Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Palomestari / sotilas Jonas Igelström
Etsin henkilöiden Jonas Igelström ( s. 1768 Värmland?) sekä Christina Maria Nilsdotter Schagerlundin (s. 1761 paikka? ilmeisesti Ruotsi) sukulaisia ja mahdollisia esivanhempia.
Pariskunta avioitui Tukholmassa Clara Församling kirkossa 14.8.1795 (Tukholmassa). Löysin merkinnän perheestä linkistä http://www.archive.org/stream/personhistorisk02swedgoog/personhistorisk02swedgoog_djvu.txt
Teksti:
ToraeIi72i "»A med >Fältväbel ^«^A/ af Välb. Hr Majorens (M. Palmstrachs) kompani och Mönsterskrifvare Hans Anttman* säsom vittnen. IgelstrSai. Jonas Jgelström^ f. 1768, d. 1809, gift 1795 med Stina Schagerlund, i. 1761. Bara: Eric Jo€l, f. 1796, d. 1809: Maria Christina, f. 1798; Jonas Nidas, f. 1800; Catharina Lovisa, f. 1802 ^/s; Anna BriU, f. 1805 'Vt iJrliag. Ingeborg yärling, f. 1707, se IVåstring. Järnräck. Pihr Järnbäck, f. d. borgare i Tomeä stad, dog 1723 % i Neder-
Christina ja Jonas Igelström lähtivät luultavasti Värmlannista Tukholmaan, missä heidät vihittiin. He saivat ensimmäisen lapsensa Eric Joelin matkustaessaan Tornioon. Jonas Igelström oli palomestarina Torniossa ja he asuivat Tornion liepeillä pienessä kylässä nimeltä Ruottala, missä loput heidän lapsistaan ovat syntyneet. Christinan aviomies Jonas Igelström kuoli 40 vuoden iässä filttikuumeeseen Suomen sodassa 31.3.1809. Hautauspäivää ei ole kirjattu, joten on todennäköistä, että hän oli armeijan mukana tuolloin. Christina Igelström s. 1761 matkusti isännän leskenä Tukohlmaan 3. syyskuuta 1824. Hän palasi Alatornion Ruottalaan ja on kuollut ja haudattu 6.3.1828. Hänet haudattiin 10 päivää myöhemmin 67 vuoden iässä.
Tiedetäänkö heistä jotakin? Suomessa tiedetään asuneen Pöllö Kurkela Ikaalisissa luutnantin puustellissa Christina Igelström. Hän oli syntynyt 1766, voisiko olla sisar? Perhe Tornion kinkerikirjassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tornio/kinkerikirja_1797-1820_ik193/77.htm
Löysin merkinnän perheestä linkistä http://www.archive.org/stream/personhistorisk02swedgoog/personhistorisk02swedgoog_djvu.txt
Näkymästä http://archive.org/details/personhistorisk02swedgoog voit valita vasemmalta "Read online", jolloin teksti ympäristöineen on selvemmin luettavissa (s. 101). Kyseessä on poiminta Tornion kirkonkirjasta.
Jonaksen armeijaura olisi varmaankin yksi mahdollisuus päästä lähemmäksi juuriaan.
Kiitos vinkistä, sieltähän perhe löytyi ja paljon muutakin historiallista luettavaa. Täytyy miettiä kuinka pääsisin Jonaksen jäljille.
Liitän tähän ruotsalaisesta sukututkimuskeskustelusta kuvan, jonka L.Springfelter on lähettänyt foorumille; http://aforum.genealogi.se/discus/messages/29510/32624.jpg
Tekstiä on ruotsinnettu osittain ja kysynkin apuja tulkintaan, mitä tästä asiapaperista saadaan selville. Ymmärrän, että kysymyksessä on Stina Nilsdottir Schagerlundin syntymätiedot ja muutto, olisiko siis muuttokirjan ilmoitus.
Erkki A Tikkanen
21.05.13, 12:30
Näkymästä http://archive.org/details/personhistorisk02swedgoog voit valita vasemmalta "Read online", jolloin teksti ympäristöineen on selvemmin luettavissa (s. 101). Kyseessä on poiminta Tornion kirkonkirjasta.
...
Minä lataan yleensä nämä kirjat itselle pdf-muodossa alempana näkyvästä all files -valikosta em. sivulla. Näin voin lueskella rauhassa kirjaa milloin haluan, ilman nettiäkin.
Em. paikasta on nimittäin silloin tällöin hävinnyt kirjoja, jotka siellä on ollut aikaisemmin saatavilla, ja sen jälkeen kun yksi kirja oli hävinnyt, olen laitaillut kaikki mahdolliset itselle myöhäisempää tarvetta varten.:)
Kiitos vinkistä, paljon siellä luettavaa onkin.
Olen etsiskellyt Jonaksen ja Christinan lapset Tornion ja Alatornion kirkonkirjoista siinä toivossa, että kummit antaisivat jonkin vihjeen. Eric Joelin syntymää en ole löytänyt, mutta toinen Torniossa syntynyt on tytär Maria Christina 1798; http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4810&pnum=36
Kummeina olivat raatimies Anders Rechardt ja .... kaupungin vouti [stadsfogde] Nils Fougt ja Sara Lythreus, Malin Rechardt ja mademoiselle Saara Ulrica Lythraeus.
Kolmas lapsi Jonas Nicolaus syntyi Torniossa 1800; http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4810&pnum=41
Kummeina olivat ..kapteeni?.. Rydman, Lars Ramström, kopparslagare? Samuel Enbom ja vaimo [Catharina Forsman], kultaseppä Carl Gustaf Wasserman, mademoiselle Lisa Greta Hernodius. Pohdinkin olikohan Lisa Greta Lars Ramströmin vaimon sisar. Vaimo oli Brita Hernodius.
Neljäs lapsi oli Catharina Lovisa ja hän syntyi 1802; http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1711&pnum=52
Catharina Lovisa oli ensimmäinen Alatorniolla, Ruottalan kylässä syntynyt lapsi. Catharina Lovisan kummit olivat Matthias Castrén ja ... Elsa Elfving, Jacob Anderson ja vaimo Maria Anderson, ... Abram Montin ja mademoiselle Ulrica Magdalena Castrén. Tämä pari meni myöhemmin naimisiin.
Viimeisin lapsi Anna Brita syntyi 1805; http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1711&pnum=110
Kummeina olivat Nils Nilson Aunu, Anna Johansdr Stark, Pehr Nilson Aunu, Pigan Greta Lisa Jacobsdr Olli.
Kummeista en päässyt johdattelemaan Ruotsin sukulaisiin. Ainoastaan Hernodius -suku löytyy Tukholmasta.
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/acerbi/11.htmlhttp://lapinkavijat.rovaniemi.fi/acerbi/11.htmlhttp://lapinkavijat.rovaniemi.fi/acerbi/11.html
Jonas Igelström on lähtöisin luultavasti Värmlannista. Asiakirjan on löytänyt ja lähettänyt ruotsalaiselle sukututkimusfoorumille Lisa Springfelter. Liitän dokumentin tekstiin ja toivon, että joku osaisi avata tekstin, sen verran epäselvää teksti osin on. Linkki kuvaan: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/29510/32619.jpg
Toivon mukaan joku osaa auttaa asiassa.
Jonas Igelström on lähtöisin luultavasti Värmlannista. Asiakirjan on löytänyt ja lähettänyt ruotsalaiselle sukututkimusfoorumille Lisa Springfelter. Liitän dokumentin tekstiin ja toivon, että joku osaisi avata tekstin, sen verran epäselvää teksti osin on.
