Kiikan Leikkuun Seppä [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kiikan Leikkuun Seppä

Hela

15.05.13, 23:17

Leikkuun Sepän vaiheita kannattaa mielestäni käsitellä omana viestiketjunaan.

Olen luullut, että Sepällä eli Koiralla suku jatkui 1600-luvulta 1700-luvulle, siis että Erik Mattsson, joka 1710 otti talon uudelleen verolle ja viljelykseen, oli Riiassa 1700 kuolleen sotilas Matts Thomassonin poika ja Thomas Bertilssonin pojanpoika. Lyöri-viestiketjusta päätellen muilla on ollut sama käsitys. Huomasin vasta eilen, että Erik Mattssonilla on kirkonkirjoissa kaksi syntymäaikaa, 10.5.1686 ja 23.3.1690. Epäilykseni heräsivät ja ryhdyin penkomaan asiaa tarkemmin. Sain nopeasti selville, että näiden kahden erilaisen syntymäajan takana oli kaksi eri miestä.

Thomas Bertilssonin kuollessa 1697 hänen poikansa Matts Thomasson oli ehkä jo otettu sotilaaksi, koska miniä Margareta Olofsdotter on merkitty isännäksi nimellä Maisa Coira. Maisa kuoli kesällä 1699 ja vuotta myöhemmin kuoli Matts Thomasson Riiassa. Heidän ainoa poikansa Erik Mattsson (s. 1686) asui ilmeisesti vielä muutamia vuosia kotona isoäitinsä Karin Eskilsdotterin ja tätinsä Valborg Thomasdotterin kanssa. Vv. 1704-1705 tapaamme hänet renkinä Kaukolan Knaapilla merkinnällä ”vide Leicku Coira” ja 1706 ratsumiehenä Liuhalan Knuutilassa merkinnällä ”vide Kaukola Knaapi”. Hän avioitui 6.1.1707 Valborg Henriksdotterin kanssa (Mielaanniemestä). Tyttären Marian syntyessä 7.3.1708 kastekirjassa on isän nimenä ”sold. Erik Mattsson Ruuticka”, mikä lienee vain omituinen erehdys (Soinilan Ruutikan Erik Mattsson syntyi 1699 ja oli myöhemmin isäntänä). Sepän Erik Mattsson häipyi sotakentille ja näyttää jääneen sille tielle. Hänen jälkiään voitaisiin ehkä seurata sotilaslähteistä. Vaimo ja tytär jäivät asumaan Knuutilaan.

Se ”Eric Coira” joka 1710 sai Sepän talon uudelleen verolle ja hallintaansa, oli kotoisin Huittisten (Keikyän) Meskalan Torpolta. Hänen syntymäaikansa Kiikan kirjoissa (23.3.1690) on epätarkka, oikea aika on 27.3.1689. Hänen isänsä Matts Mattsson oli kotoisin Pehulan Suutarilta ja oli tullut Torpon isännäksi naimalla edellisen isännän Markus Jakobssonin lesken Anna Jakobsdotterin. Torpo tuli autioksi Matts Mattssonin jälkeen 1700 ja siihen tuli uudet asukkaat 1704. Poika Erik Mattsson lähti etsimään onneaan muualta ja tuli rengiksi Kiikan Jaamalaan, jonka suuren palvelusväen joukosta hän löysi elämänkumppaninsa Lisa Sigfridsdotterin.

Lisa Sigfridsdotter oli Ungerlan ratsutilalta, joka tämän vaikean ajan myllerryksissä hävisi ratsutilojen joukosta. Viimeisen isännän Sigfrid Simonssonin (k. 1697) lapset joutuivat vieraiden palvelukseen, mutta monet pääsivät palaamaan talollissäätyyn. Leikkuun Seppä oli turvapaikkana emännän omaisille. Siellä vietti vanhuudenpäiviään hänen äitinsä Brita Johansdotter (k. 1713) samoin kuin myös isännän äiti Anna Jakobsdotter (k. 1727).

Tämä huittislainen suku hallitsi Seppää kolmessa mieskantaisessa polvessa. Vuonna 1785 tuli avioliiton kautta isännäksi Jakob Henriksson Nuupalan Jaatsilta. Hän kuului Liuhalan Knuutilan sukuun, joka todennäköisesti on yksi haara Tyrvään vanhaa nimismiessukua.

Henrik Impola

Amaryllis

15.05.13, 23:34

Hienoa, kiitos Heikki Impola. Vahvistitte omat epäilykseni. Tuo syntymäaikojen ero mietitytti. Samoin se, että isännän äidiksi ilmestyi Anna Jaakontytär, vahvisti käsitystäni siitä, että kahdesta eri Erkistä oli kysymys. Myös se, että Erkki Matinpojan ja Liisa Sipintyttären vuonna 1722 syntyneen Erkki-pojan kummeina mainitaan mm. Huittisten Sammun Laurilan vävy Tuomas Matinpoika ja kaksi naishenkilöä Keikyästä, pani arvelemaan Erkki Matinpojan syntyperäksi jotain muuta kuin Leikkuun Koiraa. Voisikohan tuo Tuomas Matinpoika olla Erkki Matinpojan veli?
Tarkoitukseni olisi nyt katsoa, löytyykö tuomiokirjoista mitään tietoa Erkki Matinpojan isännäksitulon tiimoilta. Netissä ei liene vuoden 1710 käräjäpöytäkirjoja, mutta mikrofilmattuina sellaisia tiettävästi on.

Tuomo Tapiola

17.05.13, 00:58

Nöyrä kiitos sinulle Heikki Impola.
Sen verran jo asiaa ehdin tutkailla, että olet varmaan oikeassa.
Olen suoraa isälinjaa sukua tälle nyt löydetylle Erikille.
Sukutaulun vanhin osa tässä nyt täytyy vain pähkäillä täysin uuteen uskoon.
Täytyy sanoa, että teet tarkkaa tutkimusta, kun Erikit huomasit eri henkilöiksi.
Itse pistin huomaamani pienet epäjohdonmukaisuudet kuolonvuosien vähän sekavien olojen tiliin.

Benedictus

17.05.13, 05:52

Hela

17.05.13, 22:16

Kiitokset kiitoksista! Tiedän kuinka tärkeätä jokaiselle meistä on että voi luottaa esipolvien, varsinkin isälinjaisten polvien, oikeellisuuteen, ja olen iloinen että olen voinut tässä tapauksesa olla avuksi.

Olen elämäni varrella kerännyt tietoja kaikista Tyrvään ja Kiikan taloista ja olen tuolta vaikealta murroskaudelta 1697-1721 löytänyt monenlaisia yllätyksiä. Huittisista tunnen vain omien esipolvitalojeni historiaa. Huittinen on vaikeata tutkimusaluetta, kun netin kautta saa kirkonkirjatietoja vain 1800-luvulta. SAY:sta ja Viikin pitäjänhistoriasta saa kuitenkin tuntuman Erik Sepän esipolviin. Olen niiden avulla tunnistanut Amarylliksen mainitsemat naiskummit vuodelta 1722 mielestäni kohtalaisella varmuudella. Dorotea Hansdotter oli hänen setänsä vaimo Pehulan Suutarilta (”Potila” on virhemerkintä tai sitten Dorotea eli Dordi oli muuttanut leskenä Potilan kylään Kokemäenjoen toiselle rannalle vastapäätä Pehulaa). Maria Jöransdotter oli Pehulan Hoipon tytär ja myöhemmin emäntä, Erik Sepän serkku. Olettaisin, kuten Amarylliskin, että mieskummi Thomas Mattsson oli Erikin veli.

Kastekirjasta näkyy myös, että Erik Mattsson oli ennen Sepälle tuloaan lampuotina Raukon kartanossa. Vanhimman lapsen Lisan kastetilaisuudessa 19.7.1709 olivat pääkummeina Raukon herra, paroni Henning Johan Grass ja hänen tyttärensä Margareta.

Onnea jatkotutkimuksiin!

Henrik (Heikki) Impola

Juha

17.05.13, 22:23

Huittisten rippikirjat löytyvät kyllä netistä melko hyvin;

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=71470.KA

Benedictus

17.05.13, 22:34

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=797012
Ungerlassa Sigfrid Simonsson ja vaimo Brita

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=797636
Sigfrid Simonsson 1661 ja vaimo Brita
Svärmor Agnes
-siis Brita Johansdotterin isä oli Johan , jolla vaimo Agnes.
Löytyyköhän tälläistä pariskuntaa?

