Hetta

[Aiccu]

Mm. Paavo Riihitammela toteaa pirkkalais-kainulaisen Hetan suvun asuneen Ylitornion Kuivakankaalla aina 1660 -luvulle asti ja pitäneen Hetan tilaa nro 3, ja vasta Henrik Henrikinpoika Hetan (1660-1743) siirtyneen Enontekiölle.

Onko kenelläkään käsitystä siitä, mistä tuo nimi Hetta tulee? Suku on aiemmin käyttänyt nimeä Rahtu asuinpaikkansa Rahtulanpään perusteella, mutta sitten nimi on muuttunut Hetaksi. Ja missä tarkkaan ottaen tuo tila on sijainnut? Kuivakangas löytyy edelleen, mutta missä on Hetta?

[JMikaelJ]

Asiasta sen enempää tietämättä muistini sopukoista tuli mieleen minullekin tuo Hietaniemi nimen alkuperäksi. Tässä myös linkki, josta selviää saamelaisten nimien alkuperää muutenkin http://sv.m.wikipedia.org/wiki/Efternamn.

[Aiccu]

No tietysti!! Hietaniemi-Haetta-Hetta. Joka siis EI ole varsinainen saamelainen nimi, kuten yleensä kadunhenkilö luulee...Tosin vieläkin jään miettimään, miten tuo saamelaisääntämykseen (?) perustuva mutaatio argumentoidaan, jos kerran nimi on syntynyt jo Torniojokilaaksossa? Oliko siellä tuolloin niin paljon saamelaisväestöä?

Kyrö, jolla on samanlainen historia: pirkkalais-kainulainen suku, joka on Pellosta siirtynyt Enontekiölle (ja jota on myös usein pidetty saamelaisena, mutta näinhän ei tutkijoiden mukaan ole!) jää vielä sitten ainakin minulle mysteeriksi, siis nimenä. Mistähän se on tullut tai mitä se tarkoittaa. Tuo linkki (kiitos!) ei minusta sitä käsitellyt.

[mika68]

No tietysti!! Hietaniemi-Haetta-Hetta. Joka siis EI ole varsinainen saamelainen nimi, kuten yleensä kadunhenkilö luulee...Tosin vieläkin jään miettimään, miten tuo saamelaisääntämykseen (?) perustuva mutaatio argumentoidaan, jos kerran nimi on syntynyt jo Torniojokilaaksossa? Oliko siellä tuolloin niin paljon saamelaisväestöä?

Kyrö, jolla on samanlainen historia: pirkkalais-kainulainen suku, joka on Pellosta siirtynyt Enontekiölle (ja jota on myös usein pidetty saamelaisena, mutta näinhän ei tutkijoiden mukaan ole!) jää vielä sitten ainakin minulle mysteeriksi, siis nimenä. Mistähän se on tullut tai mitä se tarkoittaa. Tuo linkki (kiitos!) ei minusta sitä käsitellyt.

Kyrö-nimen alkuperä lienee hämäläis-satakuntalais-pohjalaisella alueella http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyr%C3%B6

Eihän se välttämättä ole siirtonimi asukkaiden mukana tuolta alueelta Tornionjokilaaksoon, vaan on voitu ottaa käyttöön vasta Tornionjokilaaksossa (sama länsimurrealue).
Vähän samaan tapaan kuin sukunimi Lakso Sodankylässä.



Mika J

[khanhisalo]

Mm. Paavo Riihitammela toteaa pirkkalais-kainulaisen Hetan suvun asuneen Ylitornion Kuivakankaalla aina 1660 -luvulle asti ja pitäneen Hetan tilaa nro 3, ja vasta Henrik Henrikinpoika Hetan (1660-1743) siirtyneen Enontekiölle.

Onko kenelläkään käsitystä siitä, mistä tuo nimi Hetta tulee? Suku on aiemmin käyttänyt nimeä Rahtu asuinpaikkansa Rahtulanpään perusteella, mutta sitten nimi on muuttunut Hetaksi. Ja missä tarkkaan ottaen tuo tila on sijainnut? Kuivakangas löytyy edelleen, mutta missä on Hetta?

