Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Korppoo, Uskela, Rymättylä.
Olen kiinnostunut seuraavista henkilöistä ja heidän sukujuuristaan:
Peter Enkling (?), båtsman, kruununvenemies Korpo Järvsaaresta, puolisonsa Margaretha Henricsdotter, heidän poikansa Matts Pettersson s. 16.9.1797. Matts oli renkinä useissa Korppoon taloissa, viimeksi Hväsbyn Södergårdissa, puolisonsa Gustava Carolina Ericsdotter Friman s. 2.7.1799 Uskelassa. Matts ja Gustava muuttivat Rymättylään. Heillä oli poika, Matts Mattsson.
Pikatutkimuksena tälläistä. Äidin juuria talontyttärenä löytynee helposti lisää, Isän vanhempia en löytänyt rippikirjasta, koska ne puuttuvat 1761-1789, en myöskään vihkimismerkintää.
Tiedot on hyvä vielä tarkistaa.
Syntyi:
16.9.1797
17.9.1797
Järfsar
Kr.B.m. Pett: Enkling
Marg: Henr:dr
Mathias
Vihittiin;
2.11.1794
Enkis
Rota
Krono Båtsm: Petter Enkling
Bde: D:r Marg: Henriks dr
Kärfvas
Svarfvars
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korppoo/rippikirja_1790-1795_jk737/180.htm
Syntyi
18.11.1770
25.11.1770
Kärfvos
Svarfvars h:n
B. Henr: Pettersson
Anna Joh:dr
Margaretha
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korppoo/rippikirja_1796-1801_jk737/176.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korppoo/rippikirja_1802-1807_jk737/181.htm
Syntyi:
14.2.1767
15.2.1767
Korpo gd.
Dr. Petter Joh:s.
An.Lena Hans:dr
Petter
Ainakin äidin juurista löytynee tietoa kirjasta:
Norrskata i ord och bild (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=6814&SQS=1:Fin:1::3:100::HTML&PL=0)
av Kurt V. Michelsson
[Åbo] : [K. W. Michelsson], 1988. - 634 s. : kuv., kartt.
ISBN 951-90-8919-8 (nid.)
Kirja
Innostuin tätä penkomaan lisää. Aika kumma asetelma:
14.2.1767 Petter Johannsonille ja Anna Helena Hansdotterille syntyi Peter
14.2.1767
15.2.1767
Korpo gd.
Dr. Petter Joh:s.
An.Lena Hans:dr
Petter
9.3.1767 vihittiin Johan Petersson Brax ja Korpogårdin lampuodin tytär Anna Helena Hansdotter
9.3.1767
Safwerkeit
krono båtsm: Johan Petters: Brax
ld: bd: d: Anna Hel: Hansdr
Korpo gård
24.1.1768 vihittiin Petter Johannsson ja Korpogårdin lampuodin tytär Maria Johansdotter
24.1.1768
Wattkast
Jonus
drg: Petter Johans:
ld: bd: d: Maria Johansdr
Korpo g:d
Heille syntyi liuta lapsia 1768-1788 ja Peter oli välillä Korpogårdin lampuoti.
14.2.1767
15.2.1767
Korpo gd.
Dr. Petter Joh:s.
An.Lena Hans:dr
Petter
file:///C:\DOCUME~1\Harry\LOCALS~1\Temp\msohtml1\01\clip_i mage001.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4fmsbo?fi+0226+kastetut+2802)4.10.1768
5.10.1768
Korpogd.
Dr. Petter Johanss.
Maria Joh:dr
Johannes
file:///C:\DOCUME~1\Harry\LOCALS~1\Temp\msohtml1\01\clip_i mage001.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4fmsbo?fi+0226+kastetut+2899)31.1.1771
2.2.1771
Korpogård
Tp. Petter Joh.s.
Maria Joh:dr
Anna
file:///C:\DOCUME~1\Harry\LOCALS~1\Temp\msohtml1\01\clip_i mage001.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4fmsbo?fi+0226+kastetut+3011)8.11.1773
9.11.1773
Korpogård
LB. Petter Joh:s.
