Eppu K
06.05.13, 14:22
Löysin seuraavan viestiketjun pätkän Googlen välimuistista ja kopioin sen tähän, koska alkuperäinen viestiketju hävisi.
-------------------------------------------------------
Eppu K 30.12.12, 16:36
Onkohan kenelläkään tietoja siitä, voisiko Pulkkilan kappeliseurakuntaan kuuluneen Leskelänkylän Tiiton talolla olla jotain yhteistä Siikajoen kirkonkylän Tiiton ja Haapajärven Tiiton talojen kanssa? Ne mainitaan viestiketjussa Matts Tiitto(i) Haapajärveltä [vuoden 2011 viestiketju kadonnut].
Leskelänkylän asukkaat kuuluivat Pulkkilan kappeliseurakuntaan, mutta isojaon valmistumiseen asti Leskelänkylän talot kirjattiin Piippolankylän taloiksi. Piippolankylän talon numero 10:n (myöhemmän Leskelänkylän talon numero 3:n) virallinen nimi oli Leskinen, mutta rinnakkaiseksi nimeksi vakiintuu Tiittola n v 1800 alkaen. 1840-luvulta alkaen nimeksi vakiintuu Tiitto, jolloin se näyttää tarkoittaneen sitä tilan kolmasosaa, jonka rakennukset sijaitsivat vanhan Tiittolan paikalla. Talon asukkaiden niminä on Tiittolaa ja Tiittoa käytetty varhemminkin, mm "Johan Påhlsson Leskelä eller Tiitto" on merkitty 22.12.1793 syntyneen Johan-pojan isäksi.
Talon nimien (Leskinen, Tiittola, Tiitto) rinnakkainen käyttö ja numeron vaihtuminen 10:stä 3:ksi näkyy hyvin tällä vuosien 1834-1841 rippikirjan sivulla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pulkkila/rippikirja_1834-1841_ik23/182.htm). "Nro 3, Leskinen Salvosaho" on seuraavalla sivulla.
Tämä Piippolan talo nro 10 jaettiin 1700-luvulla kolmeksi taloksi, joista käytetään yhteisenä virallisena nimenä Leskinen mm henkikirjoissa. 1800-luvun lopulla Tiittolasta syntyneistä taloista käytetään henkikirjoissa nimeä Salvosaho. Salvosaho lienee ollut noista tiloista elinvoimaisin. Kaikki myöhemmän numeron 3 tilat on merkitty isojaon uudistuskirjoihin nimellä Salvosaho. Salvosaho-nimeä käytetään jo 1830-luvulla Pulkkilan kirkonkirjoissa Salvosahon talon asukkaista.
Suurimmalla osalla Leskelänkylän taloista oli vielä 1800-luvun alkupuolella virallisina niminä Leskinen. Mutta useimmat niistä tunnettiin silloin ja nykyäänkin kutsumanimillä, jotka oli saatu varhaisten isäntien nimistä: Antintalo, Erkki eli Erkintalo, Juhana eli Autio, Sippola, Heikkilä, Tiittola. Tiittolan talo on voinut saanut nimensä Tiitus Paavonpojan mukaan, joka esiintyy 1680 ja 1690-luvun henkikirjoissa erään Leskisen talon insäntänä. Mutta en voi todistaa, että hän olisi isännöinyt juuri sitä Leskisen taloa, joka sai myöhemmin numerokseen 10 ja jonka asukkaista on merkintöjä kirkonkirjoissa Tiittola-nimellä.
Leskelän kylä siirrettiin Pulkkilan seurakunnasta Piippolaan v. 1906. Nykyisin Leskelä kuuluu Siikalatvan kuntaan, joka muodostettiin Piippolan, Pulkkilan, Kestilän ja Rantsilan kunnista vuoden 2009 alussa.
-------------------------------------------------------
eva-riitta uotila 16.01.13, 19:36
Hei!
