelius, vt. kappalainen (1773), yomatrikkelin hlö 8637 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8637)
Johan Syvenius, kappalaisen apulainen (1773-74), yomatrikkelin hlö 7089 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7089)
Voisiko Arvid Paulin olla myöhempi Tuusulan kirkkoherra? Hän toimi ylioppilasmatrikkelin, hlö 8723 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8723), mukaan armovuodensaarnaaja Pieksämäellä 1770.
Terveisin,
Rullor 1620-1723 SE/KrA/0022/1655/11 (1655)
s. 1692:
Ratsumestari Mauritz Wrangelin komppania /
Inkerinmaan Jaaman linnoituksen varusväen katselmus 19.7.1655.
Miehistön joukossa muuan Ferdinandus Seel.
Jens
ritva laiho
07.05.14, 10:03
Hyvä löytö!
Olisiko sama Ferdinand kuin Savonlinnassa? Ferdinand löytyy vielä Savonlinnan henkikirjasta 1655, tiedot kaiketi helmikuulta. Ensimmäinen näkemäni kirjaus Savonlinnasta on vuodelta 1651 ja nimi on kirjoitettu tulkintani mukaan Sehle. Myöhempiä kuin tämä v.1655 kirjaus en ole Savonlinnasta löytänyt. Venäläiset polttivat Savonlinnan kaikki talot ruptuurisodassa kesällä v1656 mikä voisi selittää Ferdinandin häviämisen asiakirjoista, jos hän oli eri henkilö.
terv. Ritva
Mahtaako tällä löytämälläni pesueella olla jotakin tekemistä tässä ketjussa. Tiedot ovat siinä muodossa, jossa ne esittelin henkilölle jota varten ne etsin. Jos kysymyksiä nousee, voin kaivaa esiin tarkennuksia.
H.Arjava
Sotilas Matti Tapper 18.3.1775 löytyi pala palalta useasta Juvan rippikirjasta: Jossakin hän oli Antinpoika, toisessa kerrottiin, että hän oli överlöpare eli yliloikkari Ruokolahdelta (Turun rauhan raja.) Hänellä oli pari kertaa sukunimenä Tapper eller Scheele. Vaimoja oli kolme, joista ensimmäisen, Lisan kanssa oli tytär Katarina. Kokeilin Ruokolahdelta syntynyttä Katarinaa, jonka isä olisi Matti ja äiti Liisa. Sieltä löytyi Matti Antinpoika Seeli ja Liisa Pekant. Friare. Matin isäksi oli merkitty Jöran Antinpoika, mutta se oli lapsus, veljellä oli isänä Anders Jöransson. Isä oli lautturi, joka vei Vuoksen yli ilmeisesti Siitolan Neitsytniemen hovin kohdalla, jossa oli kestikievari. Isä kuitenkin hukkui 50-vuotiaana 11.12.1791 . Vanhempia lapsia oli muitakin. Heidän syntymäpaikkansa olivat aina Siitolassa, mutta merkitty eri lailla. Viimeisillä oli Selin (Seelin?)
SebastianVallin
22.07.14, 13:03
Hej.
Ferdinandus Seel försvinner ur rullorna för Mauritz Wrangels kompani i juli 1655.
I Augusti 1655 står han som adelsryttare för Smologovits och Kalmatka gods i Ingermanland under Överste Otto Wellingk.
1659 är han inte kvar som ryttare. Utan spåret slutar i augusti 1655.
Mvh/ Sebastian
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.