Pöytyän Maanpää / Yläne / Oripää

[Movitz]

Juha Juhanpoika s. 3.5.1819 Yläneen Nygårdin Heikkalan torpassa, solmi avioliiton 15.11.1840 Yläneellä Kaisa Jaakontyttären kanssa.

Seuraavat lähdeviitteet olen heistä kerännyt:

Rk Yläne 1819-1825 s. 238 Heikkala.
Rk Yläne 1826-1832 s. 123 Nygård, Heikkala.
Rk Yläne 1833-1839 s. 208 Latva, Peltola.
Rk Yläne 1840-1846 s. 273 Latva, Peltola.
Rk Pöytyä 1840-1846 s. 358 Latva, Maanpää, Peltola.
Rk Pöytyä 1847-1853 s. 371 Maanpää, Peltola
Rk Pöytyä 1854-1860 s. 400 Maanpää, Peltola.
Rk Pöytyä 1861-1867 s. 463 Maanpää, Peltola.
Rk Pöytyä 1868-1877 s. 672 Maanpää, Peltola.

Peltolan torppa kuului alkuaan Latvan kylän Tuomolan talon alaisuuteen, mutta se siirrettiin jostain syystä Pöytyän puolelle n. 1846, mutta mitä tapahtuu 1870-luvulla, kun seutukunta katoaa Pöytyältä? Jotenkin olin haistavinani, että Peltolan torpan väki siirtyisi torppineen päivineen Oripään puolelle. Tietääkö kukaan lisää Pöytyän Maanpään liikkeistä / Peltolan torpan väestä?

ihmettelee Jens

[Juha]

Tarkistin Oripään henkikirjan vuodelta 1875 ja siellä ei ole mainintaa Latvan kylästä



Juha

[Juha]

Mutta 1880 ainaskin löytyy Pöytyältä;

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=657934



Juha

[SimoR]

v.1870 henkikirjoista löytyy Oripään kappelin kohdalta Ladvan kylä.
SimoR

[SimoR]

Esim. 1880 henkikirjassa Oripään kylät löytyvät kahdesta eri paikasta; Maskun kihlakunnan kohdalta jossa mm. Ladva ja sitten Loimaan kihlakunnan kohdalta.
SimoR

[Movitz]

Koska torppaa ei 1870-luvun jälkeen löydy Pöytyältä eikä Yläneeltä, joiden rippikirjat ovat netissä, lienee uskottavaa, että se löytyy Oripään kirjoista, joita varten pitänee jossain välissä jalkautua Ankallisarkistoon.

Onko tuohon jotain maantieteellistä syytä, että nuo Maanpään torpat seikkailevat pitäjästä toiseen? Sama pulma ollut Reitolan torpan kanssa siinä lähistöllä.


Jens

[Hannu Virttaalainen]

Tämä Maanpäänkulma olikin mielenkiintoinen tapaus.
Omat juuret kun ovat Oripään Latvan naapurista Virttaalta niin aloin etsiä mainittuja torppia kartalta Latvan kylästä. Mutta ei niitä sieltä löytynyt, kun ne eivät siellä ole vaan Maanpään kulmilla Pöytäsuon ja Pöytärahkan eteläpuolella Yläneen Rannanmäen itäpuolella.
Yläne ja Oripää itsenäistyivät kuntina 1869 Pöytyästä ja nythän Yläne on jälleen osa Pöytyätä. Seurakunnat olivat Pöytyän kappeliseurakuntia ja Yläne muodosti oman seurakunnan vuoteen 1879 mennessä ja Oripää vasta 1901.
Mutta ilmeisesti Oripään Latvan taloilla oli metsiä (ja suomaita?) aika kaukana itse kylästä ja voisi kuvitella että Yläneen srk:n itsenäistymisen myötä Maanpään kulmalaisten rippikirjat siirtyivät Oripään kappelin rippikirjoihin, kun ne kerran kuuluivat maallisestikin (ns. enklaavina) Oripäähän.

Tilanne vuonna 1927 näkyy kartassa http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=49210, jossa Maanpää (kulma) löytyy Oripäästä lounaaseen kartan vasemmasta reunasta ja kartan mukaan on osa Oripäätä.