Maria Joh:dr
Mathias
file:///C:\DOCUME~1\Harry\LOCALS~1\Temp\msohtml1\01\clip_i mage001.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4fmsbo?fi+0226+kastetut+3166)18.2.1777
20.2.1777
Korpogd.
LB. Petter Joh:son
Maria Johans:dr
Maria
file:///C:\DOCUME~1\Harry\LOCALS~1\Temp\msohtml1\01\clip_i mage001.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4fmsbo?fi+0226+kastetut+3282)26.12.1779
28.12.1779
Korpogd.
Tp. Petter Johanss.
Maria Joh:dr
Eva Christ:
file:///C:\DOCUME~1\Harry\LOCALS~1\Temp\msohtml1\01\clip_i mage001.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4fmsbo?fi+0226+kastetut+3414)20.1.1783
21.1.1783
Korpogård
Tp. Petter Joh:s.
Maria Joh:dr
Henric
file:///C:\DOCUME~1\Harry\LOCALS~1\Temp\msohtml1\01\clip_i mage001.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/4fmsbo?fi+0226+kastetut+3624)10.5.1788
11.5.1788
Korpogd.
Tp. Petter Joh:s.
Maria Joh:dr
Eva Christ:
Anna Hansdotterin kuolemasta ei löydy kuolinmerkintää.
Avoimeksi jää oliko miehiä yksi kaksi vai kolme ???
Jälkimmäinen pariskunta löytyi. Mutta avoimeksi jää oliko Peter Johansson sama kuin Peterin 1767 isä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korppoo/rippikirja_1790-1795_jk737/15.htm
Annalena ja Maria olivat kai sisaruksia ja Johan Gustavssonin lapsia, Johan lyhennetään joskus Hansiksi. Rippikirjassa näkyy myös Peter Johansson Marian miehenä ja Annalena kuolleeksi merkittynä. Ilmeisesti rippikirjaan tehtiin merkintöjä vielä 1760 jälkeen.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korppoo/rippikirja_1747-1760_jk736-737/200.htm
Kuulisin mieleläni muiden mielipidettä. Onko Peter Enkling riittävällä varmuudella Peter Johanssonin (s 31.1.1740 [RK]) ja Johan Gustavssonin tyttären Anna Lenan (s 1740 [RK]) poika.
Iso kiitos mielenkiinnosta ja vaivannäöstä. Valitettavasti kysyjänä itselläni ei ole muuta tietoa kuin, että Peter Enkling on isöäitini isän isän isän isän isä. Poikansa Mattsin tiedän muuttaneen Rymättylään.
Hämmentyneenä tietojesi taitojesi runsaudesta kehtaan vielä kysellä lisää: mitä tarkoittavat lyhenteet Dr., An., TP, LB, ld: bd: d:?
Pohdin vielä, että mistä johtunee Petter Enklingin sukunimi patronyymin (Petter Pettersson) sijasta. Onko kyseessä yleisempikin käytäntö saaristossa?
Dr=dreng=renki, An.Lisa=Anna Lisa, TP=torppari, LB=landbonde=lampuoti=tilan viljelijä vuokraa vastaan (Korpogård, Korppoon kartano oli käsittääkseni ruotsalaisen aatelismiehen omistama), ld. bd. dr =lampuodin tytär.
Enklinge on kai sotilasnimi, joka Peterille ilmeisesti annettiin hänen ryhdyttyään sotilaaksi. Hän asui Enkisin kylässä aviotuessaan ja varmaankin tullessaan värvätyksi, josta nimi lienee johdettu.
Sinulla on nyt tiedossasi Peter Enklingin vanhemmat ja isovanhemmat ainakin nimeltään. Äidin vanhempien syntymäajoista rippikirjassa varmaankin pääsee eteenpäin. Isänäidin isä lienee Johan Gustavsson. Isänisän syntymäaika on epävarma, on hyvin mahdollista, että samannimiset miehet aviotuivat sisarusten kanssa.
Mahtava kiitos vielä lisätiedoista. Olisihan jotain pitänyt itsekin ymmärtää, mutta en innostukseltani malttanut lukea tarpeeksi huolella aiempia selvityksiäsi. Kiitos!
