Sotilas Giedda

[Outika]

Etsin Anna Nilsdotter Kurckisen esivanhempia. Anna syntyi 13.3.1720 Nikkalassa sotilas Nils Mattson Gieddan (s. 1693) (Kurkinen) ja Brita Simonsdotterin (s. 1694)tyttäreksi. Vanhemmat avioituivat 1713. Samana vuonna Nils Gieddasta sanotaan näin: var han 1713 på Stockholms gallejor

Mitä tämä täsmälleen tarkoittaa, en ole osannut suomentaa luotettavasti. Löysin kuitenkin sotilaita, jotka myös olivat komennettuina Stockholmiin 1713. Lähes jokaisen kohdalla mainitaan, että oli lukutaitoinen.

Toinen joka komennettiin Stockholmiin 1713 oli korpraali Per Hindersson Drake (s. 1697) lähde: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/64525.html Kolmas sotilas oli Anders Andersson Frisk (s. 1689). Korpraali Anders Hansson Friskin poika. Neljäs jonka nopeasti löysin oli korpraali Lars Mårtensson (s. 1694), Per Thomasson Snäll, Anders Andersson Ruuth, Olov Andersson Stråhl, Nils Bryngelsson Sparrfält, Olof Simonsson Richter, Erik Hansson Limming (http://www2.foark.umu.se/samlingar/digitalt/dighand100/SE_FOARK_100_2_1.pdf



Lisäksi mietin sitä kuinka Nils Gieddan tyttären kummit tulivat Oulusta jos Nils asui Nikkalassa, olivatko nämä sotilasyhteydet sellaiset, että hän oli Oulussa arvostettu henkilö?
Anna Nilsdotter Gieddan syntymä 13.3.1720 Nikkala (Kiärsbäck) kirjattu Alatornion kirkonkirjoihin. Voidaanko tästä päätellä, että kummit olivat Oulun suunnalta pääasiassa: ensimmäisellä rivillä oleva Limingan kirkkoherra magister Christian Gislekors (kastoiko?) sekä hänen [voisiko lukea hustru?], rådman Zacris Bång ja vaimo, handelsman Nils Hansson, Zacris Bångs dotter Madlena Bong. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/syntyneet_1707-1739_ik210/31.htm


Kuka oli Nils Giedda? Isänsä oli luultavasti Mats Henriksson Kurckinen. Tyrnävältä löytyi eräs Matz Kurckinen, joka teki maakauppoja Hannu Krankan kanssa jo 1500-1600 lukujen taitteessa. Linkki keskusteluun: http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11915.html

[Outika]

Palaan vielä tähän Nils Gieddan taustaan:
Nils Gieddasta sanotaan näin: var han 1713 på Stockholms gallejorLöytyisikö sotilasasioihin perehtynyttä kertomaan mitä tuo vahvennettu teksti pitää sisällään.

Nils Giedda kiinnostaa koska tytär Annan syntymäpaikaksi on ilmoitettu Alatornio ja kummit ovat ilmeisesti kaikki Oulusta; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4939702 tieto aukeaman oikealla alhaalla. Eli tekstistä olen lukevinani: sotilas Nils Gieddan tytär Kjärsbäckissä - Limingan Björkön ..epäselvää.. magister Christian Gislekors kälynsä kanssa, raatimies Zacaris Bång ja vaimo, kauppias Nils Hansson, Zacaris Bångs ...tytär?...Madalena Bong.

Sukunimi tässä muodossaan on ollut käytössä ainakin vaasalaisella maanmittari Jonas Persson Geddalla / Gieddalla: http://www.nad.riksarkivet.se/?postid=Arkis+82f17712-a86e-44a8-b8eb-746e00f81391&s=TARKIS08_Balder

Mitä tulee tähän maanmittari Jonas Persson Geddaan/Gieddaan, hänen poikansa Andreas Gäddan tytär Katarina avioitui Augustinus Bångin kanssa. Tietojen todenperäisyyttä ei varmaankaan kaikilta osin ole tarkistettu, jo vuosiluvutkin aiheuttavat kysymyksiä??? Lisäksi tiedetään että Andreas toimi Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pataljoonansaarnaajana vuonna 1711 ja myöhemmin Maalahdessa kirkkoherrana. Tämä Gäddä-Gedda-Giedda / Bång sukujen yhteys on kuitenkin mielenkiintoinen ja toivoisin vihjeitä asian selvittämiseksi, jos joku olisi jo asiaa tutkinut.

