Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tomas Nilsson Tarkki s? k.1705
Olen törmännyt eri syntymätietoihin liittyen tähän henkilöön.
Tomas Nilsson Tarkki kuoli 1705 Kiukaisten Panelian Tarkki, mutta monissa lähteissä olen nähnyt syntymäajaksi 1686:confused:
Se kun ei voi pitää paikkansa, koska poika Mikael Thomas Avellan (Avellan suvun alkuperäinen nimenkantaja ja minun suora esi-isä) syntyi 1676.
Onkohan joku teistä tutkinut kyseistä sukua tarkemmin että saisin oikean syntymäajan Tomakselle?
Kiitos paljon avusta etukäteen:)
Hej
Varsinaista syntymäaikaa tuskin tulet löytämäänkään ThomasNilsson Tarkille, mutta ehkä auttaa ajoituksessa hieman tällainenkin JussiTolvilta kopioimani selvitys:
”Mainitaan manttaaliluettelossa talollisen poikana 1659-1670Kiukaisten Panelian Heikkilässä ja talollisena Tarkilla 1671-1700. Otti Tarkin tilan autiosta viljelykseen”.
Matti Korpinen mainitsee vielä, että otti autiona olleenUotilan eli Tarkin tilan viljeltäväkseen 1670 ja sai kahden vuoden verovapauden.
Thomas Nilsson on myös minun kaukainen esi-isäni. Avellanuksen veljen haarasn kautta.
Olen kyllä seuraillut Avellanuksiakin jonkin verran. Nuo mainitsemani Jussi ja Matti ovatkuitenkin enemmän perillä heistä kuin minä.
t Pertti Vuorio
Kiitokset Pertille avusta:)
Tomaksen lapsenlapsi Christina on minun suora esi-äiti ja olen kauan jo hakenut Tomaksen oikea syntymäaika, mutta ei vaan ole löytynyt.
Minulla on tallainen Lasse Iso-Iivarin tutkimuksista peräisin oleva tieto: Thomas Nilss Heikkilä. S. noin 1640 Kiuk. Tarkin tilan isäntä 1671‑1700 Kiukaisten Paneliassa. Haudattu 18.1.1703 Kiukainen.
Pieni anekdootti Aarne Rauvolalta: Tuomas sai niin paljon mynttiä kokoon, että pani poikansa Mikaelin kouluun. Kun kotitalon pihan laidassa kasvoi pähkinäpuu, jonka nimi latinan kielellä oli corylus avellana, poika otti nimekseen Avellanus. Hänestä tuli Kaarinan kappalainen, jonka jälkeläisistä monet ovat olleet varsin huomattuja. (Sukujen Juuria Euran ja Lapin kylissä; Aarne Rauvola 1991.s.52.)
Kari Paakkonen
Piikkiö
Kiitos paljon avusta:)
Miten Mikael sai nimen minulla on erilaista tietoa. Avellanus nimen Mikael sai Porin triviaalikoulun papilta, koska koulun pihalla kasvoi pähkinäpuu.
Turussa Nummen kaupunginosassa löytyy myös kadunpätkä Mikael Avellanin mukaan, eli Avellanintie.
Selailin muistiinpanojani, niiden mukaan olisi Thomas Nielsson syntynyt n. 1644, vaimo Brita Påfvelsdotter. (Kallilta??)
Thomaksen vanhemmat Heikkilän Niels Nielsson ja Carin Erichsdotter. Niels Nielssonin ensimmäinen vaimo oli Carin Jörensdotter joka ilmeisesti otti sattuneesta syystä hatkat talosta.
Nielsin vanhemmat Niels Mårthenson ja N Simondotter Köylypolven Knuutilasta.
Niels Mårthensonin vanhemmat Mårthen Larsson ja Karin Hinrichsdotter
Paneliasta, Laihialta ja Köylypolvesta löytyy jonkinverran aineistoa.
