Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Isokyrön Lehmäjoen Karhu(la): Mistä Matti tuli?
Jaakontytär
12.05.13, 17:40
Karhulassa on 1755-1771 isäntä Matti Matinpoika ja äitinsä Maria Erkintytär merkitty tulleiksi paikasta, joka minun silmiini näyttää olevan Witala:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8957&pnum=127
Mikä tämä "Witala" lienee ja millä paikkakunnalla? Vai onko se Witasa(ari)?
Katsoin Viitasaarenkin syntyneitä, mutta en meinaa saada niistä selvää.
En löytänyt Mattia äiteineen Isokyrön edellisistä rippikirjoista. Isokyrön syntyneiden luettelossa on aukko alkaen 1723... Ilmeisesti Matti ei siis ollut alunperin Karhun poikia, vaan tuli sitä isännöimään jostakin muualta? Vaimo Maria Erkintytär s. 1714 on joidenkin nettilähteiden mukaan syntyisin Isonkyrön Heikkolasta, mutta syntyneiden luetteloita ei ole saatavilla ennen vuotta 1718. Jos Matti ei ollut syntyisin Karhusta eikä tullut sinne vävyksi, miten hän lienee päätynyt sen isännäksi?
Kaikki vinkit taas tervetulleita, kiitos! :)
Ylistaron Kaukolassa oli tuohon aikaan Witalan eli Viitalan talo. Varhaisissa lehmäjokisissa on paljon Ylistarosta tulleita.
Jaakontytär
13.05.13, 22:04
Kiitos Marjapuu! :)
Yritin tavailla Ylistaron syntyneitä, mutta lukutaitoni ei riittänyt joten jouduin turvautumaan Hiskiin. Sieltä löytyisi vuodelle 1723 kaksi Matti Matinpoikaa, toinen Muurimäestä ja toinen Topparlasta. Kaukolassa (ja siten ehkä Viitalassa?) syntyi Matti Matinpoika jo vuonna 1720. Onkohan tuohon aiemmin linkittämääni rippikirjaan tullut väärä syntymävuosi - tuskin Viitala olisi siihen vahingossa eksynyt?
Sekin mietityttää, olenko tuosta rippikirjasta tulkinnut väärin perustein, että Maria Ers.dr (s. 1689) olisi Matin äiti. Tulopaikkana on molemmilla Viitala, ja Marian edessä kirjaimet H.M. Hiskin mukaan yhdenkään 1720-1725 Ylistarossa syntyneen Matin äiti ei ollut Maria Erkintytär.
Nyt siis joko talonnimi, äidinnimi tai synnyinvuosi ei täsmää...Tuntuu siltä että tähän olisi joku ilmeinen ratkaisu, mutta en vain näe sitä. Olisiko jollakulla vielä vinkkiä?
-----------
Löysin nyt vanhat muistiinpanoni, joiden mukaan Matti Matinpoika olisikin kotoisin Pihlajaveden Viitajärveltä. Lähdettä en tietenkään ole merkinnyt :mad: mutta ainakaan se ei ole kirkonkirjat, ne olisin kyllä merkinnyt jo tutkimusten alkuaikojen "kiireessä". Vuoteen 1780 asti Pihlajavesi on ilmeisesti ollut osa Keuruuta, mutta Keuruun syntyneiden luettelot alkavast vasta vuodesta 1730. Pyydän lisävalaistusta asiaan, jos suinkin mahdollista, ennen kuin ryhdyn lukemaan Keuruun rippikirjoja - jos Matti on sittenkin Ylistarosta? En löytänyt Ylistaron varhaisista rippikirjoista Viitalaa.
Samassa rippikirjassa Berttulan sivulla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6644104) on Johan Mattsson syntynyt 1719 ja aivan samanlainen Witala tai Witasa.
HISKIn Isokyrön vihityt ilmoittaa hänen olevan Viitasaarelta.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4hf15i?fi+0125+vihityt+308) 28.1.1739 Wijtasaari Johannes Matzson Änck. Maria Jacobsd:r Lembola
Alkuperäisessäkin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6655626) lukee selvästi WijtaSari. Tämä tukee alussa esitettyä vaihtoehtoa Viitasaari.
Ja kyllä H.m. tarkoittaa, että Maria Ersdr on H:lla merkityn eli Matts Mattsonin äiti.
