Rantasalmen Juutilaisten alkuperä

[Movitz]

Ansiokkaasta Teet-Teit-Teittinen -artikkelissaan Sven-Erik Åström kiinnitti huomiota ratsumies ja nimismies Lauri Melkerinpoikaa. Harvinainen Melker-nimi oli näet johdattanut Åströmin ajatukset Teit-sukuun. Vaikka Åström ei sitä tohdi myöntääkään, hän selvästikin pohtii, voisiko Lauri Melkerinpoika olla ratsumies Melker Mikonpojan, Pien-Savon voudin Mikko Antinpojan (Teet) poika.

Lauri Melkerinpojan isä on kuitenkin se ratsumies Melker Laurinpoika, joka mainitaan 1614 Rantasalmen kymmenyskunnan alueella. Hän toimi Pien-Savon nostoväen päällikkönä ja hänestä käytettiin liikanimeä Juth, tanskalainen. Miehen puumerkki ja nimikirjoitus löytyvät mm. Pirisen Savon historian s. 712. Osallistui Käkisalmen valtaamiseen 1610.

Kokosin lystikseni Juutilaisten varhaisimmat polvet tähän; lisätietoa varmasti tulee esiin.

- - - - - - -

Taulu 1

Melker Larsson, lisänimeltään Juth, mainitaan Älvsborgin lunnaiden kantoluettelossa 1614 ratsumiehenä Rantasalmen pitäjän Voinsalmen kymmenyskunnassa. Pien-Savon nostoväen päällikkö. – Poika: Lars Melkersson (tauluun 2).

Taulu 2 (taulusta 1)

Lars Melkersson, talollinen Rantasalmen Voinsalmen kymmenyskunnassa 1644−1669, vielä 1680−1688. Toimi 41 vuotta lautamiehenä. Lisänimet Juthe ja Jutj esiintyvät maakirjassa 1648 ja henkikirjassa 1652. Sanotaan nimismieheksi 1654−1655 ja kestikievarinisännäksi 1662. Edusti Pien-Savoa valtiopäivillä 1664. – Pojat: Johan Larsson (tauluun 3), Melker Larsson (tauluun 4), Per Larsson (tauluun 5), Samuel Larsson (tauluun 6), Abraham Larsson (tauluun 7).

Taulu 3 (taulusta 2)

Johan Larsson, mainitaan henkikirjoissa 1659−1677. – Pojat: Melker Johansson (tauluun 8), Per Johansson (tauluun 9), Nils Johansson (tauluun 10).

Taulu 4 (taulusta 2)

Melker Larsson, mainitaan henkikirjoissa 1665−1676, Voinsalmessa 1682−1694. – Pojat: Lars Melkersson (tauluun 11), Abraham Melkersson (tauluun 12)

Taulu 5 (taulusta 2)

Per Larsson, mainitaan henkikirjoissa Pölkynniemessä 1673−1694, leskensä 1697. – Pojat: Lars Persson (tauluun 13), Bengt Persson (tauluun 14), Abraham Persson (tauluun 15), Per Persson (tauluun 16).

Taulu 6 (taulusta 2)

Samuel Larsson, mainitaan henkikirjoissa Pölkynniemessä 1678−1710. Kuolinmerkinnässä sukunimenä Juutilainen. S 1654, K 1710 Rantasalmi, Pölkynniemi. – Poika: Abraham Samuelsson (tauluun 17)

Taulu 7 (taulusta 2)

Abraham Larsson, mainitaan henkikirjoissa Pölkynniemessä 1688−1690, leskensä 1693.

Taulu 8 (taulusta 3)

Melker Johansson, renki Rantasalmen Pölkynniemessä henkikirjoissa 1694−1697, renki Voinsalmessa 1701−1709, sitten torppari. S 1660, K 1710 Rantasalmi, Voinsalmi. Kuolinmerkinnässä sukunimenä Juutilainen.

