Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Asikkalan vääpeli Johan Bux, k. 1738
Etsin tietoja tällä foorumilla keskustelunaiheena aiemmin olleesta Johan Bux/Buchista, joka palveli Hämeen jalkaväkirykmentissä Asikkalan kompaniassa ainakin vuodesta 1702, kohoten 1719 vääpelin arvoon. Tietojeni mukaan hän kuoli 1738 ja oli naimisissa Anna Lyran kanssa.
Palveluksen alkamisvuodesta päätellen hän voisi olla syntynyt noin 1680 (+/- 5) ja sopisi esimerkiksi samaisella alueella vaikuttaneen Hämeen jalkaväkirykmentin kapteeni Johan Andersson Bockin (k. 1701 Hauho) pojaksi. Hänkin aloitti sotilasuransa vaivaisena korpraalina ja päätyi sittemmin naimisiin Brita Ögneloodin (s. 1646) kanssa. Ajallisesti Johan Bock ja Brita olisivat melkein täydelliset vanhemmat nuoremmalla Johan Bux/Buchille. Vaihtoehtoja lienevät myös muut alueella vaikuttaneet Buch/Bock/Buxit.
Onko kenelläkään hänestä enempää tietoja, jotka voisivat auttaa vanhempien etsinnässä?
Hei
En osaa vastata kysymykseesi, mutta kannattaisi ehkä tarkistaa tämä tieto.
1600-luvun jälkipuoliskolla muutti Tammelasta Lauri ja Gabriel Sakarinpoika Bucht Hollolaan. Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin lapset olen kirjannut tietokantaani, ja niissä ei ole Johan nimistä poikaa. Gabrielin pojista Anders Casperius Bucht oli vänrikki ja hän muutti Leppävirralle.
Lauri Buchtille olen merkinnyt kaksi vaimoa, mutta en lapsia. Lauri Buchtista sanotaan, että hän oli aluksi Asikkalan Viitailan säterin tilanhoitaja. 1691 asui Hollolan Hatsinan kylän Raskilassa. 1693 Hollolan Uskelan kylän Puhtilassa vuoteen 1699.
Tiedot olen saanut Pauli Helénin kirjasta "Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset". Kirja oli minulla lainassa. En muista, oliko siinä Lauri Buchtin lasten tietoja. Ikänsä puolesta etsimäsi henkilö voisi olla Lauri Buchtin poika.
Terveisin
Hilkka K-L
Mielestäni paras vinkki Bux-tutkimuksen eteenpäinviennille tuli esille Kuhmoisten historiasta, jonka mukaan liivinmaalaisen kenraalimajuri Fabian Aderkasin (k.1683) voutina Kuhmoisten Päijälässä toimi v. 1697 kuollut Petter Boux, jolla tiedetään olleen Dorothea-nimien vaimo ja Liskin- (Elisabet-) niminen tytär. Liskin loisi Pälsiälässä, josta myöhemmin muutti Tallinnaan (Suvanto: Kuhmoisten historia s. 238).
Tämä samainen (?) Lijskin Pehrsdotter Buxe toimi Maria Buxin, vääpeli
Johan Buxin vanhimman tyttären, kummina ja voisi näin ollen olla joko
hänen (Johan Bux) sisarensa, tai sitten serkku.
Vääpelin toinen tytär,Sara Sophia Bux,nai aateliseen Spåre-sukuun, eivätkä huonosti avioituneet Marian lapsetkaan (Etholenius, Appelroth-von Essen, Laurell).
Veikkaisin, että Buxien juuri on Liivinmaalla, jossain Aderkasin lähipiirissä/reviirillä.
K.Salminen
21.05.13, 10:34
En usko että tätä vääpeli Buxia saa millään liitettyä Boucht-sukuun....Kyllä tuo Juhanin hypoteesi on oikeilla jäljillä, näistä Buxeista käytiin tällä foruumilla aika perusteellinen keskustelu joitain vuosia sitten......Ja tuo Suvannon Kuhmoisten historia on ainoa joka tuntee Buxin, siis Peterin tn isän...Blomstedtin Asikkalan historiasta ei löydy mitään tällä nimellä......
Ja Adrikasista.....
Kenraali Adrikaksesta, Kuhmoisten veroherrasta.
”Maaliskuun 1. päivänä 1628 Kustaa II Adolf läänittihyväksi katsomansa ajaksi eli toistaiseksi ratsumestari Frabian von Adrikasillekoko Kuhmoisten neljänneksen veron sekä ”varmat että epävarmat parsellit”. Läänityskäsitti 10 ¼ verokoukkua, 55 täysverotilaa, 55 jousta ja 146 verolehmää. Veronsuuruus rahassa oli vähän yli 599 taaleria.
Tämä Kuhmoisten veroherra kuului erääseen Liivinmaanvanhimpaan aatelissukuun. Jo v. 1277 mainitaan Riian arkkipiispan vasallinaeräs Johannes de Adrikas, myöhemmin Suomessakin tuttujen Wrangell, Tiesenhausenja von Ungern-sukujen edustajien rinnalla.
Hänen sukunsa lääni oli lähellä Lemsalin kaupunkia, jossavielä 1750 mainitaan 6 km kaupungista pohjoiseen Aderkaszeem-niminen kylä. NimiAdrikas, myöhemmin Aderkas lienee alun perin liivin kieltä ja merkinnythedelmätöntä, asumatonta maata. Von Adrikasit pysyttelivät samoilla seuduillalääninherroina ja maanomistajina n. 700 vuotta. 1920 heidän päätilansaBistervolde annettiin lättiläisille talonpojille. Nykyään suku elää vieläSaksassa, jonne se on joutunut siirtymään.
Kuten monet Liivinmaan saksalaiset aatelisherrat, jotkaolivat uuden ajan alussa omaksuneet luterilaisen uskon, Adrikas veljeksetliittyivät 1620-luvulla Liivinmaalla Puolaa vastaan operoivaan Ruotsinarmeijaan. Heistä Kustaa Adolf sai uskollisia sotureita. Kesällä 1627 silloinenKustaa Hornin rykmentissä luutnanttina palveleva Fabian Adrikas teki yhdessävanhemman veljensä Jörgenin kanssa onnistuneen partioretken ja sai ylennyksenratsumestariksi. Talvella 1628 seurasi ym. Veroläänitys. Varsinainen Fabianinsuuruudenaika oli Puolan sota vv 1656-60, jolloin hän useaan otteeseenkunnostautui saavuttaen kenraalimajurin arvoisena rykmentinkomenttajana useitavoittoja. Hän kuoli yli 70-vuotiaana v 1683 ja hänet haudattiin Tallinnassa9.6.1683.
Adrikas ei itse asettunut asumaan ainakaan pysyvästilahjoitusmaalleen Kuhmoisiin. Hän eli Liivinmaalla omassa kartanossaanBisterwoldissa.
Kaarle XI ajoi läpi valtion taloudellisen huonon tilanvuoksi lahjoitusmaiden peruutuksen v 1680 Norrköpingin päätöksen ehdoillavaltiopäivillä. Kun sotakomissaari Johan Gripenberg oli toiminnassaan Hämeessähuhtikuussa 1683 niin pitkällä että oli päässyt Kuhmoisiin saakka, peruutettiinAdrikasilta kaikki lahjoitusmaatilat, säteri- ja rajapiiritalot.”
Kenraalimajuri Fabian von Aderkasin sukujohto:
Liivimaalta oleva suku
1) Johannes de Adricas 1277-97. Mainitaan Riian arkkipiispanMaasäätiön Vasallina.
2) Frommhold de Adricas
3) Arnt 1 de Adricas a.1400 ausOldenhoff, Gepkull
4) Anrt 2 von Aderkas, 1400-16, ausGepkull und Erkull
5) Brant von Aderkas, 1454-1456
6) Arnt IV von Aderkas 1491-1493, ausBisterwolde
7) Johan IV von Aderkas 1535-1555, ausBisterwolde, pso Lucie verwitwet=leski Linde-nimellä
8) Jurgen von Aderkas, 1563-1602, ausBisterwolde
9) Kenraalimajuri Fabian von Aderkas,1619-1683 aus Bisterwolde, h. Tallinna 9.6.1693; pso v. 1642 Anna vonTiesenhausen, aus Brummerbehn, vanhemmat Johan ja Anna Brummer.
Pojat: Magnus Johan ja Otto Reinhold,k 29.12.1707, vaimo Margaretha Freiin k. 1703. Molemmat ratsumestareita.
10) Mangus Johan von Aderkas ausBisterwolde, s 12.12.1627, k 24.1.1678, ratsumestari.
Pso Christina s Blebed, vihitty Talinnassa 27.6.1666 . s 30.5.1644, k.1710. Vanhemmat Heinrich aus Branden, k 1666 ja Margaretha von Löwenwolde.
Lähde: Genealogisches Handbuch derbaltischen Rittershaften, Görlitz 1929.
Kiitokset kaikille ideoita antaneille! Juhanin esittämä hypoteesi lienee kyllä todennäköisin, sen todistaminen voi sitten ollakkin aivan toinen juttu.
Palaan aiheeseen loppuviikosta, nyt on aivan liian kiire järkevälle ajattelulle.
Sen verran vielä uskallan hypotetisoida, että Dorotea näyttää olleen von Aderkas suvussa tietyllä tapaa periytyvä nimi. Useammassa sukupolvessa on joko pelkkiä Doroteoita tai Anna Doroteoita yms.
Ja mielenkiintoisesti Juhanin mainitsema Peter Bouxin vaimo oli Dorotea. Se ei välttämättä johda mihinkään, mutta ainakin tätä voisi pitää hypoteettisena mallina. Tunnetusti aateliset naittivat nuorempia tyttäriään ja joskus aviottomia tyttäriään esimerkiksi voudeille tai muulle virkamiehistölle.
Jos ajoitamme ajallisesti Johan Buxin syntyneeksi noin 1680, hänen vanhempansa olisivat todennäköisimmin syntyneet aikavälillä 1620-1660. Fabian von Aderkasilla ja tämän veljellä Jürgenilla oli juuri sopivasta syntyneitä lapsia. Voimmeko pohjata tätä hypoteesiä mihinkään... voi olla, että emme, mutta ainakin paperilla se näyttää järkeenkäypältä, varsinkin kun ajattelemme vääpeli Buxin lasten ja lastenlasten myöhempiä avioliittoja.
Esimerkiksi Gabriel Anrepin teoksessa Svenska adelns ättar-taflor löytyy maininta muuan Dorothea von Aderkasista, joka avioitui varhain 1600-luvun alussa Anrep-sukuun.
Kyseessä on siis tämän sivun Reinhold Anrep: http://runeberg.org/anrep/1/0079.html
Toinen vaimonsa oli vuodesta 1611 Dorothea von Tiesenhausen, joten voimme olettaa tämän k.o. Dorothea Aderkasin olleen syntyneen noin 1500-luvun lopussa, joten hän sijoittuisi vaikkapa Fabian von Aderkasin tädiksi tai jopa tämän isosiskoksi. Nimelle siis löytyy sopiva pohja Aderkas-suvussa...