[ihufi]

Hei!
Johan Johansson s.3.5.1819 Yläne, Uusikartano, Heikkala kuoli 4.10.1886 Oripää, Latva, Tuomola, Peltola ja hänen vaimonsa Caisa Jacobsdotter s.21.6.1817 Yläne, Reitola kuoli 8.6.1886 Oripää, Latva, Tuomola, Peltola.
Kuolinajat otettu rippikirjoista.

Johan ja Caisa olivat kotoisin naapuri torpista.

Tunnen muutamia heidän jälkeläisiään Yläneellä.
Isäni syntymäkoti on n. 3 km:n päässä Peltolasta.

Ismo

[Markku Kaurila]

Latvan kylään kuuluneet enklaavit Maanpään ja Reitolan alueet siirrettiin 1954 Oripäästä Yläneelle ja kuntaliitoksen myötä niistä tuli osa Pöytyää v. 2008. Aluieden eteläpuolella on nk. Koiviston alue, joka oli Makkarkosken kylää ja kulki samoin reittiä Pöytyä-Oripää-Yläne-Pöytyä.

[Movitz]

Kiitos kaikille vastanneille, selitys oli siis se, että torpat olivat etäällä varsinaisista kantataloistaan ja jäivät Pöytyälle aivan kuin taskuun.

Juha Juhanpojan ja Kaisa Jaakontyttären tytär Kaisa Karoliina Peltola (1848-1891) nai Helmisaaren Kaarle Kustaa Jaakonpojan (1849- ?), ja heidän tyttärensä Aleksandra Emilia (1888-1956) onkin sitten siippani isänisän äidinäiti.


t. Jens

[Hannu Virttaalainen]

Aamulla kun ajelin Turusta kantatie 41:tä Rannanmäen tiehaaran ja Oripäässä Yläneelle Latvan kautta menevän tien tiehaaran ohi Virttaalle tuli mieleen, että saattoi olla Maanpään kulman torppareilla pitkähkö matka päivätöihin, kun linnuntietä matkaa on suunnilleen 13km. Menikö metsien, mäkien ja soiden yli jonkinlainen polku vai pitikö kiertää Yläneenjoen varren kautta tai Pöytyän kautta?
Omat torppariesivanhemmat selvisivät noin 5km:n taipaaleella suon reunaa ja metsän halki Latvan kylän rajalta Virttaan kylään aika suoraa reittiä, jos digiarkistosta löytyvää senaatin kartastoa vuodelta 1885 on uskominen. Niin ja isän isän isän äiti tulee Yläneeltä, Yläneen joen varrelta Taurusta, Kärrilästä ja Taurun Yliojalta muun muassa. Kun tämä isoisoisoäitini kävi kylällä hän poikkesi ainoassa matkan varrella olevassa toisessa torpassa ja yöpyi siellä pari yötä. :)
Meni ehkä vähän ohi aiheen tai sitten ei.

[Eero Lehto]

Kaisa Jaakontyttären isä Jaakko Jaakonpoika Reitola s21.7.1773 lukeutuu myös minun esi-isiini, joten kuulun samaan sukuun.Olen Kaisansisaren Valpuri Jaakontyyttären s 7.1.1813 jälkeläisiä. Olen Valpurin tyttären pojan tyttären poika.Aineistoa on vaikka kuinka paljon, jos haluat ottaa yhteyttä.

Eero Lehto

[Eero Lehto]

Reitolat

Vedostin tuon VappuTuomontyttären esipolvia sen verran kuin tiedän. Vapun syntymäaikoja on erilähteissä ainakin kolme erilaista. Voisit varmaan valaista mikä sinunmielestäsi on oikeampi. Koetan laittaa liitteenä jos tämä ottaa sen mukaan.Olisitko ystävällinen ja lähettäisit suoran sähköpostioosoitteesi minulle.Voitaisiin vaihtaa lisää materiaalia.

Terveisin

Eero Lehto

eero.lehto*ebaana.net

[maentaka]

Mulla on jäänyt tutkimatta Helmisaaren torpassa asuneiden Jacob Johanssonin (s. 16.4.1816) ja Maria Thomasdr:n (s. 31.3.1813) syntyperä. Olisko heistä jotain tietoa. Helmisaaret liittyvät yhteen tutkimaani Mäentakan porukkaan.