Samalla foorumilla tekstiä on tulkittu seuraavalla tavalla: "Drängen Jonas Igelström från Rudskoga Pastorat i Wermeland, som nu flyttar till Stockholm, är i nämnda Pastorat och soken född 1768, läser försvarliga sine christendoms stycken så uti som utom bok, med vördnad nyttjat de dyra nådemedlen, fördt en ärlig och utmärkt beskedelig lefnad, och är utan alla mig vetterliga hinder till egtenskap". Rudskoga d. 16 September 1793, Eric Fryckman kyrkoherde i Rudskoga
Suomeksi käännettynä uskoisin olevan:
”Renki Jonas Igelström Rudskogan seurakunnasta Värmlannista on nyt siirtymässä Tukohlmaan ja lukee ulkolukuna kristinuskon kappaletta kunnioittaen kallista armon lahjaa, eläen kunnioitettua ja rehellistä elämää ilman mitään esteitä. Syyskuussa 1793, Eric Fryckman, Rudskogassa”
Lisäksi etsintä tuotti tuloksen kun löysin edelleen Sprinfelterin lähettämän Jonas Igelströmin ja Stina Shagerlundin kuulutusilmoituksen. Linkissä kuva:
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/29510/32622.jpg
Kuulutusilmoituksen allekirjoittaja vuonna 1795 on mitä luultavimmin Götan Kaartinrykmentin pastori. Löysin sopivan henkilön osoitteesta http://archive.org/stream/HerosandsStiftsHistoryOchHerdaminne/8710b_djvu.txt
ja hän on Manin Lagström, toiminut pataljoonan predikanttina (Bat. Pr.) Götha Gardes Regemente 1791. Sopisi kuvaan.
Rykmentistä pikaisesti tietoa etsittynä:
Ruotsalaisesta kaartinrykmentistä kerrotaan mm. että se perustettiin 1803 alunalkaen Kuninkaan Götan kaartinrykmentistä. Rykmentti toimi 1790 vuodesta nimellä Toinen kaartinrykmentti ja se muodostettiin Ehrenmalmin pataljoonasta, Sandelsin jääkäreistä, Tornérhjelmin pataljoonasta ja merivoimien Suuramiraalin rykmentistä. Uusi rykmentti muodostettiin valiojoukoista sotaan Venäjää vastaan.
Jonas Igelström s. 1768 Rudskoga, Wärmland. Muutti 1793 Tukholmaan. Kuulutukset luettiin Götan Kaartinrykmentissä 1795 ja samana vuonna vihittiin Klara Forsamling (kirkko/seurakunta) Tukholmassa.
Kysymys: miksi kuulutusasiakirjassa puhutaan rengistä eikä sotilaasta???? Mistä tässä on kysymys ja miksi Jonas siirtyi Tornioon palomestariksi. Aikaisempina aikoina oli kyllä Ruotsilla käytäntönä lähettää Tukohlmasta käsin Suomeen päällystöä ohjaamaan vallattomia suomalaisia, mutta nyt oli sota Venäjää vastaan, jota itse asiassa Suomessa johti Otto Henrik Josif Igelström (1737).
Liitän tähän ruotsalaisesta sukututkimuskeskustelusta kuvan, jonka L.Springfelter on lähettänyt foorumille; http://aforum.genealogi.se/discus/messages/29510/32624.jpg
Tekstiä on ruotsinnettu osittain ja kysynkin apuja tulkintaan, mitä tästä asiapaperista saadaan selville. Ymmärrän, että kysymyksessä on Stina Nilsdottir Schagerlundin syntymätiedot ja muutto, olisiko siis muuttokirjan ilmoitus.
Palaan vielä kysymykseen Stina Schagerlundin kotiseudusta. Asiapaperin on allekirjoittanut Salomon Sundelius vuonna 1786. Hän toimi tuohon aikaan pastorina Visnumissa; http://runeberg.org/img/medhist/3/0749.4.png. Visnum oli ilmeisesti Värmlannissa ja mitä hän siellä teki ja missä on Carlstad ja kuinka se liittyy tähän asiapaperiin.
Toinen asia mikä kiinnostaa on tuo asiapaperissa nähtävänä oleva syntymäpaikka, josta en valitettavasti saa selvää. Ruotsalaisella sukututkimusfoorumilla paikka on tulkittu Rudskogaksi ja tähän haluaisin varmistusta koska en näe siinä lukevan Rudskoga.
Löytyisikö foorumilta apuja asiapaperin tulkintaan.
Ajatus siitä miksi Jonas Igelströmistä tuli palomestari voisi juontaa juurensa juuri siitä ajoituksesta kun hän siirtyi Tukholmaan Göta Gardes Rykmenttiin. Tuolloin nimittäin Ruotsi vahvisti palontorjuntajärjestelmää ja sen toimintaedellytyksiä. Liitän linkin asiakirjaan: http://su.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2:508394 (http://su.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2:508394)
Klikkaamalla fulltext -linkkiä PDF -muotoinen asiakirja Kungliga politi- och brandkomissionen avautuu. Asiakirjassa kerrotaan juuri 1793-95 ajan paloturvallisuuden edistämisestä. Kirjoittaja Nils Wester.
Edelleen pohdin ja toivon kommentteja siihen miksi kuulutusasiakirjassa Jonas oli kirjattu rengiksi. Olisiko joku tietävä kommentoimaan asiaa, mikä tällainen tehtävä olisi ollut olemassa. Lisäksi kysyn onko brännmästare ja befalnningsman sama tehtävä, ellei kuinka ne eroavat. Kyselen siksi koska Värmlannissa on asunut ainakin yksi befalnningsman Bengt Håkansson i Ingelsrud 1600 -luvun lopulla.
Ruotsalaisella sukututkimusfoorumilla paikka on tulkittu Rudskogaksi ja tähän haluaisin varmistusta koska en näe siinä Rudskogaa.
Kyllä siinä lukee syntymäpaikkana Rudskoga. Ja todistuksen antajan titteli on contract probst, eli jokin pappisarvo on kyseessä. Carlstadin löydät varmaankin kartalta tai wikipediasta kirjoittamalla kaupungin nimen nykymuodossa Karlstad.
Suuret kiitokset uskon vahvistamisesta, että kyseessä on Rudskoga. Tottumattoman silmät eivät usko itseäänkään.
Kiitos myös tästä Karlstadtin nykynimimuodon hoksauttamisesta. Etsittävä ympyrä pienenee koska Karlstadt oli ilmeisesti alueen pääkaupunki ja kaikki etsimäni paikat näyttävät Googlemapsin mukaan sijoittuvan noin 80-200 km säteelle; Karlstadt, Iglabo, Rudskoga jne.
Juhani Mäkitalo
31.05.13, 14:08
En ole perehtynyt kaikkeen tässä ed. kirjoitettuun, mutta Rudskogahan
siellä on ainakin parissa paperissa mm. Jonas Igelströmin muuttotodistuksessa. Googlaamalla löytyy Rudskoga socken i Värmland,
Visnums härad.
Oliko alkup. asiakirjoissa vielä jotain kysyttävää, selviä tekstejä ?
Kristinan sukunimen olen joskus kirjannut Schägerlundiksi, joka vaikuttaisi
ruotsalaisemmalta kuin Schagerlund, jota näyttää myös esiintyvän. Vuosien takaa en voi osoittaa mistä olen tähän tulokseen tullut.