Ja toisaalta mikään lähde ei näytä antavan Aderkas-sukuisten tytärten nimiä. Lähteistö Liivinmaalla voi toki olla puutteellista tai sitten he vain eivät ole kiinnostaneet tutkimusta.
Kannattaa huomioida sekin, että von Aderkaseilla on läheiset aviolinkit von Buxhoeveden sukuun (mm. Fabianin pojantytär Anna Sofia von Aderkas nai Gustaf Fredrik von Buxhoevedenin). Vääpeli Johan Buxin sukunimi on varmaan lyhennelmä (muunnelma) Buxhoeveden-nimestä, niin harvinainen se (Bux) Suomessa on ja sitten on vielä tuo selvä Aderkas-linkki, joka vie Liivinmaalle, samaan sukuryppääseen. Se, että vääpeli käytti "muokattua" sukunimeä, viitannee siihen, että hän voisi olla Buxhoeveden-suvun äpärä. Visainen rupeama selvitettäväksi, mutta yrityksen arvoinen toki.
Kannattaa huomioida sekin, että von Aderkaseilla on läheiset aviolinkit von Buxhoeveden sukuun (mm. Fabianin pojantytär Anna Sofia von Aderkas nai Gustaf Fredrik von Buxhoevedenin). Vääpeli Johan Buxin sukunimi on varmaan lyhennelmä (muunnelma) Buxhoeveden-nimestä, niin harvinainen se (Bux) Suomessa on ja sitten on vielä tuo selvä Aderkas-linkki, joka vie Liivinmaalle, samaan sukuryppääseen. Se, että vääpeli käytti "muokattua" sukunimeä, viitannee siihen, että hän voisi olla Buxhoeveden-suvun äpärä. Visainen rupeama selvitettäväksi, mutta yrityksen arvoinen toki.
Mielenkiintoista! Jos vouti Peter Boux olisi vääpeli Johanin isä ja toisaalta itse Buxhoeveden-suvun äpärä, sellityisi monikin kysymys, muttei vielä, se mistä löytyisi se aineisto, jolla todistamme hypoteesin oikeaksi tai vääräksi. Siihen asti voimme vain olettaa ja arvailla.
Suomen päässä tuomiokirjoissa saattaisi olla jotakin, sillä voudithan tunnetusti joutuivat usein käräjille...
Buxhoeveden suvulla näyttää olevan jonkinasteiset nettisivut: http://www.buxhoeveden.net/
Liekö heillä kuinka tarkkoja tutkimuksia suvustaan?
Osoitteessa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmoinen/syntyneet-vihityt-kuolleet_1691-1793_tk578/16.htm
ovat 28.11.1692 ristityn Anna Dorothea Buxin (vouti Peterin nuorin tytär)
kummit. Heitä olivat ainakin:
befallningsmannen Henning G..
qvartermästaren Samuel Läps (von Leps)
rustmästaren Jacob Christersson Taube
Catherina B..
Lysken Lyra
Kenties tarkkasilmäisemmät näkevät enemmän.
Nämä kummit vievät entisestään vääpeli Johan Buxia lähemmäs voudin perhekuntaa. Esim. Johan Buxin vaimo oli Anna Lyra, jonka sisar Elisabeth (Lisken) Lyra avioitui v. 1698 Samuel Johansson Wirmailan kanssa, josta tuli Kuhmoisten Pälsilän Antulan vävy. Pälsilässä "loisi", kuten mainittua, Lisbeth Pehrsdr Bux, vääpelin Maria-tyttären kummi, kunnes muutti Tallinnaan 1730-luvulla.
Osoitteessa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmoinen/syntyneet-vihityt-kuolleet_1691-1793_tk578/16.htm
ovat 28.11.1692 ristityn Anna Dorothea Buxin (vouti Peterin nuorin tytär)
kummit. Heitä olivat ainakin:
Befallningsmannen Henning G..
Qvartermästaren Samuel Läps (von Leps)
Rustmästaren Jacob Christersson Taube
Catherina B..
Lysken Lyra
Kenties tarkkasilmäisemmät näkevät enemmän.
Nämä kummit vievä entisestään vääpeli Johan Buxia lähemmäs voudin perhekuntaa. Esim. Johan Buxin vaimo oli Anna Lyra, jonka sisar Elisabeth (Lisken) Lyra avioitui v. 1698 Samuel Johansson Wirmailan kanssa, josta tuli Kuhmoisten Pälsilän Antulan vävy. Pälsilässä "loisi" kuten mainittua Lisbeth Pehrsdr Bux, vääpelin Maria-tyttären kummi, kunnes muutti Tallinnaan 1730-luvulla.
Lisäksi tuo nimi Anna Dorothea esiintyy moninkertaisesti Aderkas suvussa, mm. Fabian von Aderkasin veljentytär oli nimeltään Anna Dorothea von Aderkas, avioitui muistaakseni von Ungern sukuun, mutta nyt saattaa mennä kyllä väärinkin. Anna Dorothea oli kuitenkin ainakin Jürgen von Aderkasin tytär.
Tuo Jacob Taube nyt soittaa jotakin kelloja, mutten vaan millään muista, että kehen hän voisi liittyä... Näin kyseisen nimen nimittäin vasta tänään ja jokin tässä nyt tuntuu yhdistävältä tekijältä.
Korjaus kummeihin:
-Jacob Christoffer Taube - ei siis Christersson, näin ainakin näyttäisi nyt..
Olisiko samainen Jacob Taube, joka oli avioaikeissa ("trolovad") 1694 Arvid Hornin (till Nyystölä m.m.) Brita-tyttären kanssa?
Britan äitipuoli oli Maria Elisabet Kruse af Kajbala.
Korjaus kummeihin:
-Jacob Christoffer Taube - ei siis Christersson, näin ainakin näyttäisi nyt..
Muuta en nyt muista, kuin että Georg Friedrich Taube avioitui aikanaan Anna Dorotea von Buxhoevedenin kanssa, parin lapsista en ole kirjannut ylös yhtikäs mitään, mutta aiemmin linkkaamani Buxhoeveden sivusto näyttää vahvistavan tämän avioliittolinkin: http://www.buxhoeveden.net/phpmyfamily/people.php?person=00590
Lisäksi Anna Dorothean veli Reinhold von Buxhoeveden oli avioliitossa Sophia Magdalena von Tauben kanssa, linkkejä siis on, runsaasti.
Olen Schmidt-Freidenfelt-tutkimusten myötä pyöritellyt myös hirvittävää määrää Taubeja silmieni edessä, joten varmaan Jacob on sieltä tuttu, en vaan nyt osaa yhdistää häntä minnekkään eikä Carpelankaan näytä auttavan tässä urakassa.
Googlaillen löysin vain Ossian Mestertonin maininnan balttian aatelissukujen kohdalla liittyen Albrecht Ridder-Ruthvenin puolison vanhempiin, jotka olivat Jakob von Taube ja Dorote von Bremen. Tämä Jakob on kuitenkin vähän liian vanha esiintyäkseen 1690-luvulla kastemerkinnässä kummina.
Vaan vaan...
Korjaus kummeihin:
-Jacob Christoffer Taube - ei siis Christersson, näin ainakin näyttäisi nyt..
Olisiko samainen Jacob Taube, joka oli avioaikeissa ("trolovad") 1694 Arvid Hornin (till Nyystölä m.m.) Brita-tyttären kanssa?
Britan äitipuoli oli Maria Elisabet Kruse af Kajbala.
Eli Jacob sijoittuisi todennäköisimmin liivinmaalaiseen Taube-sukuun. Hänen vanhemmillaan voisi olla linkki aiemmin mainittuihin Buxhoevedeneihin ja sitä kautta ehkäpä jopa jäljitettävissä oleva yhteys Petter Bouxiin...
Vielä Kuhmoisten haudatuista, 2.5.1697 haudattu Peter Boux: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12551806
Mielestäni siinä lukee, että "[...] gambla ombudsmannen Petter Baux under kyrckan med [...], gratis".
Voisiko Peter Bux olla listattuna joissakin lähteissä juuri Baux/Bauch yms. nimivariaatoilla? Tuntuu siltä, että pappien käsitys nimestä on ollut varsin horjuva, ehkä kummallisen lausuntansa tai muun vastaavan takia? Toisaalta Kuhmoisten kirkkoherran Nils Gestriniuksen yo-matrikeliartikkelissa (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4799) näyttää olevan viittaus tuomiokirjamerkintään, jossa sanotaan seuraavaa:
"Emedan som Kyrckioheerden i Kuchmois H:r Nils Gestrenius nu för Rätta sigh har föreenat medh Ombodzmannen Petter Bux om des Bördzrätt hemman i Päjälä by och Cuchmois Sochn af 1 ½ ö: Landh" Pitänee vielä etsiä alkuperäinen tuomiokirjamerkintä.
Tuomiokirjamerkinnän lisäksi näyttää siltä, että Petter Bux asui läänitysten peruuttamisen jälkeen Valkialan kylässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=660620
Kuten tuo SAY:n merkintä osoittaa.
Tässä vielä tämä paljon puhuttu Johan Buxin tyttären Marian kastemerkintä Nastolan kirkonkirjoista. Maria Bux, kastettu 13.1.1710: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7010118
Kummeina edellämainittu ho. Lijskin Pehrsdotter Bux, ho. Kirstin Carlsdotter, Jöran Sigfridsson af Wanaja ja Hollolan Nastolan kappalainen Arvid Sorthan(us).
Toisen tyttärensä Anna Christinan kastemerkintä Asikkalasta 19.7.1713: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6295119
Kummeina näyttävät olevan lippumies [?] Paikell, korpraali Conrad Turck, Johan Hauho, rouva Juliana Paikell ja Maria Mattsdotter.
Asikkalassa syntyy myös muutamaa vuotta aiemmin äpärätytär Urajärvellä Lissjbet Buxille, lapsen isänä on ryttare Henrik Olofsson. Tämä Elin-tytär kastetaan 20.5.1700: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6295092
Kummeina Jacob Michelsson, Elin [...] ja Beata [...].
Kyseessä on ilmeisesti vouti Peter Buxin tytär, joka siis löytyy Kuhmoisten Pälsilästä seurakunnan ensimmäisestä rippikirjasta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6027385
Elisabeth Buxin mainitaan siellä muuttaneen Tallinnaan, kuten Juhani mainitsi (flyttat till Reval). Siellä näemme myös aiemmin mainitun Elisabeth Lyran ynnä muita.
Tuo aiemmin mainittu varusmestari Samuel Leps taas lienee se Samuel Erik Leps, jonka isä oli luutnantti Fromholdt Johan von Leps ja äiti Kristiina Drake. Siinäkin on kyse balttiansaksalaisesta aatelissuvusta.
Pengoin äidinäidinäitini isälinjaa taaksepäin Elimäelle Matts Näsmaniin (s.7.10.1770 Hollolassa), jonka vanhemmiksi löytyivät Gustaf Näsman ja Märta Catharina Biur.