Minulla on tällainen kirjatieto:
Hetan kylä sai alkunsa kun Henrik Henrikinpoika Hetta, lähtöisin Ruotsin Ylitorniolta, muutti sinne. Itse Hetta-nimi tulee paikannimi Hietaniemestä mukaeltuna. Käräjillä v 1697 sen aikainen maaherra Gustaf Douglas antoi luvan Henrikille luvan asettua asumaan Ounasjärven rantamille ja näin siihen syntyi nykyinen Hetan kylä. Henrikistä tuli uudisasukas, joka on Hetta-suvun kantaisä. Sodankylän Vuotson seuduille tuli Hetan sukua oikein porojen kanssa 1860-luvulla.Hetta suku toi saamenkielen Vuotson seudulle.

Kuinka luotettavaa tietoa on tuo Piekko suku Rahtupäästä? Olen lukenut että tämä olisi Erik Kuoskun tutkimaa tietoa.

Keijo H

[Tuisku]

Rahtu tieto on varmaan täältä:
http://www.suonttavaara.se/dokument/Hetta%20och%20Tornensis.html

luultavasti Erik Wahlberg tutkimuksista otettu.

[papelo]

Tällaista kuulin lapinserkulta:
1860-luvulla muutti Enontekiöltä paljon saamelaisia itäänpäin poroineen (Magga, Hetta, Näkkäläjärvi -suvuista) Venäjän ja Ruotsin rajan sulkeuduttua v. 1852. Porojen laidunmaat kävivät ahtaiksi, koska rajansulun takia porosaamelaiset eivät enää saaneet jutaa poroineen valtion rajojen yli kuten ennen. Enontekiön Hetassa ei enää asu Hetta-nimisiä henkilöitä.

[mika68]

Tällaista kuulin lapinserkulta:
1860-luvulla muutti Enontekiöltä paljon saamelaisia itäänpäin poroineen (Magga, Hetta, Näkkäläjärvi -suvuista) Venäjän ja Ruotsin rajan sulkeuduttua v. 1852. Porojen laidunmaat kävivät ahtaiksi, koska rajansulun takia porosaamelaiset eivät enää saaneet jutaa poroineen valtion rajojen yli kuten ennen. Enontekiön Hetassa ei enää asu Hetta-nimisiä henkilöitä.

Sodankylän Vuotsoon muutti ainakin näitä porosaamelaisia lännestä. Siksi Sodankylän pohjoisosa kuuluu nykyään Saamenmaahan.


Mika J

[Juhani Mäkitalo]

Saiko joku selvää mitä tuolla edellä on kirjoitettu ? Sotkettu
yhteen Piekot Rahdut, Hetat ym.

Hetan tila on tänä päivänä Övertorneån Matarengissä eli Kirkon-
kylässä vastapäätä Aavasaksaa n. 70 km Torniosta pohjoiseen.
Numero on ollut esim. 1719 - 2. Nykyisin nr 4 Rantahetta ja nr 5
Mäkihetta

Isännät tällä tilalla Matarengissä:
Henrik Larson 1539 - 78
--- Nils Henrikson 1582 - 1610
--- Henrik Nilson 1611 - 60
---Henrik Henrikson (1660 - 1743) - muuttaa Enontekiölle

Rahdun tila syntyy Kuivakankaalle n. 1637 kun Erik Olofson muuttaa
em. tilalta Matarengistä. (näin mm. Erik Wahlberg kirjassa Antti Keksi
s. 81). Nimi Rahtulanpää syntyy tietysti Rahdusta eikä päinvastoin,
Erik Olofson käyttää nimeä Rahtu/Rahdun
Matarengissä näkyy tilannimi Hetta ainakin 1690 alkaen, miksi se sitten
olisi muuttunut Rahdusta Hetaksi - en ymmärrä. E.W:llä on näitä
merkillisiä tietoja muutoista ja aina tietysti ilman mitään lähteitä

Juhani Mäkitalo - Tornio

[Juhani Mäkitalo]

Tuossa ed. siis 4 peräkkäistä polvea suoraan alenevassa polvessa !
(en sitä noin kirjoittanut ??)