[Minna K.]

Asiantuntijat saattavat olla kesäpurjehduksilla, mutta arvailen, että miehiä on komennettu tuolloin Tukholmaan laivaston vahvistukseksi. Laivojen tyyppejä näyttää olleen aikojen saatossa monenlaisia ja nimitysten merkitys on voinut ilmeisesti välillä muuttua. Jonkin sortin sota-aluksia "gallejor" joka tapauksessa varmaankin tarkoittaa. Tässä on Meriarkeologisen seuran listaamia laivatyyppejä:

http://www.meriarkeologinenseura.fi/laivatyypit.html

Annan kummeissa on ensin Limingan kirkkoherra puolisoineen (medh sin kiäresta). Kauppiaan nimi lienee Nils Isachson.

Terveisin
Minna K.

[Outika]

Kiitos tekstien tulkinta-avusta, niinhän siinä tosiaan lukee että Nils Isachsson ja pastorin vaimon mukanaolo oli myös kirjattu niin kauniisti, etten osannut sitä edes lukea...medh sin kiäresta...kun luin med sin svägerska..

Kirjassa Swedish Naval Administration, 1521–1721, Glete Jan, kerrotaan 1700 luvun alussa Ruotsissa nimenomaan näiden galley -sotalaivojen varustamisesta. Wikipediassa kerrotaan ”galley” -nimen tulevan keskiaikaisen Kreikan galea, galeos sanoista, mikä tarkoittaa pientä haita eli varmaankin ketterää ja hyvin uivaa laivaa? http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0c/Swedish_galley_%281715%29-rambade.jpg/220px-Swedish_galley_%281715%29-rambade.jpg
Tai mitä tarkoittikaan jos laiva liikkui miesvoimalla soutaen ja purjehtien. Kaleerilaivoja käytettiinkin Itämerellä, mutta tämän laivatyypin ja kaleerieskaaderin syrjäytti lopulta soutufregatti, mikä ei ollut enää niin ketterä soudettavaksi.

Vuosina 1710–1730 Umeån alueen sotilaita lähetettiin Nymyndeen ja muutamia heistä Tukholmaan kaleerieskaaderiin sekä Waxholmiin 1715. Lähde:http://www2.foark.umu.se/samlingar/digitalt/dighand100/SE_FOARK_100_2_1.pdf En tiedä mistä tämä tieto on peräisin, että Nils Giedda olisi ollut ko. laivalla vuonna 1713. Yksi ainoa Gedda (tosin upseeri, en löytänyt listaa sotilaista) löytyy Tukhoman matrikkelista, Gedda Peter (1661–1697): http://members.tripod.com/Bengt_Nilsson/Biografica/matrikelg.htm

Löysin yhden vuonna 1713 toimineen aluksen, nimeltään Bulinbruk / Bolingbroke. Alus ostettu ilmeisesti Englannista, 52 kanuunaa. Lähde:http://www.sjohistoriskasamfundet.se/fn/fn25-lag.pdf
Tämä laiva nähdään eri lähteessä ei käytössä olleena (ships-of-the –line; battleships): http://www2.historia.su.se/personal/jan_glete/Glete-SwedishWarshipList1521-1721.pdf

Mistähän mahtaisi löytää tietoja sotilaista, jotka ovat aluksilla palvelleet?

[Essimi]

Wikipedia kertoo kaleereista mm. näin:
Itämerellä Ruotsilla oli kaleereista koostunut saaristolaivasto. Viimeiset Itämeren kaleerit osallistuivat Suomen sotaan vuonna 1809. Itämerellä kaleerit syrjäytti soutufregatti: se oli kylläkin hitaampi ja kömpelömpi soudettava kuin kaleeri, mutta tulivoimaltaan ja purjehduskyvyltään parempi. Kaleerin syrjäytti purjealusten rakennustaidon ja asetekniikan kehitys. Kaleerissa oli vain muutama tykki edessä, kun purjelaivaan saattoi tykkiportin keksimisen jälkeen sijoittaa kymmeniä tykkejä.