Jäljet tuosta pariskunnasta loppuivat Hollolan rippikirjaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6198392 ja kun en muuta keksinyt niin Googlasin, jolloin jossain perustelemattomassa nettisukupuussa (geni.com) Märtan vanhemmiksi oli nimetty Henrik Biur ja ilmeisesti juuri tämä edellä mainittu Maria Bux. Mitään todisteita en vajavaisilla tutkijataidoillani keksinyt rippikirjoista tai syntyneiden luetteloista, mutta onko joku mahdollisesti löytänyt? Kieltämättä mielenkiintoinen juuri, mikäli pitää paikkansa :)
Pengoin äidinäidinäitini isälinjaa taaksepäin Elimäelle Matts Näsmaniin (s.7.10.1770 Hollolassa), jonka vanhemmiksi löytyivät Gustaf Näsman ja Märta Catharina Biur.
Jäljet tuosta pariskunnasta loppuivat Hollolan rippikirjaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6198392 ja kun en muuta keksinyt niin Googlasin, jolloin jossain perustelemattomassa nettisukupuussa (geni.com) Märtan vanhemmiksi oli nimetty Henrik Biur ja ilmeisesti juuri tämä edellä mainittu Maria Bux. Mitään todisteita en vajavaisilla tutkijataidoillani keksinyt rippikirjoista tai syntyneiden luetteloista, mutta onko joku mahdollisesti löytänyt? Kieltämättä mielenkiintoinen juuri, mikäli pitää paikkansa :)
Kyllä kyseessä on Henrik Biurin (Bjur) ja Maria Buxin tytär Märta Catharina, joten Geni kyllä pitää paikkansa tämän kohdalla. Mutta teit aivan oikein kun et luottanut siihen suoralta kädeltä! Olen yrittänyt nyt puolisen vuotta korjailla löytämiäni ilmiselviä virheitä Genistä, mutta ei siitä meinaa tulla yhtikäs mitään...
Mutta tervetuloa sukuun Simo ja toivottavasti saamme vastausta myös Bux-suvun alkuperään. Liivinmaan aateeliin se näyttää viittaavan.
Kastemerkintää Märta Catharinalla ei olekkaan (ainkaan minun tiedoissani), mutta hänen ja korpraali Gustaf Näsmanin vanhin(?) lapsi Ulrica syntyy Hämeenkoskella, jossa Henrik Bjur siis oli kanttorina ja avioitui Maria Buxin kanssa. Ulrica on tietojeni mukaan syntynyt 1753, Hiskistä varmaan pitäisi löytyä.
Henrik Bjur kuoli 1736 ja Hämeenkoski jäi vaille kanttoria, siihen liittyen Juhani Pesu kirjoitti joskus aiemmin tällä samaisella foorumilla:
Anna Gertrud Tawast lähetti 15.9.1736 suosituskirjeen Porvoon Tuomiokapitulille Hämeenläänin Kosken kanttoriasiassa.
Kilpailijoina olivat tuolloin Helsingin triviaalikoulun käynyt Peter Wessman ja Georg Ahlfors. Tuomiokapituli oli jo aiemmin ottanut
kantaa Wessmanin puolesta, koska tällä oli “tarvittavat ominaisuudet” tehtävän täyttämiseksi. Koskelaisten ja “seudun ylhäisön”
kannatuksen saanut Ahlfors sai kuin saikin lopulta viran, osin ehkä siksikin, että oli lupautunut naimaan edellisen kanttorin (Henrik Bjur) lesken Maria Buxin.
Georg Ahlfors oli tuolloin vain 18-vuotias ja Maria häntä n. 10-vuotta vanhempi.
Itse polveudun siis tästä Maria Buxin jälkimmäisestä avioliitosta kanttori Georg Ahlforsin kanssa. Tietyt tekijät viittaisivat, että hän olisi syntyperältään kenties jopa tukholmalainen, mutta tähän en ole löytänyt vedenpitäviä todisteita. Henrik Bjurin syntyperästä en kuitenkaan ole aivan varma. Tämän viestikerjun "liitteenähän" toki voisi pohtia myös Bjureja ja Ahlforseja.
Räätäli Henrik Biur nuoremman Elimäelle muuttamisen myötä sinne päätyi myös tämän velipuoli räätäli Abraham Ahlfors ja sisar Märta Catharina. Abraham Ahlfors oli myöhemmin valtiopäivämiehenä 1789 valtiopäivillä, jotka tulivat tunnetuksi Kustaa III yksinvaltiuden vahvistamisesta.
Märta Catharinan toinen velipuoli Erik Johan Ahlfors ja sisarpuoli Hedvig, sekä sisarpuoli Helena ja velipuoli Fredrik, jotka löytyvät Hämeenkosken rippikirjoista ja itseasiassa myös kastettujen luetteloista. Hedvig nai tuon aiemmin mainitun Carl Gustaf Appelrothin (äitinsä oli von Essen) ja muutenkin suvussa oli mielenkiintoisen korkeita säätyläisavioliittoja, jotka edelleen viittaisivat mahdolliseen aatelisalkuperään ainakin naislinjaisesti tai ehkäpä tuon Juhanin mainitseman äpäryyden kautta.
Helena Ahlfros nai Johan Etholeniuksen ja Fredrik Helena Laurellin. Lasten äiti Maria Bux kuoli Hämeenkoskella 4.7.1780, toinen miehensä Georg kuolee Hämeenkoskella 1785: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9314503
Myös Maria Buxin kuolinmerkintä näkyy olevan edellisessä rippikirjassa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9314427
Kiitos :)
Merta Caisan ja Gustafin lapset lastenkirjoista ja rippikirjoista jo löytyvätkin (ainakin viisi heistä).
Tässä vielä tämä paljon puhuttu Johan Buxin tyttären Marian kastemerkintä Nastolan kirkonkirjoista. Maria Bux, kastettu 13.1.1710: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7010118
Kummeina edellämainittu ho. Lijskin Pehrsdotter Bux, ho. Kirstin Carlsdotter, Jöran Sigfridsson af Wanaja ja Hollolan Nastolan kappalainen Arvid Sorthan(us).
Toisen tyttärensä Anna Christinan kastemerkintä Asikkalasta 19.7.1713: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6295119
Kummeina näyttävät olevan lippumies [?] Paikell, korpraali Conrad Turck, Johan Hauho, rouva Juliana Paikell ja Maria Mattsdotter.
Asikkalassa syntyy myös muutamaa vuotta aiemmin äpärätytär Urajärvellä Lissjbet Buxille, lapsen isänä on ryttare Henrik Olofsson. Tämä Elin-tytär kastetaan 20.5.1700: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6295092
Kummeina Jacob Michelsson, Elin [...] ja Beata [...].
Kyseessä on ilmeisesti vouti Peter Buxin tytär, joka siis löytyy Kuhmoisten Pälsilästä seurakunnan ensimmäisestä rippikirjasta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6027385
Elisabeth Buxin mainitaan siellä muuttaneen Tallinnaan, kuten Juhani mainitsi (flyttat till Reval). Siellä näemme myös aiemmin mainitun Elisabeth Lyran ynnä muita.
Tuo aiemmin mainittu varusmestari Samuel Leps taas lienee se Samuel Erik Leps, jonka isä oli luutnantti Fromholdt Johan von Leps ja äiti Kristiina Drake. Siinäkin on kyse balttiansaksalaisesta aatelissuvusta.
Olen aiemmassa yhteydessä muistaakseni maininnut, että "Paikell"-nimiset kummit liittyvät mitä ilmeisimmin siihen Fredrik Reinhold Paykull till Turpsaliin, joka oli aviossa Asikkalan Salossa (huom. Johan Buxin komennuspaikka ja hänen Anna Christina-tyttärensa syntymäkylä) v. 1713 kuolleen Margareta Helena von Stackelbergin kanssa.Kummit (Johan Fredrik & Juliana Paykull) olivat heidän lapsiaan todennäköisimmin. Asikkalan Salo toimi everstiluutnantti Fredrik Reinhold Paykullin virkatalona ajalla 24.4.1722-30.4.1724, jolloin hän oli jo 2. aviossaan Magdalena von Bergin kanssa.
Pengoin äidinäidinäitini isälinjaa taaksepäin Elimäelle Matts Näsmaniin (s.7.10.1770 Hollolassa), jonka vanhemmiksi löytyivät Gustaf Näsman ja Märta Catharina Biur.
Jäljet tuosta pariskunnasta loppuivat Hollolan rippikirjaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6198392 ja kun en muuta keksinyt niin Googlasin, jolloin jossain perustelemattomassa nettisukupuussa (geni.com) Märtan vanhemmiksi oli nimetty Henrik Biur ja ilmeisesti juuri tämä edellä mainittu Maria Bux. Mitään todisteita en vajavaisilla tutkijataidoillani keksinyt rippikirjoista tai syntyneiden luetteloista, mutta onko joku mahdollisesti löytänyt? Kieltämättä mielenkiintoinen juuri, mikäli pitää paikkansa :)
Tiedostolleni poimittujen merkintöjen mukaan Gustav Näsman olisi Hämeenkosken Hujalan Sipilässä v. 1740 pinnassa vaikuttaneen, Örebron Näsbyssä n.v. 1699 syntyneen korpraali Olof Näsmanin poika. Koska en itse ole tutkinut Näsman-suvun juurta, pyydän tarkistamaan.
Bjurit (Biurit) ovat varmaankin esipolvilinkissä, tai muussa suvussa Lammilla kirkkoherrana vaikuttaneeseen Arvidus Biuriin.
Näsman/Bjur-parin lapsista:
-Ulrica nai Petter Carlsson Laurellin
-Maria Helena Näsman avioitui Johan Immanuel Forsbergin kanssa
-Matts Näsman asettui vävyksi Elimäen Ratulan Mettälän (Metsälä) taloon.
Toivottavasti katsoin nyt oikein.
Mitä tietoa meillä siis nyt tällä hetkellä on Johan Buxista, tehdäänpä pientä koostetta:
1) Hänen Maria-tyttärensä kummina toimii Lijskin (Elisabeth) Persdotter Bux, jonka voimme sijoittaa Kuhmoisten voudin/asiamiehen Petter Bux/Baux/Bouxin ja tämän vaimon Dorden tyttäreksi.
2) Myös muut Johan Buxin lasten kummit, kuten Paykullit viittaavat Liivinmaan suuntaan. Samaa koskee Peter Buxin nuorimman lapsen Anna Dorothean kummeja, joista löytyvät mm. Samuel Erik von Leps ja Jacob Christoffer Taube. Myös Anna Dorothean kummina toiminut Lijskin Lyra liittää Peter Buxin Johanin, jonka vaimo oli Elisabethin sisar Anna Lyra. Myös mainittu Lijskin Bux asui myöhemmin Elisabethin Lyran taloudessa.
3) Peter Bux toimi Kuhmoisissa liivinmaalaisen aatelismiehen Fabian von Aderkasin voutina, jonka perusteella voimme entistä tiiviimmin olettaa myös Peterin olleen liivinmaalta.