Sigfrid Simonssonin isä luultavimmin Simon Hansson ja vaimo Giska Henriksdotter.
1659 maininta matmor eli ei ole äiti.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798150
1652 Simon Hansson ja vaimo Koska?

1643 Simon Matsson ja vaimo Kirstin
1644 Simon Hansson ja vaimo Kirstin, joka näkyy 1650 saakka.
1649 Anders Henriksson ja Kirstin mr , myös seuraavana vuonna
-onko Anders Henriksson Kirstinin eka avion poika? jos mr on =mor.

Onko Kirstin Ungerlan tytär vai mikä on tilanne sukujen suhteen?

Ilmeisimmin Sigfrid Simonssonin äiti on tuo Kirstin, koska Sigfrid mainitaan ryttarena jo 1661 ja Giska näkyy vasta 1652.

Hela

18.05.13, 05:12

Olin vähän epätarkka, tarkoitin Huittisten melko aikaisin alkavia historiakirjoja. Rippikirjat alkavat niin myöhään että niistä ei ole apua Erik Mattsson Sepän esipolvien tutkimiseen.

Henrik Impola

Tuomo Tapiola

18.05.13, 16:29

Benedictus

19.05.13, 18:53

Erik Matsson näkyy vaimonsa lisa Sigfridsdotterin kanssa Raukossa lambuotina.
Näyttäisi, että perheellä on Raukkoon läheiset yhteydet, sillä alla on seuraava tieto Hiskistä.
20.6.1677 Raucko Wälb: Rytt: Grassensgärdsfogde Johan Simonson Lijsbetha Simonsdr: Ungerla 1.12.1692 21.12.1692 Ungerla Johan Simonsson druncknade 1/12 widLiekosaari om Natten 50

Johan Simonsson lienee Raukon hyväsyntyisen Grassen kartanovouti ja vaimonsa ajallisesti passaa Ungerlan Sigfrid Simonssonin sisareksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=796988
Harmi kyllä SAY ei kerro mitään tuolta ajalta.
Onko tuo hukkunut Johan Simonsson sama mies?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=797012

1668 4.10.1668 Ungerla Rytt: Hend: Polack (("polacces's) Brita
Ungerlan Simon Hanssonin 2. vaimo oli Giska Henriksdotter.

Voisiko Giska olla ylläolevan Henrik Polackin eli Puolalaisen sukua, mihin maahan ainakin etunimi tuntuisi viittaavan.
Samaten outoniminen renki:Cleophas

Hela

19.05.13, 20:41

Yhdyn kiitoksiin, sillä nyt pääsee taas jatkamaan taaksepäin tutkintaa sukumme kantavanhemmista.
Tuo Lisa Sigfridsdotterin koti Ungerlassa herättää kiinnostusta, sillä olisi kiva tietää niitä syitä talon häviöön.

Olivatkohan Ungerlan porukat paikallista alkuperää vai muualta tulleita. Ratsutilojen omistajat kun tuntuivat olevan hyvinkin kaukaa tulleita.

Ungerlan historian ”lyhyt kurssi” sisältää seuraavaa:

Kylän alkuperäiset kuusi pientä taloa yhdistettiin ensin 1500-luvun puolivälissä kolmeksi taloksi ja nämä sitten 1590-luvulla yhdeksi 6 äyrin ratsutaloksi (myöh. 1 1/6 manttaalia). Lopullinen yhdistäjä oli Ylä-Satakunnan kihlakunnankirjuri Mårten Eriksson, joka oli kotoisin kylän suurimmasta talosta.

Seuraava isäntä noin v:sta 1614 oli Sven Michelsson, Ruotsilan Göstin omistajan, kihlakunnankirjuri Simon Sigfridssonin vävy, joka oli ratsumiehenä valioyksikössä, ylipäällikkö Jakob De la Gardien kornettilipustossa ja jota 1630 sanotaan myös kirjuriksi. Hän siirtyi Nuupalan Gertulan ratsutaloon (myöh. Svänni).

Simon Hansson, joka v:sta 1623 oli ratsutalollisena Skinnarlan Koukulla, alkoi 1635 suorittaa ratsupalvelusta Ungerlasta ja mainitaan isäntänä veroluetteloissa v:sta 1643. Lähteistä ei ole toistaiseksi löytynyt mitään mikä viittaisi sukulaisuuteen edellisten isäntien kanssa. Häntä sanotaan ”voudinkirjuriksi”, mikä saattaa tarkoittaa, että hänkin olisi ollut kihlakunnankirjurin tai alikirjurin virassa. Hän oli naimisissa ensin Kirstin Sigfridsdotterin (main . 1637-1650) ja sitten Gieska (Gertrud) Henriksdotterin (main. 1652-1660) kanssa. Hän kuoli 1672, haud. Tyrvään kirkkoon 29.9.1672.

Ungerla oli kokonaisena edellisen pojan Sigfrid Simonssonin hallussa 1661-1689. Vuonna 1689 talo jaettiin, toisen puoliskon omistajiksi tulivat Sigfridin sisar Lisa Simonsdotter ja hänen miehensä, Raukon kartanonvouti Johan Simonsson. Jakaminen aiheutti sen että Ungerlasta ei voinut tulla pysyvää rusthollia sotalaitoksen uudistuksessa 1690-luvulla. Molempien puoliskojen isännät kuolivat pian tämän jälkeen, Johan 1692 ja Sigfrid 1697. Kun lisäksi seurasivat katovuodet, tulivat molemmat talot veroautioiksi ja vanha suku hävisi niistä. Ungerlan historia jatkui kahtena talona, joiden nimiksi vakiintui Kartano ja Esko.

Sigfrid Simonssonin vaimo Brita Johansdotter (Huittisten Karhiniemeltä) kuoli 1713 tyttärensä luona Leikkuun Sepällä. Heillä oli kahdeksan täyteen ikään elänyttä lasta:
Kaisa, s. 1663, muutti Turkuun.
Simon, s. 1665. k. 1697. Hänen vaimonsa Brita Jakobsdotter muutti v. 1697 jälkeen pois Kiikasta lastensa Markuksen (s. 1690) ja Lisan (s. 8.12.1694) kanssa.
Thomas, kast. 8.12.1666. Isäntä Ungerlan toisessa talossa 1698, myöh. avioliittonsa kautta talollinen Kaltsilan Prinkalla.
Matts, s. 1677, muutti Turkuun.
Maria, s. 1679, sisarensa luona Leikkuun Sepällä.
Beata, s. 1681, veljensä luona Leikkuun Kongalla.
Lisa, kast. 22.8.1684, pso talollinen Erik Mattsson Seppä Leikkuun kylässä.
Johan, s. 1688, talollinen Leikkuun Kongalla.

Henrik Impola

Amaryllis

19.05.13, 21:14

Benedictus

19.05.13, 21:52

Collinusten ja Beata-rouvan välinen sukulaisuus ei ollut näin läheinen, mutta se ei ole voinut olla kovin kaukainenkaan. Beata Sigfridintyttären isä oli Sigfrid Antinpoika, Ylä-Satakunnan kihlakunnan vouti 1582-1583 ja uudelleen 1585-1586, luultavasti sama henkilö, joka mainitaan Ylä-Satakunnan alikirjurina 1593-1596. Hän aloitti Karkun Haapaniemen kylän talojen yhdistämisen, ja hänen leskensä Margareeta sekä tämän toinen mies, Sääksmäen kihlakunnan kirjuri Antti Kaarlenpoika saattoivat sen loppuun. Margareetan toisen leskeyden aikana kylä oli jo yhtenä suurtilana (1606-1611). [6] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#6) Se siirtyi hänen tyttärelleen Beata Sigfridintyttärelle ja tämän miehelle Aksel Martinpojalle ja nautti säterivapautta vuodesta 1621. Margareetalla oli toisessa aviossaan tytär Margareeta Antintytär, Sääksmäen kihlakunnan voudin Mikael Eskilinpojan puoliso ja edellä mainitun Brita Mikaelintyttären äiti. [7] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#7)

Ylläoleva Impolan hieno Collinius suvun selvitys herättää kysymyksen, että onko Ungerlan Sven Michelsson Ruotsilan Kestillä näkyvän Michel Eskilssonin ja vaimonsa Margaretan poika?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798166
Michel Eskilsson ja vaimonsa hallitsivat myöhemmin Karkun Haapaniemeä.