[Minna K.]

Mistähän mahtaisi löytää tietoja sotilaista, jotka ovat aluksilla palvelleet?

Tornion seudun sotamiehet kuuluivat käsittääkseni Länsipohjan rykmenttiin, josta ei taida Suomen arkistoista irrota oikein mitään. Kyseisen rykmentin katselmuksia on digitoituna Ruotsin Riksarkivetin SVAR-tietokannassa. Myös laivaston rullia on SVARissa skannattuina - niistäkin voisi löytyä listoja komennuksella olevista. Minulla ei satu nyt olemaan svar-tunnuksia, jotta voisin vilkaista kuvatietokantaa.

Suomen arkistojen laivastoa koskevat mikrofilmatut ja SSHY:n tietokantaan skannatut asiakirjat alkavat vasta 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta, mutta onpa sinnekin väliin kuitenkin eksynyt vuosisadan alusta pari lappusta koskien prikanttiineja Göja ja Pollux.

Kiitos noista edellä olleista mielenkiintoisista laivalinkeistä!

Terv. Minna K.

[Juhani Mäkitalo]

Muutama huomautus: Nils Matson Gädda oli sotilas nr 8 Alatorniolla
Tornion komppaniassa. Gädda/Giädda on siis sotilasnimi eli erään
ruodun nimi Kärrbäckin eli Nikkalan kylässä. On aivan turhaa hakea
sukulaisia tällä nimellä muualta paitsi samasta perheestä
Hän palveli v. 1711 alkaen, 1712 sanotaan: har hemmans bruk står
hemma i landet, 2/1 1713: enda bonde står hemma i landet.
1715 katselmuksessa mainitaan kuinka karannut Umeåssa 18/9 1714
palannut itse 30/10 1714, 1719 palvelee ed. 34 år (s. siis n. 1685 ?)
1728 kats: utbytt sig nov. 1724 mot Mats Simonson fr Österbotten

Brita Simonsdr:in isä luult. ? Simon Johanson Kyöstäjän tilalta Säivin
kylältä, siellä ei yhtään Simon Simonsonia ole.

On turha kuvitella, että jonkun sotilaan lapsen kummiksi olisi tullut
kirkkoherraa ja raatimiestä Oulun seudulta.
Syy lienee yksinkertaisesti se että nämä kummit olivat sotaa paossa Ala-
tornion pappilassa, 1720 oli vielä taisteluja Oulun seudulla, rauha 1721.
Täällä oli paljon sotapakolaisia, osa jatkoi pitemmälle Ruotsiin, koska vihollinen liikkui täälläkin vielä 1717


Kurkinen on vanha tila Nikkalassa, ainakin oli olemassa jo 1600-luv alussa
turha hakea sukulaisia mistään Pohjanmaalta.

Tässäpä aineksia jatkotutkimuksiin - laivastostakaan ei mitään mainintaa
missään !
JM

[Juhani Mäkitalo]

Katselmus 1713 piti olla 2/11 - JM

[Juhani Mäkitalo]

Siellä kummeissa siis selvästi lukee Limingan kirkkoherra - vieraalla
kielellä ! JM

[Outika]

Hän palveli v. 1711 alkaen, 1712 sanotaan: har hemmans bruk står
hemma i landet, 2/1 1713: enda bonde står hemma i landet.
1715 katselmuksessa mainitaan kuinka karannut Umeåssa 18/9 1714
palannut itse 30/10 1714, 1719 palvelee ed. 34 år (s. siis n. 1685 ?)
1728 kats: utbytt sig nov. 1724 mot Mats Simonson fr ÖsterbottenEn tiedä mistä lähteestä yllä olevat tiedot löytyvät, mutta Matts Simonssonin s.n. 1711 tiedot olen löytänyt lähteestä: http://kotisivu.dnainternet.net/kariiiro/KUNINKAAN%20SOTUREITA.pdf Eri selvitysten mukaan Nils Mattsonin isä oli Matts Henriksson eikä Simonsson, joten onhan tällöin mahdollista, että Kurckisen tilalla olisi asunut muitakin kuin syntyperäisiä Kurckisia, jos nyt syntyperää mistään voi arvata keneltäkään kun sukunimi on vaihtunut aina muuttojen myötä tilalta toiselle.