Kaikki me saamme ja annamme apua. Olet varmaankin itsekin käyttänyt Hiskiä ja digitoituja rippikirjoja, ettet niin selvittelyni valaisee systeemiä. Jos haluat jatkaa itse eteenpäin yritän mielelläni auttaa ongelmakohdissa. Ehkä päädymme sukulaisiksi jossain vaiheessa.
Ensimmäinen vaihe työssäni oli erittäin helppo ja toinen mielenkiintoinen.
Hiskin, rippikirjojen yms. kautta olen jotain saanut selville. Ainakin sen verran, että olen löytänyt täsmällistä kysyttävää perehtyneemmiltä kun oma aika, taidot ja hermo ei riitä. Tulkittavaakin näissä riittää. Suku_Forum ystävällisine jäsenineen on kyllä ollut iso apu.
Kysymys: Eräiden paikkakuntien kohdalla tuntuu, että valtaosalla 'kantaväestöstä' on yhteinen kantaisä, josta sukuhaarat kumpuavat. Onko Korppoon osalta tiedossa tällaista kantaisää tai -perhettä?
En ole havainnut selviä kantaisiä. Korppoo on kai ollut melko rauhallinen ja kauan jatkuvasti asuttu. Muutama pariskunta on minulla tuplana.
Keski-Suomen erämaissa ja itärajalla on minäkin havainnut moninkertaisia esivanhempia. Kökarissa kaikki ovat kaikkien jälkeläisiä.
Postaan tähän ketjuun jatkoksi Enklingin problematiikkaan liittyvän, Matts Pettersson Enklingin s. 1797 Korpo ja vaimonsa Gustava Carolina Eriksdotterin s. 1799 perhekuvioon liittyvää problematiikkaa, josta kyllä tein oman kerjunkin.
Olen törmännyt perhekuvioon, jossa hämmentää moni asia. Löytyisikö selvittelyapua: mistä Gustava Carolina Friman (s. 1799) lähtöisin, mistä hänen matkaansa tarttui Matts-poika (s.1822)?
En siis löydä Gustava Carolina Ericsdotter Frimannin syntymää enkä siis hänen vanhempiakaan (oletus Salo-Uskela 1799). En myös löydä hänen poikansa Mattsinkaan syntymää (oletus Somero 1822). Hämmentää myös tuo Gustavan elämänsä mittaan mukanaan kantama Friman –nimi.
Varmaa sen sijaan on, että Gustava Carolina Carlsdotter Friman ja Mattspoika ovat eläneet Matts Pettersson Enklingin kanssa. Ensin Gustavan ja Mattsin avioliitto 1822 Korppoossa, sitten muutto Nauvoon 1823, jossa oletettavasti 1822 syntynyt Mattspoika ilmestyy kuvioon. Perhe, johon syntynyt myös pikkusisko Mattsille muuttaa lopulta Rymättylään.
Seuraavassa kuvio dokumenttien mukaan:
Gustava Carolina Ericsdotter Friman pitäisi olla myöhempien vaiheidensa mukaan syntynty Uskela 7.7.1799. Häntä en löydä Uskelasta. Salosta (Anis) sen sijaan löytyy Gustava Carolina Carlsdotter s. 21.6.1799: voisiko olla etsimäni Gustava?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7894760
Gustava Carolina Ericdotter vihitään 22.9.1822 Korppoossa useissa taloissa renkinä työskennelleen Matts Pettersson Enklingin (s. 16.9.1797 Korpo Järfsar) kanssa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...0_jk741/25.htm
Gustava ja Matts muuttavat 30.3.1823 Korppoosta Nauvoon. Muuttaneissa ei mainintaa Matts -pojasta, joka syntynyt tiettävästi jo 19.11.1822, (pari kuukautta vanhempiensa vihkimisen jälkeen)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...3_jk742/10.htm
Nauvon Winapassa Matts-poika kuitenkin on perheen mukana; syntymäaikaa ei ole, syntymäpaikka näyttää Somerolta, mutta onko sittenkin joku muu? Mattssin pikkusisko syntyy Nauvossa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...7_jk525/80.htm
Nauvosta Matts, Gustava ja Carolina muuttavat Rymättylään.