Benedictus

20.05.13, 06:46

Kiinnostava huomio on, että Skinnarlan Koukulla näkyy Mårten Eriksson, joka varmaankin on sama kuin Ungerlan Mårten Eriksson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803825

Toisaalta huomiota kiinnittää, että Skinnarlan toisessa talossa Pousassa näkyy Sven Michelsson, joka lienee sama kuin Ungerlan Sven Michelsson, sillä nimi on liian harvinainen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803870

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798154

Tuomo Tapiola

20.05.13, 16:31

Kiitos vielä kerran Henrik Impolalle, ainakaan minä en tuota kaikkea tietoa olisi kyennyt löytämään ja aikaa se olisi ainakin vienyt paljon.

Minulla on tapana sitoa esipolvet myös kartalle, paikkoja ajelen kesäisin myös katselemassakin.
Linkin kartassa näkyy, Kartanon ja Eskon talot, luullakseni Ungerlan talo oli Eskon talon paikalla.
Samassa kartassa on nuoli Setälän talon vieressä, suunnilleen sillä kohtaa oli Sepän talo Leikkuun kuuden talon ryhmäkylässä.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=273555&n=6808866&scale=8000&tool=merkitse&styles=normal&lang=fi&tool=merkitse&lang=fi&map.x=178&map.y=117

Leikkuun ryhmäkylän taloista Konga 1 ja Seppä 5.
http://www.nic.funet.fi/pub/sci/geo/carto/vanhatkartat/maakirjakartat/medres/a1/a1_118.jpg

Hela

20.05.13, 18:31

Kiitos taas arvokkaista tiedoista, Henrik Impola. Ymmärsinkö oikein, että Leikkuun Sepän emännän Lisa Sigfridsdotterin veli Johan Sigfridsson on se Leikkuun Kongan isäntä, jonka syntymäajaksi Kiikan rippikirjassa annetaan 23.3.1690 ja jonka vaimo on Maria Jakobsdotter? Nämäkin ovat esivanhempiani :)

Kyllä näin on. Johan Sigfridsson puuttuu Tyrvään kastekirjasta, kuten useimmat muutkin Ungerlan sisaruksista, ja syntymäaikatiedot vaihtelevat. Kummiluettelot osoittavat kuitenkin selvästi, että hän oli Leikkuun Sepän emännän ja Kaltsilan Prinkan isännän veli.

Henrik Impola

Benedictus

20.05.13, 20:33

Hatun nosto Tuomolle hienosta kartta esityksestä. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!
Leikkuun Seppä ja Konga, Kinnalan talot ja Ungerla ovat siis saman Kiikoisiin lähtevän tien reunoilla, laaksomaisen peltoalueen eri reunoilla. Huomioitavaa etäisyydelle on, että etäisyys on niin lyhyt että varmaankin huuto kuuluu pihasta pihaan.
Eli eivät nuo esivanhemmat kovin kauas jaksaneet puolisoa lähteä etsimään, vai olisiko parempi sanoa heidän vanhempansa, sillä naimakauppojahan ne olivat.

Toivon, ettei Henrik Impola hermostu meidän innokkuuteemme saada hänen jo tutkimiaan tietoja Forumilaisten käyttöön.
En usko olevani väärässä, jos arvelen Henrik Impolan olevan pätevin ja suurin asiantuntija koskien Ylä-Satakunnan sukuja.
-hyvänä esimerkkinä juuri Ungerlan "kadonnut"suku.

Täällä Forumilla Asiantuntijat ja me amatöörit kehitämme yhteistä harrastustamme, ehkä innokkuutemme korvaa tiedon ja taidon puutteen, mutta kiitokset ja kunniat kuuluvat heille, jotka vuosia ovat tutkineet tiedon lähteitä ja sieltä ne ammentavat meidän kaikkien käyttöön.

Keväisin terveisin Turun Korppolaismäen takaa.
Pentti Kamberg

Hela

20.05.13, 23:30

Olen Benedictukselle hyvin kiitollinen edellisen viestin ystävällisistä sanoista, jotka lämmittävät mieltäni, vaikka en ole pitänyt itseäni kovin suurena asiantuntijana. Olen pitkän elämän aikana ehtinyt kerätä tietoja paitsi omista esipolvistani myös muista satakuntalaisista suvuista, järjestelmällisesti kuitenkin vain Tyrvään ja Kiikan taloista. Annan edelleenkin mielelläni näitä tietoja muille, pidän tärkeänä, että ne eivät jäisi käyttämättömiksi vaan hyödyttäisivät mahdollismman monia omien esipolviensa etsijöitä.

Henrik Impola
.

Benedictus

22.05.13, 21:21

Iso-Iivarin talonhaltija luettelo kertoo Erik Matsonin isät taaksepäin.

Suutari Pehula perintötila 1/3 622 801 1540-56 Clemet Nilss 622 802 1557-84 Michel Olofss Suutari 622 803 1585-99 Sigfrid Clemetss 622 804 1600-07 Lars Sigfridss 622 805 1608-46 Eric Larss 622 806 Caisa 622 807 1647-90 vä Matts Mattss 1678 h 17.5.1691 Keikyä 622 808 Agneta Ericsd Suutari 1623 Keik 1646 622 847 Brita 1678 622 809 1691-1718 po Paul Mattss Suutari Onko -Erikin isoisä tuo Mats Matsson?
Isän Torpon lesken puolison Mats Matssonin äiti voisi olla kumpi vaan vaimoista.??

Benedictus

22.05.13, 21:23

Iso-Iivarin talonhaltija luettelo kertoo Erik Matsonin isät taaksepäin.

Suutari Pehula perintötila 1/3

622 801 1540-56 Clemet Nilss
622 802 1557-84 Michel Olofss Suutari

622 803 1585-99 Sigfrid Clemetss
622 804 1600-07 Lars Sigfridss
622 805 1608-46 Eric Larss 622 806 Caisa
622 807 1647-90 vä Matts Mattss 1678 h 17.5.1691 Keikyä 622 808 Agneta Ericsd Suutari 1623 Keik 1646 622 847 Brita
1678 622 809 1691-1718 po Paul Mattss Suutari
Onko -Erikin isoisä tuo Mats Matsson?
Isän Torpon lesken puolison Mats Matssonin äiti voisi olla kumpi vaan vaimoista.??

Amaryllis

22.05.13, 22:43

SAY:n perusteella sanoisin, että Sepän Erik Mattssonin isänisä oli Pehulan Suutarin vävyisäntä Matts Mattsson, joka mainitaan talossa jo 1647, ja isänäiti oli Suutarin tytär Agneta Eriksdotter, joka oli elossa vielä 1678.

Benedictus

23.05.13, 06:56

1647-90 vä Matts Mattss 1678
h 17.5.1691 Keikyä Agneta Ericsd Suutari 1623 Keik 1646
Brita 1678
1691-1718 po Paul Mattss Suutari

Siis Agnes o vihitty Matsin kanssa 1646.
Mats on vihitty 1678 Britan kanssa.

-siispä kiireessä tulkitsin luetteloa väärin.
Ali Agnes Eriksdotter on Mats Matssonin äiti ja sukulinja menee Suutarilla monta polvea taapäin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4490

Näiden naisten sukulinjat ovat vielä auki: Brita Johansdotter, Karhiniemestä.
Anna Jacobsdotter Torpolta.

Mats Matson Suutarin isännän alkuperä uteluttaa, voinee olla vaikea selvittää.

Tuomo Tapiola

24.05.13, 15:57

Mietitään ja tutkitaan vielä kun en oikein saa jäsentymään tuota Erik Matsonia tuonne Suutarin taloon.
Mutta kylläkin hyvin Pehulan Maakolan taloon.
Sinne Erik sopisi täysin ongelmitta syntymäajankin puolesta.
Jos noin niin isäpolvet taaentuisi seuraavasti Erik Matson / Matts Olofson / Olof Larsson.
Tuo Maakola on Benedictuksen linkkaaman sivun ensimmäinen talo.
Toivon, ettette hermostu väitteestäni.

Amaryllis

24.05.13, 16:28

En minä ainakaan hermostu, mutta uskon kyllä Henrik Impolan tulkintaan.

Lainaus Impolan viestistä 15.5.:
Se ”Eric Coira” joka 1710 sai Sepän talon uudelleen verolle ja hallintaansa, oli kotoisin Huittisten (Keikyän) Meskalan Torpolta. Hänen syntymäaikansa Kiikan kirjoissa (23.3.1690) on epätarkka, oikea aika on 27.3.1689. Hänen isänsä Matts Mattsson oli kotoisin Pehulan Suutarilta ja oli tullut Torpon isännäksi naimalla edellisen isännän Markus Jakobssonin lesken Anna Jakobsdotterin. Torpo tuli autioksi Matts Mattssonin jälkeen 1700 ja siihen tuli uudet asukkaat 1704. Poika Erik Mattsson lähti etsimään onneaan muualta ja tuli rengiksi Kiikan Jaamalaan, jonka suuren palvelusväen joukosta hän löysi elämänkumppaninsa Lisa Sigfridsdotterin.