Taulu 9 (taulusta 3)

Per Johansson, kotivävy ja talonisäntä Harjurannassa 1701−1708. Sukunimenä henkikirjassa 1708 Juutilainen, S 1669, K 1708 Rantasalmi, Harjuranta. – Pojat: Nils Persson Juutilainen (1706−1709).

Taulu 10 (taulusta 3)

Nils Johansson, renki Pölkynniemessä henkikirjoissa 1701−1703, kuollessaan torppari ja sukunimenä Juutilainen. S 1660, K 1710 Rantasalmi, Pölkynniemi.

Taulu 11 (taulusta 4)

Lars Melkersson, mainitaan henkikirjoissa Voinsalmessa 1693−1710.

Taulu 12 (taulusta 4)

Abraham Melkersson, mainitaan henkikirjoissa Voinsalmessa 1701−1712.

Taulu 13 (taulusta 5)

Lars Persson, mainitaan henkikirjoissa Pölkynniemessä 1697, 1701−1704. Henkikirjassa 1703 sukunimenä Juutilainen.

Taulu 14 (taulusta 5)

Bengt Persson, mainitaan henkikirjoissa Pölkynniemessä 1701−1712. Henkikirjoissa 1711−1712 sukunimenä Juutilainen. – P:so 3.9.1705 Kaisa Antintytär Sistonen Torasalosta.

Taulu 15 (taulusta 5).

Abraham Persson, mainitaan henkikirjoissa Pölkynniemessä 1704−1712. – P:so 26.9.1709 Beata Tynnintytär Tirkkonen Rauhamäeltä.

Taulu 16 (taulusta 5)

Per Persson Juutilainen, mainitaan Pölkynniemessä henkikirjassa 1712.

Taulu 17 (taulusta 6)

Abraham Samuelsson, mainitaan Pölkynniemessä henkikirjassa 1712, vihittäessä sukunimeltään Juutilainen. – P:so 6.6.1712 Anna Tanelintytär Valtanen Tiemassaaresta.

- - - - - -


Abraham Perssonin veljenpoika Anders Juutilainen mainitaan yhtiömiehenä hk 1711-1712 ja myöhemmin isäntänä. En ole vielä keksinyt, kenen poika hän on.

[Lahtiol]

Olenko ymmärtänyt väärin, vai tuotiinko Tanskasta juuttilaisia muurareita nimenomaan Olavinlinnan rakennustöihin, heiltä kun se ammattitaito löytyi?

[eeva häkkinen]

FMU 3722 (1477) Herra Erik Akselinpoika kirjoittaa langolleen Sten Sturelle Olavinlinnan rakentamisesta mainiten mm. muurien ja tornien rakennustöissä olevan 16 hyvää ulkomaalaista muuraria (muremestere), mutta en ole nähnyt mainintoja heidän kansallisuudestaan ja olen arvellut heidän olleen saksalaisia ja/tai balttialaisia. Olen mielelläni väärässä, jos jollakin on parempaa tieoa.

[Lahtiol]

Minun aprikointini juontaa juurensa entisen työtoverini, arkkitehti Erkki Juutilaisen kertomukseen sukunsa alkuperästä, hän kertoi tarinan Savonlinnaan juuttuneista juuteista, jotka perustivat perheet Rantasalmelle. Mitään sen kummempaa todistusta en Olavinlinnan muurareista ole saanut tai hakenutkaan kuin tämä perimätieto.

[RTELAM]

Melker Larssonilla oli myös toinen poika Matts Melkersson, joka oli ratsumies ja ratsutilallinen Säämingin Kallislahdessa. Hänestä polveutuu Sääminkiläinen Juuti-suku.

[Kaija Salminen]

Hei, kaikki Juuti- ja Juutilainen-suvuista kiinnostuneet!