Vasta Rymättylän (Ojais, Nedergård 1845->) rippikirjasta löydän edellä mainitun Matts Matssonin syntymän: Somerolla 19.11.1822 . Someron syntyneistä en häntä löydä. Tässä Rymättylän rippikirja, jossa myös Mattsin vanhemmat Gustava Carolina Ericsdotter Friman ja Matts Pettersson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5350968
Maaret Eloranta
25.08.16, 19:50
[QUOTE=Lyysaari;273013]
Seuraavassa kuvio dokumenttien mukaan:
Gustava Carolina Ericsdotter Friman pitäisi olla myöhempien vaiheidensa mukaan syntynty Uskela 7.7.1799. Häntä en löydä Uskelasta. Salosta (Anis) sen sijaan löytyy Gustava Carolina Carlsdotter s. 21.6.1799: voisiko olla etsimäni Gustava?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7894760
(Laina loppuu)
Hiskissä kerrotaan: "Salo, mainitaan kappelina jo vuonna 1325. Lakkautettiin ja liitettiin Uskelaan vuonna 1833 (päätös vuodelta 1800), kun kappelin kirkko purettiin ja emäseurakunnan kirkko rakennettiin sen paikalle. Kirkon ympärille muodostunut asutus erotettiin Salon kauppalaksi vuonna 1891 ja omaksi seurakunnaksi vuonna 1906, mikä toteutui 1914."
Ei siis ihme, jos Salossa syntyneitä 1800-luvun puolimaissa kirjataan uskelalaisiksi, kun Salo oli tuolloin "lakkautettuna"?
Muuten en osaa ottaa kantaa samuuteen, Eriksdotter? Carlsdotter? Ei ihan stemmaa...ellei tuon salolaisneidon vaiheita saa seurailtua Korppooseen.
Maare
Maaret Eloranta
25.08.16, 20:12
Friman on näköjään sotilasnimenä tuolla seudulla, esim. Salon naapurissa Perniössä rakuuna Eric Friman, mutta ei ikävä kyllä hänellä tuon nimstä tytärtä. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/rippikirja_1797-1803_jk849/438.htm
Maare
Maaret Eloranta
25.08.16, 20:22
Jos Friman on sotilasnimi, on ymmärrettävää, että perhe joutui liikekannalle 1800-luvun alkupuolella. Muutoissa syntymäpäivät ja muut yksityiskohdat helposti muuttuvat. Ruotsin armeijan sotilaat menettivät asemansa ja torppansa, kun Suomi liitettiin Venäjään.
ME
Sukuforumilaisten, erityisesti nimim. Jaskan, avulla potentiaalisin löytämäni henkilö Uskelassa 1799 syntyneeksi merkityksi Gustava Carolina Eriksdotter Frimaniksi onkin syntynyt Perttelissä! Pertteli oli Uskelan kappeliseurakunta ja siten Uskela saattoi tulla Perttelissä syntyneen tytön myöhemmäksi syntymäpaikkamerkinnäksi.
Siis: Perttelin Vihmalossa syntyi 9.3.1799 Gustava Ericsdotter Modig (myöhemmin mitä ilmeisimmin Friman). Gustava muuttaa 1810 Perttelin Markulasta Someron Klockareen 'leskeytyneen' (= ilmeisesti vihkimättömän kihlaparin eronnut mies) isänsä, entisen sotilaan (artilleri, tykkimies) Eric Modigin luokse. Ericillä on Somerolla uusi vaimo, Maria Henricsdotter. He ovat avioituneet Perttelissä jo 1801. Pertteliin tuodussa Gustavan muuttokirjassa hänen syntymäaika onkin kirjattu 7.7.1799 ja paikaksikin väitetään "denna församling" eli allekirjauksen mukainen Somero. Merkintä Pertteliin sijoittumispaikasta puuttuu. Uskelan sisäisiä muuttoja, esim. Perttelistä Saloon ei tuohon aikaan löytyne muuttaneiden luetteloista, kuka tietää?