Igelströmin asuma tila Ruottalassa sai myöhemmin nimen PRÄNNI, jonka
olen arvellut tulevan "brännmästare" tittelistä ?? Isännät ottivat nimekseen
myös Prännin.
Ei kai tuohon palomestarin virka kovin suuria vaatimuksia ollut, eiköhän riittänyt,
että oli reipas nuorimies ?? Kyllä kaukana yläpuolella ovat sellaiset tittelit
kuin befallningsman (nimismies)
Prännejä elelee edelleen Ruottalassa ja ympäristössä mm. Torniossa,
eivät ole mieskantaista linjaa Igelströmistä vaan tilalle tuli vävyjä
ainakin pariin otteeseen 1800-luv.
Juhani Mäkitalo - Tornio
En lähde kyseenalaistamaan sitä, millä avuilla palomestariksi tuohon aikaan pääsi. Se on hyvä jos kaikki reippaat ja riskit nuoret miehet ovat tehtävään otettu. Jonas toimi jollakin vakanssilla Ruotsin kaartinrykmentissä ja kerrotaan, että rykmentti on voinut valmentaa koulutuksellisesti tiettyihin tehtäviin. Itse ajattelin että olisiko palomestarikin kuulunut tähän joukkoon koska Ruotsin palontorjuntaan kiinnitettiin noina vuosina erityisen paljon huomiota ja toimintaa järjestettiin uudelleen. Tuntuu kummalliselta miksi Jonas Igelström lähti Tukholmasta kohti Torniota nuoren vaimonsa ja pienen poikansa kanssa.
Perhe asui pääasiassa Torniossa. Kaksi nuorinta ovat syntyneet Tornion Ruottalassa eli Alatorniolla. Leski Christina ilmestyy lapsineen Ruottalaan vuoden 1800–1818 rippikirjassa. Itseäni kiinnostaa erityisesti esiäiti Catharina Lovisa, joka syntyi 1802. Hän avioitui Olof Kockilan kanssa. Olof oli myöhemmin kylän jonkinlainen lautamies eli seksmanni. Tähän perheeseen liittyy vielä mielenkiintoinen sivujuonne. Olof ilmestyi Kalkkimaahan samaan taloon, missä myös Magdaleena Herajärvi ja hänen niin ikään kuuluisa poikansa Petter Abraham eli Kalkkimaan pappi asuivat mäkitupalaisina tai oheisasukkaina, kuten Päivi Rantala laudaturtyössään kertoo. Pian muutti taloon koko perhe ja Olof nähdään Kalkkimaan Keskitalon isäntänä vuoden 1838 rippikirjassa. Isäntä Olof ja Caisa olivat kahdelle Matleenan lapselle kummeina vuosina 1837 ja 1838, lapset Johan ja Carl Gustav eli Kustaa. Vieläpä Olofin poika Pehr Lehto antoi köyhäinhoidon tilien mukaan rahaa Madlena Herajärven arkkuun. Pehr Kalkimaan eli Lehdon tytär Maria Erika Herajärvi syntyi 1861. Lehto –sukunimi tuli mukaan ilmeisesti vuonna 1852 kun perhe oli kirjattuna sekä Lehdon no 6 ja Keskitalon no 18 taloihin.
Mutta edellinen vain sivujuonteena ja edelleen minua kiinnostaa Igeströmin tarina, keitä he olivat ja mistä tulivat. Lisa Springfelter on löytänyt Rudskogan seurakunnan tiedoista seuraavan perheen ja Jonaksen syntymävuosi sopisi kuvaan:
Bengt Håkanson f.1691
H:u Kjerstin Bengtsdotter f.1693
Sonson(?)Erik Jonsson f.1746
H:u Maria Ersdotter f.1745
Son Jonas Ericson f.1768
Son Eric Ericson f.1774
Juhani Mäkitalo
01.06.13, 14:51
Igelströmin vihkiminen löytyy Tukholma Klaran srk:sta 20/9 1795,
kuulutettu 14/8 ja oliko toinen kuulutus 30/8 (tod. tässä ed.)
Jonas mainitaan vihittäessä olevan "bryggardräng", mistähän
se sotilasura on sävelletty ? Terveellistä olisi tietysti löytää
perhe Klaran srk:n kirjoista, en viitsinyt hakea, kun ei henk.hake-
mistoa ole. Löytyy Arkiv Digitalin ja luult. myös SVAR:in sivuilta
(maksullisia)
Torniossa ei ollut 1700-luvun lopulla mitään palokuntaa, ainoastaan
4 kietävää palovartijaa ja lisäksi ruiskumestari (Trn historia /Mäntylä s. 476), palkkana muutama pankkiriksi vuodessa. Luultavasti juuri sama
kuin "brännmästare", nimiä historia ei mainitse, eikä ole viitteitä asia-
kirjoihin. Vastasi sammutuskaluston kunnossapidosta, ei siis niin kovin
suuri herra.
JM
Tukholman kaupunginarkiston sivuilta löytyvässä kirkonkirjojen rekisterissä vihkitieto (http://www2.ssa.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/K123O0361-0380.pdf) on puhtaaksikirjoitettuna:
Igelström Jonas, bryggeridräng, Schagerlund, Stina Nilsdotter, 20/9 1795 (Band EI:4, sida 142).
Tuosta voi olla apua alkuperäisiä kirkonkirjoja katsoessa.
Kiitos, tämä bryggeridräng -nimike tuli nyt uutena. Löysin Tukholman kaupunginarkistoista muuttokirjan, jossa Jonas on dreng -nimikkeellä ja tätä tuossa aikaisemmin jo pohdinkin kuinka liittyy armeijaan. Mitä tämä bryggeridräng nyt sitten tarkoittaakaan?
Jonas mainitaan vihittäessä olevan "bryggardräng", mistähän
se sotilasura on sävelletty ?Minulla ei ole Jonaksen sotilasurasta varsinaisesti tietoja, muuta kuin että parin kuulutukset on otettu 20.9.1795 ja allekirjoittajana on pataljoonan predikantti Lagström. Lagström on toiminut ko. vuonna Götha Gardes Regementen jonkinlaisessa papinvirassa (bat. pred.). Joten oletus jonkinlaisesta armeija -kytkennästä tuli ainakin minulle tästä.
Mitä tulee historian tuntemaan palomestari nimikkeeseen, tieto löytyy ainakin kirkonkirjoista haudattujen osalta, Jonas mainitaan Brännmästaren tittelillä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1887&pnum=128
En löytänyt pikaisesti Hiskillä toista palomestaria Torniosta. Toinen jonka Hiski löytää on Alatorniolla Johan Wegelius ja Catharina Hjerta.
Juhani Mäkitalo
02.06.13, 14:05
En oikein ymmärrä mitä yrität sanoa ??
Minähän esitin nämä asiat edellä alkuperäisten asiakirjojen pohjalta,
korjasin esittämäsi virheet.
Mitä jankkaamista palomestarissa on. kerroin mikä palomestari on ja
että Tornion historia nimittää luultavasti samaa toimihenkilöä ruisku-
mestariksi. Tärkeintä kai on tietää mikä tämä vaatimaton tehtävä oli.
Seuraavaksi kerron mikä on bryggardräng:
Bryggeri on panimo ja siellä työskentelevä alin työntekijätaso on renki.
On kovin kummallista päättelyä ammatista, että katsotaan jonkun to-
distajan ammattia ko. henkilön sijaan. Ammatti esitetty selvästi moneen
kertaan
JM
Juhani Mäkitalo
02.06.13, 14:44
Mikähän lienee J. Igelströmin kuolinsyy, jonka OUTIKA 12/5 mainitsee
olevan vilttikuume, aika hauskalta kuulostaa !!