Arno
Tutkailin näitä lisää eilen, mutta en tullut kiireessä merkinneeksi rippikirjojen sivunumeroita ylös. Joka tapauksessa Matti Matinpoika äiteineen löytyy myös Isokyrön 1736-1754 ja 1772- rippikirjoista Karhulassa. Erään rippikirjamerkinnän mukaan syntymäpaikka näyttää olevan selvemmin Witasari. Kehottaisin tutkimaan tarkemmin näitä muitakin rippikirjamerkintöjä. On myös otettava huomioon vaihtoehto, että Matin äiti onkin Liisa Matintytär.
Rippikirjoihin merkitty äiti myöhäisinä vuosina ei välttämättä olekaan biologinen äiti, vaan kasvatusäiti. Äiti on saattanut kuolla varhain, jolloin isä on ottanut uuden vaimon. Rippikirjamerkinnät eivät aina erottele näitä oikeita ja kasvatusäitejä.
Lisäksi Matin vaimo Maria Erkintytär näyttääkin syntyneen 1724, ei 1714. Sinä vuonna Isokyrön Heikkolassa on syntynyt yksi Maria Erkintytär. Myös kuoliniästä laskettu syntymävuosi viittaa vuoteen 1724. 1724 syntyneen Marian äiti oli Brita Mikontytär, ei siis täsmää kumpaankaan vanhaan emäntään 1755-1771 rippikirjassa.
Isonkyrön Lehmäjoella on myös talo nimeltä Witaluoma. Ja Kuortaneella on Wiitasaaren talo. Viitaloita näyttää olevan kaikissa Isokyröä ympäröivissä pitäjissä.
Kenen poika mahtaa olla 1755-1771 rippikirjan Jaakko Juhonpoika s. 1741? Muilla lapsilla on patronyyminä Matinpoika/tytär.
Ja missä on Matin ja Marian vihkimerkintä? 1844 Isokyrössä avioituu Matti Matinpoika (pappilasta) ja leski Maria Erkintytär Isokyrön Karhulasta. Kuka siis oli Marian ensimmäinen mies? Onko Jaakko I avioliitosta?
Samassa rippikirjassa Berttulan sivulla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6644104) on Johan Mattsson syntynyt 1719 ja aivan
samanlainen Witala tai Witasa.
HISKIn Isokyrön vihityt ilmoittaa hänen
olevan Viitasaarelta.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4hf15i?fi+0125+vihityt+308) 28.1.1739 Wijtasaari Johannes Matzson Änck. Maria
Jacobsd:r Lembola
Alkuperäisessäkin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6655626) lukee selvästi WijtaSari. Tämä tukee
alussa esitettyä vaihtoehtoa Viitasaari.
Tässä tapauksessa Johannes Matzson oli Viitasaaren Vuoskoskelta, joka on nykyistä Kannonkoskea. Matti Lund selvitti tämän minulle, vaikka Hiskistä ei Juho Matinpoikaa löytynytkään Viitasaarelta syntyneiden joukosta. Oli päässyt tulokseen Juhon sisaren Kaarinan kautta. Kaarina oli piikana Perttulassa veljensä luona ennen naimisiinmenoaan.
Olisiko Viitasaarelta ollut tuolloin suurikin muuttovirta Isokyröön?
Terveisin Antti
Tässä Karhulan Matti Matinpoika 1772-1789 rippikirjassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/isokyro/rippikirja_1772-1789_uk9/132.htm
Vitasari näkyy lukevan pienellä syntymävuoden perässä.
Isoonkyröön on jo 1700-luvulla tullut uudisasukkaita kauempaakin, senhän näkee jo rippikirjoja selaillessa.
Esimerkiksi oma esi-isäni, Talsolan Erkki Matinpoika (Tuhonen) tuli Ruovedeltä.
Löysin lisää Viitasarelta tulleita: 1755-1771 rippikirjassa kuva 163, Sippolassa Maria Matintytär s. 1727. Olisiko tässä
jokin kuvio? Näillä kun kaikilla (Juho s. 1719, Matti s. 1724, Maria s. 1727) on patronyyminä Matinpoika/tytär.
Jaakontytär
15.05.13, 00:11
Kiitokset kaikille asiaa selvitelleille. Hienoa että Maria-vaimon henkilöllisyys ja syntymävuosi ovat varmistuneet :) Kiitos Marjapuu!