Salolainen sukututkija Teppo Karppinen on julkaissut neljä sukukirjaa, joista viimeinen on "Juuti - sukua Savossa. Juuttien maalta Juuteja ja Juutilaisia Savon sydänmaille. Salo, omakustanne, 2005", ISBN 952 - 91-8916-8. Tässä 220-sivuisessa sukukirjassa hän selvittelee varsin perusteellisesti suvun alkuperää 1500-luvulta lähtien, mainiten mm. Viipurin linnassa oleskelleet miehet Niels Jute (1541) ja pyssymies Söffring Juthe (1561). Olavinlinna selittänee Juutien päätymisen linnan lähipitäjiin Sääminkiin ja Rantasalmelle. Kirjan sukutaulut alkavat Lauri Juutista, joka tunnetaan vain patronyyminimenä pojillaan Melkerillä ja Antilla. Antti Laurinpoika oli lähettinä nuijasodan loppuvaiheissa, mutta myöhemmistä vaiheista ei ole enempää tietoa. Sen sijaan Melker Laurinpoialla (s. ennen 1570, elossa Rantasalmella 1620-luvulla) oli kaksi poikaa, kuten edellä olevista viesteistäkin ilmenee. Toinen on Matti Melkerinpoika Juuti (s. ennen 1600, k. jälkeen 1650), joka on sääminkiläisen Juuti-sukuhaaran kantaisä, ja toinen on Lauri Melkerinpoika Juuti (s. n. 1615, k. välillä 1682 - 1693), joka on rantasalmelaisen Juutilainen-sukuhaaran kantaisä ja josta Movitz kertoo aloitusviestissään vähän enemmän.

Tässä on nyt vain minikokoinen tiivistelmä Teppo Karppisen sukukirjan alkuasetelmasta. Jos aihe kiinnostaa enemmän, kirja löytyy ainakin Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta.

Yst. terv.
Kaija Salminen, Salo

[Pekka Hiltunen]

Hei, kaikki Juuti- ja Juutilainen-suvuista kiinnostuneet!

Salolainen sukututkija Teppo Karppinen on julkaissut neljä sukukirjaa, joista viimeinen on "Juuti - sukua Savossa. Juuttien maalta Juuteja ja Juutilaisia Savon sydänmaille. Salo, omakustanne, 2005", ISBN 952 - 91-8916-8. Tässä 220-sivuisessa sukukirjassa hän selvittelee varsin perusteellisesti suvun alkuperää 1500-luvulta lähtien, mainiten mm. Viipurin linnassa oleskelleet miehet Niels Jute (1541) ja pyssymies Söffring Juthe (1561). Olavinlinna selittänee Juutien päätymisen linnan lähipitäjiin Sääminkiin ja Rantasalmelle. Kirjan sukutaulut alkavat Lauri Juutista, joka tunnetaan vain patronyyminimenä pojillaan Melkerillä ja Antilla. Antti Laurinpoika oli lähettinä nuijasodan loppuvaiheissa, mutta myöhemmistä vaiheista ei ole enempää tietoa. Sen sijaan Melker Laurinpoialla (s. ennen 1570, elossa Rantasalmella 1620-luvulla) oli kaksi poikaa, kuten edellä olevista viesteistäkin ilmenee. Toinen on Matti Melkerinpoika Juuti (s. ennen 1600, k. jälkeen 1650), joka on sääminkiläisen Juuti-sukuhaaran kantaisä, ja toinen on Lauri Melkerinpoika Juuti (s. n. 1615, k. välillä 1682 - 1693), joka on rantasalmelaisen Juutilainen-sukuhaaran kantaisä ja josta Movitz kertoo aloitusviestissään vähän enemmän.

Tässä on nyt vain minikokoinen tiivistelmä Teppo Karppisen sukukirjan alkuasetelmasta. Jos aihe kiinnostaa enemmän, kirja löytyy ainakin Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta.