1728 kats: utbytt sig nov. 1724 mot Mats Simonson fr Österbotten
Kuinka tämä tieto tulee ymmärtää? Tuliko palvelukseen Nis Mattsonin tilalle Mats Simonsson. Kuka hän oli jos edellinen oli Nils Mattson ja hänen isänsä Matts Henriksson??

Laivastossaolo täytyy kyseenalaistaa kunnes löytyy muutakin dokumenttia kuin eri sukututkimukset.

On harmillista kun lähteitä ei ilmoiteta....
Olen perustanut hypoteesini täysin mm. tämän linkin kertomaan (mm. han var 1713 på Stockholms gallejor) : http://hem.bredband.net/Ancestor/Krispinsson/001/02/664.htm ja sama tieto löytyy myös Birgitta Hansin sukuselvityksestä.

Melko kummallista jos syntyneen lapsen kummit olisivat joitakin tuntemattomia sotapakolaisia kaikki?????

[Juhani Mäkitalo]

Mitä, mitä ????
Minä käytän lähteenäni alkuperäisiä asiakirjoja ja niiden puuttuessa
digitoituja versioita näistä. Siis Länsipohjan rykmentin katselmus-
asiakirjoja. (lukutaitokin pitäisi olla ??), Ainakin pari kertaa mainitsin sanan
katselmus eli fiinimmin "general mönstrings rullor" - SVAR
Näytät itse käyttäväsi epämääräisiä netistä löytyviä selvityksiä,
joissa ei mitään lähteitä, ja perustat tietosi täysin näihin.

Seuraavaksi on linkki johonkin Rauman seudun sotilaisiin ????

Onko vaikeuksia ymmärtää mitä "utbytt sig" tarkoittaa ??

Ja koko sotalaitoksesta näyttää olevan hämärä käsitys ?
Eivät sotilas Gäddat ole sukua toisilleen, vaikka sama sukunimi
(=sotilasnimi), eivätkä kenellekään maanmittarille.
Siitä Mats Simonsonista ei tarvitse huolehtia, ei ole sukulainen, ei
edes vaimolle, siksi juuri mainitsin kotipaikankin
Kurkisesta voimme puhua ihan Kurkisena ilman c:tä täällä täysin
suomalaisella alueella.

Sotilaat tuskin olivat mitään arvostettuja henkilöitä, vaan lähem-
pänä pohjaa. Pienestä rahasta ja torppatilkusta joutuivat elämän-
tilanteensa (?) takia lähtemään tapattamaan itseään, harva palasi,
ainakaan sota-aikana.
Ei muuta kuin tutkimaan ja osoittamaan, että tällä vaatimattomalla
Matilla oli hienoja esi-isiä jossakin eli sukupuuta kultaamaan.

Näistä kummeista olen todennut esim. Alatorniolla, että maalaisten
lapsilla oli erittäin paljon kaupungin porvareita kummeina. Pitkään
matkaan maalta pappilaan ei varmasti moni viitsinyt lähteä kummiksi.
Porvarit seurustelivat varmasti pappilanväen kanssa ja olivat helposti
saatavissa kummeiksi kun ja jos olivat paikalla. Samoin saattoi esim.
kappalainen olla paikalla kun kirkkoherra kastoi, ehkä asuikin samassa
paikassa, ei tässä useinkaan ollut mistään sukulaisuudesta kysymys.
Sen verran tarkistin Mats Nilsonin syntymäaikaa henkikirjoista, että
Mats Kurkisella näkyy siellä poika ensim. kerran vasta 1710 ja isäntänä
poika 1711. Ilmeisesti oli valehdellut ikäänsä armeijassa

JM

[Outika]

En tosiaankaan ole kovin harjaantunut vielä henkikirjojen tai sotilasasiakirjojen käsittelijänä. Tekstien tulkintakin on vielä kovin hapuilevaa, mutta siitä huolimatta yritän kaikin keinoin etsiä pääasiassa omia esi-isiäni, en yhtään enempää.