JM

[khanhisalo]

Tällaista kuulin lapinserkulta:
1860-luvulla muutti Enontekiöltä paljon saamelaisia itäänpäin poroineen (Magga, Hetta, Näkkäläjärvi -suvuista) Venäjän ja Ruotsin rajan sulkeuduttua v. 1852. Porojen laidunmaat kävivät ahtaiksi, koska rajansulun takia porosaamelaiset eivät enää saaneet jutaa poroineen valtion rajojen yli kuten ennen. Enontekiön Hetassa ei enää asu Hetta-nimisiä henkilöitä.

Jouni Johanneksenpoika Hetta s.26.5.1818 Kautokeinossa, muutti perheineen Sodankylään virallisesti 27.12.1878, mutta ilmeisesti käytännössä jo ennen sillä hänen 4.9.1875 syntyneen tyttären syntymäpaikaksi on merkitty Sodankylä.
Hänen neljän poikansa jälkeläisi ovat Vuotson Hetat.

Keijo H

[Juhani Mäkitalo]

Pitääpä kiireesti vetää takaisin osa hätäisestä lausunnostani !

Henrik Nilson Hetalla (siis ei Hieta) Matarengissä oli v. 1660 kyllä poika ja
pojalla myös vaimo, mutta poika onkin luultavimmin Mats Henrikson, isäntänä 1675 asti, vävyä ei talossa ole.
Jotta sellainen Piekosta (?) tullut mies oli pätevä vävyksi, vaaditaan kyllä
vahva, esim. tuomiokirjoista löytynyt tieto todisteeksi.

Matilla oli ilmeisesti poika Hindrik Matson, henkikirjassa 1678 ja häntä
seuraa vaimo Anna 1679 - 1680, mutta ikävä, ikävä juttu, heillä ei poikaa, 2 tytärtä kylläkin ja vävy. Tämä vävy (?) Henrik Hanson isäntänä
1682 - 83, tilalla vaimon lisäksi vain piika.

V. 1684 isännäksi tulee sitten yksinäinen mies Henrik Henrikson jostakin,
olisiko ollut alkuperäiskansaa, kun ei viihtynyt tilalla kuin 1697 asti ja
lähti ilmeisesti jutamaan kohti Enontekiötä.
1698 on sitten jo isäntänä Hans Hinderson, olisiko em. vävyn aikuistunut
poika.
--------------------
Tämä Matarengin Hetan ja Kuivakankaan Rahdun yhteys (Wahlbergin
mukaan) on kysymys erikseen, eikä kuulu tähän, mutta miten se on selitettävissä ??

JM

[Juhani Mäkitalo]

.... ja vielä viitaten TUISKUN lainaukseen Wahlbergiä (?) joltakin nettisivulta, kohdasta HINDRIK HETTAS NYBYGGE 1697

Hettasläkten är fr. Matarengi (ja seuraava lause) den är fr.
Kuivakangas en gren fr. Rahtusläkten ??
Onko Wahlberg näin sekavasti sanonut ??

Wahlberg kertoo sen sijaan, että Rahdut tulevat Matarengistä
Kuivakankaalle (Antti Keksi s. 81), tämäkin on kyllä todistamatta
ja ilman mitään lähteitä.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Minulle taisi vasta nyt sytyttää, mitä E.W tarkoittaa sanomisellaan:
Rahtu hörde tidigare till Matarengi, men överflyttades fr. år 1637
till Kuivakangas.
Eli kuului luetteloissa Matarengiin, mutta siirrettiin ko. vuonna Kuiva-
kankaan alle.
Matarengiiin, joen länsipuolelle, ja myös Matarengin luetteloihin jäi
sitten tämä toinen saman suvun (??) tila Hetta/Hätta/Haetta.
Siis Matarengin Hetasta ja kylästä muutti Henrik Henrikson Enontekiölle.