4) Johan Buxin lasten ja lastenlasten ilmeiset säätyavioliitot viittaisivat vahvasti mielenkiintoiseen syntyperään, josta ilmiselvänä vaihtoehtona on mahdollinen Aderkas-yhteys tai Juhanin mainitsema Buxhoeveden, jolla on yhteyksiä Taube-sukuun.
5) Bux-suvussa esiintyvät mielenkiintoiset etunimiyhdistelmät, mm. Sara Sofia, Anna Christina ja Anna Dorothea. Ainakin Anna Dororheoita löytyy niin Aderkas, kuin Buxhoeveden suvuista. Huomioidaan myös myöhempien sukupolvien nimet Märta Christina ja Eric Johan.
Tiedostolleni poimittujen merkintöjen mukaan Gustav Näsman olisi Hämeenkosken Hujalan Sipilässä v. 1740 pinnassa vaikuttaneen, Örebron Näsbyssä n.v. 1699 syntyneen korpraali Olof Näsmanin poika. Koska en itse ole tutkinut Näsman-suvun juurta, pyydän tarkistamaan.
Bjurit (Biurit) ovat varmaankin esipolvilinkissä, tai muussa suvussa Lammilla kirkkoherrana vaikuttaneeseen Arvidus Biuriin.
Näsman/Bjur-parin lapsista:
-Ulrica nai Petter Carlsson Laurellin
-Maria Helena Näsman avioitui Johan Immanuel Forsbergin kanssa
-Matts Näsman asettui vävyksi Elimäen Ratulan Mettälän (Metsälä) taloon.
Toivottavasti katsoin nyt oikein.
Tuo Juhanin mainitsema Mettälän talo liittyy myös omiin esipolviini, sillä Abraham Ahlforsin tytär, esiäitini Anna Christina Ahlfors asettui kysyynomaisen taloon emännäksi miehenään Iisac Johansson.
Heidän tyttärensä oli Elimäen kirkkoväärtin Simon Carlssonin vaimo Anna Lena Isaacsdotter, joiden poika puolestaan oli lautamies Matti Simonpoika Mettälä. Hänen lapsiaan taasen olivat herastuomari Johannes "Juho" Mettälä ja kauppias Matti Metsälä, sekä runoilija Aila Meriluodon isoäitinä tunnetuksi tullut Serafiia Willman (o.s. Mettälä), kauppias Matti Willmanin vaimo.
Niin, muistaakseni Aila Meriluoto mainitsee eräässä teoksessaan Serafia-mummonsa olleen ahkeran lukijan, taisi keitelläkin kirja kädessään...
Minäkin polveudun Bux-Ahlforseista sekä Helena, että Anna Christina Ahlforsin kautta.
Kyllä, tarkalleen Aila Meriluoto kirjoittaa muistelmissaan seuraavaa isoäidistään Serafiiasta:
Isoäitini Serafiia Mettälä Elimäen Mettälän kylästä, jossa kuulema asui vain mettäläisiä, oli muhkea muori joka rakasti romaaneja. Hänellä oli kuulema aina kirja kädessä, toisessa kädessä oli kauha jolla hän hämmensi puuroa seitsemälle pojalleen ja ainoalle tyttärelleen, ja kyyneleet tippuivat pataan. Luulin pitkään etten koskaan ollut tavannut Serafiiaa enemmän kuin Matti [Willman] vaariakaan, kunnes vanhoja kuvia selaillessani kohtasin parivuotiaan itseni istumassa valkohilkkaisen isoäitini, muista kuvista tutun, lähettyvillä. Kumma kyllä tunnistin hänet heti muoriksi, jota jossakin isossa tuvassa autettiin ylös vuoteesta ja jälleen makuulle. Ehkä olen sotkenut tapauksen johonkin myöhempään vastaavanlaiseen.
Jatkan vielä hieman mukaillen (lähinnä lukukokemuksen säilyttämiseksi) oman isovaarini Eino August Tuomisalon, Aila Meriluodon pikkuserkun muistelmilla, joissa hän viittaa Serafiian veljeen, omaan isoisäänsä kauppias Matti Metsälään:
Äitini Anna Elin Metsälän suku oli Elimäeltä, Ratulan kylästä. Äidin isänisä Matti Simonpoika Mettälä oli sen ajan kylän luottamusmiehiä muun muassa lautamies, vanhempi poikansa Juho jatkoi perinnettä aina herastuomariksi saakka.
[---]
Isoisäni Matti Mettälän mentyä naimisiin Mariansa [Maria Johanneksentytär Takala] kanssa muuttivat he Kymin Jumalniemeen. Siellä oli silloin saha, missä Matti kävi töissä. Vaikka työpäivä oli pitkä ja rasittava, ja vaikka Matti oli tunnetusti hidas liikkeissään, palkittiin hänet kerran kun hän sai vesitynnyrin ensimmäisenä tulipalopaikalle.
Matti Mettälä oli hidas liikkeiltään ja ajatuksiltaan, mutta iso ja vahva kuin karhu. Kuollessaan 80-vuotiaana hänellä oli vielä täysi tukka päässä ja hyvät hampaat. Matti oli oikea rauhan mies, joka ei varmasti riitaa haastanut.
Maria ja Matti saivat viisi lasta, joista kaksi kuoli jo aivan pienenä johonkin kulkutautiin, lapsista nuorimmaiset syntyivät Kymissä ja vanhimmat Elimäellä Mettälän talossa. Marialla oli hyvin toimelias ja valistunut isä, joka oli ollut puuhaamassa Hämeenkylän kansakoulua ja koulutti kaikki yhdeksän lastaan mahdollisuuksien mukaan, yhden (Matti) poikansa jopa lääkäriksi saakka.
Maria oli lapsista vanhin eikä hänellä ollut tilaisuutta opiskella kahta vuotta kauemmin vaan hänen täytyi tulla äitiään auttamaan ja hoivaamaan nuorempia lapsia, sillä koululla oltiin koko viikko, joten kotona oltiin vain sunnuntaisin.
Siihen aikaan ei ollut oppivelvollisuutta, vaan kukin sai käydä koulua mahdollisuuksiensa mukaan, mutta koska Kymin Jumalniemessä ei ollut hyviä koulunkäyntimahdollisuuksia ja Maria halusi kouluttaa lapsiaan, oli muutto edessä. Ruukinpitäjän Vastilan kylään oli perustettu kansakoulu ja Maria ja Matti perustivat kauppaliikkeen Haaviston kylään, mikä mahdollisti tytärten Emilian, Lyydian ja Anna Elinin koulunkäynnin kolmen kilometrin päässä olevassa koulussa kotoa käsin. Emilia ja Lyydia olivat Vastilan koulun ensimmäiset oppilaat, noin kymmenkunnan muun kanssa mukana aloittamassa.
Koulun ensimmäinen opettaja oli niin tarkka siitä, että suomenkieltä oli kirjoitettava oikein ettei Mettälä nimi kelvannut, vaan se piti kirjoittaa muodossa Metsälä.
[Tätini] Emilia oli pitkä, solakka, erittäin kaunis ja lahjakas, mutta erittäin oikukas vanhapiika. Hän kouluttautui muun muassa sairaanhoitajaksi ja opiskeli kieliä (hallitsi hyvin ruotsin, välttävästi saksan ja venäjän). Kohosi virassaan Helsingin kirurgisessa sairaalassa aina ylihoitajaksi ja professori Richard Faltinin uskotuksi hoitajaksi. Hän oli ollut toisen hoitajien kauhu, liian vaativa, liian särmikäs, ovela ja omaa etuaan ajava.
Äitini [Anna Elin Tuomisalon] kuoltua kyseenomaisessa sairaalassa meni isäni hakemaan vainajaa ja kertoi myöhemmin minulle miten Emilia oli toisia hoitajia komentanut isääni passaamaan.
Emilia tuli myöhemmin mielisairaaksi, varmaankin epäonnistuneen rakkaustarinan jälkeen, kun merikapteeni Paavo Mäkinen huomasi minkälainen luonne Emilialla oli. Merikapteeni Mäkinen oli muuten mainio viulunsoittaja.
Tuota Emilia Metsälän uraa en ole onnistunut tähän mennessä varmentamaan, mutta tiedän hänen olleen sairaanhoitajana Helsingissä 1910-luvulla, oliko Emilia sitten ylihoitajana, siihen en osaa vastata. Emilia kuitenkin jatkoi opintojaan Vastilan kansakoulusta juuri vuonna 1896 perustettuun Kotkan suomalaiseen yhteiskouluun (nyk. Kotkan lyseon lukio), jonka ensimmäisessä aloittavassa luokassa hän oli oppilaana jo vuonna 1896. Ylioppilasta Emiliasta ei tullut, mutta hän jatkoi myöhemmin opintojaan ja siirtyi Helsinkiin vuonna 1909.
Matin puoliso Maria taasen oli Elimäen Ratulan Juho Jaakonpoika Takalan tytär, ja Marian veli Matti muistetaan lähinnä Turun piirilääkärinä: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=25173
Matti Takalan puoliso oli Aino Elli Maria Broms, jonka serkku lienee vieläkin tunnettu arkkitehti Eliel Saarinen.
En lainkaan ihmettele, että Ailalle olisi jäänyt parivuotiaana mielikuvia isoäidistään. Muistan itsekin tapahtumia ennen kolme vuotta nuoremman sisareni syntymää. Ne liittyvät Loviisaan, Tesjoelle ja Ruotsinkylään ja ovat terävyydessään monia myöhempiä muistoja kirkkaampia.
En lainkaan ihmettele, että Ailalle olisi jäänyt parivuotiaana mielikuvia isoäidistään. Muistan itsekin tapahtumia ennen kolme vuotta nuoremman sisareni syntymää. Ne liittyvät Loviisaan, Tesjoelle ja Ruotsinkylään ja ovat terävyydessään monia myöhempiä muistoja kirkkaampia.
Olet aivan oikeassa. Minullakin on muutamia kirkkaita muistikuvia ajalta ennen siskojeni syntymää ja samanlaisen ilmiön olen todennut haastatellessani vanhoja sukulaisia - monella on ainakin jokin muistikuva ajalta ennen neljättä ikävuotta.
Tuli tässä mieleeni, onko viestiketjun lukijoissa ketään, kenelle Liivinmaan lähteistön tutkimus olisi tuttua puuhaa? Minulle se on täysin vierasta ja sitä kautta voi olla vähän ongelmallista lähestyä tämän viestiketjun alkuperäistä ongelmaa. Säilytetäänkö säilynytty aineistoa Virossa, vai löytyykö aineisto (kuten tavallisesta) Ruotsin valtionarkistosta? Vai kenties jostakin aivan muualta.