Kari Mäentaka

[Eero Lehto]

Kari Mäenpäälle:
Tässä on hiukan Jaakko Juhonpoika ja Maria Tuomaantytär Helmisaaren esivanhempia, senverran kun minulta löytyy.
II. 2
Jaakko JuhonpoikaHelmisaari 1. (Isä 4,Äiti 5). Syntynyt 16.4 tai 16.7.1816 Yläneellä. Kuollut 2.12.1893Yläneellä.
II. 3
Maria TuomaantytärMättäis 1. (Lapsi 1,Isä 6, Äiti 7). Myöh. Helmisaari.Syntynyt 11.3.1813 Yläneellä. Kuollut 4.2.1907 Yläneellä.
III. 4
Juha Jaakonpoika Kulmala 1. (Lapsi 2).Syntynyt 27.7.1753 Mynämäellä. Kuollut 25.11.1824 Yläneellä.
II. 5
Elin HenrikintytärKulmala 1. (Lapsi 2).Syntynyt 11.3.1779 Säkylässä. Kuollut 24.3.1835 Yläneellä.
III. 6
Tuomas JuhonpoikaMättäis 1. (Lapsi 3).Syntynyt 8.11.1781 Yläneellä.
III. 7
Maja-LisaHeikintytär Mättäis 1. (Lapsi 3).Syntynyt 5.6.1787 Yläneellä. Korvis.
Lähde: 1Paavo Järvinen
KirjoittiEero Lehto

[Movitz]

Tässä liitteenä se vähä mitä minulla on kasassa. Täydennyksiä ja korjauksia otetaan mielihyvin vastaan.

t. Jens

[Eero Lehto]

Anteeksi, tarkoitin Kari Mäentaka eikä Mäenpää.

[maentaka]

Kiitos vastaajille!

Kari Mäentaka

[Hannu Virttaalainen]

Juho Juhonpojan ja Riitta Pertintyttären syntymäajat näkyy Korven rippikirjassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9114132
Juhon syntymäajalla löytyy Hiskissa Nissilässä syntynyt.
Riittaa ei näy Hiskillä, mutta asutuksen yleisluettelossa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803732)
on vävy Bertil ja vaimo Gertrud, joille löytyy Hiskillä muita Korvessa syntyneitä lapsia.

Juho ja Riitta ovat esivanhempiani eli ihan oikeaan ketjuun tuli aikanaan vastattua ...

Myös Portaanpään Matti Heikinpoika ja Riitta Mikontytär ovat esivanhempiani, mutta heihin ei tällä hetkellä mitään lisättävää

[Hannu Virttaalainen]

Yläneen syntyneistä näköjään puuttuu osa 1703 - 1704
Tässä on vuotta 1705 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9124331
ja edellisellä on 1703 syyskuuta ja seuraavaksi on kolme 1704 syntynyttä ja 1705 alku.
Ihan kuin välistä puuttuisi ainakin 1 lehti.
Riitta Pertintytär on siis voinut syntyä 12.6. 1704 niin kuin rippikirja väittää ja ehkä Korvessakin, mikä jää nyt pelkän oletuksen varaan.

[Hannu Virttaalainen]

Korven kuten useimpien muidenkin Yläneen talojen viljelijät olivat Yläneen kartanon lampuoteja (landbonde), tilanvuokraajia.
Yläneen kirkonkylän Heikkilä, Tuomola, Joki, Nissilä, Rekola, Tapala ja Teinilä olivat itsenäisiä tiloja, joista Heikkilä ainoa ratsutila ja pari muuta verotiloja ja loput kruununtiloja. Toinen verotiloistakin muuttui 1700-luvun alussa muistaakseni kruununtilaksi.
Myös Heinjoen tilat olivat itsenäisiä. Nämä Yläneen pohjoisosan tilat ovat asutuksen yleisluettelossa yhdessä Säkylän ja Köyliön tilojen kanssa.