Löysin äsken itsekin tuon Matin ja Marian vihkitiedon (1744), hetken kummastelun jälkeen kunnes tajusin ettei tuon ajan vihkitietoja Isostakyröstä ole vielä digitoitu, vaikka mikrofilmit ovatkin olemassa.
Marian 1. avio: Hiskin mukaan pig Maria Ericsdr (äro i Storkyro m.k. förel. men i Laihela vigde) on mennyt naimisiin v. 1742 Philip Michelssonin kanssa, Laihela sokn Sorfvari g. Marian lähtöpaikkana oli Storby, Eilos. En tiedä onko tämä sama Maria - luulisi että Heikkola mainittaisiin kotipaikkana. Ehkä hän oli ollut piikomassa Eiloksessa? Mutta jos tämä on sama Maria, v. 1741 syntynyt Jaakko ei voisi olla tästä liitosta peräisin.
Matin ja Marian vihki-ilmoituksessa tosiaan sanotaan Matin olevan pappilasta. Vuosina 1741-1747 pappilassa näkyy renkinä kaksikin Matti Matinpoikaa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8956&pnum=138
Rippikirjassa 1736-1754 Matin äitinä on Lisa Matsdr. Myöhemmässä kirjassa 1755-1771 hänet on yliviivattu, synnyinvuosi merkitty 1680, kuollut Isossakyrössä "27.2.1764 Carhula Gl. matm, änka Lisa Matts:dr, åld.brkl, 81 v".
Hetken jo mietin, että rippikirjoissa 1736-1754 ja 1755-1771 näkyvä Maria Erkintytär (s. 1689, k. 1762 Carhula inh. Maria Ericsdr, bröstsj., 65 v." olisi Matin vaimon, Marian äiti, mutta kuten Marjapuu toteaa, Marian äiti olikin Riitta Mikontytär. Ehkä tämä Maria oli talossa asuva itsellinen, mutta mielenkiintoisesti merkitty rippikirjoissa tiiviiseen yhteyteen perheen kanssa.
Vuosien 1736-1754 rippikirjan alkupuolen merkinnöistä en löydä Liisa Matintytärtä Karhulasta, mutta ehkä en vaan osaa tarpeeksi hyvin lukea "sotkua": http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8956&pnum=60
Viitasaaren syntyneistä en myöskään saa selvää, mutta Hiski löytää vuodelle 1723 kaksi Matti Matinpoikaa:
*6.7.1723 12.7.1723 Colima: Matts Anders. Pasanen Walborg Ericksd:r Turpein - Matthias
*22.7.1723 28.7.1723 Aroniemi: Matts Cumbulainen Brijta Larsd:r Caupitar - Matthias
...Eikä kummankaan Matin äiti ole Liisa Matintytär. Tutkin myös Viitasaaren kuolleita Hiskin avulla, eikä kumpaakaan yo. äitiehdokkaista näy kuolleiden joukossa Matin nuoruusvuosina, mikä selittäisi kasvattiäitiin turvautumisen. Kun syntymävuoden laittaa haarukkaan 1720-1725, löytyy Viitasaarelta 7 Matti Matinpoikaa, mutta eipä se auta erottamaan oikeaa joukosta. (Mietin että Isonkyrön kirjoihin olisi ehkä lipsahtanut väärä vuosi.)
Harmillista että muuttotietoja Viitasaaresta Isoonkyröön ei ole noin varhaiselta ajalta, niistä olisi voinut selvittää kumpi Matti on kyseessä. Nyt se taitaa jäädä arvailun varaan, kun Isonkyrön rippikirjoissa on vain vuosiluku.
On tämä nyt mystistä. Onko enää mitään keinoa selvittää kumpi yo. Mateista on oikea?
Marian 1. avio: Hiskin mukaan pig Maria Ericsdr (äro i Storkyro m.k. förel. men i Laihela vigde) on mennyt naimisiin v. 1742 Philip Michelssonin kanssa, Laihela sokn Sorfvari g. Marian lähtöpaikkana oli Storby, Eilos. En tiedä onko tämä sama Maria - luulisi että Heikkola mainittaisiin kotipaikkana. Ehkä hän oli ollut piikomassa Eiloksessa? Mutta jos tämä on sama Maria, v. 1741 syntynyt Jaakko ei voisi olla tästä liitosta peräisin.