JM

[khanhisalo]

Minulle taisi vasta nyt sytyttää, mitä E.W tarkoittaa sanomisellaan:
Rahtu hörde tidigare till Matarengi, men överflyttades fr. år 1637
till Kuivakangas.
Eli kuului luetteloissa Matarengiin, mutta siirrettiin ko. vuonna Kuiva-
kankaan alle.
Matarengiiin, joen länsipuolelle, ja myös Matarengin luetteloihin jäi
sitten tämä toinen saman suvun (??) tila Hetta/Hätta/Haetta.
Siis Matarengin Hetasta ja kylästä muutti Henrik Henrikson Enontekiölle.

JM

Tällainenkin kirjasta saatu tieto on:
"Erkki Hasan
Tengeliöläiset aikojen saatossa.

Hetan suku on asunut Mataringissa ainakin jo 1500-luvulla. Talo
sijaitsi nykyisen kirkon alapuolella, lähellä Väylän rantaa. Kaksi
Hetan talon poikaa otti 1700-luvun puolivälissä itselleen
ruotsinkileisen sukunimen Mörtberg Mataringin Särkivaaran mukaan.
Hetan/Mörtbergin suku on avioliittojen kautta levinnyt hyvin laajalle
Tornionlaaksoon myös Tengeliöön.
Pekka Ollinpoika Harilan toinen vaimo 1809,Tengeliön Harilan talon
emäntä, oli Kaisa Juhontytär Mörtberg s. 1780.
Vähemmän tunnettua on, että Hetan talon poika Heikki Heikinpoika
Hetta perusti 1697 Hetta- nimisen uudistalon Ounasjärvelle, joka oli
talon kavesiä.Siitä kasvoi aikaa myöten nykyinen Hetan kirkonkylä
Enontekiölle. Osa suvun jäsenistä on avioliittojen kautta
saamelaistunut, mutta säilyttänyt Hetan sukunimen. s. 119

Lähdetietoina
Hasalla on ollut rippikirjoja, Pohjoiskalottikirjastosta
sotilasasioista Ruotsin vallan ajalta.

Keijo H

[Aiccu]

No nythän tähän tuli tolkku ja oikea järjestys, kun kaikki osaavat kantoivat kortensa kekoon. Kiitos!

[Juhani Mäkitalo]

Jokohan tämä tuli selväksi, tässä oli edellä niin paljon puppua,
että meinasin itsekin sekoilla ja sekoilinkin.
Oli Riihitammelaa, oli Tuiskun lainaama teksti (muka Wahlbergiä -tuskin)

Wahlbergiin voi yleensä luottaa ja siksi lainaus hänen vihkosestaan
"Ylitornion pitäjän asutus keskiajalta 1860-luv. asti" s. 6 - Rahdun
suvusta kun sekin oli tähän sekotettu.
Jo 1600-luvun alkupuolella saapui asukas Mataringin kylästä Alarahdulle,
josta jaettu Ylirahtu. Aittamaan talo sai alkunsa Ylirahdulta lähelle
Matarengin Hetan talojen entisiä karjakenttiä.

Siis ei myöskään Rahdun kantatila ole ollut Rahtulanpäässä, vaan Mata-
rengissä ja mahd. samassa paikassa kuin Hettakin.

Omat tietoni ovat henkikirjoista, mitä tässä nyt sitten olen vähän Wahl-
bergiä siteerannut vahvistukseksi.

Koettakaa tutkia alkuperäisiä asiakirjoja ja voitte jättää pois lausunnot,
että kun Se ja Sekin sanoo .... Myöskään tällaiset lähdeluttelot kirjan lopussa kuin "kaikenmaailman arkistot" ei paljon todista mistään mitään.


JM

[Juhani Mäkitalo]

... niin sitten vielä tämä ainakin minulle aukioleva kysymys:
Oliko se Hetan suku vai Rahdun suku, joka alunperin asui Matarengissä
ja jakautui sitten Rahduksi ja Hetaksi ??

JM

[Aiccu]

Tuohon ns. lappalaistumiskysymykseen vielä: saattoi toki olla, että osa Matarengistä pohjoiseen päin siirtyneistä uudisasukkaista otti alkuperäisväestön joukosta vaimoja itselleen - kaikkien esiäitien taustasta ei oikein näytä olevan tarkkoja tietoja.