Somerolta Gustava muuttaa Uskelaan 1815. Syntymäaika on Someron rippikirjoissa aika vaikeasti luettavissa. Ensi kerran ripillä Gustava käy muun väen kanssa Salon Nockassa asuessaan 11.5.1817. Ripillepääsystä ei tässä yhteydessä rippikirjassa mainintaa, kuten varsin monella. Syntymäajaksi merkitään 7.7.1799 tässäkin yhteydessä, nimen kirjaustavassa on pieni korjaus.
Gustavan myöhempi taival pähkinän kuoressa:
Gustava muuttaa Salon Nockasta Paimioon 7.2.1818
Gustava muuttaa Paimiosta, jossa asunut Kauhaisissa, lokakuussa 28.10.1818 rippikirjan mukaan Nauvoon, mutta ilmestyy kuitenkin Korppooseen.
Gustava Eriksdotter muuttanut Korppooseen 12.11.1818.
1821 Gustava on Korppoon Hväsbyn Södergårdissa nimellä Friman: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korppoo/rippikirja_1821-1826_jk738/71.htm
Gustava vihitään Korppoossa 22.9.1822 renki Matts Pettersson Enklingin kanssa. Heille syntyy poika, Matts Mattsson, syntymäpaikka ehkä Sommerö (ilmeisesti saari Korppoon-Nauvon alueella), syntymäaika 19.11.1822. Syntymäaika löytyy vasta perheen myöhemmistä rippikirjoista Rymättylässä; itse syntymästä/kasteesta ei dokumenttia.
Gustava muutti perheineen 30.3.1823 Korppoosta Nauvoon, Winappaan ja Nauvosta 1824 Rymättylään Maanpää rustholliin, jäädäkseen. Miehensä Matts oli Maanpään renkinä, myöhemmin lampuoti. Gustavalle ja Mattsille syntyy kaikkiaan 9 lasta, joista 2 kuolee hyvin pieninä.
Gustava kuolee keuhkotautiin (lugnsot) 29.3.1858. Kuolleiden luettelossa hänen iäkseen mainitaan 56 vaikka se todellisuudessa oli 58, olettaen että hän oli syntynyt heinäkuussa 1799 joko 7.7. tai 2.7.; syntymäaika vaihtelee rippikirjoissa. Jos hän taas oli syntynyt 9.3.1799, kuten voidaan myös perustellusti uskoa, oli hän ehtinyt täyttää 59 vuotta.
Paljon on vielä selviteltävää. Vielä kiinnostaisi tietää ainakin mistä Gustava saa sukunimkseen Friman ja missä syntyi Gustavan poika Matts Mattsson 19.11.1822. Vähän merkillistä sekin että Gustava avioitui miehensä Mattsin kanssa 22.9.1822, vain pari kuukautta ennen pojan syntymää.
Harry Smeds pohti Peter Enklingin vanhempia aiemmin tässä ketjussa, kiitos siitä. Olen päätynyt siihen, että Johan Petersson Brax olisi hänen isänsä. Täytyypä tässä casessa pitkähkön tauon jälkeen tarkistaa millä perusteilla tähän olen päätynyt ja pitääkö tarkistaa kantaani!
Pekka Hiltunen
08.09.16, 14:12
Harry Smeds pohti Peter Enklingin vanhempia aiemmin tässä ketjussa, kiitos siitä. Olen päätynyt siihen, että Johan Petersson Brax olisi hänen isänsä. Täytyypä tässä casessa pitkähkön tauon jälkeen tarkistaa millä perusteilla tähän olen päätynyt ja pitääkö tarkistaa kantaani!
Enklinge on saari lähellä Kumligea ja Brändötä sekä Kustavin Vuosnaista.
PH
Luulen, että sukunimi Enkling on sotilasnimi, joka tuli siitä että nimen kantajan kotipaikasta Enkisistä. Mutta en tietänyt aiemmin Enklingin saaresta mitään, kiitos siitä!
