PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Erik Lilliesköldin (k.1688) sotilaselämää


EeroF
06.05.13, 12:59
Ratsumestari Erik Lilliesköldin (1625—1688) elämäkertatietojen kohdalla törmäsin jälleen samaan ongelmaan kuin niin monesti aiemmin. Elgenstierna kyllä luettelee vaiheet Erik Krusen kornetista 1651 luutnantiksi, taistellut Liettuassa ja lopulta 1657—61 ratsumestari, Inkerinmaan ja Karjalan jahtimestari 1675. Mutta edelleenkään en tiedä, mihin taisteluihin hän otti osaa, oliko hän Erik Krusen rykmentin mukana Suomea puolustamassa ja tekemässä kostoretkeä Venäjän puolelle, niin veristä , että Pietari Brahekin sitä kammosui.

En saa ikäänkuin lihaa luiden ympärille yrittäessäni miettiä Erik Lilliesköldin elämää.

Mistä voisin yrittää löytää tietoja Lilliesköldin toimista? Onko aina niin, että kun Erik Krusen rykmentti on ollut jossain, myös Lilliesköld on seurannut mukana?

Minulla on samanlaisia vaikeuksia muidenkin kohdehenkilöiden kanssa, joten toivon vastausten koskettavan joko kyseistä Erik Lilliesköldiä tai sitten yleisellä tasolla tietojen kaivamista sotilaista sekä upseereista.

Ja lopuksi: JAHTIMESTARI! Mikä ihme sekä on?

Yst.terv. ja ymmällään
Eero

Timo W
06.05.13, 13:58
http://runeberg.org/frfinl/0275.html


Jahtimestari järjesti suurpetojen pyyntiä. (Karhut,Sudet ym.ym )


Otto Johan von Grothusen oli koko Suomen ensimmäinen Jahtimestari.

http://runeberg.org/frfinl/0164.html

Timo W
06.05.13, 14:38
Valtakuntaan perustettiin v. 1613 ylijahtimestarin virka ja hän sai
apulaisekseen jahtimestareista eri osiin valtakuntaa. Suomessa oli
o ma jahtimestari — Hans Bång — jo v. 1610, siis ennen valtakunnallista reformia, ja useita kertoja myöhemminkin (noin 1634—39
Otto von Grothusen, 1650-luvun alulla William Kraforth, 1664-7 0 Erik
Boije, 1670-luvun alulla Erik Bure ja 1682 alkaen 'jahtiviskaali'
Karl Höijer), vaikka virka näyttääkin välillä olleen pitkiä aikoja
täyttämättä . Varsinkin tällaisina väliaikoina käytettiin läänittäisiä
alijahtimestareita, vaikkei heidänkään toimintansa näytä olleen katkeamatonta. Parhaiten oli järjestetty niin sanoaksemme pitäjäporras,
joissa 1620-luvulta lähtien säännöllisesti toimi yksi tai useampia
jahtivouteja. Heidän velvollisuutensa oli ajojen järjestäminen kolmasti
vuodessa, ja muutenkin heti, kun petoja havaittiin olevan liikkeellä.

http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVaQ4hUH/Satakuntasarja18.pdf

Erkki A Tikkanen
06.05.13, 18:56
Ratsumestari Erik Lilliesköldin (1625—1688) elämäkertatietojen kohdalla törmäsin jälleen samaan ongelmaan kuin niin monesti aiemmin. Elgenstierna kyllä luettelee vaiheet Erik Krusen kornetista 1651 luutnantiksi, taistellut Liettuassa ja lopulta 1657—61 ratsumestari, Inkerinmaan ja Karjalan jahtimestari 1675. Mutta edelleenkään en tiedä, mihin taisteluihin hän otti osaa, oliko hän Erik Krusen rykmentin mukana Suomea puolustamassa ja tekemässä kostoretkeä Venäjän puolelle, niin veristä , että Pietari Brahekin sitä kammosui.

En saa ikäänkuin lihaa luiden ympärille yrittäessäni miettiä Erik Lilliesköldin elämää.

Mistä voisin yrittää löytää tietoja Lilliesköldin toimista? Onko aina niin, että kun Erik Krusen rykmentti on ollut jossain, myös Lilliesköld on seurannut mukana?

Minulla on samanlaisia vaikeuksia muidenkin kohdehenkilöiden kanssa, joten toivon vastausten koskettavan joko kyseistä Erik Lilliesköldiä tai sitten yleisellä tasolla tietojen kaivamista sotilaista sekä upseereista.

Ja lopuksi: JAHTIMESTARI! Mikä ihme sekä on?