Hej
Panelian Heikkilästähän tuo juontaa ja nimet suomalaistettuina:
Mikko Heikinpoika
Lasse Mikonpoika
Martti Lassenpoika
Niilo Martinpoika
Niilo Niilonpoika, jonka pojista Lauri jäi Heikkilään, Tuomas siirtyi Tarkilleja Yrjö Jusulle.
Tuollaisen listan olen kerännyt muitten avulla ja heidän tulostuksistaan. Vuosiluvut ovat olleet niin arvioituja ettenniitä ala laittaa tähän. Mukavaahanolisi saada lisätarkennuksia.
Itse olen tuon Tuomas Niilonpojan vanhimman, Tarkillejääneen, pojan jälkeläisiä.
t Pertti Vuorio
Kiitos paljon teille avusta:)
Tuli paljon minulle uutta tietoa.
Mikaelin sukuhaara olen selvittänyt aika pitkälle tähän päivään asti, varsinkin hänen tyttärensä Christinan jälkeläiset joka on (kuten jo mainitsin) suora esi-äiti.
Vähän lisää Heikkilästä.
Mårthen Larsson oli elossa 1602, mutta kuollut 1621. Samoin hänen vaimonsa oli silloin jo kuollut.
Niels Mårthensonille olen merkinnyt kuolinajaksi 1644, vaimolle 1621-25.
Niels Nielssonille kysymysmerkillä 1675-82, vaimolle 1675-77
Thomas Nielsonille kuolinaika 1703, vaimolle 1700-1710.
Kaikki tiedot ovat konseptinomaisista muistiinpanoista yli 10 vuoden takaa. Tarkemmatkin tiedot löytyy lähteineen, mutta tietokannan kanssa ongelmia jotka ovat ratkaistavissa.
Kaikki tiedot ovat itse kaivettuja joko tuomiokirjoista, SAY'stä tai haudattujen luetteloista.
Olen jättänyt kääntämättä nimet, enkä laita sukunimiä sellaisille jotka eivät niitä ole käyttäneet koska näin voi tietokannasta etsiä ja löytää ihmisiä. Samoin olen standardisoinut etunimien kirjoitusasun ym. syistä.
Kiitos tiedoista:)
Minulla on jostain syystä Thomakselle laitettu kuolinvuodeksi 1705, mutta uskottava se on että pitää olla 1703.
Helpottaa etsimistä kun jättää alkuperäiset nimet kääntämättä:cool:
Tuo haku tietokannasta tapahtuu seuraavasti. Kirjoitan pelkästään nimen Thomas Nielsson ja painan enter. Kaikki Thomas Nielssonit tulevat näkyville. Esim. tuomiokirjoissa ei muuta nimeä juuri ole käytetty paitsi jos samassa kylässä kaksi Thomas Nielssonia. Silloin pyrittiin erottamaan heidät talon nimellä, esim Laihian Matz.
Haku tulee yleensä eteen kun tuomiokirjoista löytyy etunimi + patronyymi. ja pitäisi löytää oikea henkilö tietokannasta. (Jos löytyy, yleensä löytyy) haku lakkaa toimimasta jos kirjoittaa hänelle sukunimen tai etunimen eri tavalla.
Jo etunimistä saa melkoisen sotkun aikaiseksi ilman niiden kirjoitusasun standardisointia. Esim. Elisabet saattaa olla Elin, Elisa, Lisa, Liisa tai Lisbet. Jos vielä kääntää nimiä suomeksi ei kone löydä mitään. Tämä korostuu siksi että lähteissä yleensä vain kylä, etunimi ja patronyymi. Pitkään mietin miten kirjurit noiden tietojen perusteella pystyivät tunnistamaan henkilön. Alkuun ihmettelin noiden tittelittömien arvoitusta, mutta sekin selvisi kun ymmärsi sen logiikan.