Petter Bux mainitaan 1687 vrt Turun yliopp. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2468
KA mf. ES 1722 (bb 12) Lammin käräjät 26.–27.9.1687 s. 195 (Framlade Capelan H:r Erich Florinus ett medh Rosthållaren Petter Bux d: 5 April uthi innewarande åhr oprättade skrift des förmedelst dhe å både sijdor tillstå att hafwa till hwar andre bydt sine Ryttarehemman, så att H:r Erich till Buxen opdragit och afstått sitt hemman i Hauhiala by om 6 ö: Land, och Buxen igen till honom efterlåtit sitt hemman uthi Hietois om 7 ö: Landh ... Men emedan det befinnes att på intetdera af desse hemman är Bördzrätt, dy blifwer detta allenast begge Conttrahentterne till efterrättelsse ad notam tagit),
Tässä näkyy Hietoisten omistus http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=407923
Hauhialassa näkyy vain kappalainen, ei Bux.
t. Kari Kukkanen
Tämä Peter Bux on melko todennäköisesti vääpeli Johan Buxin veli, kuten aiemmissa ketjuissa on vatvottu. Aderkasin vouti Peter Bux haudattiin Kuhmoisten kirkkoon 2.5.1697. Rusthollari Peter Bux (edellisen oletettu poika siis) avioitui 2.7.1705 Kirstin Eliadotterin (Pätiälä) kanssa, joka leskenä nai 1.5.1711 Elias Bruunin.
Aviosta Buxin kanssa syntyi ainakin se Maria Pettersdr Bux (16.4.1706), joka avioitui Adolf Grunditzin kanssa.
Tämän Maria Buxin kummit olivat:
Robert Charpentier
Jonas Streng
Carl Fornaeus
Axel Ithimaeus
Elisabet Orrea
Marg.Maria Gååsman
Maria Herckepae
Karin Eliasdr
Olisiko toinen lapsi Pätiälässä 2.9.1708 syntynyt Johan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18402&pnum=41
Tosin isän nimenä on Petter Cusk? ja äidin nimenä Kirstin Carlsdotter, mutta todennäköisenä pidän että ne ovat Petter Bux ja Kirstin Eliaedotter.
Kummit:
Probsten Hr Johan Gååsman
Stud. Johan Gååsman
Hindrich Biörn
Hid: Saagman?
M: Christina Theslöf
Maria Biörn
Carin Eliaedotter
viimeinen on sama kuin Maria-tyttären kummi eli ilm. Kirstin sisar.
Kari Kukkanen
Olisiko toinen lapsi Pätiälässä 2.9.1708 syntynyt Johan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18402&pnum=41
Tosin isän nimenä on Petter Cusk? ja äidin nimenä Kirstin Carlsdotter, mutta todennäköisenä pidän että ne ovat Petter Bux ja Kirstin Eliaedotter.
Kummit:
Probsten Hr Johan Gååsman
Stud. Johan Gååsman
Hindrich Biörn
Hid: Saagman?
M: Christina Theslöf
Maria Biörn
Carin Eliaedotter
viimeinen on sama kuin Maria-tyttären kummi eli ilm. Kirstin sisar.
Kari Kukkanen
Todennäköistä tuo ainakin on. Esimerkiksi noiden Gåsman-kummejen takia, lisäksi Carin Eliasdotter löytyy myös Maria-tyttären kummeista, samoista henkilöistä varmaan siis kyse.
Mitä tulee vanhemman, vouti Peter Buxin/Bouxin ajoitukseen täytyy tehdä pientä uudelleen harkintaa. Hän kuolee 1697 ja mainitaan "vanhaksi asiamieheksi", olettaen hän on siis ollut iältään ainakin yli viidenkymmenen, todennäköisesti jopa kuusissakymmenissä tai vanhempi.
Viimeinen lapsi hänelle syntyy 1692, josta päätellen ainakin vaimo Dorde/Dorothea on silloin iältään alle viidenkymmenen. Emme toki voi olla varmoja, onko Dorde Petterin ensimmäinen vai toinen vaimo. Vääpeli Johan Bux taas astuu palvelukseen vuoden 1700 tienoilla, ajoittaen hänen syntymänsä noin 1680-luvulle. Sen sijaan jos tuo vuonna 1687 mainittu rusthollari Petter Bux on se sama, joka avioituu 1705, hänen olettaisi olevan vuoden 1687 tienoilla vähintään parinkymmenen vanha, syntynyt siis vuoden 1667 tienoilla. Hän kuitenkin sopisi myös samaisen Dorde vaimon lapseksi, sillä tämä voisi olla syntynyt hyvinkin 1640-luvulla tai jopa 1650-luvun puolella.
Toisaalta vouti Petter Bux mainitaan ainakin aiemmin mainitun Kuhmoisten historian mukaan paikkakunnalla jo 1668 syyskäräjillä, joten hän on siis ainakin silloin ollut jo aikamies, syntynyt vähintään 1640-luvulla, todennäköisesti aiemmin. Tämän ja kuolinmerkinnän perusteella Bux olisi syntynyt ehkä noin 1635 tai aiemmin, tehden hänestä kuollessaan vähän yli kuusikymppisen.
Kuhmoisten neljännes läänitettiin Fabian von Aderkasille 1.3.1628, neljäkymmentä vuotta ennen varhaisinta tähän mennessä tuntemaamme mainintaa Petter Buxista. Pitäisi siis tarkentaa sitä aikahaarukkaa, milloin vouti Bux aloittaa operointinsa Kuhmoisissa Aderkasin asiamiehenä löytääksemme hänelle tarkempia taustoja. Tuomiokirjat taitavat siis edelleen olla paras vaihtoehtomme.
Kari Kukkasen mainitseman tuomiokirjamerkinnän lisäksi YO-matrikkelista löytyy Nils Gestriniuksen alaviitteenä seuraava maininta (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4799), jonka kopioin viestiketjuun jo aiemmin:
"Emedan som Kyrckioheerden i Kuchmois H:r Nils Gestrenius nu för Rätta sigh har föreenat medh Ombodzmannen Petter Bux om des Bördzrätt hemman i Päjälä by och Cuchmois Sochn af 1 ½ ö: Landh."
Kyseessä ovat siis vuoden 1693 käräjät.
Mietin tuota samaa. Rusthollari Peter Buxin syntymä painuu tuomiokirjatietojen valossa yllättävän alas. Hän on ehkä voudin vanhin lapsi tämän ensiaviosta. Ensimmäisen vaimon nimi on todennäköisesti ollut Maria, koskapa molemmat oletetut veljekset kastattavat esikoistyttärensä Mariaksi. Liskin Persdr Bux on arvatenkin molempien täyssisar.
Vouti Peter Bux on sitten vielä vanhoilla päivillään avioitunut uudelleen ja saanut tästä toisesta aviostaan v. 1692 Anna Dorothean, viisi vuotta ennen omaa kuolemaansa. Minneköhän katosivat leski ja lapsi?
Kiitos Kari K:lle lisälapsen löytämisestä rusthollari Peterille; Johan onkin hänelle sattuva nimi, oman veljen mukaan annettu.
Tämä Johan sulkee pois myös mahdollisuuden sille, että rusthollari Peter olisi ollut vääpelin isä ja vouti Peter hänen isoisänsä.
Rusthollari Peter tuli mielestäni vävyksi Pätiälään. Edellinen isäntä oli Elias Carlsson, jonka vaimo Maria Pastell haudattiin
Hauhon kirkkoon 18.3.1740.
Mietin tuota samaa. Rusthollari Peter Buxin syntymä painuu tuomiokirjatietojen valossa yllättävän alas. Hän on ehkä voudin vanhin lapsi tämän ensiaviosta. Ensimmäisen vaimon nimi on todennäköisesti ollut Maria, koskapa molemmat oletetut veljekset kastattavat esikoistyttärensä Mariaksi. Liskin Persdr Bux on arvatenkin molempien täyssisar.
Vouti Peter Bux on sitten vielä vanhoilla päivillään avioitunut uudelleen ja saanut tästä toisesta aviostaan v. 1692 Anna Dorothean, viisi vuotta ennen omaa kuolemaansa. Minneköhän katosivat leski ja lapsi?
Kiitos Kari K:lle lisälapsen löytämisestä rusthollari Peterille; Johan-onkin hänelle sattuva nimi, oman veljen mukaan annettu.
Tämä Johan sulkee pois myös mahdollisuuden sille, että rusthollari Peter olisi ollut vääpelin isä ja vouti Peter hänen isoisänsä.
Tämä kyllä näyttää hyvin todennäköiseltä, tietenkin pitäisi vielä varmistaa, onko voudista aiempia mainintoja Kuhmoisissa. Oletan hänen saapuneen Suomeen mahdollisesti 1660-luvun alussa, ehkä 1650-luvulla. Tähän kysymykseen täytyy vielä etsiä varmistusta. Jos Petter oli ennen vuotta 1635 syntynyttä ikäluokkaa, on mielenkiintoista pohtia hänen suhdettaan Fabian von Aderkasiin. Tietenkin Petter oli jälkimmäisen asiamies, vouti, mutta ajallisesti Aderkas olisi sopinut Petterin vanhempien ikäluokkaan. Miten Petter siis oikein päätyi Suomeen ja oliko miesten välillä muutakin kuin pelkkä asiamiessuhde?
Myös aiemmin viestiketjussa mainitut Taubeja naineet von Buxhoevedenit (mm. Reinhold ja Anna Dorothea) olisivat juuri Petter Buxin vanhempien ikäluokkaa, syntynyneet 1600-luvun vaihteessa. Heistä tekee erityisen mielenkiintoisen juuri Petter Buxin Anna Dorothea-tyttären kummeissa esiintyvä Jacob Christoffer Taube, tuo nimi Anna Dorothea ja Bux-nimi. Taubet eivät varmaankaan(?) olisi sukua Petterille, mutta jos Petterin laillinen isä olisikin Buxhoeveden, joku Taubeista voisi olla tämän "virallinen vaimo"?
Jos Dorde mainitaan Kuhmoisten kuolleissa, häntä ei välttämättä ole merkitty minkäänlaisin tunnistavin määrein. Myöskään Anna Dorotheaa ei näytä löytyvän - ehkä hekin ovat matkanneet takaisin Tallinnaan ja jättäneet Suomen taakseen?
Kuhmoisten Päijälässä kuolee muuan Dorotea Sigfridsdotter vuonna 1697, haudataan 4.6.1697, hän vaikuttaa ainoana edes jotenkin sopivalta täksi voudin vaimoksi. Muiden kohjalla lyökin aika tyhjää.
Bodniemi37
23.05.13, 12:14
...., milloin vouti Bux aloittaa operointinsa Kuhmoisissa Aderkasin asiamiehenä löytääksemme hänelle tarkempia taustoja.
Vuoden 1670 jälkeen, sillä vuosina 1665-1670 Aderkasin voutina toimi Mauno Jokipiin mukaan (kirja Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat) Anders Schalin (Schalijn), josta Yrjö Kotivuori on taannoin löytänyt lisätietoja. Schalinin puoliso oli Lisbeta Johanintytär Svanstrupe, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U83, viittauksia.
Terveisin,
Vuoden 1670 jälkeen, sillä vuosina 1665-1670 Aderkasin voutina toimi Mauno Jokipiin mukaan (kirja Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat) Anders Schalin (Schalijn), josta Yrjö Kotivuori on taannoin löytänyt lisätietoja. Schalinin puoliso oli Lisbeta Johanintytär Svanstrupe, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U83, viittauksia.