JM
En oikein ymmärrä mitä yrität sanoa ?? Ainoastaan tavoittelen etsinnöissäni sitä, että asiat tulisivat mahdollisimman todenmukaisesti esitetyiksi. Tutkimus, myös sukututkimus, on kysymysten esittämistä ja kysymyksiin vastausten etsimistä. Sekä Alatornion että Tornion rippikirjoissa pappi on kirjannut Jonas Igelströmin palomestariksi? brännmästare. Nyt etsin vastausta siihen, mikä tämä papin kirjaama brännmästaren tehtävä todellisuudessa oli.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=4520&pnum=219
Bryggeridreng ammattina voisi liittyä panimoon ja kysymys, miksi pappi on kirjannut Jonaksen palomestariksi. Onko Torniossa kenties tuohon aikaan ollut panimo? En tiedä oluen valmistuksesta, mutta oletan, että panimoissa on käsitelty avotulta ja palontorjunta on ollut hyvinkin tarpeellista huomioida hyvin kun rakennukset ovat olleet puuta ja kaupungit hyvin ahtaasti rakennettuja. Lisäksi Suomi oli tietojeni mukaan 1700 luvun lopulla Ruotsin vallan alla ja Ruotsissa juuri näinä vuosina kiinnitettiin huomiota yleiseen paloturvallisuuteen. Lähde Wester. 1946. Kungliga politi- och brandkomissionen. Liitän vielä tekstiä bryggar -dräng ammatista:
Bryggar-dräng (lähde: © Svenska Akademien. SAOB spalt: B4379; tryckår: 1924)
BRYGGARE bryg³are², m.; best. -en, äfv. -n; pl. ==. ( -ga- NORDBERG C121: 191 (1740) osv. -gia- GR 8: 291 (1533), SPEGEL (1712). -ge- OPETRI (1524) i SthmTb. 1: 13 (: bryggere huss), Lagförsl. 78 (c. 1609: Bryggerehuus))
[fsv. bryggiare (bryggärä, brwgare); till BRYGGA v.¹ (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=BRYGGA.v1&formtype=enkel&normalisering=sokid),; jfr d. brygger (ä. d. bryggere)]
person som har till yrke att brygga öl o. d.; person som (äger l.) drifver ett bryggeri (i sht förr ofta förenadt med utskänkning af öl); äfv (i ssgn PUNSCH-BRYGGARE) motsv. BRYGGA, v.¹ ². Attu och bestyier oss i Hamburg en god bryggere, som kan bryggia Hamborger öll. GR 11: 78 (1536). Uti Libau hade elden kommit lös hos en Bryggare. NORDBERG C12 1: 191 (1740). Bryggare (tillverkar) helst sin malt sjelf. LINDBERG Svogdr. 31 (1892). – jfr HOF-, PRYSSINGS- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=PRYSSINGS-BRYGGARE&formtype=enkel&normalisering=sokid), PUNSCH-, ÄTTIK-, ÖLBRYGGARE m. fl.
Ssgr.:
– BRYGGAR-DRÄNG l. BRYGGARE-DRÄNG. mansperson som har drängtjänst hos en bryggare l. i ett bryggeri; förr äfv. om yrkeslärd bryggeriarbetare. LIND 1: 454 (1749). En herkulisk bryggardräng. SNELLMAN Tyskl. 115 (1842).
On kovin kummallista päättelyä ammatista, että katsotaan jonkun to-
distajan ammattia ko. henkilön sijaan. Ammatti esitetty selvästi moneen
kertaan En pitäisi kovin kummallisena käyttää päättelyssä hyödyksi myös niitä pieniä sivuseikkoja, jotka voivat mahdollisesti johtaa asian tutkimisessa eteenpäin. Tarkoitan Jonaksen ja Stinan avioliittoon kuulutusta ja asiakirjaa, josta kopio ymmärtääkseni on laitettu tälle Lagströmille. Miksi tuo asiakirja hänelle lähetettiin, henkilölle joka oli Göta Gardes Rykmentin pastori???
Mikähän lienee J. Igelströmin kuolinsyy, jonka OUTIKA 12/5 mainitsee
olevan vilttikuume, aika hauskalta kuulostaa !!
Mitä tulee Jonaksen kuolinsyyhyn Fältfeber, tuskin olen viitannut nykykieliseen tulkintaan teeskennellystä sairaudesta. Varmastikin huolimattomuuttani olen filttikuumeeksi taudin ristinyt. Pilkkukuume kaatoi useimmat sotilaat tuohon aikaan, ja siviilejä yhtä lailla.
Brännmästare Tornion kaupungissa oli siis Jonas Igelström jos nyt rippikirjoja historiallisina asiakirjoina voidaan pitää. Ainoa johon edelläolevan keskustelun huomioiden voisin tehtävän yhdistää ovat ns. mallassaunat ja niihin liittyvä avotulen pitäminen. Liitän otteen Tornion kaupungin historiasta, lähteestä Heljala, Seppälä, Elo. 2012. Joen ja meren rajakaupunki. Suomen ympäristö 36/2012: 46:
Vuoden 1782 Merckellin karttaan on merkitty Suensaaren eteläkärkeen noin 20 aittaa. Rantakadun jatkeena saaren eteläkärjessä oli laituri, jolle aluksista tavaraa tuovien haaksien oli helpompi purjehtia kuin maatuvaan Kaupunginlahteen. Aittojen lukumäärä kasvoi koko Ruotsin vallan loppuajan. Aitoilta vapautunutta alaa Rantakadun varrella alettiin muuttaa ryytimaaksi. Eteläkärjessä oli myös muutamia mallassaunoja, jotka määrättiin paloturvallisuussyistä siirrettäviksi kaupunkiasutuksen ulkopuolelle. Näiden siirto toteutuikin aivan 1700-luvun lopulla. Kaupunkikuvalle antoi myös ilmettä saaren keskiosan harjanteella sijaitsevat tuulimyllyt. Tätä osaa kaupungista kutsuttiinkin myllymäeksi. 1790-luvun tietojen mukaan alueella olisi ollut kaikkiaan 14 tuulimyllyä.
Toivon mukaan jostakin löytyy dokumenttia asiaan liittyen.
Ainakin Hiskitietojen perusteella Torniossa oli useampi palomestari samaan aikaan: Joh: Wegelius, Eric Hildemen, Jonas Lindström ja Jonas Igelström ainakin. Varmaankin tehtävät oli jaettu esim. kaupunginosittain. Tuli oli suuri uhka puurakenteisissa kaupungeissa, kun tulta käytettiin kaikissa taloustöissä, valaistuksessa, lämmityksessä, saunoissa ja monissa käsityöläis- ja maanviljelysammateissa jne. Moni maamme kaupungeista on palanut useamman kerran historiansa aikana...
Juhani Mäkitalo
04.06.13, 14:32
Kenenkähän kanssa te täällä väittelette ?????
Olen kertonut mikä on palomestari/ruiskumestari - muutaman
riksin palkalla ei elänyt, piti lähteä Ruottalan syrjäkylään maata
viljelemään.
Kerroin myös myös mikä on "bryggardräng" (se koski muuten aikaa
Sthlm:ssa) mitähän lisätodisteluja tähän tarvitaan ???