Amaryllis

24.05.13, 16:35

Katsoin pikaisesti Pehulan Maakalaa. Siellä todella on poika Erik Mattsson, mutta hän on kyllä selvästi vanhempi kuin meidän Erik Mattssonimme. Maakalan Erik mainitaan ensimmäisen kerran Suomen asutuksen yleisluettelossa 1689 eli hän on silloin jo vähintään 15-vuotias. Meidän Erkkimme vasta syntyi niihin aikoihin.

Benedictus

24.05.13, 20:23

Hela

24.05.13, 22:19

Sigfrid Simonssonin vaimo Brita Johansdotter (Huittisten Karhiniemeltä) kuoli 1713 tyttärensä luona Leikkuun Sepällä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=797636
Brita mainitaan 1661.
Olisi sen mukaan syntynyt noin 1635-45, jos aviossa 1661.

Karhiniemeltä ei oikein tunnu löytyvän sopivaa isää, jonka pitää olla kelvollinen suuren rusthollin appiukoksi eli Karhineiemessä on pääosin rälssitiloja.

Tarkennan vähän aikaisempaa viestiäni. En ole varma siitä että Brita Johansdotter olisi Karhiniemeltä, mutta oletin niin, koska hänen äitinsä asui siellä 1662. Tässä ote Tyrvään kesäkäräjiltä 26-27.5.1662 (nn 62:591v):

"Fälttes Sigfrid Simonsson i Ungerla till 8 mk för det han vek från tinget att svara sin svärmoder Agnes Eskilsdotter i Karhiniemi I Hvittis socken som blef pålagt i senaste ting."

Jää epäselväksi mitä asia koski, koska edellisten käräjien pöytäkitja puuttuu niteestä nn 62.

Henrik Impola

pietheik

25.05.13, 15:32

Tuomo Tapiola

25.05.13, 18:21

Tarkoittanet "pietheik" Jaara suvulla Pietilän taloa, jossa esiinty vanhimmilla polvilla tuo Jara nimi? On meitä Jaaroja nuorempikin sukuhaara.
Erik Matson, Lisa Sigfresdsdotter / Johan Erikson, Valbur Johansdr Pietilä / Johan Johansson, tämä nai Mäkelän ratsumiehen tyttären. Häiden jälkeen he asuttivat Kiikoisten Jaaran kruununtorpan. Hänen poikansa halkoivat tämän Keski- ja Alajaaraksi. Mutta Yli-Jaaraan en tiedä tuolta ajalta sukuyhteyttä.
Wallinin sukuhaara on Johan Johanssonin nuoremmasta veljestä, Matts Johanssonista lähtöisin. "Benedictushan" edustaa ketjussa tätä hyvin järjestäytynyttä sukuseuraa. Tuolta Pietilän kautta sukuhaaramme tulee myös samoja esivanhempia Risto Rytin kanssa.
Yleistietona, Leikkuunkylän jakokunnalle kuului ns. laaja Jaaranmaa, Niemenmaa ja käsittääkseni vielä osia Kuorsunmaasta.
Leikkuun ryhmäkylän kartassa on Konga 1, Pietilä 2, Kimppa 3, Prihti 4, Seppä 5 ja Setälä 6. Jos aiemmin linkkaamaani kartaan pistää asetuksiin kiinteistörajat näkyviin, niin talonpaikkojen tontit tulee vieläkin hyvin esille. Vain Prihti on isonjaon yhteydessä kaiketi siirtänyt kaikki rakennuksensa heti pois, näin myös talo on rekisteriin viety uudella numerolla 8.
Tuossa isossajaossa kylien jakokuntien takamaista valtio otti osan itselleen liikamaina. Tarkkaa tietoa minulla ei ole kuinka Leikkuulaisten jakokunnalle tuossa asiassa kävi.
Ungerlasta Seppään tuli sisarukset ja Kongaan myös.
"Amaryllikselle" olit oikeassa, en ollut selvillä harrastelijana, ettei luetteloon kirjattu kuin 15 täyttäneet henkirahan maksajat tuona aikana. Nyt tuli ohjeopuskin tarkemmin luettua. Olen tuota asutuksen yleisluetteloa ja maakirjoja käyttänyt vain rippikirjojen tukena. Näin olen nyt vähän hukassa kun mennään aikaan jossa rippikirjoja ei enää ole.

pietheik

25.05.13, 20:00

Eiköhän tuossa ryhmäkyläkartassa 1 ole Prihti, 2 on Konka, 3 on Pietilä. 4 on Kimppa (vähän Pietilän alapuolella). sitten Setälä ja Seppä. Impola Kiikan seurakunna historiassa on kirjoittanut, että Pietilä, Prihti ja Konga ovat kuuluneet Jara-suvulle, kaikissa on isäntien sukunimenä Jara Kallialan kirkontileissä ja vielä 1500-luvun maakirjoissa ja Pietilässä suku jatkaa edelleen. Nimenomaan nämä Jara-suvun talot omistivat Jaaranmaan, isojaon täydennyksissä mm. esiintyvät vain näiden kolmen talon isännät osapuolina, kun uudistalojen kanssa sovittiin rajoja. Kimppa, Setälä ja Koira olivat taas Kimppa-suvun taloja ja niille kuului Niemenmaa, mutta Niemenmaan isojakoasioissa olivat kyllä kaikki kylän talot mukana. Hongistonmaassa on vieläkin kaikilla Leikkuun taloilla metsäpalstat.

Ilmeisesti Jaaranmaahan isojaossa perustetut Jaara-nimiset uudistalot ovat i saaneet nimensä tuosta Jaaranmaa nimestä.

Unkela ja Hykkerlä ovat Impolan ja Piilosen arvelujen mukaan Leikkuusta eronneita melko myöhään, ehkä 1400-luvulla. Ensimmäisien Ungerlan isäntien lisänimenä Kallialan kirkontileissä on Ungern, joten nimen lähtökohta on selvä. Nämä Jara-suvun talojen nimet minua ovat aina kummastuttaneet, Konga esiintyy 1500-luvun puolivälissä Ungerlassa kahden sukupolven lisänimenä, Albrich esiintyy vain kerran yhden miehen patronyyminä, ja Pietilässä ei Suvannon mukaan ole ollut yhtään Pietaria isäntänä. 1400-luvulla yksi Petrus Jara löytyy, mutta Suvanto sijoittaa hänet taloon, joka myöhemmin sai nimen Konga. Millä perusteella Finne 1920-luvulla ja sitten Suvanto sijoittavat Kallialan kirkontilien ja ensimmäisten maakirjojen henkilöt taloihin?

pietheik

25.05.13, 20:27

Anteeksi, vastasin vähän liian nopeaan. Maakirjakartassa Tapolalla oli talot lueteltu aivan oikein ( Seppä siis 5, Setälä 6). Tuo Prihtin siirto liittyikin uuteen kartaan. Prihtillä on edelleen omistuksessa tuo ykkösellä merkitty tontti, istutettu kuusimetsäksi, joskus 1960-luvulla.

Tuomo Tapiola

25.05.13, 23:19

Terve "pietheik"
Missähän vaiheessa talojen numerointia olisi vaihdettu, käsittääkseni nykyiset numerot on kulkeneet jo kauan talojen historiassa?
Tuon Kimpan ja Coira eller Sepän kytkyn olen tietänyt, mutta tuo Setälän tieto oli uusi.
Minulla on ollut oma pieni epäily, että Kimpan historia voi olla kytkyssä vanhoissa kirkontileissä olevaan mainintaan. Siinä Kallialan Per Koira yhdessä Käen isännän kanssa lainaavat yhtiömiehinä (kimpassa) tavallista isomman määrän ruista. Todennäköisesti heillä oli jossakin isohko kaski. Samanaikaisesti Koiran talo häviää Kallialasta ja hiukan myöhemmin Kärrä (Koira) lohkaistaan Kimpasta.
Tuohon saattaa liittyä myös Leikkuun Simon (Pietilä), Henrik Käen tappo, josta hän oli joutua kirkon pannaan julistamaksi, kun teki sen vielä pyhäpäivänä.
Tuo kuitenkin jotenkin sovittiin, jotakin arvokasta siinä mielestäni hyvitykseksi Simo joutui antamaan.
Tuosta Kiikoisten Jaarasta, Jaaralla on myös Sepän talon numero 5, johdan tuosta sen oleva Sepän osuuksia jakokunnasta.
Johanilla varmaan oli Jaara hankkeelleen, äitinsä peruja tuenta myös Pietilästäkin. Olisiko myös mahdollista, että isonjaon täydennyksen yhteydessä Sepän olisi katsottu osuutensa Jaaranmaasta jo ottaneen?
Käytännön tasolla en juurikaan tunne Leikkuun kylää yhtä käyntiä enempää, nimimerkistäsi päätelen sinulla nykytietoutta kylästä saattaa paremmin olla.