Terveisin,
Olen useampaan otteeseen nähnyt viitattavan Kuhmoisten ja Padasjoen syyskäräjiin 1668, joissa Petter Bux kuulema jo mainitaan Aderkasin voutina. Pitänee etsiä alkuperäismaininta, sillä jonkin siinä sitten mättää, jos Schalin on silloin toiminut voutina.
Tuolta aukeamalta alkavat Padasjoen syyskäräjät 1668, mutta Bux ei ainakaan minun silmiini osunut, katsokaapas te tarkkasilmäisemmät, näkyykö Buxia seuraavilla aukeamialla vai ei:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793832
Jos Dorde mainitaan Kuhmoisten kuolleissa, häntä ei välttämättä ole merkitty minkäänlaisin tunnistavin määrein. Myöskään Anna Dorotheaa ei näytä löytyvän - ehkä hekin ovat matkanneet takaisin Tallinnaan ja jättäneet Suomen taakseen?
Kuhmoisten Päijälässä kuolee muuan Dorotea Sigfridsdotter vuonna 1697, haudataan 4.6.1697, hän vaikuttaa ainoana edes jotenkin sopivalta täksi voudin vaimoksi. Muiden kohjalla lyökin aika tyhjää.
Anna Dorotea voisi olla kuollut lapsena: 11.8.1696 haudattiin Kuhmoisissa "Peter Bauckz dotter" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12551804
Tuota Dorothea Sigfridsdotteria minä olen sovitellut omaksi esi-äidikseni, Päijälän Kuttilan Matti Erkinpojan vaimoksi (hänen patronyymiään en tosin tiedä, voi olla joku muukin Dordi kyseessä).
t. Sanna
Anna Dorotea voisi olla kuollut lapsena: 11.8.1696 haudattiin Kuhmoisissa "Peter Bauckz dotter" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12551804
Tuota Dorothea Sigfridsdotteria minä olen sovitellut omaksi esi-äidikseni, Päijälän Kuttilan Matti Erkinpojan vaimoksi (hänen patronyymiään en tosin tiedä, voi olla joku muukin Dordi kyseessä).
t. Sanna
Suurkiitokset tästä tiedosta Sanna! Hyvinkin osuisi ajallisesti Anna Dorotheaksi. Tuo Päijälän Dorothea varmaankin on esi-äitisi, lähinnä vain pisti silmään ainoana sopivana Dorotheana koko Kuhmoisten haudatuissa, varmankiin voidaan siis olettaa, että vouti Petter Buxin vaimo Dorde kuoli jossakin muualla.
Kuhmoisissa muuten vaikuttaa Buxien kanssa samanaikaisesti kersantti Taube, jonka renki haudataan 20.8.1697 (Chergianten Taubes dreng Michel Simonsson). Ilmeisesti kyseessä on sukulainen sille ratsumestari Taubelle, jolle syntyy Kuhmoisissa tytär Hedvig vuonna 1693. Varmaankin tämä ratsumestari on jo aiemmin mainittu Jacob Christoffer Taube, joka näyttää olevan Liivinmaan Taubeja ja siten luontevaa jatkoa Bux-Livland -yhteyksille.
Bodniemi37
23.05.13, 14:25
Tuolta aukeamalta alkavat Padasjoen syyskäräjät 1668, mutta Bux ei ainakaan minun silmiini osunut, katsokaapas te tarkkasilmäisemmät, näkyykö Buxia seuraavilla aukeamialla vai ei:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793832
Anders Schalijn (Skalijn) löytyy vuoden 1668 henkilöhakemistosta (A-kirjain); http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793856. Jokipiin kirjaa kannattanee tutkailla myös Buxin osalta?
Terveisin,
Anders Schalijn (Skalijn) löytyy vuoden 1668 henkilöhakemistosta (A-kirjain); http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793856. Jokipiin kirjaa kannattanee tutkailla myös Buxin osalta?
Terveisin,
Laitoin kirjat jo varaukseen kun löytyvät Kymenlaaksosta kahdestakin kirjastosta. Ovat noudettavissa varmaan huomenna, joten sitten katsellaan näkyykö Bux/Boux/Bauxeja vai pitääkö keksiä jotakin muuta.
Jos nyt oletetaan, että hän on saapunut Kuhmoisen alueella 1670-luvun vaihteessa, ehkä muutamaa vuotta ennen kuin Schalin on lopettanut Aderkasin asiamiehenä toimimisen, niin silti herää kysymyksiä siitä, mikä oli oikeastaan Aderkasin ja tämän voutien suhde.
Eikös Schalin muuten myöhemmin toiminut Berndt Tauben läänitysten voutina, jos en nyt aivan väärin muista? Ainakin olen törmännyt joko häneen tai samannimiseen voutiin Pohjanmaalla, muistaakseni Hailuodon suunnalla ennen läänitysten palauttamista?
Bodniemi37
23.05.13, 15:37
Eikös Schalin muuten myöhemmin toiminut Berndt Tauben läänitysten voutina, jos en nyt aivan väärin muista? Ainakin olen törmännyt joko häneen tai samannimiseen voutiin Pohjanmaalla, muistaakseni Hailuodon suunnalla ennen läänitysten palauttamista?
A. Schalin toimi Hailuodon vapaaherrakunnan voutina läänityksen lopettamiseen asti (1674).
Jokipii kirjoittaa, että A. Schalin oli mahd. syntyperältään suomalainen, sillä hän kykeni kääntämään asiakirjoja suomeksi. Itse olen ollut hänestä kiinnostunut Pyhtäällä 1708 menehtyneen Inkerinmaan rakuunarykmentin kapteenin Sven Schalinin jälkeläisenä. Hänestä olen viime vuosina löytänyt runsaasti lisätietoja, mutten kuitenkaan ole päässyt selville hänen sukutaustastaan. Sotilasasiakirjojen mukaan hänen isännimensä oli Lars.
Anders Schalinilla oli ylioppilasmatrikkelin mukaan Nils-niminen veli, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U83 (Johan Svanstrupe, jonka Lisbeta-tytär oli A. Schalinin puoliso), viittauksia.
Terveisin,
Vielä tuosta aiemmin mainitusta Taube-Buxhoeveden -sukuyhteydestä. Kyseenomainen Reinhold von Buxhoeveden siis oli piispa Reinhold von Buxhoeveden poika (isästään, vanhemmasta Reinholdista juttua mm. tuolla: http://en.wikipedia.org/wiki/Reinhold_von_Buxhoeveden)
Reinhold von Buxhoeveden siis avioitui aikanaan Sophie Magdalene von Tauben kanssa, joka puolestaan oli Johann von Tauben tytär (http://et.wikipedia.org/wiki/Johann_von_Taube). Reinholdin sisar Anna Dorothea von Buxhoeveden avioitui myöskin Taube-sukuun, puolisonsa oli Georg Friedrich von Taube, jonka syntyperää en ole onnistunut paikantamaan.
En ehkä niinkään oleta ketään heistä Petter Buxin vanhemmiksi, mutta sekin pistää miettimään, että Reinholdin veli oli nimeltään Johann Friedrich von Buxhoeveden (mm. http://www.buxhoeveden.net/phpmyfamily/people.php?person=00587). Nimenä Johann pistää silmään ja todistetustihan meidän vääpelimme on nimeltään Johan Bux... Noh, johtaako tämä pohdinta mihinkään, tuskimpa, mutta von Buxhoevedeinellä oli tiiviit suhteet aiemmin mainittuihin von Paykull ja Taube-sukuihin, sekä ilmeisimmin myös von Leps-sukuun ja von Aderkaseihin.
Juuri Friedrich Reinhold von Paykullin ensimmäinen vaimo Margareta von Stackelberg oli sukua äitinsä puolelta Buxhoevedeneille, muistaakseni edellämainitut Reinhold ja Johann olivat Margarethan isoäidin serkkuja. Jos Petter Bux sijoittuisi Buxhoeveden äpäräksi, hän olisi todennäköisimmin juuri jommankumman veljeksen lapsi, olettaisin nyt todennäköisempänä juuri Johannia.
Tämä taas tekisi Petterista ja Margarethan äidistä pikkuserkkuja, sekä Johan Buxista ja Margarethasta kolmansia serkkuja. Viittaako tämä varsinaisesti mihinkään, tuskimpa, mutta ainakin voimme hypoteettisesti leikkiä kummiluetteloissa näkyvillä mielenkiintoisilla nimillä. En usko, että kaikki on pelkkää sattumaa, varsinkin kun Johann von Buxhoevedenillä oli tunnetusti useita lapsia. Se sitten onkin täysin toinen juttu, löytyykö kyseenomaiselle Bux-Buxhoeveden -linkille mitään dokumentaalisia todisteita. Yksi ratkaisu voisi olla myös Petter Buxin vaimon (tai vaimojen) syntyperän selvittäminen.
Onpa vielä yksi mielenkiintoinen havainto tehtävä: Friedrich Reinhold von Paykullin toinen vaimo Madgalena von Berg oli kuin myös sukulinkissä Buxhoevedeneihin, hänen veljensä Otto Reinhold oli aviossa Johann Friedrich von Buxhoevedenin veljen Reinholdin tyttärentyttärentyttären kanssa.
Vielä kaksi kuollutta jälkeläistä: Kuhmoisissa haudattiin 10.4.1697 "Ombudzmans Peer Bauckz 2 Söner" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12551808
Sanna
Vielä kaksi kuollutta jälkeläistä: Kuhmoisissa haudattiin 10.4.1697 "Ombudzmans Peer Bauckz 2 Söner" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12551808
Sanna
Pienenä kuolleet kaksoset kenties? Kastettujen luetteloista heitä ei ainakaan pikaisella silmäilyllä kuitenkaan näyttänyt löytyvän. Suurkiitokset tästäkin tiedosta Sanna!
Tuo oli sitä suuren nälänhädän aikaa, ei ole välttämättä olleenkaan kyse kaksosista, nälkä tai sairaus lienee vienyt. Isähän kuoli kuukautta myöhemmin.
Sanna
Tuo oli sitä suuren nälänhädän aikaa, ei ole välttämättä olleenkaan kyse kaksosista, nälkä tai sairaus lienee vienyt. Isähän kuoli kuukautta myöhemmin.
Sanna
Tietenkin, kuolonvuodet tappoivat lähemmäs 33% Suomen silloisesta väestöstä, joten kyseessä voi olla senkin seurauksena esimerkiksi tauteihin kuolleet Petterin pojat, mutta toisaalta on oletettavaa, että kysymys on pienemmistä lapsista, alle kymmenvuotiaista. Nälkävuode tappoivat tietenkin ensimmäisinä vanhat, nuoret (viitaten lapsiin) ja sairaat, joihin varmasti vouti Petter on itsekkin lukeutunut.
Mirka Lappalaisen teos "Jumalan vihan ruoska - Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697" kannattaa muuten lukaista, oikein pätevä teos jonka sain tänä jouluna lahjaksi yhdessä toisen Lappalaisen teoksen kanssa.