Lähden liikkeelle selvittelyissäni siitä, että teen kartoituksen pääasiassa Internetin tiedostoista (sukututkimukset, artikkelit, kirkonkirjat...) ja katson olisiko asiakokonaisuus sen verran looginen, jota on hyvä lähteä tarkemmin tutkimaan. Tästä syystä olen nyt tehnyt olettamukseni mahdollisesta yhteydestä Giedda ja Bång -suvun välillä. Ei ole tarkoitukseni etsiä sen parempia tai huonompiakaan esi-isiä, heitä ei voi valita, eikä ole tarvetta ollutkaan. Tiedän sen verran ruotusotilaista että he tosiaan henkensä kaupalla yrittivät ylläpitää elintasoaan ja elättää perheitään ja tästä syystä pidän heitä jokaista erittäin suuressa arvossa. Ja...mikä hienointa, olemme suomalainen kansa ja meillä on oma, vaikkakin lyhyt historia suomalaisina kulttuureineen päivineen.

Itse pidän asialähteen suorasta linkittämisestä, josta lukija voi asian tarkistaa ilman suurempia epäilyjä siitä mistä tieto on lähtöisin. Johtuu ehkä omasta epävarmuudesta.

Sukututkimus on erittäin haastavaa sekä kiehtovaa ja tämä on juuri se mikä innostaa jatkamaan, huolimatta pienistä epäonnistumisista....

[Juhani Mäkitalo]

Ei ole mitään Gädda-sukua ainakaan Nikkalassa !

Nils Matson sai sotilasnime Gädda 1711 pestautuessaan sotilaaksi,
Kurkisen sukuahan hän oli.

Alatornion kirkkoherra 1706 - 25 oli Henrik Forbus s. 1674 Oulussa,
äiti Margareta Lithovia luullakseni Limingasta.

Limingan kirkkoherran 1716 - 29 Cristiern Gisselkorsin vaimo oli Brita Lithovius ilmeisesti Limingasta - siis sukulaisissa oltiin.

Zacharias Bångilla oli yhteydet samaan suuntaan esim. Iihin, saattoi
olla myös sukuyhteys tai tuttavuus Forbuksiin tai Lithoviuksiin

Nils Isakson, oliko hänellä nyt titteliä, saattoi olla esim. Torniosta
lähtöisin ollut kauppias Oulussa - Caliciuksia

Oikein hyvin sopii tämä porukka yhteen.

JM

[Outika]

Näin minäkin ymmärrän, että tämä porukka kyllä sopii kokonaisuutena yhteen, mutta en vieläkään ole valmis ymmärtämään sitä miksei syntyneellä lapsella ollut yhtään ainoaa sukulaista tai tuttavaa omasta tuttavapiiristä.

Silmäilin syntyneiden kastetietoja ko. ajalta, enkä löytänyt näitä kyseisiä henkilöitä muiden samoihin aikoihin syntyneiden kummeina. Yleensä lähes kaikilta löytyy ainakin yksi alueen merkkihenkilö kummien joukosta, mikä tukee kummeista tehtyjä selontekoja tuona aikana. Toisaalta Lars Björkmanin lapsen Christinan (s. 1.6.1720) kummit taasen olivat kaikki ns. parempaa väkeä? Olihan Lars Björkman (e. Chore) nimismies. Tämä on hyvin ymmärrettävä kokonaisuus. Myös 2.10.1719 syntyneellä Margaretalla on arvovaltainen kummijoukko, isänsä Anund Tornberg.

Pikaisella silmäyksellä ajankohta huomioiden kummit eivät olisi olleet täysin sattumanvaraisia pappilan vieraita. Tosin pikainen otokseni ei anna aiheitta yleistykseen enkä kiistä etteikö asia olisi voinut olla juuri mainitun kaltainen, eli Anna Gieddan kummit olivat täysin outoja sotapakolaisia pappilassa, tulivat kummeiksi kun sattuivat kastepäivänä olemaan paikalla. (lähde: Alatornio, syntyneet, 1707–1739.) Tämä kummiasia sukututkimuksessa kiinnostaa, voidaanko yleensäkään kummien tietoja käyttää tutkimuksessa asiaa edistävänä dokumenttina. Tutkimustietoa aiheesta en kovinkaan paljoa löytänyt. Tässähän olisi jollekin tutkimuksen paikka...tai jos on jo tehty, kuulen mielelläni tuloksista.