Kerroin myös oikean vihkiajan tässä ensimmäisenä, sitäkin sitten todis-
teltiin jonkun epämääräisen puhtaaksikirjoitetun lähteen pohjalta.
Kun ei ollut ymmärretty mikä kuulutustodistus/kuulutus on, vaikka
asiakirjoja oli lainattu, niin näinhän siinä käy.
En aio osallistua tähän keskusteluun tämän enempää. Menestystä
vain tieteelliseen työhönne !
JM
Keskustelu on varsin mielenkiintoinen. Hyvä että keskustelua on ja eikö se tällä foorumilla ole toivottavaakin. Tieteellisyydestä en tässä vaiheessa tiedä kun joutuu turvautumaan kovin paljon ns ei-primäärilähteisiin, mutta harrastuksena mielenkiintoista joka tapauksessa.
Olen kertonut mikä on palomestari/ruiskumestari - muutaman
riksin palkalla ei elänyt, piti lähteä Ruottalan syrjäkylään maata
viljelemään.Maanviljelyssä ei sinällään ole mitään vikaa, tosin jää epäselväksi missä olosuhteissa perhe on Ruottalaan muuttanut. Kaksi nuorimmaista ovat syntyneet Ruottalan kylässä Alatorniolla vuosina 1802 ja Anna Brita 1805. Isä Jonas Igelström kuoli jo 1809, jolloin pienin lapsista oli vasta 4-vuotias. Epäilen isä Jonaksen olleen tuolloin sodassa!?
Edelleenkään ei ole teorioita tai olettamuksia siitä, miksi Jonas Igelström ja Christina Shagerlund matkasivat Tukholmasta Tornioon? Mikä oli tuo papin kirjaama brännmästaren tehtävä, mihin ei ollut kovinkaan monta nimettyä henkilöä, yksi henkilö Torniossa, Alatorniolla ja Jokivarressa. Neljättä en tiedä. En tiedä kuinka tavallista oli matkustaminen ylipäätään Tukholman ja Tornion välillä ja ketkä yleensä matkasivat väliä koska Jonaksen leski Christina matkusti vielä vuonna 1824 Tukholmaan, vieläpä samana vuonna kun tytär vihittiin. Tiedetäänkö matkasta muuta, miksi Christina kävi Tukholmassa ja tuli takaisin, kuoli ja haudattiin muutaman vuoden kuluttua Alatorniolle.
Lisäksi mietin kummeja, jotka yleensä oli otettu lähipiiristä, sukulaisista ja tuttavista, saman ammattikunnan edustajista, samasta yhteiskuntaluokasta tai säädystä. Pariskunnan kaikilla lapsilla kummit edustivat varsin korkeaa yhteiskuntaluokkaa. Tytär Maria Christinan syntymä Torniossa 2.7.1798. Kummeina raatimies Anders Rechardt ja [poikako], kaupungin vouti [stadsfogde] Nils Fougt (s. 1766) ja Sara Lythreus (Sara Maria Sahlbom omaa sukuaan oli kauppias Daniel Israel Rechardtin vaimo), Malin Rechardt ja mademoiselle Saara Ulrica Lythraeus.
Poika Jonas Nicolaus syntyi Torniossa 10.6.1800. Kummeina [… kapteeni] Rydman ja Lars Ramström, kopparlagare? Samuel Enbom ja vaimo [Catharina Forsman], [kultaseppä] Carl Gustaf Wasserman, mademoiselle Lisa Greta Hernodius [oliko Lisa Greta Brita M Hernodiusin sisar, Britan aviomies oli Lars Ramström].
Tytär Catharina Lovisa 25.8.1802 Alatornion Ruottalassa. Kummeina Mathias Castrén ja vaimo Elsa Elfving, Jacob Anderson ja vaimo Maria Anderson, … … Abram Montin ja mademoiselle Ulrica Magdalena Castrén ja nuorimmaisen tyttären Anna Britan 1805 kummit Nils Nilsson Aunu ja Anna Johansdottir Stark, dreng Pehr Nilson Aunu ja piika Greta Lisa Jacobsdotter Olli.
Kuinka näihin tietoihin on suhtauduttava vai onko mitään merkitystä?
Juhani Mäkitalo
06.06.13, 14:52
Eikö vieläkään tullut selväksi mikä palomestari/ruiskumestari oli ??
Prof. Mäntylä on selvittänyt mitä virkoja Torniossa oli, jopa nämä
osapäivätoimiset, joista muutama lantti maksettiin.
Sitten vähän muuta: Jonas Igelström (aika ikävä sukunimi, ei kannata suom.) palveli Tukholmassa siis renkinä oluttehtailija (bryggare)
Zacharias Sjölinin/Schjölinin/Schölinin luona 1795, 1796 häntä ei
enää talossa näy, tilalla (?) näyttäisi olevan Eric Igelström, oliko veli ?
Panimossa oli samaan aikaan palveluksessa piikana Stina Schgerström,
oliko sama kuin Cristina Schagerlund ??
Tornion Tukholman välillä oli kesäisin hyvin vilkkaat laivayhteydet, ei
ehkä reittiliikennettä tuohon aikaan, mutta tavaraa meni ja tuli ja mukaan
pääsi ehkä pienestä maksusta, jos tilaa oli.
Tukholmassa oltiin piikomassa ja renkeinä ja muissa lyhemmissä ja pitem-
missä työsuhteissa, yhteydet olivat todella vilkkaat, eikä Tukholman
matkassa mitään erityisesti mainittava ollut, ehkä vastasi jotain Mallorcan matkaa myöhemmin.
JM
Juhani Mäkitalo
06.06.13, 14:53
Vieläkö se palomestarin virka on epäselvä, kts. tekstiä taaksepäin,
siis osapäivätoiminen virka, josta maksettiin pieni korvaus.
Lisätäänpä jotain uuttakin: Jonas oli renkinä Tukholmassa bryggare
(oluttehtailija) Zacharias Sjölinin/Schjölinin/Schölinin panimossa,
panimossa oli samaan aikaan piikana eräs Stina Schagerström (kukahan
hän oli ?) ei vain sama kuin Cristina Schagerlund ?
Jonaksen poistuttua panimosta n. 1796, siellä näkyy Eric Igelström
(ehkä veli ??) renkinä.
Tornion ja Tukholman välinen liikenne oli hyvin vilkas ainakin kesäisin,
ei kai reittiliikennettä ollut, mutta tavaraa meni ja tuli. Tukholmassa
oltiin paljon piikomassa ja renkeinä ym. lyhemmissä tai pitemmissä
Juhani Mäkitalo
06.06.13, 14:57
Viesti kahteen kertaan, koska ensim. katosi salaperäisesti,
mutta oli kuitenkin tallentunut. JM
Ei tässä mitään epäselvää palomestarin osalta taida olla. Asiat täydentyvät pikkuhiljaa. Tämähän on oikein hienoa, että saadaan uusia tietoja tarkasteluun elikkä tämä Zacharias Sjölinin oluttehdas ja veljesten työskentely siellä.Mistä tällainen tieto on lähtöisin, olisi mielenkiintoista perehtyä asiaan lisää.
Löysin Tukholman valtionarkiston luetteloista myös Eric Igelströmin, bryggardrengin tittelillä. Hänelle on kirjattu vaimoiksi Anna Greta Oberg ja Catharina Rödin. Nyt en valitettavasti löydä lähdettä, mutta Annan kohdalla lukee E1a:3, numero 293. Catharinan kohdalla lukee E1a:3, numero 342.