Luulenpa, että tämä ei mene oikein. Maria Erkintytär avioitui 17.6.1738 Johan Bertilssonin kanssa. Vihkitietoihin kummallekaan ei ole merkitty asuinpaikkaa eikä ns. sukunimeä.
Johannes Bertil(sson) Karhu ja Maria Erkintytär saavat Lehmäjoen Karhulassa kaksi poikaa, Bertil s. 4.1.1740 ja Jacob s. 27.4.1741. Tuo Jacob on mitä ilmeisimmin rippikirjaan merkitty Jacob Johansson s. 1741.
Johan Karhu Lehmäjoen Karhulasta kuolee 30.9.1743 31 v, 7 kk vanhana. Tämä sopii siihen, että hänen leskensä Maria Erkintytär Lehmäjoen Karhulasta avioituu Matti Matinpojan kanssa 1844. Matti Matinpoika on siis tullut Karhulaan vävyksi, mutta ei hänen vaimonsakaan ehkä ollut Karhulan omia tyttöjä, vaan avioitunut sinne. Toinen Karhulan rippikirjaan merkityistä vanhoista emännistä voi olla Marian miesvainajan Johan Bertilssonin äiti, ja toinen vanhaemäntä Marian kasvatusäiti. Kumpikaan ei täten olisi Matti Matinpojan äiti.
Maria Erkintytär ei ehkä sittenkään ole Heikkolan v. 1724 syntynyt Maria, koska vuonna 1738 hän olisi ollut vasta 14-vuotias, turhan nuori avioitumaan.
Jaakontytär
15.05.13, 14:11
Kiitos taas Marjapuulle!
Tuntuu siltä että on palattu lähtökuoppiin. Keskustelussa on pystytty sulkemaan vaihtoehtoja pois, mutta Matin tai hänen vaimonsa alkuperä ei ole ratkennut.
Huomasin nyt että Eteläpohjalaiset Juuret -lehden nettisivujen kautta voi jättää tutkimuspyynnön. Taidan kokeilla sitä seuraavaksi, jospa jollakin juuri Lehmäjoen alueeseen perehtyneellä tutkijalla olisi asiasta uutta näkemystä.
Jaakontytär
29.05.13, 10:31
Palaan tähän aiheeseen sen verran, että E-P Juurien tutkijallakaan ei ollut vastausta Matin alkuperään. Jätän tämän mysteerin nyt rauhaan, koska jos kokeneet tutkijat sen paremmin tällä foorumilla kuin tuolla tutkija-avussakaan eivät tähän löydä vastausta, se jäänee ratkaisematta.
Kysyn kuitenkin tässä samassa ketjussa vielä vinkkiä Matin vaimon, Maria Erkintyttären syntyperästä.
Matin ja Marian vihkipäivä oli siis 7.10.1744, ja Maria lienee syntynyt 1724 (vai 1714?). Aiemmin tässä ketjussa rodettiin, että hän ei voi olla Heikkolan Maria Erkintytär.
Luulen Marian näkyvän tässä, Lehmäjoen Karhulassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8955&pnum=54
Mitä tarkoittaa nimen edessä lukeva flicka? Ei siis tytär eikä piika - oliko Maria kasvattitytär? Onkohan silloin mitään keinoa selvittää hänen vanhempiaan? Isonkyrön syntyneiden tiedot alkavat vasta vuodesta 1718. Näinköhän jäävät sekä Matti että Maria lapsuudenkotia vaille...
Luulen Marian näkyvän tässä, Lehmäjoen Karhulassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8955&pnum=54
Mitä tarkoittaa nimen edessä lukeva flicka?
Mielestäni siinä voisi lukea myös Ibid: eli ibidem (lat.) joka tarkoittaa samaa (kuin edellä). Siis piika, koska yläpuolella oleva on merkitty piiaksi. Auttaako mitään tieto, että Marian merkinnät näyttävät alkavan vuodesta 1731? Siitä voisi päätellä, että hän on ilmestynyt Karhulaan vasta tuona vuonna eikä ole siis syntynyt siellä. Se vahvistaisi myös sen, että hän on syntynyt vuonna 1714, koska 1731 hän olisi ollut sopivan ikäinen piiaksi, 17-vuotias.