En tiedä kuinka paljon tuo epävarmuuden aika on vaikuttanut kummien valintaan ja onko tosiaan maaseudun kummivalinta ollut näin perin juurin välinpitämätöntä. Löysin muutaman tekstinpätkän kummeista:

Pekka Leimu, Kehdosta hautaan, Lyhyt katsaus eräisiin ihmiselämän merkkipäiviin talonpoikaiskulttuurin kaudella
Kummiksi voitiin valita ripillä käyneitä hyvämaineisia ihmisiä. Valinnassa oltiin hyvin tarkkoja, koska ajateltiin, että lapsi perii kummin ominaisuudet. Samasta syystä kummit valittiin yleensä omasta tai omaa ylemmästä säädystä mutta ei koskaan alemmasta. Usein kummit olivat vanhempien omista suvuista. Tavallisin kummien määrä lienee ollut 4-6, mutta 2 oli minimi, sillä molempien sukupuolien piti olla edustettuina. 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla kummien määrä pyrki lisääntymään, ja joskus heitä oli jopa 8-10. Kummien katsottiin olevan lapsen äidin ja isän sijaisia kasteessa, ja vanhempana aikana he kirkon käsityksen mukaan täten tulivat toistensa sukulaisiksi, eivätkä siksi voineet myöhemmin mennä naimisiin keskenään. Historioitsijat ja kansatieteilijät ovat tehneet kirkonkirjojen perusteella ns. kummikenttätutkimuksia, eli selvittäneet kummien määriä, sosiaaliryhmiä jne. eri aikoina eri puolilla Suomea. Näihin eroihin ei tässä yhteydessä kuitenkaan ole mahdollisuutta syventyä.

Suomen pappilat luvulla:III 1700- Talous ja rakennukset

Ylen tavallista oli, että pappi oli ollut naimisissa kahdesti tahi kolmesti ja että hän oli nainut edeltäjänsä lesken sekä siten sai tämänkin lapset elätettäväkseen. Sitäpaitsi oleskeli pappilassa köyhiä, viallisia tai muuten turvattomia sukulaisia, semminkin naisia isännän leivässä ja apuna taloustöissä. Eivätkä nämät pappilan elätit edes aina olleet talonväen sukua: riitti, että ne olivat tuttavien lapsia, joille pappilanväki oli ollut kummina, jolloin kummilupaus velvoitti pitämään turvattomista huolta. Ja jos joku säätyläinen, olletikin papiston jäsen, jäi iäkseen elatukseensa kykenemättömäksi, niin hänet ventovieraanakin otettiin monikuukautiseksi vieraaksi pappilaan, kunnes hän lähti vuorostansa koettelemaan naapuripappilainkin

Yle -uutiset, arkisto 12.12.2005
Uskonpuhdistus ei muuttanut kummeutta kuin hieman. Katolisella ajalla kaste tapahtui vielä kummien välityksellä. Luther kuitenkin uskoi lapsen uskon olevan riittävä kastevaiheessa, niinpä kummi oli paikalla vain kasteen todistajana ja rituaalin esirukoilijana. Kummin vastuu osallistua lapsen kasvatukseen kuitenkin säilyi. 1600-luvulla tuli tavaksi rajoittaa kummien määrää. Kirkko tuomitsi myös lasten kasteen viivyttelemisen sen takia, että vanhemmat etsivät yhä varakkaampia kummeja lapselleen. Niinpä vanhemmat alkoivat kutsua lapsensa kummeiksi lähisukulaisia tai saman ammattikunnan ylempiä jäseniä. Varsinkin talonpojat ja porvarit yrittivät kuitenkin yhä saada lapsiensa kummeiksi ylemmän säädyn väkeä. Kummien tehtävä oli viedä lapsi kasteelle, ei vanhempien. 1700-luvulla kummien merkitys laski, sillä kummien ei enää oletettu olevan niitä henkilöitä, jotka konkreettisesti vievän lapsen kirkkoon kastettavaksi. Kotikaste yleistyi ja kummiuteen liittyvät merkitykset tulivat yhä enemmän riippuvaiseksi siitä, missä sukupiirissä ja alueella lapsi oli syntynyt.