Jos Jonaksella oli Eric niminen veli, joka myös oli oluttehtaassa töissä, vahvistaisiko se Springfelterin kysymystä mahdollisesta Igelströmin perheestä Ingelsrudissa (Rudskogan lähellä?). Tiedot perheestä ovat löytyneet ilmeisesti kirkollisesta lähteestä Husförhörslängder Rudskoga församling 1768 - 1774:
Bengt Håkanson f.1691
H:u Kjerstin Bengtsdotter f.1693
Sonson(?)Erik Jonsson f.1746
H:u Maria Ersdotter f.1745
Son Jonas Ericson f.1768
Son Eric Ericson f.1774
Tämä Bengt Håkansson on avioitunut Chierstin Bengtsdotterin kanssa 3.10.1714 Rudskogassa, Värmlannissa. Tämän tiedon löysin Family Search Org -sivuilta.
Pitänee löytää aikaa riittävästi jotta pääsisi tutkimaan ajan kanssa ruotsalaisia Arkiv Digitalia.
Juhani Mäkitalo
10.06.13, 14:03
Jonas + Cristina löytyvät Sthlm Klara församling
rippikirja 1794 -95 s. 333
Jonas on selvä tapaus, mutta sitten on Stina Schagerström s. 1761,
siis piikana samalla oluttehtailija Sjölinillä. Stinaa ja Jonasta ei ole
merkitty aviopariksi !
Rippikirjassa 1796 -97 on sitten renkinä samalla oluttehtailijalla Eric Igelström, ilman syntymäaikaa.
tai se ei ole luettavissa, sivu tuhruinen. On pelkkä arvaukseni, että
on Jonaksen veli.
Kyseessä on kortteli "Oxhuvud"
JM
Ilmeisesti Schagerström sukuja on useitakin Värmlannissa?
Suvusta Schagerström tiedetään että ainakin Olof Schagerström toimi ruukinpatruunana Borgvikin ruukissa Värmlannissa. Vaimo 1. aviossa Elisabeth Landberg ja toinen vaimo Greta Cajsa Gröndahl. Olof oli alunperin Kristinehamissa porvarina, kaupunginkasööri ja raatimies samalla kun toimi kauppiaana. Sukututkimuskeskustelussa internetissä tiedetään lisäksi että äitinsä veli oli Zegol Hammarström.
Olof Schagerströmin isä kauppias Carl Olsson Schagerström (s. 1682-1760) vuokrasi Karlbergia Grumsissa. Häntä pidetään Schagerström suvun ensimmäisenä sukunimen käyttäjänä. En ole löytänyt Olofille veljiä tai sisaria, josko olisi Nils? Olofilla oli sisar Stina s. 1714.
Carl Olssonin jälkeen suku on hoitanut Borgvikia sadan vuoden ajan. Alunperin Borgvikin omisti Nils Assmundsson, Mattias Asmundsson Rambeaun veli.
Olen yrittänyt löytää Nils Schagerströmin, onnistumatta. Perustan tämän tietoni Springfelterin kysymykseen Schagerlundeista siihen, että hän on löytänyt Värmlannin Grunnebackasta perheen 1781-86:
Nils Andersson f.1733
H:u Maria Larsdotter f.1736
Dott: Stina Nilsdotter f.1761
Dott: Catarina Nilsdotter f.1763
Son Anders Nilsson f.1766
Son Lars Nilsson f.1769
Dott: Maria Nilsdotter f.1772
Dott: Brita Nilsdotter f.1774
Dott: Sara Nilsdotter f.1777
Son: Johan Nilsson f.1780
Dott: oläsligt död 1785
Löysin Anders Schagerströmin (ks. ed. Nils Andersson), jonka kerrotaan syntyneen Borgvikissä, mutta syntymävuosi on 1762? Äidikseen ilmoitetaan Olof Schagerström ja Greta Cajsa Gröndahl.
Lisäksi eräs Olof Schagerström toimi rykmentinkirjurina Skaraborgin rykmentissä. Vaimo Maria Margareta Bergström. Tytär Elisabet Schagerström s. 1768 avioitui 1792 Carl Gustaf de Fresen kanssa.
***
Igelströmin tarinaa olen pyrkinyt selvittämään mahdollisen veljen, Eric Igelströmin kautta. Tämäkään tarina ei ole edennyt. Löysin kuitenkin tietoja Ericin avioista Tukholmassa. 1. avioliitto vuonna 1798 22. heinäkuuta sinetöitiin Anna Greta Obergin kanssa Hedvig Eleonoran seurakunnassa Tukholmassa. Toinen avioliitto vahvistettiin samassa seurakunnassa 28. joulukuuta 1800. Morsian oli Catharina Rödin. Parille syntyi tytär Catharina Gustava 29. lokakuuta 1801.
Juhani Mäkitalo
11.06.13, 14:13
Onko siis Schagerström sama kuin Schagerlund ?
Tämä ei liity minun sukuihini mitenkään, että
erikoisemmin kiinnostunut en ole, selvitin vain joskus
Ruottalan Prännejä eräälle suvun jäsenelle ja
siinä sivussa tuli jotain tietoa.
JM
Tässä tulikin keskeinen kysymys, mistä tiedetään oliko Shagerlund sama kuin Shagerström??
Edellisessä viestissä tulit esittäneeksi tiedon, että Stina Shagerström oli oluttehtaassa piikana. Samassa paikassa oli myös Jonas Igelström bryggardrängin tehtävässä. Olisiko mahdollista että oli vielä Stina Shagerström Stina Shagerlundin lisäksi ja vielä Jonas Igelströmin kanssa naimisissa. Se on tietenkin ongelmallista jos Jonakselle ei vielä vuonna 1796 ole kirjattu vaimoa koska Stina ja Jonas avioituivat vuonna 1795.
Olisihan se niin helppo olettaa että kysymyksessä on sama henkilö koska Shagerströmejä löytyy tutkitun juuri Värmlannissa, ei niinkään Shagerlundeista löydy juurikaan mitään.
Olisiko asiasta olemassa jonkinlaista epäilystä näitä Prännejä selvittäessä kummasta on kysymys? Nimet ovat näyttäneet myös Ruotsissakin vaihdelleen hyvin helposti, ellei erityisemmin merkkihenkilöstä ollut kysymys.
Palaan edelleen vielä kuulutusasiakirjaan, jonka oli lähettänyt [af] pataljoonan predikantti Lagström. Eli kuulutukset oli haettu pataljoonassa, jossa Lagström toimi pappina. Tuolloin 1795 hän toimi pataljoonan predikanttina Götha Gardes Rykmentissä.
Pataljoonan predikantista kerrotaan:
Ur Nordisk Familjebok:
"Alltsedan karolinska tiden benämning på en vid vissa regementen och kårer (bataljoner) anställd prästman med enahanda åligganden som en regementspastor men med lägre (löjtnants) rang eller tjänsteställning. Befattningen indrogs 1875.
Även titel för några prästmän vid flottans stationer i Karlskrona (biträde åt amiralitetspastorn) och Stockholm (biträde åt kyrkoherden i Skeppsholms församling)."
"Det där med "bataljon" var en statusmarkering. Jämför regementsläkare/bataljonsläkare, regementsveterinär/bataljonsveterinär."
Kuinka tämä asiapaperi liittyy tilanteeseen? Ruotsalaisessa sukututkimuskeskustelussa asiaan liittyen pohditaan josko Jonaksen uraan kuitenkin jollakin tavalla liittyisi armeijapalvelus??