Isokyrön esiäitien tutkimisessa on rajansa, kun 1700-luvun alun rippikirjoihin ei ole merkitty tarkkoja syntymäaikoja. Olen itsekin joutunut hyväksymään sen, että en tule koskaan löytämään Isokyrössä vuonna 1710 syntynyttä maternaalisen äitilinjani päässä olevan esiäitini Kaisa Simontytär Ryövärin vanhempia enkä tarkkaa syntymäpäivää.
Mielestäni siinä voisi lukea myös Ibid: eli ibidem (lat.) joka tarkoittaa samaa (kuin edellä). Siis piika, koska yläpuolella oleva on merkitty piiaksi. Auttaako mitään, että Marian merkinnät alkavat vuodesta 1731? Siitä voisi päätellä, että hän on ilmestynyt Karhulaan vasta tuona vuonna.
Isokyrön esiäitien tutkimisessa on rajansa, kun 1700-luvun alun rippikirjoihin ei ole merkitty tarkkoja syntymäaikoja. Olen itsekin joutunut hyväksymään sen, että en tule koskaan löytämään Isokyrössä vuonna 1710 syntynyttä maternaalisen äitilinjani päässä olevan esiäitini Kaisa Simontytär Ryövärin vanhempia enkä tarkkaa syntymäpäivää.
Tässä sivu digitaaliarkiston puolelta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485726
Tässä sivu digitaaliarkiston puolelta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485726
Juuri näin, siinä selvästi lukee Ibid: Maria Erichs dr.
Kimmo Kemppainen
29.05.13, 16:09
Ei lue. Kyllä siinä Flick: lukee. Tämän voi vahvistaa vertaamalla seuraavalla aukeamalla olevaan Flickan Anna Caspersdotter'iin. Mikä on kuitenkin olennaisempaa, on se, että Maria Erichsdotterin kanssa mainitaan Syst: Sussanna Erichsdotter, siis sisko.
Ibidem ei itse asiassa ollenkaan tarkoita 'samaa'. Se tarkoittaa 'samassa paikassa': ibidem = eodem loco.
Kimmo Kemppainen
Juuri näin, siinä selvästi lukee Ibid: Maria Erichs dr.
Ei lue. Kyllä siinä Flick: lukee. Tämän voi vahvistaa vertaamalla seuraavalla aukeamalla olevaan Flickan Anna Caspersdotter'iin. Mikä on kuitenkin olennaisempaa, on se, että Maria Erichsdotterin kanssa mainitaan Syst: Sussanna Erichsdotter, siis sisko.
Ibidem ei itse asiassa ollenkaan tarkoita 'samaa'. Se tarkoittaa 'samassa paikassa': ibidem = eodem loco.
Kimmo Kemppainen
dotter Susanna Erikintytär mainitaan Karhulassa vielä 1747
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6643881
vaikka hän näyttää menneen 22.6.1746 naimisiin Sepänmaan Matts Andersinpojan kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6643883
Oliko edellinen emäntä Liisa Matintytär (k. 27.2.1764, ikä 81 v) aikaisemmin avioliitossa Erikin kanssa, sillä myöskin Marialla on maininta dotter vuosien 1734-40 rippikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6643707
Matti Lund
29.05.13, 18:35
Hei,
Ei vanhaa emäntää Liisa Matintytärtä Lehmäjoen Karhun talossa tarvitse enempää arvuutella.
Matti Matinpoika Karhu solmi ½ manttaalin Lehmäjoen Karhun taloa koskevan lunastussopimuksen lankonsa Matti Antinpoika Sepänmaan kanssa 26.9.1750.
Tämä sopimus ilmoitettiin talvikäräjäjillä 1751.
Hän lunasti lankonsa ulos 200 taalarilla kr.
Oli myös toinen lanko Filpus Martinpoika, joka oli merimies ja ulkomailla. Sopimukseen laitettiin ehto, että jos Filpuksesta ei ole kuulunut mitään neljään vuoteen, nostetaan lunastussummaa 100 taaarilla kr.
Näiden sopimusten vahvistamista anottiin Isonkyrön käräjillä 14.11.1754.
Vahvistusta varten oli vanha emäntä Liisa Matintytär antanut laatia vakuutustodistuksen 12.11.1754, joka luettiin julki käräjille anomuksen yhteydessä.