Näyttää kuitenkin jo ihan omankin sukupuuni perusteella, että ainakin Ollit, Hetat ja Kyröt naittivat tyttäriään toisilleen. Niin että sitä varsinaista saamelaisverta saattaa olla hyvinkin vähän, ainakaan omassa ketjussani etunimet eivät anna siihen juurikaan viitettä. Geenitutkimuksella kai selviäisi sekin.

Ehkäpä ns. lappalaistuminen olikin enemmän sitä, että alettiin harjoittaa saamelaisten rinnalla samaa elinkeinoa, poronhoitoa.

[Erkki A Tikkanen]

...

Näyttää kuitenkin jo ihan omankin sukupuuni perusteella, että ainakin Ollit, Hetat ja Kyröt naittivat tyttäriään toisilleen. Niin että sitä varsinaista saamelaisverta saattaa olla hyvinkin vähän, ainakaan omassa ketjussani etunimet eivät anna siihen juurikaan viitettä. Geenitutkimuksella kai selviäisi sekin.
...
Kiinnitti huomiota tuo lause, että Kyröt ja Hetat olisivat naittaneet tyttäriään toisilleen. Löysin yhden Kyrön Enontekiöltä, joka oli mennyt Hetan tyttären kanssa naimisiin 1849, en muita. Ketähän mahdoit tarkoittaa?

[khanhisalo]

Kiinnitti huomiota tuo lause, että Kyröt ja Hetat olisivat naittaneet tyttäriään toisilleen. Löysin yhden Kyrön Enontekiöltä, joka oli mennyt Hetan tyttären kanssa naimisiin 1849, en muita. Ketähän mahdoit tarkoittaa?

Minä löysin nopealla selaamisella tietokannastani 6 paria, luultavasti on lisääkin kun laittaa useampia sukunimivaihtoehtoja. Minä käytin vain nimiä Kyrö,Kaukonen ja Hetta haussani. Onpa listassa yksi sisarusten lasten avioliittokin.

1.Karin Johanintytär Hetta, Kaukonen, s. 2.9.1749 Kuttanen, k. 8.8.1824 Enontekiö,Kuru.
Puoliso: Henrik Klausinpoika Kaukonen, s. 23.1.1747 Kittilä,Kaukonen, k. 9.1.1817 Enontekiö,Kuru.
Vanhemmat: Klaus Mikonpoika Kyrö, Kaukonen ja Aili Erikintytär Salmi.


2.Erik Henriksson Kaukonen, Hetta,Kuru, s. 17.11.1785 Enontekiö,Hetta, k. 18.2.1853 Enontekiö. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6075&pnum=117.
Puoliso: 1.8.1819 Valborg Heikintytär Hetta, s. 12.2.1787 Enontekiö,Hetta, k. 7.7.1847 Enontekiö.
Vanhemmat: Henrik Michelsson Hetta ja Marget Johansdotter Eira, Hetta.


3.Brita Katarina Pekantytär Hetta, Kaukonen, s. 11.1.1830 Enontekiö,Hetta.
Puoliso: 20.11.1851 Enontekiö Johannes Samuelinpoika Kaukonen, s. 19.6.1823 Enontekiö,Peltojärvi.
Vanhemmat: Salomon Henriksson Kaukonen ja Margareta Johansdotter Eira.


4.Jaakko Larsinpoika Kyrö, s. 27.7.1824 Enontekiö,Kyrö.
Puoliso: 13.4.1849 Enontekiö Elsa Pekantytär Hetta, s. 1.2.1828 Enontekiö,Hetta.
Vanhemmat: Pekka Henrikinpoika Hetta ja Inger Mattsdotter Hetta, Hetta.


5.Margareta Helena Erikintytär Hetta,Kuru, Kyrö, s. 31.10.1824 Enontekiö.
Vanhemmat: Erik Henriksson Kaukonen, Hetta,Kuru ja Valborg Heikintytär Hetta.
Puoliso: 6.1.1848 Enontekiö Henrik Johaninpoika Kyrö, s. 5.5.1815 Kittilä.
Vanhemmat: Johan Johaninpoika Kyrö ja Ingrid Heikintytär Hetta.
Såsom syskonbarn erhållit Hans K:l:a: Majes: tillåtelse
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=4394&pnum=4
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4959&pnum=7

6.Johan Johaninpoika Kyrö, s. 23.11.1774 Kittilä. Puoliso: 7.4.1806 Enontekiö Ingrid Heikintytär Hetta, s. 2.2.1783, k. 3.9.1853 Kittilä.
Vanhemmat: Henrik Michelsson Hetta ja Marget Johansdotter Eira, Hetta.