Harry Smeds pohti Peter Enklingin vanhempia aiemmin tässä ketjussa, kiitos siitä. Olen päätynyt siihen, että Johan Petersson Brax olisi hänen isänsä. Täytyypä tässä casessa pitkähkön tauon jälkeen tarkistaa millä perusteilla tähän olen päätynyt ja pitääkö tarkistaa kantaani!
Takerruin asiaan, kun seurakunta oli tuttu. Peter Enklingistä en varsinaisesti tiedä mitään. Yhtä ja toista Korppoosta on projektissa https://www.geni.com/projects/Families-farms-on-Korpo-V%25C3%25A4st%25C3%25A5boland/14675
Suuri osa väestöstä on myös sukukirjoina.
E Juhani Tenhunen
18.09.16, 12:46
Gustava Eriksdotter muuttanut Korppooseen 12.11.1818.
1821 Gustava on Korppoon Hväsbyn Södergårdissa nimellä Friman: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korppoo/rippikirja_1821-1826_jk738/71.htm
Paljon on vielä selviteltävää. Vielä kiinnbynostaisi tietää ainakin mistä Gustava saa sukunimkseen Friman ja missä syntyi Gustavan poika Matts Mattsson 19.11.1822. Vähän merkillistä sekin että Gustava avioitui miehensä Mattsin kanssa 22.9.1822, vain pari kuukautta ennen pojan syntymää.
Veikkaan, että Gustava on saattanut mennä naimisiin Friman -sukunimeä käyttäneen mahdollisesti Nauvon Seilissä asuneen miehen kanssa, joka sitten on kuollut. Gustavan Hvitsbyn kohdassa näkyy mahdollisesti maininta leskeydestä.
E. Juhani Tenhunen
Pekka Hiltunen
18.09.16, 16:36
Takerruin asiaan, kun seurakunta oli tuttu. Peter Enklingistä en varsinaisesti tiedä mitään. Yhtä ja toista Korppoosta on projektissa https://www.geni.com/projects/Families-farms-on-Korpo-V%25C3%25A4st%25C3%25A5boland/14675
Suuri osa väestöstä on myös sukukirjoina.
Järvsorin saari sijaitsee jossain Nauvon ja Houtskarin välillä keskellä merta ja vaikeakulkuista vesireittiä, johon kruunu tarvitsi luotseja eli båtsman-kruununmiehiä. Korppoon keskustan tuntumassa on Kuggevik-niminen paikka johon lienee Hansa-koggi joskus ananut kiville... Båtsman on tietenkin voinut periä nimensä edeltäjältään, mutta Enklingen saari ei ole kovin kaukana esim. Korpo Strömistä, missä toimi näemmä merimieskapakka ja varmaankin myös luotsiasema. Luotseissa oli muuten aika paljon Öman-nimisiä henkilöitä ja jokseenkin kaikki nykyisetkin maamme Ömanit (/ Öhmanit) polveutuvat luotsisuvuista...
SAY:sta voisi koettaa poimia båtsmanneja v:een 1713 ja siitä alkavat sitten rippikirjat.
PH
Båtsman on ymmärtääkseni lähinnä merisotilas. Luotsi on lots, joskus styrman.
Utön Öhman suku on kyllä laaja ja siinä on paljon luotseja, mutta kyllä Öman tai Öhman sukuja on runsaasti muitakin.
Korpoströmissä ei käsittääkseni ollut luotsiasemaa, Korppoossa oli ainakin Utössä ja Lohmissa, Houtskarilla Berghamnissa. Korpoströmin kapakoitsija Öman oli eri sukua kuin myöhemmät luotsit.
En ole löytänyt mitään näyttöä, että Gustava olisi avioliiton kautta ollut missään vaiheessa Friman - mikä ei tarkoita etteikö näin voisi ollakin. Leskikään Gustava mielestäni ei ole; Hväsbyn rippikirjassa (linkki alla) ennen Friman -sukunimeä on mielestäni lisätty Enkling; sen mukaan kun oli mennyt avioon samassa rippikirjassa vähän ylempänä näkyvän renki Matts Enklingin kanssa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korppoo/rippikirja_1821-1826_jk738/71.htm
Mutta edelleen askarruttaa tuo Friman nimi.