Mirka Lappalaisen teos "Jumalan vihan ruoska - Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697" kannattaa muuten lukaista, oikein pätevä teos jonka sain tänä jouluna lahjaksi yhdessä toisen Lappalaisen teoksen kanssa.
Samaa mieltä! Luin juuri viime viikolla :)
Kuhmoisten haudattuja olen lukenut moneen kertaan läpi tuolta kurjalta ajalta ja siksipä nuo Buxinkin lapset muistin joskus nähneeni.
Sanna
Samaa mieltä! Luin juuri viime viikolla :)
Kuhmoisten haudattuja olen lukenut moneen kertaan läpi tuolta kurjalta ajalta ja siksipä nuo Buxinkin lapset muistin joskus nähneeni.
Sanna
Kuhmoinen on myös yksi niistä harvoista seurakunnista, joissa on edes jonkinasteisia kuolleidenluetteloja ennen 1700-lukua. Joistakin seurakunnista löytyy kirkontilejä, joiden perusteella voi päätellä hautausten ajankohtia, mutta enemmistössä tutkimistani seurakunnista ei ole minkäänlaista aineistoa 1700-lukua edeltävältä ajalta.
Olettavasti Kuhmoistekin kirjaukset ovat puutteellisia ja varmaankin vain väestön varakkain puolikas on edes päätynyt haudattujen luetteloihin. Sama kun on havaittavissa joissakin seurakunnissa vielä 1700-luvun alkupuolella - köyhät kuolkoon ja haudattakoon minne halutaan, ei niistä kirjauksia tehdä kun ei rahaakaan tule. Surullinen totuus, johon emme voi paljolti vaikuttaa.
Toinen Lappalaisen teos joka tuli lahjaksi oli nimeltänsä Susimessu - 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa joka ainakin minulle avasi täysin uusia näköaloja tuon ajanjakson historiaan. Nuijasota ja Vaasa Veljessodat ovat toki tuttuja, mutta moni teoksen valottoma piirre 1600-luvun vaihteesta on ainakin minulle jääsyt täysin tuntemattomaksi, siitäkin huolimatta, että olen lukenut elämäni aikana runsaasti historiaa. Ehkäpä kyseessä on osakseen myös aiemman suomalaisen historiankirjoituksen mielenkiinnon suuntautuminen, se ei välttämättä ole ollut täysin kiinnostunut Sigismundin ja setänsä Kaarle-herttuan keskinäisistä kahakoinneista lukuunottamatta Suomea koskevaa osuutta.
Toinen pätevä nuoremman polven historiankirjoittaja on Teemu Keskisarja, jonka teokset oikein ahmin kun sain ne käsiini. G. A. Serlachiuksen elämänkerta oli todella ansiokas, tosin saman voi sanoa myös veljenpoikansa Gösta Serlachiuksen elämänkerrasta, jonka laatijana oli Oula Silvennoinen. Kuitenkin Keskisarjan teokset Raaka tie Raatteeseen ja Kyynelten kallio olivat valtavia lukukokemuksia, jotka avarsivat ymmärrystä monista Suomen historian seikoista. Etenkin Kyynelten kallio lattoi kontekstiin sitä tavallisen kansan elämää ja maailmaa, jossa esivanhempamme ovat eläneet. Aatelisto ja muu säätyläistö kun on aina vähän eri juttu kuin se tavallinen kansa.
Jos nyt hetki vielä leikitellään Buxien mahdollisella sukuyhteydellä (esim. äpärälinja) Buxhoeveden-sukuun, löytyy oheisesta nettiosoitteesta:
http://www.geni.com/people/Otto-Friedrich-von-Buxhoeveden/6000000004170100405 (http://www.geni.com/people/Otto-Friedrich-von-Buxhoeveden/6000000004170100405)
kuvia ja lisatietoja liivinmaalaisen Otto Friedrich von Buxhoevedenin (1703-1754) lähipiiristä. Harmillisesti sukujohto ei taannehdi, eikä esityksestä käy ilmi esim. hänen vanhempiaan. Huomiotani kiinnittää kuitenkin se, että tämän perheen etunimistö on lähes peilikuva Bux-Ahlfors-nimistöstä!
Erityisesti Fredrik-nimi näyttää periytyvän systemaattisesti Buxhoevedeneillä. Sen kantaja on mm. Suomen sodassa venäläisten komentajana toiminut Friedrich Wilhelm von Buxhoeveden, josta voi lukea enemmän hänen omilta verkkosivuiltaan esim. tätä kautta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Buxhoeveden_family (http://en.wikipedia.org/wiki/Buxhoeveden_family)
Kaimansa, Maria Buxin poika, Fredrik Ahlfors, jätti jälkeensä merkittävän “ tuomiokirjaperinnön” ja riiteli mm. vuosikaupalla Beata Maria von Essenin kanssa patoasioista. Olipa hänellä otsaa ja intoa!
Samasta Buhxoeveden-perhesivusta pääsee myös Sophie von Buxhoevedeniin, joka oli keisarinna Alexandra Feodorovnan, viimeisen tsaarittaren, uskottu hovinainen. Lukekaapa esim. tarinaa tsaarintyttärien timanttikorseteista, jotka tekivät heidät teloitustilanteessa lähes “kuolemattomiksi”, teloittajien kauhuksi arvelen.
Jos nyt hetki vielä leikitellään Buxien mahdollisella sukuyhteydellä (esim. äpärälinja) Buxhoeveden-sukuun, löytyy oheisesta nettiosoitteesta:
http://www.geni.com/people/Otto-Friedrich-von-Buxhoeveden/6000000004170100405 (http://www.geni.com/people/Otto-Friedrich-von-Buxhoeveden/6000000004170100405)
kuvia ja lisatietoja liivinmaalaisen Otto Friedrich von Buxhoevedenin (1703-1754) lähipiiristä. Harmillisesti sukujohto ei taannehdi, eikä esityksestä käy ilmi esim. hänen vanhempiaan. Huomiotani kiinnittää kuitenkin se, että tämän perheen etunimistö on lähes peilikuva Bux-Ahlfors-nimistöstä!
Erityisesti Fredrik-nimi näyttää periytyvän systemaattisesti Buxhoevedeneillä. Sen kantaja on mm. Suomen sodassa venäläisten komentajana toiminut Friedrich Wilhelm von Buxhoeveden, josta voi lukea enemmän hänen omilta verkkosivuiltaan esim. tätä kautta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Buxhoeveden_family (http://en.wikipedia.org/wiki/Buxhoeveden_family)
Kaimansa, Maria Buxin poika, Fredrik Ahlfors, jätti jälkeensä merkittävän “ tuomiokirjaperinnön” ja riiteli mm. vuosikaupalla Beata Maria von Essenin kanssa patoasioista. Olipa hänellä otsaa ja intoa!
Samasta Buhxoeveden-perhesivusta pääsee myös Sophie von Buxhoevedeniin, joka oli keisarinna Alexandra Feodorovnan, viimeisen tsaarittaren, uskottu hovinainen. Lukekaapa esim. tarinaa tsaarintyttärien timanttikorseteista, jotka tekivät heidät teloitustilanteessa lähes “kuolemattomiksi”, teloittajien kauhuksi arvelen.
Itseasiassa kyseinen Otto Friedrich von Buxhoeveden oli aiemmin mainitun Reinhold von Buxhoevedenin ja Sophia Magdalena von Tauben pojanpojanpoika. Reinholdin veli oli taasen aiemmin mainittu Johann Friedrich von Buxhoeveden.
Mielenkiintoisia hypoteeseja kaiken kaikkiaan, varsinkin kun ajallisesti Petter Bux sijoittuisi juuri Reinhold/Johann von Buxhoevedenin lasten sukupolveen
Mauno Jokipiin teoksissa "Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat" ei mainita sanallakaan Petter Buxia, Fabian von Aderkasia tai edes Kuhmoisten neljännestä.
Anders Schalin kyllä mainitaan yhteydessä Hailuotoon, mutta Kuhmoisista ei löydy minkäänlaista mainintaa. Jatketaan siis tutkimuksia...
Bodniemi37
25.05.13, 14:41
Mauno Jokipiin teoksissa "Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat" ei mainita sanallakaan Petter Buxia, Fabian von Aderkasia tai edes Kuhmoisten neljännestä.
Anders Schalin kyllä mainitaan yhteydessä Hailuotoon, mutta Kuhmoisista ei löydy minkäänlaista mainintaa. Jatketaan siis tutkimuksia...
Löysin tällä välin koneeni uumenista tutkimuksiemme alkuvaiheissa (6 Feb 2004) SSS:n Suku-postituslistalle lähettämäni viestin Hailuodon vapaaherrakunnan hopman Anders Schalin (Skalijn). Kopioin siitä alle keskustelun kannalta relevantin kohdan:
Hän oli kotoisin muualta Suomesta ja kuului Jokipiin mukaan siihen hopmanien ryhmään, jonka jäsenet tulivat virkoihinsa pienemmistä tehtävistä aatelin kirjureina, kartanonvouteina tai amtmaneina. Teoksensa toisen osan sivulla 280 Jokipii kirjoittaa Schalinista tarkemmin näin:
"Anders Schalin, Skalijn, mahdollisesti suomalainen mies, koska pystyi 1671 tulkitsemaan asiakirjoja suomeksi. Oli toiminut liiviläisen kenr.majuri Fabian von Aderkas´in voutina Kuhmoisissa 1665-1670. Pääsi näht. sukulaisten suosittelemana - Aderkas´in poika oli naimisissa erään Tauben kanssa - Hailuodon vapaaherrakunnan voudiksi noin 1671 toimien virassa läänityksen lopettamiseen asti 1674. Oli samalla Hailuodon nimismies ja kestikievarinpitäjä. Omisti kirkonkylässä puolen manttaalin talon. V. 1678 käskettiin hänen toimittaa pois laivansa hylky Oulun satamasta."
Liitteessä Jokipiin ilmoittamat lähteet.
Anders Schalin mainitaan myös ylioppilasmatrikkelin verkkoversiossa, sillä hän oli naimisissa ylioppilaan U83 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U83) tyttären kanssa, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U83, viittauksia. Kukahan mahtoi olla Schalinin veljeksien kanssa käräjöinyt Petter Buusk: "KA mf. ES 1240 (g 4) Helsingin RO 3.6.1668 (Samma dato hafuer Petter Buusk warit Citerat till rätta emot Andream Schalin och hans Broder Nilss Schalin om något slagzmåhl som dhe uthj dryckenskap hafua hafft sin emellan ... Andreas Schalinus)"?