Jos jollakin on lisää vaihtoehtoja, otan mielelläni vastaan niitä.

Keijo H

[Aiccu]

No minulla on varhaisemmalta ajalta (ei tarkkoja vuosilukuja tiedossa) N. Heikintytär Hetta & Jöns Olofss Kyröläinen, Pello (onko Kyröläinen samaa sukua kuin Kyrö?) sekä Valborg Juhontytär Vuontisjärvi s.1776 (Hettoja äitinsä puolelta) & Lauri Laurinpoika Kyrö s.1781.

[khanhisalo]

No minulla on varhaisemmalta ajalta (ei tarkkoja vuosilukuja tiedossa) N. Heikintytär Hetta & Jöns Olofss Kyröläinen, Pello (onko Kyröläinen samaa sukua kuin Kyrö?) sekä Valborg Juhontytär Vuontisjärvi s.1776 (Hettoja äitinsä puolelta) & Lauri Laurinpoika Kyrö s.1781.

Näyttää tämän kirjan
B I R K A R L E N ANUND ANUNDSSON (KYRÖ)
I P E L L O OCH HANS ÄTTLINGAR 1539-1930 AV
E R I K
J O H A N S S O N
K U O K S U
G Ö T E B O R G 2010
mukaan että Kyrö ja Kyröläinen on samaa sukua, mutta Jönsin vaimosta ei ole tietoja:

Jöns Olofsson Kyrö eller Kyröläinen (Från tabell
4). Nämndeman, sexman och husbonde på sedermera
Rantakyrö, Mäkikyrö och gårdar i Pello 1583-1628
Barn:
1. Mickel – tabell 6
2. Jöns – tabell 639

Totta on tämä:
Lauri Laurinpoika Kyrö, s. 27.2.1774 Enontekiö,Kyrö, k. 23.5.1859 Enontekiö,Kyrö.
Puoliso: 27.3.1808 Enontekiö Valborg Johantytär Vuontisjärvi, Kyrö, s. 30.11.1778 Enontekiö,Ylikyrö, k. 12.11.1853 Enontekiö.
Vanhemmat: Johan Johaninpoika Vuontisjärvi ja Walborg Mikontytär Hetta


Vaimoni Hetta sukuhaarassa tulevat mm. suvut Siri, Sjudda, Somby ja Turi suvut jotka olen luullut saamen suvuiksi, onko näin?


Keijo H

[Erkki A Tikkanen]

Totta on tämä:
Lauri Laurinpoika Kyrö, s. 27.2.1774 Enontekiö,Kyrö, k. 23.5.1859 Enontekiö,Kyrö.
Puoliso: 27.3.1808 Enontekiö Valborg Johantytär Vuontisjärvi, Kyrö, s. 30.11.1778 Enontekiö,Ylikyrö, k. 12.11.1853 Enontekiö.
Vanhemmat: Johan Johaninpoika Vuontisjärvi ja Walborg Mikontytär Hetta
...
Keijo H

Eikös Lauri ole syntynyt 1781?

[Erkki A Tikkanen]

Minä löysin nopealla selaamisella tietokannastani 6 paria, luultavasti on lisääkin kun laittaa useampia sukunimivaihtoehtoja. Minä käytin vain nimiä Kyrö,Kaukonen ja Hetta haussani. Onpa listassa yksi sisarusten lasten avioliittokin.

1.Karin Johanintytär Hetta, Kaukonen, s. 2.9.1749 Kuttanen, k. 8.8.1824 Enontekiö,Kuru.
Puoliso: Henrik Klausinpoika Kaukonen, s. 23.1.1747 Kittilä,Kaukonen, k. 9.1.1817 Enontekiö,Kuru.
Vanhemmat: Klaus Mikonpoika Kyrö, Kaukonen ja Aili Erikintytär Salmi.