Siinä Liisa ilmoitti olevansa noin 80 vuotta vanha ja Karhun talon perintömies. Hän valitti liikuntakyvyttömyyttään, jonka takia ei ollut enää 10 vuoteen liikkunut asuntonsa ulkopuolella
Omasta mielestään Liisa oli siis syntynyt vähän aikaisemmin kuin 1680, joka on merkitty ikäkirjaan hänen syntymävuodekseen.
Erkintyttäret olivat siis Liisan tyttäriä kuten Johannes oikein arvelikin.
(Asiakirja löytyy mf UK1318:sta, s. 419-420.)
terv Matti Lund
Jaakontytär
29.05.13, 23:15
Kiitos kaikille vastanneille. En ole varma tulkitsinko Matti Lundin viestiä oikein - jos Liisa Matintytär sanoi olevansa Karhun talon perintömies, voidaan siis olettaa hänen olleen omaa sukuaan Karhusta kotoisin, ja että 1. miehensä Erkki oli tullut taloon vävyksi? Vai tarkoittaako tämä vain että hän oli jäänyt Karhun emännäksi toisenkin miehensä kuoltua?
Nyt kun vielä löytyisi mokoma Erkki, jonka paikalla tässä 1727 rippikirjassa on Martti. Rippikirjoissa ei pääse enää taaksepäin, ja KA:ssa on vihittyjäkin vasta vuodesta 1723 eli liian myöhään, jos oletetaan Maria Erkintyttären syntyneen 1714.
Ja edelleen mietityttää tuo "flick", jos siinä nyt niin lukee. Jos Maria Erkintytär oli Liisa Matintytär Karhun lapsi, miksi tuossa ei lue dotter kuten kirkonkirjoissa yleensä - siksikö vain ettei hän ollut tuolloisen isännän, Martin tytär? (Yleensä vastaavissa tapauksissa on lukenut "från förra gifte" tms.) Tällä hetkellä sukuohjelmassani tämä porukka on Karhuja (esim. Mariasta seuraavan polven edustaja Simo Matinpoika Karhu joka meni naimisiin esiäitini Sohvi Mikintytär Turjan kanssa 1776-1777 vaihteessa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9904&pnum=7). Voinko nyt olettaa että Marialla oli oikea sukuyhteys Karhun taloon, vaikka onkin "flick"?
Edelleen vähän eksynein terveisin Jaakontytär :oo:
Matti Lund
30.05.13, 00:42
Kiitos kaikille vastanneille. En ole varma tulkitsinko Matti Lundin viestiä oikein - jos Liisa Matintytär sanoi olevansa Karhun talon perintömies, voidaan siis olettaa hänen olleen omaa sukuaan Karhusta kotoisin, ja että 1. miehensä Erkki oli tullut taloon vävyksi? Vai tarkoittaako tämä vain että hän oli jäänyt Karhun emännäksi toisenkin miehensä kuoltua?
Nyt kun vielä löytyisi mokoma Erkki, jonka paikalla tässä 1727 rippikirjassa on Martti. Rippikirjoissa ei pääse enää taaksepäin, ja KA:ssa on vihittyjäkin vasta vuodesta 1723 eli liian myöhään, jos oletetaan Maria Erkintyttären syntyneen 1714.
Ja edelleen mietityttää tuo "flick", jos siinä nyt niin lukee. Jos Maria Erkintytär oli Liisa Matintytär Karhun lapsi, miksi tuossa ei lue dotter kuten kirkonkirjoissa yleensä - siksikö vain ettei hän ollut tuolloisen isännän, Martin tytär? (Yleensä vastaavissa tapauksissa on lukenut "från förra gifte" tms.) Tällä hetkellä sukuohjelmassani tämä porukka on Karhuja (esim. Mariasta seuraavan polven edustaja Simo Matinpoika Karhu joka meni naimisiin esiäitini Sohvi Mikintytär Turjan kanssa 1776-1777 vaihteessa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9904&pnum=7). Voinko nyt olettaa että Marialla oli oikea sukuyhteys Karhun taloon, vaikka onkin "flick"?
Edelleen vähän eksynein terveisin Jaakontytär :oo:
Hän oli siis Karhun talon tytär, vanhemmat Matti Simunanpoika Karhu ja Maria.
Karhun henkikirjoissa Liisaa ei nähdäkseni kertaakaan nimetä. Sikäli vaikea tapaus.
Liisa on asunut naimaikään tultuaan ja sitten Erkin kanssa muualla, mutta on palannut Karhuun isonvihan aikoihin.