Nils Matson sai sotilasnime Gädda 1711 pestautuessaan sotilaaksi,
Kurkisen sukuahan hän oli.
Mistä löytäisin tämän tiedon tai vihjeen siitä.

[Juhani Mäkitalo]

Ihmettelet kummeja ja miksi.... Elettiin Ruotsi/Suomen pahinta ja
vaikeinta aikaa ehkä koskaan, tai oli eletty, eikä 1720 ollut vielä
palattu läheskään normaaliin tilanteeseen. Maaherra oli keväällä 1719
antanut käskyn paossaoleville torniolaisille, että on palattava kaupunkiin ja
normaali elämä saatava käyntiin. Syksyllä 1719 todettiin, että
vain muutama oli palannut. Viimeiset palailivat 1722, jotkut vielä
sen jälkeenkin (Tornion historia)
Ei ollut edes niitä sukulaisia kummeiksi, monet kuolleet, muut ympäri
Lappia tai kaukana Ruotsissa.
Mietihän tätä, että jos oli sukulaisia Oulun seudulla, miten sinne saatiin
tieto ja kuinka sieltä olisi yhtäkkiä epävarmana aikana päästy n. 150 km
päähän. Lapsi oli kastettava 8. päivänä, tavallisesti tapahtui 1-3 pv
kuluessa.
Nämä Annan kummit 1720 oli täysin satunnainen porukka Oulun seudulta,
jotka ilmeisesti Gisselkorsin mukana sattuivat tulemaan Alatornion pappi-
laan juuri tuona päivänä, heitä ei näy missään ennen sitä, eikä sen jälkeen,
saattoivat tietysti viipyäkin, mutta eivät satu näkymään, ehkä palaamassa
Ruotsista niinkuin moni muu
1721 kummina kaup. Humpe Oulusta (pakolaisia ?) ynnä nikkalalaisia,
1723 useita sotilaita, 1726 alkaa sitten olla normaalisti omasta ja naapuri-
kylästä Vuonosta kummeja.
En oikein ymmärrä mitä vihjettä tarvitset sotilas Gäddan syntyperästä,
hän näkyy isänsä Mats Hinderson Kurkisen, jolla henkirjassa poika 1710,
jälkeen isäntänä 1711, siis ennen pestautumista, sotilashan on henkirahasta vapaa, eli aviossaolevan sotilaan tilanhaltijana on vaimo,
eli tässä tapauksessa vaimo Brita alk 1714. Nils Gädda kuolee 1728, seur.
isäntä 1729 Olof Olofson Mustaparta samasta kylästä, Britan II puoliso.
Aivan menee kaikki normaalisti ilman ihmetyksen aiheita.

(Voithan sukuhistoriaasi tietysti lisätä "perimätiedon", kuinka 3 itäisen maan viisasta miestä näkivät läntisellä taivaalla kirkkaan tähden ja lähtivät sitä seuraamaan ja tulivat Nikkalaan ja jne)

JM

[Outika]

Näin minä tässä tämän keskustelun perusteella ounastelinkin, että sekasortoinen tila näkyi joka paikassa, jopa kirkollisissa toimituksissa (kummit).
Tämä selitys on asiallinen ja ymmärrettävissä, kiitän siitä.

Jos kuitenkaan en niitä tietäjiä kaipaa perimätietoihin vaan pysyn aivan siinä todellisuudessa kuin se on ollut, mikäli se ylipäätään näin jälkikäteen on mahdollista selvittää. Löydänköhän noita Nikkalan henkikirjoja Suomen digitoidusta aineistosta vai pitäneekö hankkia lukuoikeutta naapurimaan arkistoihin?? Aivan vain kiinnostuksesta kysyn tiedetäänkö Nils Mattson Giedda-Kurkisen isän Mattsin (Henriksson?) vanhemmista ja tulosuunnasta?