Tietokantaan kirjaa Thomas Nielssonin ilman sukunimeä koska ei hänellä sellaista ollut, enkä lisäile omapäisesti kenellekään sukunimiä ellei niitä todella käytetty. Esim. Thomas Nielsson ja paikkatietoon Panelian Tarki, Eura. Koska vuonna 1703 ei kuulunut Kiukaisiin.
Pyrin siis sopeutumaan ja noudattamaan niitä menetelmiä joita kyseisenä aikakautena käytettiin. Ei kannata keksiä uusia systeemeitä. Haittaavat pelkästää tutkimista.
Kiitos neuvoista:)
Itse käytän ainakin hiskissä aina rippikirjojen kirjoitusmuoto nimien suhteen kun haen henkilötietoja.
En myöskään suomenna nimet ellen ole ihan varma että se on oikea nimi joka on kasteessa annettu. Tuskin Ruotsissa asuva suomalaisen jälkeläinen suomenna kaikki esivanhempien nimet, kuten minä taas muuttaisin Suomesta Ruotsiin muuttaneille sukulaisille ruotsalaisen muunnoksen heidän suomenkielisistä nimistä.....en usko että minun serkut Risto ja Juhani halua olla Göran ja Johan:D:
Sen olen oppinut että Lisa ei ole välttämättä Lisa alunperin vaan Elisabet, kuten myös Greta on Margareta jne.
Oma esi-äti oli myös rippikirjoissa aina vaan Anna, kunnes näin kasteteidot ja siinä taas hän oli Annika.
Sukunimiin en luota kun tulee uusi henkilö vastaan, koska useimmiten on talon nimi/ sotilas nimi tai muuten vaan otettu nimi ja sillä ei vanhempia löydy.
Sellainenkin tapaus on vastaan tullut suvussa että yksi sisaruksista otti sukunimen kun oli merillä, veljenpoika otti myöhemmin saman sukunimen mutta ei kukaan muu siitä perheestä vaan heillä oli vaan patronyymit.
Pitkään mietin miten entisten aikojen kirjurit pystyivät identifioimaan ja kytkemään ihmiset oikeaan taloon ennekun ratkaisin menetelmän. Muita arvoituksia oli keitä nuo tittelittömät olivat. Samoin keksin miten selvitän verolta kadonneen vanhan isännän kuolinvuoden.
Moni on sanonut että tuomiokirjoissa olisi valtavasti tietoja jos pystyisi identifioimaan henkilöt. Niistä kylistä mitä tutkin pystyn lähes aina sitomaan kaikki henkilöt taloon. Jouduin vain tekemään erilliset rekisterit tutkittavista kylistä jotka ovat silloisilla kirjureillakin olleet. Jos haluaa selvittää sukunsa jossakin talossa joutuu selvittämään koko kylän, usein vielä joitakin naapurikyliä. Ihmiset olivat silloinkin verkostoituneet. Tämän verkon muodosti silloin oma ja vaimon suku ja kylän talot. Mitä pitemmälle onnistuu purkamaan tätä verkostoa ja sen muodostumista, sitä mielenkiintoisemmaksi se menee. Olen istunut isoisäni (s. 1874) luona lapsuudessani tuhansia tunteja hänen kertoessaan menneiden aikojen tarinoita. Sain silloin jo paljon hyödyllistä tietoa tästä verkostoitumisen logiikasta, samoin miten ja mistä vaimot tulivat taloon. Jokaisella talolla oli linkkejä moneen taloon, usein aivan eri pitäjissä, samoin oli näitä taloja joissa yövyttiin kaupunkimatkalla. Eniten olen tutkinut 1600, 1700 ja 1500 lukua. 1800 lukua tunnen taas perimätietojen perusteella, joskin tutkinut olen sitä huomattavasti vähemmän.
Olen sukua ainakin 12 vanhan Panelian 18 talosta. Samoin Laihian Iso ja Vähätaloon sekä Köylypolven Knuutilaan. Kallille ja Tuumille.