Kenelle Yläneen kartano ja sen eri lampuotit millonkin kuuluivat voi yrittää selvittää kirjasta Aulikki Ylösen Pöytyän, Yläneen ja Oripään historia vuoteen 1865.
(https://www.finna.fi/Record/jykdok.169277)

[Hannu Virttaalainen]

Portaanpään Matti Heikinpoika on rippikirjan http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17138&pnum=187 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17138&pnum=187)
mukaan syntynyt 17.2. 1673, jolloin kartanon lammaspaimenelle Heikille syntyi poika Matti. Ainakin niin Hiski kertoo. Minä en tuota vanhojen käsialojen tulkinta taidoillani tohtinut lähteä syntyneistä tarkistamaan.
Olisiko vain vihittäessä ollut palaamassa Mynämäeltä takaisin.

[Hannu Virttaalainen]

Löysin lisää Korpi, Juhonpoika s.25.2.1700 esipolvia.

Äiti Nissilän Vappu Nuutintyär oli omien epäilyjeni ja myös Lasse Iso-Iivari 'Etelä-Suomen hajanaisia talonhaltijaluetteloja' mukaan Auran Laukkaniityn Vähätalon tytär, joka kuoli 9.5.1758 Yläneen kirkonkylän Nissilässä, jonka rippikirjasta hänet löytää poikapuolensa Matts Johanssonin perheen kanssa.

Nissilän Johan Jöransson oli ensimmäistä kertaa naimisissa Hennijoen Laurilan tyttären Maria Jörandr:n kanssa, vihittynä 24.9.1676
Walborg Knutdr:n kanssa hänet vihittiin 3.11.1695

Ensimmäisen vihkimerkinnän mukaan Johan Jöransson oli kirkonkylästä ja on minun mielestäni kirkonkylän Heikkilän Göran Gustavssonin poika.
Asutuksen yleisluetteloiden mukaan Heikkilässä on 1674 poika Johan, sitten Heinijoen Laurilassa 1677-85 vävy Johan ja 1685 alkaen Nissilässä Johan Jöransson. Kirkonkylän Heikkilä on ratsutila kuten vaimojenkin kotitilat.

[tuulahillevi]

Olipa mielenkiintoista saada uutta tietoa esivanhempiini kuuluvan (minun iiiiäii) Nissilän Juhan syntyperästä, että hän olisi Yläneen kk Heikkilän poika. Juhan toinen avioliitto, vih 3.11.1695 Valpuri Knuutintyttären kanssa s24.4.1670 (minulle iiiiäiä) oli minunkin tutkimusteni mukaan Liedon Laukkaniityn Vähätalon tytär, joka kuoli 19.5.1758 Yläneen kk Nissilässä. Mutta mielestäni Valpuri ei kuollut poikapuolensa, vaan poikansa Matti Juhanpojan (synt.23.8.1696) luona Nissilässä. Juhan 1. avioliitosta syntyi 1.2.1694 Matiksi kastettu, joka oli ilmeisesti sama kuin 29.7.1694 kuollut Nissilän lapsi ja 1. puoliso oli ehkä 1.4.1694 kuollut Nissilän emäntä.
Yläneen kirkon räystäslaudoissa on edelleen nähtävissä kahden esi-isäni kirkonmiesten Mikko Jaakonpoika Tapalan (s1741) ja Samuel Yrjönpoika Mäenpään (s.1735) nimet. Mikko Jaakonpoika isä oli Jaakko Juhanpoika Tapala, joka oli syntynyt 1714 Nissilässä ja jonka vanhemmat olivat edellämainitut Juha ja Valpuri Nissilä.
Mikko Jaakonpojan vanhin tytär Maria Mikontytär Tapala s1769 ja Samuel Yrjönpojan poika Samuel Samuelinpoika Mäenpää s1760 vihittiin 1792 ja he ovat minun iiii i ja ä.

[Hannu Virttaalainen]

Luulin poikapuoleksi rippikirjassa olevan syntymävuoden 1694 perusteella, enkä tarkistanut mahdollista toista saman nimistä myöhemmin syntynyttä varsinkin kun 1694 oli syntynyt Matti.:oo:
Näyttäisi että joku muukin kuin minä on tehnyt samanlaisen virheen (rippikirjan pitäjä).

Kun vertaa rippikirjan syntymäaikaa 2 Matin syntymäaikaan niin se vaikuttaa jonkinlaiselta vähän muunnellulta yhdistelmältä näistä Mateista.