Juhani Mäkitalo
12.06.13, 13:41
Nyt on syytä pysähtyä miettimään ketä ovat kuulutustodistuksessa
olevat henkilöt ja ketä ovat Tukholmassa Klaran seurakunnassa
ja oluttehtailija Sjölinin palveluksessa olevat.
Jos Stina ja ja Jonas ovat kirjoilla Klaran seurakunnassa, niin
mitä ihmeen tekemistä jollakin pataljoonan papilla on tässä
asiassa ???
Minkä seurakunnan arkistossa on tämä kuulutuspaperi, siinä
ei mainita mitään paikkakuntaa.
Kuulutus otettiin morsiamen seurakunnassa ja tässä ed. esitetty
paperi on kopio (cop.) mihin tarkoitukseen annettu ?
JM
Pataljoonan pappi tässä hämääkin, mitä tekemistä hänellä on kuulutusasian kanssa. Valitettavasti en tiedä paperin alkuperästä, mutta voin liittää linkin keskusteluun, missä tätä asiapaperia ruoditaan. Ymmärtäisin, että paperi on (Chri)Stina Shagerlundin ja Jonas Igelströmin kuulutustodistus, kolmas sellainen. Pidän paperia aitona eikä henkilöistäkään voi erehtyä. Linkki keskusteluun: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/29510/32618.html
Asiapaperi on olemassa kuitenkin, jotenkin se nyt on kokonaisuudessa huomioitava. Ko. pappi on toiminut tuolloin mainitsemassani rykmentissä Tukholmassa. Linkki: http://archive.org/stream/HerosandsStiftsHistoryOchHerdaminne/8710b_djvu.txt
Toinen kysymys ovatko sama pari? Eihän tästäkään voida varmoja olla, mutta voisiko olla mahdollista että samana aikana olisi kaksi lähes identtistä paria. Mitä tulee oluttehtailija Schjöliniin (kuten asiakirjassa on präntättynä), kerrotaan tässäkin paperissa Stina Nilsdotterista. Edellä mainittiin että Stina Shagerström s. 1761 oli Schjölinillä piikana. Lukeeko tuo sukunimi jossakin? Se on yksi keskeinen asia joka voi erottaa nämä kaksi henkilöä. En sitten osaa arvata kuinka tämä Jonas suhteutuu kokonaisuuteen kun myös Schjölinillä töissä.
Onko Stina Nilsdr s. 1761 kirjattu jossakin Shagerströmiksi?? Ihmeellistä olisi se, että Stina Nilsdotter Shagerström s. 1761 oli Jonaksen työkaveri ja Jonas sitten avioitui Stina Nilsdotter Shagerlundin s. 1761 kanssa?? Linkki: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/29510/31691.html
Juhani Mäkitalo
12.06.13, 17:14
Nimet ovat Igelström Jonas ja Schagerström Stina ja
syntymäajat ovat Klaran seurakunnassa niinkuin oli Torniossakin,
Siis tämä vaikuttaisi olevan oikea pari, ei kai nyt tuollaista
sattumaa voi olla ???
Ota nyt selvää mistä minkä seurakunnan arkistosta kuulutustodistus
on. Minä en aio tähän asiaan kovin vakavasti paneutua,
koska isompaa mielenkiintoa ei ole, kuten sanoin.
JM
Toivon mukaan löydän asiakirjan lähtöpaikan.
En tiedä, olisiko tuo niin, että pari olisi lähtökohtaisesti Igelström ja Shagerström. Morsiamen nimi olisi sitten matkan varrella muuttunut -lundiksi. Ei se tietenkään ennenkuulumatontakaan varmaan olisi, kirjoitusvirheestä alkaa uusi tarina. Torniossa vaimoa puhutellaan Shagerlundiksi.
Ainakin Hiskissä ja kirkonkirjoissa:http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1711&pnum=52
sekä kirjassa Personhistorisk Tidskrift: http://archive.org/stream/personhistorisk02swedgoog#page/n154/mode/2up
Juhani Mäkitalo
13.06.13, 13:59
Jäi aikaisemmin huomaamatta, että Tukholman Klaran srk:n
vih./kuul. luet Igelströmin vihkijäksi on mainittu juuri tuo bat.pr. Lagström
(olihan se niin ?)
Ja Jonas oli "bryggardräng" niinkuin on tullut jo todettua.
Ehkä pariskunnalla oli joku tuttavuus- tai sukuyhteys ko. pappiin.
Se sotilasura edelleen näyttöä vailla.
JM
Paperissa luki juuri tämän Bat.pr. Lagströmin nimi. Tämä on mielenkiintoista, miksi rykmentin pappi heidät vihki?
Ilmeisestikään näistä maksuttomista rekistereistä heitä eikä muitakaan aikalaisiaan löydä?
Juhani Mäkitalo
14.06.13, 15:13
Eikö vihkipapin voi vapaasti valita, ei tästä kovin
pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä. JM
Näinhän se taitaa olla, vaan miksihän juuri pataljoonan papin valitsivat?
Arkiv Digitalista tarkistettuna uskoisin, että juomanpanija Schjölinillä asuivat 1794-95 veljekset Jonas ja Eric Igelström (kuva: Klara A1:4 (1794-95, kuva 350/s 330). Ericille on annettu syntymävuodeksi 1774, mikä täsmää Ingelsrudin rippikirjan kanssa (Ingelsrud 1761-75, kuva 103/s 16).
Perhe:
Bengt Håkanson 1691
Hustru Kjerstin Bengtsdotter 1693
Soneson Eric Jonason 1746 (1.1.1746? teksti näkyy huonosti)
Hustru Maria Ersdotter 1745
Son Jonas Ericson 1768 (21.9.1768)
Son Eric Ericson 1774
Oletan että kysymyksessä on Jonas Igelströmin lähisuku koska tiedetään Jonaksen muuttotodistuksen mukaan syntymäseurakunnan olevan Rudskoga, missä juuri Ingelsrud sijaitsee. Muita samana vuonna syntyneitä Jonaksia en löytänyt. Lisäksi Tukholmassa Schjölinillä asuneet Jonas ja Eric täsmäävät sekä sukunimen että Ericin syntymävuoden mukaan.
Jonas Igelström on syntynyt rippikirjan mukaan 21.Sept.1768 (Rudskoga C:4/1768-50, kuva 7/s5). Kummeina Bengt Andersson ja vaimo Kjerstin Larsdotter ja piika Maria Andersdr (Ingelström?).
Etsintöjä täytyy jatkaa, milloinka Bengt Igelströmin poika, Jonas Bengtsson oli syntynyt. Rippikirjoissa hänet voidaan nähdä kuvissa: Igelserud/Rudskoga AI:2(1736-42, kuva 45 / s 81) ja Rudskoga AI:1(1729-35, kuva 37 / s 32).
Bengt Håkanssonin ja Kjerstinin perhe näkyy Rudskogan kirkonkirjoissa Igelsrudissa/Ingelsrudissa aina vuodesta 1729 lähtien (enempää ei ole digitoitu/jäljellä?). Pariskunnan poika Jonas Bengtsson on muuttanut pois kotoaan Igelrudista (Rudskoga AI:3, 1742-53, kuva 27/s. 44) johonkin, mistä en saa selvää. (Ilmeisesti avioitumisen vuoksi.) Aivan kuin siinä olisi: gifti uti P…sisältäen ä kirjaimen?? Vaimo Maria Larsdotter.