Benedictus

26.05.13, 22:04

Ungerlan historian ”lyhyt kurssi” sisältää seuraavaa:

Kylän alkuperäiset kuusi pientä taloa yhdistettiin ensin 1500-luvun puolivälissä kolmeksi taloksi ja nämä sitten 1590-luvulla yhdeksi 6 äyrin ratsutaloksi (myöh. 1 1/6 manttaalia). Lopullinen yhdistäjä oli Ylä-Satakunnan kihlakunnankirjuri Mårten Eriksson, joka oli kotoisin kylän suurimmasta talosta.

Seuraava isäntä noin v:sta 1614 oli Sven Michelsson, Ruotsilan Göstin omistajan, kihlakunnankirjuri Simon Sigfridssonin vävy, joka oli ratsumiehenä valioyksikössä, ylipäällikkö Jakob De la Gardien kornettilipustossa ja jota 1630 sanotaan myös kirjuriksi. Hän siirtyi Nuupalan Gertulan ratsutaloon (myöh. Svänni).

Simon Hansson, joka v:sta 1623 oli ratsutalollisena Skinnarlan Koukulla, alkoi 1635 suorittaa ratsupalvelusta Ungerlasta ja mainitaan isäntänä veroluetteloissa v:sta 1643. Lähteistä ei ole toistaiseksi löytynyt mitään mikä viittaisi sukulaisuuteen edellisten isäntien kanssa. Häntä sanotaan ”voudinkirjuriksi”, mikä saattaa tarkoittaa, että hänkin olisi ollut kihlakunnankirjurin tai alikirjurin virassa. Hän oli naimisissa ensin Kirstin Sigfridsdotterin (main . 1637-1650) ja sitten Gieska (Gertrud) Henriksdotterin (main. 1652-1660) kanssa. Hän kuoli 1672, haud. Tyrvään kirkkoon 29.9.1672.

Tarkennan vähän aikaisempaa viestiäni. En ole varma siitä että Brita Johansdotter olisi Karhiniemeltä, mutta oletin niin, koska hänen äitinsä asui siellä 1662. Tässä ote Tyrvään kesäkäräjiltä 26-27.5.1662 (nn 62:591v):

"Fälttes Sigfrid Simonsson i Ungerla till 8 mk för det han vek från tinget att svara sin svärmoder Agnes Eskilsdotter i Karhiniemi I Hvittis socken som blef pålagt i senaste ting."

Jää epäselväksi mitä asia koski, koska edellisten käräjien pöytäkitja puuttuu niteestä nn 62.

Henrik Impola

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
Karkun Mäenkylän ratsutilalla näkyy Thomas Simonsson ja vaimo Agnes Eskilsdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505527
1660-1 näkyy Brita corpolaska

Olisiko mahdollista, että Agnes Eskilsdotter on toisessa aviossa Thomas Simonssonin kanssa, joka olisi kihlakunnankirjuri Simon Sigfridssonin poika?
Mäenkylä oli myös kestikievaritalo.

Brita corpolaska voisi olla Sigfrid Simonssonin vaimo jo 1660.

Pitää muistaa, että Järventaan Isak Erikssonin perhe oli läheisessä kummiyhteydessä Mäenkylän perheen kanssa.
Olisiko Isak Erikssonin äiti kihlakunnankirjuri *Simon Sigfridssonin tytär?

Hela

27.05.13, 22:09

Nyt kun Hela on langoilla, kysyn, miten siirtyy Ungerlan talosta Konga -nimi Leikkuun Jaara-suvun talolle? Suvannon mukaan Ungerlassa oli 1550-vaiheilla kahdella isännällä lisänimenä Gonga (Lars Henricsson ja Matts Larsson).

Myös Prihti-nimi kiinnostaa, onko Suvannon mainitsema väkisinmakaamisesta tuomittu Albichtinpoika ainoa nimeen liittyvä henkilö Leikkuussa?

Olen taas "langoilla" ja vastaan kysymyksiin, jotka näyttävät olevan minulle osoitettuja.

Kongan talo oli Jaara-nimisten isäntien jälkeen veroautiona lähes 20 vuotta. Sinne siirtyi 1597 Bengt Markusson Unger eräästä Ungerlan kylän talosta ja hänen jälkensä 1608 Sigfrid Henriksson toisesta Ungerlan talosta, joka oli Gonga-suvun hallussa. Hän oli isäntänä yli 30 vuotta ja hänen sukunsa nimi tuli talon nimeksi.

Prihtin isäntäluettelo SAYssa vaikuttaa 1500-luvun osalta aika sekavalta. Albrichtia ei mainita lainkaan veroluetteloissa, ei myöskään hänen poikaansa, joka sakkoluetteloissa on nimellä Jöns Albrichtsson ja Jöns Brichti. Veroluetteloissa ja SAY:ssa hänen tilallaan on Jöns Simonsson. Joka tapauksessa talo sai nimensä Albricht-nimisen miehen mukaan.

Henrik Impola

Benedictus

11.06.13, 22:34

Impolan antamassa käräjäotteessa mainitaan Ungerlan Sigfrid Simonssonin anoppina Agnes Eskilsdotter Huittisten Karhiniemestä.

Tyrvään kesäkäräjiltä 26-27.5.1662 (nn 62:591v):

"Fälttes Sigfrid Simonsson i Ungerla till 8 mk för det han vek från tinget att svara sin svärmoder Agnes Eskilsdotter i Karhiniemi I Hvittis socken som blef pålagt i senaste ting."

Kiinnostavaa, että Karhiniemen Unton rälssitilalla on Agnes corps h. 1664 sekä ea 1665.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=361241

Yllä olevasta SAY sivusta löytyy erinomaisen outo nimi kooste.

Tila kuuluu Mauritz Hornille, jonka voutina toimi Uskelan Äijälän Erik Jacobsson, myös Satakunnan alueella olleissa tapauksissa. Erikin poika oli Isak Eriksson, jota olemme arvelleet Karkun Järventaan isännäksi.

Seuraavina Sophia Skalm ja Jöns Kurki.

Sitten on Crister Carpelan, joka oli Sophian puoliso.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/suvut/Carpelan.htm#Taulu%201.1.1.1.1.2.9

Kiinnostavaa, että Crister Carpelan oli läheisessä tekemisessä Taivassalon Alftanus-suvun kanssa, jonka suvun Anna Alftanan tytär oli yllämainitun Isak Erikssonin vaimo.

Se, mikä kiinnittää huomiota, on Unton tilalla olevien henkilöiden nimien luonne.
Ne voisivat olla suoraan Stiernkors suvun nimilistasta.

Tietääkö joku tarkemmin mikä tuo Unton tila on ollut?

Voisiko tuo Agnes olla Ungerlan anoppi? Kuka hän silloin olisi? Pikkutilan tytär ei kelvannut suuren ratsutilan emännäksi.

Hela

12.06.13, 16:56

Karhiniemen Unto oli rälssitalo vuodesta 1581, siis ns. vanhaa rälssiä, vuoteen 1686, jolloin se peruutettiin kruunulle. Se muodostettiin 1699 Porin jv.rykmentin ev.luutn. komppanian luutnantin virkataloksi eli puustelliksi. Se oli 1600-luvulla Benedictuksen mainitsemien aatelishenkilöiden omistuksessa.

Se Agnes, joka on henkikirjoissa Untolla 1656-1671 erilaisilla lyhenteillä (kt.h, pg, sr, corp.h, kt.enka 1665 ja lopuksi inh.) ei voi olla Ungerlan anoppi. Agnes svärmor on henkikirjassa Ungerlassa 1661. Hän on selvästi leski ensimmäisen miehensä Johanin jälkeen. Seuraavana vuonna tämä Agnes Eskilsdotter on käräjäpöytäkirjan mukaan Karhiniemellä ja juuri tähän aikaan Karhiniemen Kastarille tulee uusi isäntä Thomas Pålsson ja vaimonsa Agnes. Ungerlan anoppi on siis solminut uuden avioliiton. Thomas Pålsson kuoli 1666 ja Agnes mainitaan 1667 leskenä, minkä jälkeen hän häviää Karhiniemeltä.