[Outika]

Löytyiköhän Kiärsbäckin paikan nimellä Länsi-Pohjan henkikirjoista Mattz Kurkinen vuodelta 1701: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12177&pnum=66
ja olisiko tässä 1699 Mattz Hinderson: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12176&pnum=40

[Juhani Mäkitalo]

Sieltähän niitä löytyy. V. 1701 luettelo ei ole henkikirja vaan maakirja,
siellä eivät ole asiat aina ajan tasalla. Sukututkija katsoo nimenomaan
henkikirjoa, jotka laaditaan vuosittain. Niinkuin näkyy Matti on leski
ja kun Matti myös luultavasti kuolee pojan tullessa isännäksi ja on
vain yksi poika, ei sen lapsille omasta perheestä kummeja löydy.
Kurkiseen tulee vävy Hans Johanson n. 1655, ei sitä mistään näe
mistä tulee, vaatisi laajaa käräjäpöytäkirjojen lukemista, että voisi
selvitä. Henkikirjojen seuraaminen on aina enemmän tai vähemmän
arvaamista. Hansia seuraa Mats Hanson n. 1690 ja edelleen Mats
Hinderson 1699, ei ole osoitetta perässä mistä tulee. Sukututkimus
alkaa siitä kun kirkonkirjat loppuu, kun on hankittu vanhojen käsialo-
jen lukutaito aletaan käymään läpi tuomiokirjoja, ehkä 400 s. / per vuosi
niitä keskimäärin on isossa pitäjässä.
"Oulun sukututkijaan 1994/1 olen laatinut luetteloa pakolaisista, joita
tuli tännepäin Pohjanmaalta ja edelleen Ruotsiin. Siinä luettelossa on
mm. Zachris Bång Oulusta, jolle syntyy tytär Elisabet 9/1 1720 Nederluleå,
täällä oltiin siis muusta syystä kuin tuntemattoman sotilaan lasta kastamassa. Vai uskommeko sen tähden johdatukseen ?

JM

[Outika]

En ole vielä onnistunut löytämään henkikirjaa, josta ko. tietoja voisi etsiä. Onko digitoituna jossakin?

[JHissa]

En ole vielä onnistunut löytämään henkikirjaa, josta ko. tietoja voisi etsiä. Onko digitoituna jossakin?
Vuoden 1701 henkikirja löytyy saman kirjan sivu 227
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12177&pnum=185
ja sieltä alimmaisena Nils Jönßon, jolla vaimo. Sivulta 228 löytyy taas Matz Hinderßon, jolla vaimo ja tytär.

[Juhani Mäkitalo]

Mitkähän tiedot ja luettelot on hukassa ?? Olen tärkeimmät
tiedot luetellut jo tässä edellä, en viitsi niitä ruveta linkittämään.
Henkikirjoja (pitää tietysti tuntea mikä on henkikirja) on SSHY:n
lisäksi myös SVAR:in sivuilla.
Mitähän Nils Jönson (Pentheikillä) on tekemistä tässä tarinassa, sellaisenkin
JHISSA mainitsi.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Nikkalan historiaa http://www.upptacksverigeshistoria.se/sok-besoksmal/visa/351/
Täällä ne on jonkun esi-isät kulkeneet.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Kun katsoo liitteeni karttaa (ehkä hybridinä selvin) on jokisuulla,
siis Keräsjoen eli Kärrbäckin, Nikkalanlahti ja siitä seuraav lahti
itäänpäin eli oikealle Kurkisenlahti/Kurkisviken ja tila on sijainnut
lahdenpohjukassa.

JM

[Outika]

Kiitos näistä kaikista tiedoista. Linkistä löysin yllättävästi Henrich Parfwiaisen Nikkalasta, joka myös kiinnostaa. Huomaan, että olen hieman malttamaton etsinnöissä, aikaa kun on aina liian vähän.

[Juhani Mäkitalo]

Parviaisen tila sijaitsee (sijaitsi) n. 10 km E-4 tieltä pohjoiseen Keräsjoki-
vartta. Paikka ja kylä taitaa olla nykyisin Keräsjoen nimellä. Kärrbäckin
eteläosa E-4 tien eteläpuolella ja lähempänä merenrantaa on Nikkala-
nimisenä. Onhan siinä linkissä olevassa kartassa tiekin pohjoiseenpäin jokivartta Keräsjokivägen.

JM