Matti Lund tuntuu päässeen jonnekin 1500-luvulle Tiittojen sukupuussa, mutta en tiedä,onko hän etsinytkään Haapajärveltä muuttaneita Tiittoja. Eihän noiden kylien välillä kovin pitkiä matkoja ole kuljettava siihenkin aikaan, joten mielenkiintoista olisi todella tietää. Taloistahan joutui osa lapsista lähtemään muualle leipäänsä etsimään, niin aivan mahdollista olisi tuokin. Kysy Matilta,olisi kiva minunkin kuulla...
t.Eva-Riitta
-------------------------------------------------------
Eppu K 30.12.12, 16:36
Onkohan kenelläkään tietoja siitä, voisiko Pulkkilan kappeliseurakuntaan kuuluneen Leskelänkylän Tiiton talolla olla jotain yhteistä Siikajoen kirkonkylän Tiiton ja Haapajärven Tiiton talojen kanssa? Ne mainitaan viestiketjussa Matts Tiitto(i) Haapajärveltä [vuoden 2011 viestiketju kadonnut].
Leskelänkylän asukkaat kuuluivat Pulkkilan kappeliseurakuntaan, mutta isojaon valmistumiseen asti Leskelänkylän talot kirjattiin Piippolankylän taloiksi. Piippolankylän talon numero 10:n (myöhemmän Leskelänkylän talon numero 3:n) virallinen nimi oli Leskinen, mutta rinnakkaiseksi nimeksi vakiintuu Tiittola n v 1800 alkaen. 1840-luvulta alkaen nimeksi vakiintuu Tiitto, jolloin se näyttää tarkoittaneen sitä tilan kolmasosaa, jonka rakennukset sijaitsivat vanhan Tiittolan paikalla. Talon asukkaiden niminä on Tiittolaa ja Tiittoa käytetty varhemminkin, mm "Johan Påhlsson Leskelä eller Tiitto" on merkitty 22.12.1793 syntyneen Johan-pojan isäksi.
Talon nimien (Leskinen, Tiittola, Tiitto) rinnakkainen käyttö ja numeron vaihtuminen 10:stä 3:ksi näkyy hyvin tällä vuosien 1834-1841 rippikirjan sivulla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pulkkila/rippikirja_1834-1841_ik23/182.htm). "Nro 3, Leskinen Salvosaho" on seuraavalla sivulla.
Tämä Piippolan talo nro 10 jaettiin 1700-luvulla kolmeksi taloksi, joista käytetään yhteisenä virallisena nimenä Leskinen mm henkikirjoissa. 1800-luvun lopulla Tiittolasta syntyneistä taloista käytetään henkikirjoissa nimeä Salvosaho. Salvosaho lienee ollut noista tiloista elinvoimaisin. Kaikki myöhemmän numeron 3 tilat on merkitty isojaon uudistuskirjoihin nimellä Salvosaho. Salvosaho-nimeä käytetään jo 1830-luvulla Pulkkilan kirkonkirjoissa Salvosahon talon asukkaista.
Suurimmalla osalla Leskelänkylän taloista oli vielä 1800-luvun alkupuolella virallisina niminä Leskinen. Mutta useimmat niistä tunnettiin silloin ja nykyäänkin kutsumanimillä, jotka oli saatu varhaisten isäntien nimistä: Antintalo, Erkki eli Erkintalo, Juhana eli Autio, Sippola, Heikkilä, Tiittola. Tiittolan talo on voinut saanut nimensä Tiitus Paavonpojan mukaan, joka esiintyy 1680 ja 1690-luvun henkikirjoissa erään Leskisen talon insäntänä. Mutta en voi todistaa, että hän olisi isännöinyt juuri sitä Leskisen taloa, joka sai myöhemmin numerokseen 10 ja jonka asukkaista on merkintöjä kirkonkirjoissa Tiittola-nimellä.
Leskelän kylä siirrettiin Pulkkilan seurakunnasta Piippolaan v. 1906. Nykyisin Leskelä kuuluu Siikalatvan kuntaan, joka muodostettiin Piippolan, Pulkkilan, Kestilän ja Rantsilan kunnista vuoden 2009 alussa.
-------------------------------------------------------
eva-riitta uotila 16.01.13, 19:36
Hei!
Matti Lund tuntuu päässeen jonnekin 1500-luvulle Tiittojen sukupuussa, mutta en tiedä,onko hän etsinytkään Haapajärveltä muuttaneita Tiittoja. Eihän noiden kylien välillä kovin pitkiä matkoja ole kuljettava siihenkin aikaan, joten mielenkiintoista olisi todella tietää. Taloistahan joutui osa lapsista lähtemään muualle leipäänsä etsimään, niin aivan mahdollista olisi tuokin. Kysy Matilta,olisi kiva minunkin kuulla...
t.Eva-Riitta