Benedictus

12.06.13, 21:03

Kiitos Impolalle! Agnes Eskilsdotterin vaiheet alkavat pikkuhiljaa avautua.

1. Aviossa Johanin kanssa, josta liitosta tytär Brita, Kiikan Ungerlan emäntä.
-Ungerlassa 1661.
2. Aviossa Thomas Påhlssonin Karhiniemen Kastarin kanssa 1662. Jälleen leskenä 1667.

Kukahan lähiseudun isäntä olisi sopiva Johan, joka olisi neuvotellut Simon Hanssonin kanssa aviokaupat lapsilleen?

Johanilla oltava: suuri tila, sosiaalista asemaa, kirjuri tai sotilastausta.

Aika noin 1640.

Benedictus

31.08.13, 21:45

Simon Hansson, joka v:sta 1623 oli ratsutalollisena Skinnarlan Koukulla, alkoi 1635 suorittaa ratsupalvelusta Ungerlasta ja mainitaan isäntänä veroluetteloissa v:sta 1643. Lähteistä ei ole toistaiseksi löytynyt mitään mikä viittaisi sukulaisuuteen edellisten isäntien kanssa. Häntä sanotaan ”voudinkirjuriksi”, mikä saattaa tarkoittaa, että hänkin olisi ollut kihlakunnankirjurin tai alikirjurin virassa. Hän oli naimisissa ensin Kirstin Sigfridsdotterin (main . 1637-1650) ja sitten Gieska (Gertrud) Henriksdotterin (main. 1652-1660) kanssa. Hän kuoli 1672, haud. Tyrvään kirkkoon 29.9.1672

Ylläolevan perusteella voidaan olettaa, että Simon Hansson oli syntynyt jo reilusti 1500-luvun puolella, sillä ratsutalolliseksi pääsy edellytti varmaankin varmaa asemaa ja varallisuutta, mikä vaati ikää.
Voisiko tila olla vaimonsa Kirstin Sigfridsdotterin omaisuutta?

Eräs kiinnostava Simon Hansson mainitaan kamreeri Sigfrid Sigfridssonin veljenä, jolle ei annettu poikiensa Turun pormestari Mårten Sigfridssonin ja veljensä vouti Mats Sigfridssonin , Tyrvään Ritalan isännän huoltajuutta.

Kamreeri Sigfrid Sigfridsson peri isänsä osan Tyrvään Tyrvään kylän ratsutilasta.
Pormestari Mårten Sigfridssonin vaimon sisar oli Tyrvään kappalaisen Severinus Josephin 1. vaimo. Söfring omisti Karkun Järventaan ratsutilan.

Olisiko mahdollista, että Ungerlan Simon Hansson oli kamreeri Sigfrid Sigfridssonin äidin toisesta avioliitosta ja niin nuori, ettei häntä hyväksytty holhoojaksi.
Vai olisiko kyseessä äitipuolen poika?
Perheen suhteet Tyrväälle puoltaisivat ajatusta, että Ungerlan Simon Hansson olisi tuo kamreerin veli?
Aikataulu vain on tiukka, koska Simon Hansson kuoli vasta 1672.

Benedictus

03.11.13, 13:01

Kiikan Ungerlan ratsutilan omistajien tiedot ovat hieman sekavia, eikä heidä suhteitaan pysty oikein selvittämään.

Laitan alle koosteen Ungerlan ympärillä olevista henkilöistä ja tiloista, joilla heitä tavataan.

Olisiko Henrik Impolalla aikaa hieman vilaista tuota selvitystä ja kertoa näkemyksensä tunnistamistaan henkilöistä?

UNGERLA

1590-luvun lopussa yhdistettiin yhdeksi tilaksi kihlakunnankirjuri Mårten Erikssonin toimesta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803778
1580 toisella tilalla Erik Eriksson
Simon Eriksson tai Simon Pousa tai Simppu

1580 jälkimmäisellä tilalla Marcus Eriksson
Matt Larsson
Bengt Marcusson
1597 Mårten Eriksson Rytt eli lienee Kihlakunnankirjuri Mårten Eriksson?

1580 Kolmannella tilalla Mats Larsson
------------------------------------------------------
KINNARLA

Pousa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803780
1580 Sigfrid Bertilsson
1585-91 Henrik Sigridsson
1592 Michel
1595 Mårten ja jokin outo merkintä?
1597 Simon Eriksson, Simppu ja Henrik Sigfridsson

Koukku
1580 Olof Henriksson
1581-1596 Erik Olofsson
1597 Mårten Eriksson, Onko kihlakunnankirjuri Mårten Eriksson?
------------------------------------------------------------
RUOTSILA
Masku
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803790
1580 Markus Olofsson
1581-1590 Olof Markusson
1591-1599 Simon Sigfridsson, kihlakunnankirjuri

Kesti eli Gösti
1580-1591 Thomas Filpusson
1580-99 Per Thomasson eli Gösti
---------------------------------------------------------
UNGERLA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803823
1600 Erik Eriksson, Mårten Eriksson gör rustiens
1604 Simon Eriksson
1605-1613 Mårten Eriksson
1614-19 Sven Michelsson, vaimo kihlakunnakirjuri Simon Sigfridssonin tytär
-----------------------------------------------------
KINNARLA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803825
Pousa
1600-1606 Simon Eriksson, Henrik Sigfridsson
1607 Henrik Sigfridsson
1610-11 Henrik Mattsson
1612-1615 Eskill Simonsson
1617 Simon Jönsson
1618-19 Eskill Simonsson

Koukku
1600-1618 Mårten Eriksson, onko kihlakunnakirjuri Mårten Eriksson?
1600 Erik Olofsson, Bengt, Thomas Koukku
1619 Henrik Mårtensson
-----------------------------------------------------
RUOTSILA
Masku
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803835
1600-1601 Simon Sigfridsson, kihlakunnakirjuri
1604 Simon Sigfridsson
1602-1619 Matts Henriksson Hordell, Kihlakunankirjuri Simon Sigfridssonin lesken 2. puoliso.

Kesti eli Gösti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803836
1600 Thomas Philpusson
1600-1619 Per Thomasson
---------------------------------------------------
UNGERLA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803868
1621-1639 Sven Michelsson
---------------------------------------------------
KINNARLA
Pousa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803870
1620 Eskill Simonsson
1621 Sven Michelsson
1622 Henrik Sigfridsson
1624 Lars Mårtensson
1625 Jöns Mårtensson
1626 Sven Michelsson
1628 Lars Mårtensson
1629 Lars Henriksson
1630-34 Lars Mårtensson
1635-39 Lars Henriksson

Koukku
1620-1630 Henrik Mårtensson, Mårten Eriksson
1631-1639 Simon Hansson ,myöhempi Ungerlan Simon Hansson
--------------------------------------------------------------
RUOTSILA
Masku
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803880
1620-26 Mats henriksson Hordell
1628-1635 Henrik Larsson
1636 Thomas Marcusson
1639 Henrik Larsson

Kesti eli Gösti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803881
1620-30 Per Thomasson
1630 Mats Persson, maksanut autiovouti Mats Sigfridssonille(Laitilan vävy)
1634-38 Michel Eskilsson, vouti ym..Karkun Haapaniemen isäntä
1639 Sven Michelsson
------------------------------------------------------
UNGERLA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798150
1635-38 Sven Michelsson gl rytt. vaimo Brita Simonsdr.
1637 Per Svensson s.
1639 Per Svensson. vaimo Lisbet Gustafsdr. Till Ruotsila!
1643 Simon Mattsson, hustru Kirstin
1644-46 Siomon Hansson, sama vaimo, lienee nimi virhe patronyymissä?
1649-50 Anders Henriksson, alla Kirstillä sama merkki ja mr??
1651 Bertill Sigfridsson, Brita dr
1652 Simon Hansson, Koska h.
-----------------------------------------------------------
KINNARLA
Pousa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798152
1635-54 Lars Mårtensson . Brita Thomasdr h. Matts Mårtensson br.
1637-54 Karin Mattsdr h.

Koukku
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798154
1635-9 Simon Hansson til Ungerla
1637 Kirstin h.
1638 Kirstin Sigfridsdr h.
1643-49 Sigfrid Larsson, Lisa h.
1649 förenad med Pousa
----------------------------------------------------
RUOTSILA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798166
Kesti?
1637 Michel Eskilsson, h Marg, Per Simonsson tienar.
1639-46 Sven Michelsson, Srita Simonsdr fr. Ungerla
164 Per s.
1649-52 Per Svensson , Lisa h.