Mutta kerran, vuonna 1712 mainitaan henkikirjassa isännäksi Erkki Karhu vaimonsa kanssa ja anoppina Matti Karhun vaimo Maria.
Kyllä Sinun on tässä tapauksessa otettava vastaan se, minkä viestissäni kerroin ja hyväksyttävä se, että kysymys siinä on Karhun talon perillisistä, kolmesta tyttärestä ja heidän äidistään, jonka kautta he ovat Karhun perillisiä.
Siten henkikirjankin perusteella Karhun talolla oli ollut Erkki -niminen vävy.
Ja onhan se helposti yhdistettävissä tähän Hiskissäkin näkyvään Erkki KArhuun:
2.12.1720 18.12.1720 Lehmäjoki Erich Karhu 33 7 4
Matin vanhemmat Simuna Kristonpoika Karhu ja Mallu Yrjänäntytär.
Flickan -nimike rippikirjassa viittaa mielesäni yleensä talossa elätettävänä olevaan alaikäiseen tyttölapseen, useimmiten sukulaiseen, joka pystyy jo puolittain elättämään itsensä. Jos rippikirjaan merkitään vain rippikoulun käyneet ja konfirmoidut, niin flickan tai pojken -merkintä on jonkinlainen poikkeava kirjaus. Koska Marja Erkintytär on syntynyt 1714, hänet on otettu rippikirjaan vähän alle normaalin rippikirjaan kirjattavien iän. Ripilläkäynnit alkavat normaalissa vaiheessa 1731 elikun Marja on noin 17 -vuotias. Hänet on kuitenkin ilmeisesti kirjattu rippikirjaan jo joitakin vuosia aikaisemmin odottamaan ripilläkäyntejään.
terv Matti Lund
Jaakontytär
30.05.13, 01:35
Suuret kiitokset Matti Lundille! :)
Kyllä Sinun on tässä tapauksessa otettava vastaan se, minkä viestissäni kerroin ja hyväksyttävä se, että kysymys siinä on Karhun talon perillisistä, kolmesta tyttärestä ja heidän äidistään, jonka kautta he ovat Karhun perillisiä.
Ilmaisin itseäni ehkä kehnosti, kun halusin vain varmistaa käsittäneeni oikein. Hyväksyn tämän kaiken kyllä ilomielin ja oikein tyytyväisenä! Hyvähän se vain on ettei tarvitse lähteä kauempaa etsimään Marian vanhempia, ja tutuiksi tulleet Karhut säilyvät näin esipolvissani. :)
Täytyy pitää vastaisen varalle mielessä myös tämä looginen selitys flickan & pojken -termeille tässä yhteydessä.
Kiitos vielä kovasti tiedoista, tämä auttoi minua hankalan paikan yli ja nyt tiedän mistä jatkaa.
Matti Lehtiö
30.05.13, 14:34
Menee vähän mainostamisen puolelle, mutta oikoluvussa olevassa Eteläpohjalaiset Juuret 2 - 2013 julkaisussa sivutaan kahdessakin artikkelissa Lehmäjoen Karhun sukua, jos suku kiinnostaa laajemmin.
Muuten kaimalta tuli kaikki oleellinen isonvihan molemmin puolin talonväestä.
Matti Lehtiö
Jaakontytär
30.05.13, 19:21
Kiitos tiedosta, omasta puolestani voin sanoa että kiinnostaa (vaikka oma napa eli suorat esivanhemmat onkin lähinnä mielessä). :) Täytyykin ryhtyä selvittelemään onko Lehmäjoen Karhun suvusta näiden polvien ja esipolvien osalta kirjoitettu laajemmin esim. Eteläpohjalaisissa Juurissa tai jossakin sukukirjassa, kun kirkonkirjoissa ei enää voi edetä. Karhuja ja Karhuloita muistaakseni vilisee noilla seuduilla niin runsaasti, että täytyy olla tarkkana pysyäkseen oikeassa suvussa.
Tästä on hyvä jatkaa :)
Matti Lehtiö
30.05.13, 20:33
Lehmäjoen asutushistoria on kyllä kirjoitettuna allekirjoittaneen toimesta, mutta kylän historiapiiri ei ole saanut projektinsa omaa osuutta valmiiksi, eli odottaa "pöytälaatikossa" vielä jonkin aikaa.
Matti Lehtiö
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.