Puuttunut osa Eric Jonsonin isä:
Jonas Bengtsson syntyi Rudskogassa 16. 8.1718 (Rudskoga C:3, 1718-1767, kuva 7/s. 4). Vanhemmat Bengt Håkanson i Igelsrüd ja Kirstin Bengtsdotter. Bengt Håkanssonia en löydä Rudskogan syntyneistä ko. vuodelta. Olisiko tullut jostakin muualta? Mihinkä nimeen Håkansson (myös Hakesson´ia käytetty) viittaa? Håkan, Hakon, Harald??
Jonas Igelströmin isä Eric Jonson syntyi 8.6.1746: Eric Jonson 8. Junii 1746, vanhemmat: Jonas Bengtsson ja Maria Larsdotter. Kummeina Bengt Jönsson, Eric Ingma… vaimoineen Catharina Danielsdr ja Sara Bengtsdotter sekä lisäksi piika …. Johansdotter ….
Vuoden 1793-98 rk :ssa Jonaksesta ei enää mainintaa. Veli Eric kirjattu muuttaneen Tukholmaan 1794. Olisivatko pojat lähteneet töitä hakemaan äidin Maria Ericsdotterin kuoltua. Isä Eric avioitui uudelleen 1788.
Näyttäisi siltä, että ovatko veljekset menneet ensin Johan Fred: Düboisin panimoon, en saa selvää lukeeko myös bryggare?? (Lähde: Klara AI:4, 1794-95, kuva 35/s. 330). Stina Sagerström nähdään Oxhufvudet korttelissa ensin Eric Lundbergin ja vaimo Catharinan luona ja myöhemmin Zachris Schjölinillä, missä renkeinä Igelströmin veljekset myös.
Kysymykseni erityisesti koskee nyt Tukholmaan muuttanutta Stinan pikkusisarta Saraa, Sara Nilsdotteria (s. 1777), joka asui Grunnebackassa kunnes muutti 6.lokakuuta 1821 Tukholmaan, mutta tuolloin hän käytti nimeä Sara Grundelius?? Palatessaan takaisin Rudskogan Grunnebackaan hän oli edelleen Grundelius. En löytänyt avioitumistakaan, mikä sukunimen selittäisi. Lisäksi vuoden 1826-31 Rudskogan Grunnebackan merkinnöissä hänet on kirjattu Peter Erssonin kanssa peräkkäin. Petter s. 1802 Visnumissa. Tarkistin syntymätiedot ja kysymyksessä on Per Erson Torpfelt, sotilas Erik Torpfeltin poika. Eli tämä ei selitä sukunimeä??? Kuinka tämä selitetään??
Juhani Mäkitalo
16.06.13, 13:47
Jos muita keskusteluun osallistujia ei ole, niin minulle
ei kannata asioista kertoa, koska se ei kiinnosta !
Ei millään pahalla - JM
Juhani Mäkitalo
16.06.13, 14:15
Vielä kerran puutun asiaan ja eiliseen viestiisi, piti oikein
tarkistaa Klaran rippikirjasta 1794
sivuhan on 333 ei 330 !
Siellähän on sivulla 330 aivan eri henkilöt:
Bryggare Dubois ja joku renki Jonas
ja renki Eric Gällström s. 1774
Ja nyt riittää - hyvää kesän jatkoa !
JM
Kiitos kommenteista. Keskustelu on tietysti tarkoitettu yleensä sukututkijoille ja olisi hienoa jos Igelström / Shagerlund(ström) sukua joku muukin tutkisi ja olisi kiinnostunut. Palatakseni kuitenkin edelliseen väitteeseen, kyseenalaistan sen tässä vaiheessa kunnes käsialaa on analysoitu.
Tarkoitin kyllä sivua 330 ja lisäksi sivua 333 (+ sivua 331). Qvarteret Oxhuvudin korttelissa bryggare Johan Fredrik Düboisin luona (Klara [AI:4(1794–95)kuva 350/sivu 330] mielestäni voisivat olla Jonas ja Eric. Jos tutkitaan kuinka sukunimi on kirjattu, siinä voi lukea edelleenkin Igelström – Icellström. Mielestäni Ericin sukunimi ei ala G kirjaimella jos tarkastellaan muita sivulla samalla käsialalla kirjoitettuja G:llä ja I:llä alkavia nimiä.
Sivulla 331 nähdään Christina Eric Lundbergin tai Sundbergin luona.
Sivulla 332 nähdään lisäksi joku Walander jolla Maria Skagerström vaimona (No 53), olisiko lie samaa sukua?
Sivulla 333 nähdään Jonas ja Stina Sjölinin panimossa. Ericiä en löydä.
Á bientôt.
Juhani Mäkitalo
16.06.13, 23:28
Aivan oikein tuli kirjoitusvirhe, siis ei Gäll... vaan Jällström.
(molemmat kun äännettäisiin samalla tavalla)
Jos aikoo jotain tutkia itse, kannattaa opetella lukemaan vanhoja
käsialoja, minä ole tehnyt sitä yli 30 v. Kun opitaan ensin erotta-
maan Sagerströmit ja Lagerströmit ja Lundbergit ja Sundbergit,
sitten voi alkaa paneutumaan oikeisiin teksteihin 1500/1600/1700-luku,
kaikki ovat vähän oma juttunsa.
Siinähän se kesä kivasti kuluu, toivottavasti sopivia sadepäiviä
riittää !
JM
Katsoisin vielä sivulta 333 tyylinäytteen Igelströmin I -kirjaimesta. Minusta se näyttää samanlaiselta?? Enkä tiedä oikein onko J -kirjainkaan??
Enkä näe vieläkään Ericiä tässä mainitsemallasi sivulla 333?
Juhani Mäkitalo
17.06.13, 14:30
Mistä olet saanut päähäsi, että siellä pitäisi olla Erik, en kai minä
ainakaan ole sellaista sanonut. Kertaa viestit ja mitä olen sanonut
Erikistä.
Sivusta 331 myös täysin väärät tulkinnat, ehkä saamme ne oikeatkin,
kun vanhojen käsialojen kurssi on käytynä.
JM
Sadepäiviä on riittänyt sen verran, että uskoisin erottavani S ja L kirjaimen nyt tekstistä. Eli kysymyksessä ei ole varmaankaan flickan Stina Sagerström vaan Lagerström (Klara AI:4(1794-95):sivu331. Edelleenkään en ole vakuuttunut etteikö tuo Düboisin panimon renki voisi olla Eric Igelström?? Syntymävuosi sopisi. Ongelmana lisäksi se, että sukunimen kirjoitusasu ei avaudu minulle selkeästi. Etukirjain voi olla J, mutta mikä poissulkee I -kirjaimen? Jällström nimi voi olla, mutta koska kirjoittaja on käyttänyt I -kirjaimen yhteydessä olevia "pilkkuja/ylämerkkejä" muuallakin, miksei voisi olla Icellström? Poissulkua varten pitänee jossakin vaiheessa etsiä tämä henkilö, josko on syntynyt tuolloin (Eric Jällström s. 1774??). Ellei joku jo tiedä asiasta jotakin?
Edelleen kysyn:
Kysymykseni erityisesti koskee nyt Tukholmaan muuttanutta Stinan pikkusisarta Saraa, Sara Nilsdotteria (s. 1777), joka asui Grunnebackassa kunnes muutti 6.lokakuuta 1821 Tukholmaan, mutta tuolloin hän käytti nimeä Sara Grundelius?? Palatessaan takaisin Rudskogan Grunnebackaan hän oli edelleen Grundelius. En löytänyt avioitumistakaan, mikä sukunimen selittäisi.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.