Masku?
1635-43 Henrik Larsson, Gertrud Mattsdr
1643 Gertrud Enka, Karin dr
1646 Mårten Eriksson, Karin Henriksdr h.
--------------------------------------
NUUPALA
Svänni
1600 Per Olsson,Lars Olsson. Lars Mårtensson
1605-19 Lars Månsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585003
1620-39 Lars Månsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587182
1635Lars Månsson,Martta Simonsdr h.
1638 Henrik Persson st. son, Margareta Mattsdr h.
1645-6 Matts Persson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587445
1656-1675 Per Svensson, Lisa Knutsdr h.
--------------------------------------

Yllä on nyt nuo talot ja asujaimet SAY:stä kerättynä.

Vaikuttaisi, että kyseessä on kihlakunnakirjuri Mårten Erikssonin perheen jäsenien kokoelma.
Ketä ja miten kukin liittyy sukuun on vaikea kysymys?

Mahtaisiko tuosta saada selvää? Ainakin osittain?

Hela

05.11.13, 01:10

Valitan että en ehdi tarkemmin paneutua Benedictuksen luetteloon. Ungerlan Mårten Erikssonin perhettä siitä tuskin saadaan esiin, varmalta tuntuu vain että Poussan Simon Eriksson oli hänen veljensä ja että Ungerlan ja Koukun Mårten Erikssonit olivat eri henkilöitä

Ruotsilan talot ovat luettelossa sekoittuneet. Per Thomasson ja hänen vävynsä Henrik Larsson kuuluvat Göstiin, Michel Eskilsson ja Sven Michelsson Maskoon. Sven Michelsson sai talon haltuunsa hovioikeuden päätöksellä 19.11.1636, jossa todettiin, että se oli myyty Sääksmäen voudille Michel Eskilssonille ilman kaikkien perillisten (lähinnä Svenin ja hänen vaimonsa) suostumusta (KA 2595:177v, 218). Michel Eskilsson yritti kuitenkin vielä pitkään saada tämän päätöksen kumotuksi, mutta turhaan.

H.I.

Benedictus

05.11.13, 09:57

Kiitoksia Impolalle vaivan näöstä ja vastauksesta, se selvittää monia seikkoja. Korjaan alle listausta ja poistan Koukun ryhmän siitä, ennen Simon Hanssonia.
SAY:n henkilöt siis ovat sekaisin Ruotsilassa,harmittava virhe.

Mahtaako Sven Michelssonin ja vaimonsa kanssaperillisistä nimistä olla tietoa?

Onko Erik Erikson siis Mårten ja Simon Erikssonin isä?

1592 Pousassa näkyy Michel voisiko olla Sven Michelssonin isä?

1620 Eskill Simonsson, Onko Simon Erikssonin poika?

1624 Lars Mårtensson, Onko Mårten Erikssonin poika?

1625 Jöns Mårtensson, Onko Mårten Erikssonin poika, mahdollisesti Simon Hanssonin isä?

Lainaus:
Varmalta tuntuu vain että Poussan Simon Eriksson oli hänen veljensä ja että Ungerlan ja Koukun Mårten Erikssonit olivat eri henkilöitä

Ruotsilan talot ovat luettelossa sekoittuneet. Per Thomasson ja hänen vävynsä Henrik Larsson kuuluvat Göstiin, Michel Eskilsson ja Sven Michelsson Maskoon. Sven Michelsson sai talon haltuunsa hovioikeuden päätöksellä 19.11.1636, jossa todettiin, että se oli myyty Sääksmäen voudille Michel Eskilssonille ilman kaikkien perillisten (lähinnä Svenin ja hänen vaimonsa) suostumusta (KA 2595:177v, 218). Michel Eskilsson yritti kuitenkin vielä pitkään saada tämän päätöksen kumotuksi, mutta turhaan.

UNGERLA

1590-luvun lopussa yhdistettiin yhdeksi tilaksi kihlakunnankirjuri Mårten Erikssonin toimesta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803778
1580 toisella tilalla Erik Eriksson
Veli Simon Eriksson tai Simon Pousa tai Simppu

1580 jälkimmäisellä tilalla Marcus Eriksson
Matt Larsson
Bengt Marcusson
1597 Mårten Eriksson Rytt eli lienee Kihlakunnankirjuri Mårten Eriksson?

1580 Kolmannella tilalla Mats Larsson
------------------------------------------------------
KINNARLA

Pousa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803780
1580 Sigfrid Bertilsson
1585-91 Henrik Sigridsson
1592 Michel
1595 Mårten ja jokin outo merkintä?
1597 Kihlakunnakirjuri Mårtenin veli Simon Eriksson, Simppu ja Henrik Sigfridsson
------------------------------------------------------------
RUOTSILA
Masku
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803790
1580 Markus Olofsson
1581-1590 Olof Markusson
1591-1599 Simon Sigfridsson, kihlakunnankirjuri

---------------------------------------------------------
UNGERLA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803823
1600 Erik Eriksson, Mårten Eriksson gör rustiens
1604 Veli Simon Eriksson
1605-1613 Mårten Eriksson
1614-19 Sven Michelsson, vaimo kihlakunnakirjuri Simon Sigfridssonin tytär
-----------------------------------------------------
KINNARLA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803825
Pousa
1600-1606 Simon Eriksson, Henrik Sigfridsson
1607 Henrik Sigfridsson
1610-11 Henrik Mattsson
1612-1615 Eskill Simonsson
1617 Simon Jönsson
1618-19 Eskill Simonsson
-----------------------------------------------------
RUOTSILA
Masku
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803835
1600-1601 Simon Sigfridsson, kihlakunnakirjuri
1604 Simon Sigfridsson
1602-1619 Matts Henriksson Hordell, Kihlakunankirjuri Simon Sigfridssonin lesken 2. puoliso.

---------------------------------------------------
UNGERLA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803868
1621-1639 Sven Michelsson
---------------------------------------------------
KINNARLA
Pousa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803870
1620 Eskill Simonsson
1621 Sven Michelsson
1622 Henrik Sigfridsson
1624 Lars Mårtensson
1625 Jöns Mårtensson
1626 Sven Michelsson
1628 Lars Mårtensson
1629 Lars Henriksson
1630-34 Lars Mårtensson
1635-39 Lars Henriksson

Koukku
Simon Hansson jo 1623?
1631-1639 Simon Hansson ,myöhempi Ungerlan Simon Hansson
--------------------------------------------------------------
RUOTSILA
Masku
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803880
1620-26 Mats henriksson Hordell
1636 Thomas Marcusson? kuluuko minne, kuka on?
1634-38 Michel Eskilsson, vouti ym..Karkun Haapaniemen isäntä
1639 Sven Michelsson
------------------------------------------------------
UNGERLA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798150
1635-38 Sven Michelsson gl rytt. vaimo Brita Simonsdr.
1637 Per Svensson s.
1639 Per Svensson. vaimo Lisbet Gustafsdr. Till Ruotsila!
1643 Simon Mattsson, hustru Kirstin
1644-46 Siomon Hansson, sama vaimo, lienee nimi virhe patronyymissä?
1649-50 Anders Henriksson, alla Kirstillä sama merkki ja mr??
1651 Bertill Sigfridsson, Brita dr
1652 Simon Hansson, Koska h.
-----------------------------------------------------------
KINNARLA
Pousa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798152
1635-54 Lars Mårtensson . Brita Thomasdr h. Matts Mårtensson br.
1637-54 Karin Mattsdr h.

Koukku
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798154
1635-9 Simon Hansson til Ungerla
1637 Kirstin h.
1638 Kirstin Sigfridsdr h.
1643-49 Sigfrid Larsson, Lisa h.
1649 förenad med Pousa
----------------------------------------------------
RUOTSILA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798166
Masku
1637 Michel Eskilsson, h Marg, Per Simonsson tienar.
1639-46 Sven Michelsson, Srita Simonsdr fr. Ungerla
164 Per s.
1649-52 Per Svensson , Lisa h.
--------------------------------------
NUUPALA
Svänni
1600 Per Olsson,Lars Olsson. Lars Mårtensson
1605-19 Lars Månsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585003
1620-39 Lars Månsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587182
1635Lars Månsson,Martta Simonsdr h.
1638 Henrik Persson st. son, Margareta Mattsdr h.
1645-6 Matts Persson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587445
1656-1675 Per Svensson, Lisa Knutsdr h.
--------------------------------------

Benedictus

20.11.13, 21:51

UNGERLA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803823

1614-19 Sven Michelsson, vaimo kihlakunnakirjuri Simon Sigfridssonin tytär
-----------------------------------------------------

RUOTSILA
Masku
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803835
1600-1601 Simon Sigfridsson, kihlakunnakirjuri
1604 Simon Sigfridsson
1602-1619 Matts Henriksson Hordell, Kihlakunankirjuri Simon Sigfridssonin lesken 2. puoliso.