Sitä minä olen ihmetellyt että usein piiat ja rengit käyttivät sukunimeä, mutta talollisilla ei. Eikä ollut aina edes sukunimi tilan mukaan missä työskentelivät, vaikka olen siihenkin törmännyt.
Silloin ei vielä ollut edes sukunimi pakko, vaan 1700-1800 luvulla.
Aina ei myöskään ole isältä peritty.
Olen myös kokenut vastaava että tilojen omistus pyrittiin pitämään suvussa avioliittojen avulla, suvussa siskot menivät naimisiin naapuritilan veljien kanssa ja sen jälkeen tilat yhdistettiin.
Tuomiokirjoista olen löytänyt jonkin verran tietoa suvusta, olen myös löytänyt kauppakirjoja missä on myyty tai ostettu tiloja ja huutokaupattavaksi joutuneet tilat.
Minun suku taas katoaa Paneliasta Mikaelin myötä ja asettuvat Kaarinaan, Rymättylään ja Tammelaan mm.
marikin suku menee ainakin Köylypolven Knuutilaan ja koska Knuutilassa, Kallilla ja Tuumilla ovat sukua toisilleen on suuri todennäköisyys että Brita Påfvelsdotter olisi Kallilta. Påfvel on harvinainen etunimi silloin Paneliassa, Laihialla ja köylypolvella. Isäksi oletan Påfvel Markussonia. Kallin isännät olivat aika värikkäitä. Oli 30 vuotisen sodan korpraali ja aika hurjaluonteinen. Vaimo Carin Markusdotter Kouhu.
Heikkilän Niels Mårthensonin vaimo oli siis Knuutilan Simon Mattsonin tytär. (yksiselitteisesti) Simon oli syntynyt 1550-60, oli elossa vielä ainakin 1643. Hänellä oli kaksi avioliittoa, toinen n. 1610 josta kaksi tytärtä. Näkyvät eräässä myöhemmässä perinnönjaossa. Heidän patronyyminsä oikein vaikka eräs tunnettu sukututkija toisin väittää.
Kiitos avusta:)
Britan ja Tomaksen vanhemmat en ole vielä löytänytkään, siitä syystä etten ole heille löytänyt tarkka syntymäaika mistään puhumattakaan heidän mahdollisista sisaruksista.
Ehkä geenit on periytynyt Kallin sukuhaarasta sitten, koska löytyy nykypäivänäkin värikkäitä jälkeläisiä suvussa:D:
Thomas Nielssonin vanhemmat ovat Niels Nielsson Panelian Heikkilästä ja Carin Erichsdotter. Niels syntynyt 1500 luvun puolella. Isäntänä 1636-69.
virpinissila
10.07.16, 17:12
Michael Avellanuksen vanhemmat tiedetään: isä Thomas Nilsinpoika Tarkki ja äiti Brita Påhlintytär. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4670 Kotivuoren tuomiokirjapoiminnoissa ei ole vinkkiä Britan alkuperästä.
Tässä varteen otettava (minusta jopa aika varmakin) vaihtoehto Britan alkuperäksi. Euran (Kiukaisten) Panelian Tynillä mainitaan tytär Brita Påwelintytär, vanhemmat Påwell Eskilinpoika ja Malin Erikintytär. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3868025 (KA Eurajoen käräjät 17.–18.10.1681: 528–529.) Pesänjaossa luetellaan Tynin Helga Påwelintyttären (pso Sigfrid Mattsinpoika) sisaruksia Lisbetha, Margetha vanhempi, Britha, Margetha nuorempi ja Carin Påwelintyttäret. Britan mieheksi sanotaan Thomas Nilsinpoika.
Tässä vielä toinen lähde: Brita näkyy henkikirjassa Tynillä 1667–70 ja Tarkilla 1671–http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=330408 (KA Euran SAY 1654–73: 67). Brita on merkitty tyttäreksi Tynille, vanhemmista lienee jompikumpi vielä elossa.
Virpi Nissilä
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.