Yst.terv. ja ymmällään
Eero

Olen tutkaillut esi-isäkaimani tekemisiä jo kymmenkunta vuotta. Hänestä löytyy hajanaisia tietoja Ruotsin puolelta SVAR:sta mikrofilmattuina, nyttemmin myös tuomiokirjoja löytyy aika monta digitoituinakin Digitaaliarkistosta. Kansallisarkistosta löytyy myös joitain kirjeenvaihtoja ja sukuselvityksiä, esim. kuningatar Kristiinan kirjeen kopio Erikin isän saamista maatilajärjestelyistä ennen aatelointia. Hänen vaimonsa, tuolloin jo leski, käymiä kirjeenvaihtoja Koikkalan kartanon palauttamisesta Ison reduktion jälkeen löytyy myös.
Kävin kerran eräällä lomamatkalla tapaamassa todella kaukaista "serkkua", Vehmaan kartanon isäntää Nils Grotenfeltia, jonka kirjastossa komeili Erikin hautajaisvaakuna, jonka hänen isoisänsä isä pelasti Juvan vanhasta kirkosta kun se purettiin. Otin tietysti lukuisan määrän valokuvia tuosta vaakunasta.

Koikkalan (Hanebergin) kartanon nykyisen isännän pakeilla kävin myös samalla lomareissulla kuin Vehmaallakin. Hän kertoili myös selvittämiään asioita, vaikka ei Erikin jälkeläinen ollutkaan, mutta häntä kiinnosti omistamansa kartanon historia. Hän oli mukana paikallisen eli Juvan kansalaisopiston ryhmässä, joka teki tutkielman "Koikkalan seudun perinnetietoa", jossa on osa myös Erikien kartanon historiasta.
Juvan historia -kirjasta löytyy myös tarinaa Erikien kartanon vaiheista, kuten myös Savon historia II:2 -kirjasta.

Isä ja poika Erik hallitsivat köyhää aateliskartanoa, jolla oli tyypillinen kohtalo tuolloisessa ajassa ja jonka omistajat olivat sotilaita, jotka olivat paljonkin poissa kartanostaan. Tulipalot koettelivat useaan kartanoa ja kun isännät eivät saaneet edes palkkaansa armeijassa, oli toimeentulo vaikeaa.

Olen selvitellyt myös suvun kantaisän, eli Jesperus Marcin vaiheita eri lähteistä. Elgenstierna ja Carpelan kertovat hänestä hyvin vähän, mutta olen onneksi löytänyt Ruotsista lisätietoja hänenkin elämänkertaansa.

Nuoremman Erikin vaimon, Narvan käskynhaltijan tyttären, Kristina Örnekloun sukujuuret olen myös kaivanut esille eri lähteitä käyttäen ja hänen esivanhempiensa juuret yltävätkin sitten kauas historian hämäriin mm. Roos af Hjelmsäterin suvun kautta.
Kävimpäs eräällä reissulla myös hänenkin hautauspaikalla Jakobin kirkossa Tukholmassa, jonne hänet siunasi Ison Vihan aikana 1715 Johan Israelinpoika Alftan, hänkin pakolaisena Tukholmassa tuolloin.

No, tässä nyt tuli vähän sieltä täältä koskien Erikiä, mutta varsinaisesti hänen sotilasurastaanhan on dokumenttia vähän, ripaus sieltä täältä, joista pitäisi koota kokonaisuus, mutta jo em. tiedoilla hänen elämästään on yllättävän paljon kirjoitettavaa, enemmän kuin monesta muusta aikalaisestaan.

EeroF
07.05.13, 13:27
Kiitos tiedoista.

Palaan kuitenkin vielä alkuperäiseen kysymykseen, eli tietojen saantiin.

Erik Lilljesköld siis oli Erik Krusen rykmentin kornetti 1651 ja 13.7.1656 hänet määrättiin suomalaisen aatelislippueen luutnantiksi nk Ruptuurisotaan.

Olen lukenut Jussi T. Lappalaisen Ruptuurisotaa käsittelevää kirjaa Kaarle X Kustaan Venäjän-sota. Mistä ihmeestä voin tietää, mitä Erik on tehnyt sodan aikana ja mistä ansioista hänet on 1657 nimitetty ratsumestariksi. Kirjassa kyllä mainitaan yhteenottojen päälliköt ...Lewenhaupt sitä ja Horn tätä... mutta mistä saan tietoa, onko Lilljesköld osallistunut toimintaan millään tavoin?

Edelleen elämäkertaan lihaa luiden ympärille kaivaten
Eero

Erkki A Tikkanen
07.05.13, 13:55
Kiitos tiedoista.

Palaan kuitenkin vielä alkuperäiseen kysymykseen, eli tietojen saantiin.

Erik Lilljesköld siis oli Erik Krusen rykmentin kornetti 1651 ja 13.7.1656 hänet määrättiin suomalaisen aatelislippueen luutnantiksi nk Ruptuurisotaan.

Olen lukenut Jussi T. Lappalaisen Ruptuurisotaa käsittelevää kirjaa Kaarle X Kustaan Venäjän-sota. Mistä ihmeestä voin tietää, mitä Erik on tehnyt sodan aikana ja mistä ansioista hänet on 1657 nimitetty ratsumestariksi. Kirjassa kyllä mainitaan yhteenottojen päälliköt ...Lewenhaupt sitä ja Horn tätä... mutta mistä saan tietoa, onko Lilljesköld osallistunut toimintaan millään tavoin?