---------------------------------------------------
UNGERLA
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803868
1621-1639 Sven Michelsson
---------------------------------------------------
KINNARLA
Pousa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803870

1621 Sven Michelsson

1626 Sven Michelsson

Koukku
Simon Hansson jo 1623?
1631-1639 Simon Hansson ,myöhempi Ungerlan Simon Hansson

Tiedetään, että Tyrvään kylän taloja kuului kamreeri Sigfrid Sigfridssonille ja Turun pormestari Nils Torkilssonille.

Kamreeri Sigfrid Sigfridssonilla oli velipuoli Simon Hansson, jota ei halunnut lastensa holhoojaksi.

Nils Torkilsson oli Kyrö Jacobin lasten holhoojana, osa perinnöstä meni Michel Tyken lapsille.

Tuli oikeuden eteen Autuaan Kyrö -Jaakon poika, Martti Jaakonpoika ja kohdisti vaatimuksensa autuaan Henrik Hannunpojan, muinoisen linnankirjurin jälkeensä jättämää leskeä ja hänen poikaansa mestari Marttia vastaan jostain määrästä perintöä, joka on langennut hänelle ja hänen veljelleen/veljilleen perintönä vuonna 1594 heidän isänsä Kyrö -Jaakon jälkeen.

Tällöin todisti herra Martti, että hänen autuas isänsä oli elättänyt heitä seitsemän vuotta ja heidän nuorinta veljeään Olavia kolme vuotta, ennen kuin hän oli siirtänyt jonkin määrän perintöä itselleen. Ja toi mestari Martti esiin (Turun) maistraatin (pormestarin ja raadin) sinetöimän perinnönjakokirjan, joka on päivätty 27.3.1609, jossa ilmoitetaan, että he ovat arvioineet samaisen perinnönjaon, jolloin todettiin otetun huostaan mainitulta autuaalta Jaakko Kyröltä kultasormuksia, jotka painoivat 7 luotia, hopeaa 596 luotia, joista 311 luotia oli jonkin verran kullattuja, lyötyä rahaa 385 3/4 taalaria, kuningas Kustaan rahaa 850 markkaa, kuningas Eerikin rahaa 40 markkaa, tinaa 8 leiviskää 8 markkaa, messinkiä 3 leiviskää 14 markkaa, kuparia 8 leiviskää 6½ markkaa, jotka hopearahat ja muut parsellit on ositettu ja jaettu ensin Kyrö -Jaakon lasten kesken puoliksi heidän isänsä äidinperintönä. Ja on toinen puoli jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan edellä mainittujen Mikko Tyykin lasten ja kuuden Kyrö -Jaakon lapsen kesken. Ja kaiken sen, mikä on juossut Mikko Tyykin neljän lapsen hyväksi, ovat Boije Hake ja Jaakko Mikonpoika ottaneet haltuunsa.

Mutta se mikä lankesi Kyrö -Jaakon lapsille, niin isän- kuin äidinperintönäkin, on tullut ositettua ja jaettua kolmeen yhtä suureen osaan, joista yhden osan otti Boije Hake itselleen mukaanlukien kaksi lasta. Ja yhden osan otti Niilo Torkillinpoika itselleen mukaanlukien kaksi lastaan. Kolmannen osan otti Henrik Hannunpoika itselleen yhdessä Martti ja Matti Jaakonpojan kanssa, ja juoksee siitä arvioinnin mukaan sitä osuutta kohti, jonka hän on ottanut itselleen rahassa laskettuna, 303 taalaria 18 äyriä.

Kiinnostavaa, että Ungerlassa mainitaan 1614Sven Michelsson, joka ikänsä puoleen sopisi hyvin Michell Tyken pojaksi.
Sven Michelsonin appi kihlakunnankirjuri Simon Sigfridsson voisi hyvin olla kamreeri Sigfrid Sigfridssonin veli, vaikka lähteet eivät tätä puolla.

Kamreerin poiak Mats Sigridsson omisti Tyrvään Ritalan ratsutilan. Veljensä Turun pormestari Mårten Sigfridssonin vaimon sisar oli Tyrvään kappalaisen Söfringin vaimo.

Simon Hanssson mainitaan Kinnarlan Pousan ja myöhemmin Ungerlan isäntänä.

Linnakirjuri Henrik Hansson on toiminut myös Simon HANSSON nimisen holhoojana.

Toropainen on kirjannut toisen samantapaisen tapauksen: TRO 31.8.1639: Simon Hansinpoika vaati isänsä Hans Börgelinpojan perintöä Martin Stodiukselta. Martinin isä Henrik Hansinpoika oli ollut Simonin ja hänen sisarustensa holhooja. Perinnönjako oli suoritettu 1.8.1592, jolloin Simon sisaruksineen oli saanut Stodiuksen mukaan koko perintönsä hänen isältään. TRO 9.9.1639: Simonin edesmennyt veli oli Nils Hansinpoika. Simonin äidin sisar oli vaimo Brita Nilsintytär.

Periaatteessa Simon Hansson voisi olla kamreerin nuorempi veli, koska perintö on jaettu 1592 ja käräjöinti tapahtuu 1639.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798150
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=797636
Simon Hansson kuolee 1672 Ungerlassa.

Benedictus

20.11.13, 22:05

Toropaisen kirjaaman tapauksen käsittely löytyy seur. linkeistä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475078
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475082
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475085

Benedictus

16.03.14, 23:27

Kiikan Ungerlan Agnes Eskilsdotterin vaiheet alkavat pikkuhiljaa avautua.

1. Aviossa Johanin kanssa, josta liitosta tytär Brita, Kiikan Ungerlan emäntä.
- mainitaan 1. kerran Ungerlassa 1661.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=797636
2. Aviossa Thomas Påhlssonin Karhiniemen Kastarin kanssa 1662. Jälleen leskenä 1667.

Kukahan lähiseudun isäntä olisi sopiva Johan, joka olisi neuvotellut Simon Hanssonin kanssa aviokaupat lapsilleen?

Johanilla oltava: suuri tila, sosiaalista asemaa, kirjuri tai sotilastausta.

Pitää todeta,e ttä lähiseutu on rajaava tekijä, sillä tuolloin maailma oli mullillaan ja väki erittäin liikkuvaa.

Löysin erään erinomaisesti sopivan ehdokkaan Agniksen 1. puolisoksi, jolla oli myös sopivasti tytär Brita.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749856
Maarian Saramäessä näkyy 1m ja 9 ören tila, jossa Jöns Sigfridsson ja vaimo Agnis, sekä tytär Brita Jönsdotter.
Agnes mainitaan vielä 1646
Brita sr. 1651 viimeisen kerran.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749924
Tässä Agnis mor vielä 1659.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742770

Näistä tiedoista ei käy selville oliko Agniksen isän nimi mikä, muuten sopisi hyvinkin.

Amaryllis

17.03.14, 13:07

Tyrvään kesäkäräjillä 5.-6.7.1670 Agnis Eskellsdotter käräjöi vävyään Ungerlan Sigfred Simonssonia vastaan elikoista/rahasta, jotka Anges oli tuonut Ungerlaan. ”… hvilka partzeller är hennes Sal: sons aff andra kullan Johan Bertelssons fäderne män mågen sadhe hänne giffuidt på sin hustrus fädherne …”
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/yla-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1669-1672_es3745_ikaalinen1/242.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/yla-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1669-1672_es3745_ikaalinen1/242.htm)
Tarkoittaako tämä, että Agneksen toinen aviomies oli joku Bertil, jonka kanssa hänellä oli poika Johan, vai onko kirjuri/puhtaaksikirjoittaja sotkenut asian ja mainittu Johan Bertilsson olisi ollut Agneksen toinen aviomies? Miten tämä sopii siihen, että tässä ketjussa Agneksen ensimmäiseksi mieheksi on sovitettu patronyymitön Johan, jonka kanssa hänellä oli tytär Brita Johansdr, ja toiseksi mieheksi Karhiniemen Kastarin Thomas Påhlsson? Thomas Påhlssonilla oli vaimo Agata/Agneta jo 1656, ellei peräti aikaisemmin.