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Löysin tällä välin koneeni uumenista tutkimuksiemme alkuvaiheissa (6 Feb 2004) SSS:n Suku-postituslistalle lähettämäni viestin Hailuodon vapaaherrakunnan hopman Anders Schalin (Skalijn). Kopioin siitä alle keskustelun kannalta relevantin kohdan:
Hän oli kotoisin muualta Suomesta ja kuului Jokipiin mukaan siihen hopmanien ryhmään, jonka jäsenet tulivat virkoihinsa pienemmistä tehtävistä aatelin kirjureina, kartanonvouteina tai amtmaneina. Teoksensa toisen osan sivulla 280 Jokipii kirjoittaa Schalinista tarkemmin näin:
"Anders Schalin, Skalijn, mahdollisesti suomalainen mies, koska pystyi 1671 tulkitsemaan asiakirjoja suomeksi. Oli toiminut liiviläisen kenr.majuri Fabian von Aderkas´in voutina Kuhmoisissa 1665-1670. Pääsi näht. sukulaisten suosittelemana - Aderkas´in poika oli naimisissa erään Tauben kanssa - Hailuodon vapaaherrakunnan voudiksi noin 1671 toimien virassa läänityksen lopettamiseen asti 1674. Oli samalla Hailuodon nimismies ja kestikievarinpitäjä. Omisti kirkonkylässä puolen manttaalin talon. V. 1678 käskettiin hänen toimittaa pois laivansa hylky Oulun satamasta."
Liitteessä Jokipiin ilmoittamat lähteet.
Anders Schalin mainitaan myös ylioppilasmatrikkelin verkkoversiossa, sillä hän oli naimisissa ylioppilaan U83 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U83) tyttären kanssa, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U83, viittauksia. Kukahan mahtoi olla Schalinin veljeksien kanssa käräjöinyt Petter Buusk: "KA mf. ES 1240 (g 4) Helsingin RO 3.6.1668 (Samma dato hafuer Petter Buusk warit Citerat till rätta emot Andream Schalin och hans Broder Nilss Schalin om något slagzmåhl som dhe uthj dryckenskap hafua hafft sin emellan ... Andreas Schalinus)"?
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Noiden Jokipiin liitteiden aineistoa ei näköjään ole sisällytetty henkilöhakemistoon, mutta muuten teoksessa ei siis ole maininnan mainintaa Kuhmoisista tai Aderkaseista.
Sen sijaan tuo Petter Buusk herättää mielenkiintoni. Bux nimi esiintyy myös muodossa Busk (varmaankin samanlaisen äänneasunsa takia?) joten voisiko tuossa olla kyseessä myöhempi Kuhmoisten vouti Bux?
Kyseinen käräjämerkintä löytyy tältä tuomiokirjan aukeamalta, vasemman puoleisen sivun yläkulma: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11155528
Käsiala on niin suttuista, etten ainakaan minä erota kuin sanoja sieltä ja täältä. Näkeekö joku tekstissä jotain tärkeää?
Sain Buxhoeveden sukuun perehtyneelta tutkijalta mielenkiintoisen yhteydenoton, jossa kerrotaan, että vaikka 1600-luvun aateliston äpärät ovat kovin harvakseltaan tutkittuja, Buxhoeveden suvun piirissä on ollut vuosisatojen aikana runsaastikin äpäröitä ja osasta on tehty tarkkojakin tutkimuksia.
Hänen mukaansa Petter saattaisi hyvinkin olla Buxhoeveden isänsä puolelta, mutta hän lupasi tarkistaa valmiit tutkimukset ja sitten kertoa lisää tai vastaavasti ohjata eteenpäin tutkimuksen parissa. Hän myös osasi kertoa, että Buxhoeveden suvun piirissä on useampia Johann-nimisiä varsinkin 1700-lukua edeltäneissä sukupolvissa.
Bodniemi37
25.05.13, 19:25
Sen sijaan tuo Petter Buusk herättää mielenkiintoni. Bux nimi esiintyy myös muodossa Busk (varmaankin samanlaisen äänneasunsa takia?) joten voisiko tuossa olla kyseessä myöhempi Kuhmoisten vouti Bux?
Kyseinen käräjämerkintä löytyy tältä tuomiokirjan aukeamalta, vasemman puoleisen sivun yläkulma: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11155528
Käsiala on niin suttuista, etten ainakaan minä erota kuin sanoja sieltä ja täältä. Näkeekö joku tekstissä jotain tärkeää?
Erittäin vapaasti käännettynä(?): Herrat ovat nahistelleet porvari Johan Larssonin luona. Busk ei ole comparerat, vaan on matkustanut Rääveliin, ei ole pyytänyt anteeksi eikä lykännyt asiaa käsiteltäväksi paluunsa jälkeen. Anders Schalin myöntää antaneensa hänelle korvapuustin hänen nenäkkyytensä vuoksi ja joutuu maksamaan sakkoa niin ja niin paljon. Veli Nils on ymmärtääkseni vetänyt Bollthenia??? (onko sukunimi?) tukasta, mutta on nyt sairaana, joten asia tullaan hänen osaltaan ratkaisemaan vasta kun hän tervehtynyt niin, että voi saapua kuultavaksi.
Asian vierestä: Onko Bollthen sukunimi? Tietokannassamme on näet eräs Henrik Bolt, joka oli naimisissa Lucia Pommerenckenin kanssa, jonka suvulla saattaa olla jonkinlainen yhteys Sven Schalinin perheeseen. Lainaan alle tekstiä palvelinhaverin aikana kadonneesta viestistäni:
"http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12836904 [Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja 1695 (9786), f. 50, kruununtila Gurilova, luutnantti ja arrendaattori Sven Schalin ja vaimo, kotiopettaja Simon Wallstrenius (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U508), amtmanni Isak Pärinpoika ja vaimo, nyt Soikinan hovissa, imettäjä Marja, Henrik Pommerenken vaimoineen],
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12838900 [Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja 1696 (9790), f. 53, kruununtila Gurilova, luutnantti ja arrendaattori Sven Schalin ja vaimo, kotiopettaja Simon Wallstrenius, imettäjä Marja, Henrik Pommerenken ja vaimo]."
Sven Schalin itse oli velkaa tallinnalaiselle kauppiaalle Thomas Zur Mühlenille ("Zurmichten")....
Terveisin,
Erittäin vapaasti käännettynä(?): Herrat ovat nahistelleet porvari Johan Larssonin luona. Busk ei ole comparerat, vaan on matkustanut Rääveliin, ei ole pyytänyt anteeksi eikä lykännyt asiaa käsiteltäväksi paluunsa jälkeen. Anders Schalin myöntää antaneensa hänelle korvapuustin hänen nenäkkyytensä vuoksi ja joutuu maksamaan sakkoa niin ja niin paljon. Veli Nils on ymmärtääkseni vetänyt Bollthenia??? (onko sukunimi?) tukasta, mutta on nyt sairaana, joten asia tullaan hänen osaltaan ratkaisemaan vasta kun hän tervehtynyt niin, että voi saapua kuultavaksi.
Asian vierestä: Onko Bollthen sukunimi? Tietokannassamme on näet eräs Henrik Bolt, joka oli naimisissa Lucia Pommerenckenin kanssa, jonka suvulla saattaa olla jonkinlainen yhteys Sven Schalinin perheeseen. Lainaan alle tekstiä palvelinhaverin aikana kadonneesta viestistäni:
"http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12836904 [Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja 1695 (9786), f. 50, kruununtila Gurilova, luutnantti ja arrendaattori Sven Schalin ja vaimo, kotiopettaja Simon Wallstrenius (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U508), amtmanni Isak Pärinpoika ja vaimo, nyt Soikinan hovissa, imettäjä Marja, Henrik Pommerenken vaimoineen],
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12838900 [Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja 1696 (9790), f. 53, kruununtila Gurilova, luutnantti ja arrendaattori Sven Schalin ja vaimo, kotiopettaja Simon Wallstrenius, imettäjä Marja, Henrik Pommerenken ja vaimo]."
Sven Schalin itse oli velkaa tallinnalaiselle kauppiaalle Thomas Zur Mühlenille ("Zurmichten")....
Terveisin,
Täytyy sanoa, että aika mielenkiintoista, jos Fabian von Aderkasin kaksi perättäistä voutia ovat riidelleet keskenään ihan käräjille asti. Onko Petter Bux saapunut suomeen korjailemaan edeltäjänsä jälkiä vai onko Aderkas mahdollisesti riitaantunut edellisen asiamiehensä kanssa? Helsingin raastuvanoikeuden tuomikirjoissa saattaisi olla myös jatkoa aiheelle?
Yksi mielenkiintoinen huomio tästä Buxin lähipiiristä on se, että Maria Buxin jälkeläisiin lukeutuva Ulrika Näsman (Märta Biurin tytär) avioitui aikanaan Petter Laurellin kanssa, joka oli Fredrik Ahlforsin puolison Helena Laurellin pikkuserkku. Taas yksi linkki mielenkiintoiseen sukuryppääseen.
Yksi mielenkiintoinen huomio tästä Buxin lähipiiristä on se, että Maria Buxin jälkeläisiin lukeutuva Ulrika Näsman (Märta Biurin tytär) avioitui aikanaan Petter Laurellin kanssa, joka oli Fredrik Ahlforsin puolison Helena Laurellin pikkuserkku. Taas yksi linkki mielenkiintoiseen sukuryppääseen.
Jonka Juhani olikin jo aiemmin viestiketjussa maininnut, oli jäänyt vain silloin huomaamatta, noh nytpä se on myös minulle selvillä.
Lisäksi löysin jonkun vanhahkon tutkimuksen, jossa vouti Petter Buxista käytetään myös nimeä Buxhoeveden - se tosin lienee vain oletus, kuten tässäkin ketjussa on huomattu. Lähteitä nimen käytölle ei löydy, muuta kuin nyt tietenkin se että Buxin sukupiiri pyörii mielenkiintoisissa sfääreissä.
Onko tämä tutkimus kenelläkään edennyt?
(Näyttää Bux-nimeä olleen esim. Saksassakin, kun syötin mormoonien hakuun:
https://familysearch.org/ark:/61903/1:1:NZ6V-MYK )
Vähän sivusta liipaten, Maria Buxin liikkeitä Koski Hl:ssä tutkiessa silmiin osui pari henkilöä, joiden mahdollinen sukulaisuus kiinnostaa:
Henric Abel Bjur s. 1736
Kosken (Hämeen lääni) seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1789-1794, jakso 40, sivu 35: Hudjala; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9314545 / Viitattu 12.12.2020
Maria Lena Näsman - tyttärentytär? Märthan ja Gustaf Olofss. Näsmanin tytär Maria Helena s. 1758, joka nai Johan Emmanuel Forsbergin Hollolasta?
Kosken (Hämeen lääni) seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1777-1782, jakso 93, sivu 85: Kåskis Gästgifwerie, Möllnaren Klokaren; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9314427 / Viitattu 12.12.2020
"...tha Biur"? Ei liene Märtha/ Merta Bjur kuitenkaan, joka tuolloin oleili jo Siikaniemessä Hollolassa?
Kosken (Hämeen lääni) seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1749-1764 (1749-1753, 1761-1764), jakso 70, sivu 64: Pätilä gård ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9314203 / Viitattu 12.12.2020
Samaan syssyyn kysyn linkkiä sotilasrulliin, joista Johan Bux voisi löytyä. Kuukkeloimalla löytyy kyllä keskusteluja ja hajanaisia viittauksia rummunlyöjään, kersanttiin ja vääpelin, mutta ei mitään faktatietoa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.