Yst. terv.
Kaija Salminen, Salo
Olen FamilyTree-testinini tekemisen jälkeen ihmetellyt, että miksi minulla on joku "Juutilainen" kaikkien Familytreedna-mätchieni kärjessä yli 200 sentti-Morganilla pisimmällä jaksollaan noin 45 cM, mutta nyt kirkastui omankin "Pikkuapulaiseni" valo nupissaan: tietenkin minulle tuiki-tuntemattomat "mätchit" tungettelevat lähisukulaisiksini Teittien kilven takaa. (Täytyy siis toimia kuin Pelle Peloton ja vaihtaa/ korjata lamppu "Pikkuapulaisensa" päähän, jos on ruuvi löysällä tai lanka peräti poikki...). Teittien jakso siis on perin vallitseva, ja kun Teitit ovat gedcomissa kertautuneet, täytyy kait uskoa, että tässä ovat linnaa rakentaneet tähän sukuun jotenkin kytköksissä olleet mestarit. Nämä "Mölkkerit" taitavat edustaa erinäisiä flaamilaissukuja, joissa saattaa "Flemingien" ohella olla muuutakin friisiläisgenetiikkaa. - Alkuperäiset friisithän olivat Frankkien Valtakunnasta eli "Pikku-Britanniasta", Bretagnen Niemimaalta, mutta kansa ja hiukan ehkä genetiikkakin vaihtui siinä Keskiajan loppuun tultaessa sekä Itämerellä että mantereella ja Baltiassa.
PH

[Pekka Hiltunen]

Olen FamilyTree-testinini...
PH
Etsin Juutilaisia omasta sukututkimusohjelmastani - ja paljastui, että nämä ovatkin "Juthe"-nimen yhteydessä. Kun ensin ajattelin, että DNA-mätchit voisivat olla Jöns Juthen ja keskiaikaisen Hästesko-suvun jälkeläisiä, tuntui tämä liian kaukaa haetulta. Eräs esivanhempani näyttäisikin siten olleenkin Maria Laurintytär "Juutilainen", joka on voinut ehkä armollisen rippi-isänsäkin avustuksella muuttaa Juthe-nimensä Juutilaiseksi, kun eräs velikin on haudattu tällä nimellä, eivätkä tanskalaiset olleet kovin korkeassa kurssissa sen enempää 1600-luvun alussa kuin 1500-luvullakaan. ("Mowizsin" tekstit ovat edelleen aktuelleja, vaikka ne joiltain osin ovatkin hypoteettisia - en voi edes sanoin kuvata kiitollisuuttani, saati toisaalta sitä häpeää seuraten niihin perehtyneisyysdettättömyydestäni).

Erik Abrahaminpoika Kröger nai siis säätynsäkin mukaan Maria Larsdotter Juthen (Juutilainen). Tästä ja muutamista muista Krögereistä & Kauhasista näyttää siis muodostuvan aika vahva perusta yhteisille sekvensseille, kun sekä Kauhaset (ynnä Skopat ja Argillanderit) muodostavat yhteydet sekä Lars Mölkerinpoikaan että Lachmanneihin ja ilmeisesti myös alemmissakin polvissa taas Kauhasiin, joitten kaikkien esivanhempien ynnäämiseen eivät sormeni tunnu enää riittävän. Lisäksi "juutit" eli tanskalaiset tai Tanskan friisit ovat jo Mowitzinkin tietojen perusteella kopuloineet Hästesko-suvun "kantaisän", Porvoon Jöns Juthen jälkeläisten kanssa. Löytöpalkkioksi luvataan sanomattoman suuri löytämisen ilo selkä siihen liittyvä kiitollisuus: joillain Korhosten savolaisia sukuja tuntevilla täytyy olla vastauksia tähän kysymykseen.

Kun nyt tuli ohimennen esiin Erik Abrahaminpoika Krögerkin sieltä Hiltulanlahdelta, kaipaan kovasti samaan yhteyteen minulle selvittämättömän, avioituessaan "papitar"-tittelillä esiintyneen henkilön tietoja löytäneitten informaatiota siitä, että kuka on voinut olla Christer Nilsson Korhosen morsian noin v. 1645. Lapsia olivat m.m. Hans, Nils ja Anders.
PH