Edelleen elämäkertaan lihaa luiden ympärille kaivaten
Eero
Niinkuin kirjoituksessani jo mainitsin, sotilastietojen saanti on onnenkauppaa. Aatelisten oli helppoa yletä sotilasurallaan, tuohon aikaan kun komppanioitten päälliköt olivat yleensä poikkeuksetta aatelisia, ei ollut ihme, että myös Erik yleni ratsumestariksi noinkin nopeasti. Sodan aikana varsinkin.
Nyt kun nettiin on tullut yhä enemmän noita sotilasasiakirjoja, taitaapa olla minunkin aika taas kaivaa lisätietoja esille. Täytyy tarkistaa myös K Dunckerin muistiinpanot Kansallisarkistossa. Jos ei muuta ilmene, komppaniathan yleensä kulkivat rykmenttien mukana, aatelislipullisen vaiheita on vain vaikeampi seurata.
Palaan asiaan tältä osin.

EeroF
07.05.13, 19:32
Erkki,

Mainitsit aiemmin myös suvun kantaisän Jesperus Marcin. Hän oli merkittävä ruotsalainen runoilija sekä kuningas Juhana III liturgian vastustaja, kuten oheisesta linkistä käy ilmi.

http://www.culturum.se/snasen/3OmStenG.htm

Onko Sinulla muuta tietoa hänen elämäkertaansa?

Eero

Erkki A Tikkanen
08.05.13, 09:10
Ratsumestari Erik Lilliesköldin (1625—1688) elämäkertatietojen kohdalla törmäsin jälleen samaan ongelmaan kuin niin monesti aiemmin. Elgenstierna kyllä luettelee vaiheet Erik Krusen kornetista 1651 luutnantiksi, taistellut Liettuassa ja lopulta 1657—61 ratsumestari, Inkerinmaan ja Karjalan jahtimestari 1675. Mutta edelleenkään en tiedä, mihin taisteluihin hän otti osaa, oliko hän Erik Krusen rykmentin mukana Suomea puolustamassa ja tekemässä kostoretkeä Venäjän puolelle, niin veristä , että Pietari Brahekin sitä kammosui.
...
Yst.terv. ja ymmällään
Eero
Katselin illalla vuodelta 1651 Erik Krusen joukkojen väkeä ja en löytänyt Erikiä kornettien joukosta? Krusen rykmentissä oli 7 komppaniaa (näin muistelen nyt) ja kaikki kornetit lueteltiin ja joukossa ei siis ollut Erik Lilliesköldiä. Tämä oli outoa, mistähän se tieto on sitten tullut esim. Elgenstiernalle tai Ramsaylle?
Täytyy vielä kaivaa lisää, josko jotain jäi huomaamatta. Illalla ei pitäisi tihrustella vanhoja rullia, saattaa jäädä jotain huomaamatta:cool:

Erkki A Tikkanen
08.05.13, 09:17
Erkki,

Mainitsit aiemmin myös suvun kantaisän Jesperus Marcin. Hän oli merkittävä ruotsalainen runoilija sekä kuningas Juhana III liturgian vastustaja, kuten oheisesta linkistä käy ilmi.

http://www.culturum.se/snasen/3OmStenG.htm

Onko Sinulla muuta tietoa hänen elämäkertaansa?

Eero

Jesperuksen tietoja löytyy kirjallisuudesta, jota ei ole digitoitu. Laitan illalla tai huomenna lisätietoa, käytän skannerin kautta paperiset kopioni.

Erkki A Tikkanen
09.05.13, 17:06
Erkki,

Mainitsit aiemmin myös suvun kantaisän Jesperus Marcin. Hän oli merkittävä ruotsalainen runoilija sekä kuningas Juhana III liturgian vastustaja, kuten oheisesta linkistä käy ilmi.

http://www.culturum.se/snasen/3OmStenG.htm

Onko Sinulla muuta tietoa hänen elämäkertaansa?

Eero
Ohessa lisätietoa Jesperuksesta teoksesta "Karlstad stifts herdaminne". Hänestä löytyy elämänkertaa myös "Skara stifs herdaminnessa", mutta tuossa liitteessä ne on täydellisempänä.
Juhanan kanssa käymästään riidasta löytyy myös netistä sieltä täältä tiedonmurusia, asiaa on puitu moneltakin kantilta eri teoksissa, lopputulemana kaikissa on kuitenkin se, että Jesperus jäi häviölle.:cool:

Loppujen lopuksi hän sai kuitenkin superintendentin (vastaa piispaa) paikan Mariestadista. Harmillisesti hänen vaimostaan ei ole jäänyt nimitietoja mihinkään asiakirjaan.

EeroF
12.05.13, 20:37
Kiitokset Saarenkylän Erkille. Eero