Pekka Hiltunen
19.09.16, 09:21
Båtsman on ymmärtääkseni lähinnä merisotilas. Luotsi on lots, joskus styrman.
Utön Öhman suku on kyllä laaja ja siinä on paljon luotseja, mutta kyllä Öman tai Öhman sukuja on runsaasti muitakin.
Korpoströmissä ei käsittääkseni ollut luotsiasemaa, Korppoossa oli ainakin Utössä ja Lohmissa, Houtskarilla Berghamnissa. Korpoströmin kapakoitsija Öman oli eri sukua kuin myöhemmät luotsit.
En tunne vesiä siellä Korpoströmissä, mutta ehkä ohitettiin esim Raaseporin-matkoilla...
Toki båtsman oli rannikon tai saariston merisotilas, mutta tästä kehkeytyi kruununmies, joten lienee toiminut myös luotsina. Esim, kaarle Herttuan laivasto kaipaili hänelle uskollisia båtsmaneja jo 1599, kun luotsit elelivät Sigismundin lihavia aikoja...
PH
En ole löytänyt mitään näyttöä, että Gustava olisi avioliiton kautta ollut missään vaiheessa Friman - mikä ei tarkoita etteikö näin voisi ollakin. Leskikään Gustava mielestäni ei ole; Hväsbyn rippikirjassa (linkki alla) ennen Friman -sukunimeä on mielestäni lisätty Enkling; sen mukaan kun oli mennyt avioon samassa rippikirjassa vähän ylempänä näkyvän renki Matts Enklingin kanssa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/korppoo/rippikirja_1821-1826_jk738/71.htm
Mutta edelleen askarruttaa tuo Friman nimi.
Minä lukisin tekstin mieluumin Eriksdr:ksi kuin Enklingiksi. Frimanin luulisi olevan mieluummin Gustavan oma sukunimi, ehkä otettu jossakin palvelupaikassa, jossa tykättiin sukunimistä.
E Juhani Tenhunen
21.09.16, 08:01
Minä lukisin tekstin mieluumin Eriksdr:ksi kuin Enklingiksi. Frimanin luulisi olevan mieluummin Gustavan oma sukunimi, ehkä otettu jossakin palvelupaikassa, jossa tykättiin sukunimistä.
Tältä näyttää, tai juuri tuolla.
E. Juhani Tenhunen
Pekka Hiltunen
21.09.16, 09:58
Minä lukisin tekstin mieluumin Eriksdr:ksi kuin Enklingiksi. Frimanin luulisi olevan mieluummin Gustavan oma sukunimi, ehkä otettu jossakin palvelupaikassa, jossa tykättiin sukunimistä.
Kun sotilas Friman kaatui, astui nähtävästi sotilas Modig hänen saappaisiinsa ja peri Friman-ruotunimen.
Ketjussa pohditaan myös avion ja esikoisen syntymän lyhyttä, vain parin kk:n aikaeroa. Tällainen ei ollut mitenkään poikkeuksellista yleisestikään saaristossa, jollei asuttu kirkon vieressä. Korppoon kartano sijaitsee alle 1/2 km:n päässä kirkolta ja pappila lienee ollut myös kirkon vieressä. Venäläissotilaat ovat perinteisesti olleet viehättyneitä erityisesti aateliston ja papiston neidoista ja heidän isiensä talojen muistakin antimista, joten pappi on voinut olla tavoitetavissa epäsäännöllisesti - varsinkin kun m.m. Korppoon kartanossa 1700-l:n alussa tapahtuneet kauheudet, kuten papin ja vaimonsa surma vielä olivat muistoissa ja tarinoissa. Lapsi on siinnyt keväällä kelirikon aikoihin. Poikkeusoloissa, tsaarin valan alle siirryttäessä on ymmärrettävää, että vihille on menty vasta jäiden kantaessa marraskuussa, kun informaation kulkukin uuden ajan tavoista on saaristossa voinut olla heikommissa kantimissa kuin vaikkapa Turun torilla.
PH
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.