2.Erik Henriksson Kaukonen, Hetta,Kuru, s. 17.11.1785 Enontekiö,Hetta, k. 18.2.1853 Enontekiö. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6075&pnum=117.
Puoliso: 1.8.1819 Valborg Heikintytär Hetta, s. 12.2.1787 Enontekiö,Hetta, k. 7.7.1847 Enontekiö.
Vanhemmat: Henrik Michelsson Hetta ja Marget Johansdotter Eira, Hetta.


3.Brita Katarina Pekantytär Hetta, Kaukonen, s. 11.1.1830 Enontekiö,Hetta.
Puoliso: 20.11.1851 Enontekiö Johannes Samuelinpoika Kaukonen, s. 19.6.1823 Enontekiö,Peltojärvi.
Vanhemmat: Salomon Henriksson Kaukonen ja Margareta Johansdotter Eira.


4.Jaakko Larsinpoika Kyrö, s. 27.7.1824 Enontekiö,Kyrö.
Puoliso: 13.4.1849 Enontekiö Elsa Pekantytär Hetta, s. 1.2.1828 Enontekiö,Hetta.
Vanhemmat: Pekka Henrikinpoika Hetta ja Inger Mattsdotter Hetta, Hetta.


5.Margareta Helena Erikintytär Hetta,Kuru, Kyrö, s. 31.10.1824 Enontekiö.
Vanhemmat: Erik Henriksson Kaukonen, Hetta,Kuru ja Valborg Heikintytär Hetta.
Puoliso: 6.1.1848 Enontekiö Henrik Johaninpoika Kyrö, s. 5.5.1815 Kittilä.
Vanhemmat: Johan Johaninpoika Kyrö ja Ingrid Heikintytär Hetta.
Såsom syskonbarn erhållit Hans K:l:a: Majes: tillåtelse
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=4394&pnum=4
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4959&pnum=7

6.Johan Johaninpoika Kyrö, s. 23.11.1774 Kittilä. Puoliso: 7.4.1806 Enontekiö Ingrid Heikintytär Hetta, s. 2.2.1783, k. 3.9.1853 Kittilä.
Vanhemmat: Henrik Michelsson Hetta ja Marget Johansdotter Eira, Hetta.


Jos jollakin on lisää vaihtoehtoja, otan mielelläni vastaan niitä.

Keijo H
No joo, onhan noita :eek: Jos Kyrö ottaa sukunimekseen Kaukonen, onko hän vielä kolmannessakin sukupolvessa Kyrö? On varmaankin, riippuu miten asiaa katsoo. Siksi noita avioliittoja ei löytynyt varsinaisesti kuin yksi HisKistä.

[khanhisalo]

Eikös Lauri ole syntynyt 1781?

Kyllä, kiitos korjauksesta. Pitää olla näin:
Lauri Laurinpoika Kyrö, s. 27.2.1781 Enontekiö,Kyrö, k. 23.5.1859 Enontekiö,Kyrö.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6075&pnum=371.
Puoliso: 27.3.1808 Enontekiö Valborg Johantytär Vuontisjärvi, Kyrö, s. 30.11.1778 Enontekiö,Ylikyrö, k. 12.11.1853 Enontekiö.
Vanhemmat: Johan Johaninpoika Vuontisjärvi ja Walborg Mikontytär Hetta.

Keijo H

[Juhani Mäkitalo]

Ainakin Henrik Henrikson Hetalla oli Enontekiölle muuttaessaan
vaimo mukanaan, avioitui n. 1688, saattoi tietysti myöhemmin vaihtaa.
-------------------------
Kun Lapin "lappalaisten" kantasuvut esim. Hetta ja Kyrö ovat osoittau-
tuneet vain tavallista talonpoikaista lähtöä oleviksi, on sitten pitänyt
kehittää tämä, sanoisin vuosisadan huijaukseksi, KVEENI-alkuperä.

Olisi korkea jo paljastaa ketä kveenisuvut esim. Tornionlaaksossa
ovat ja kuinka niiden yhteys 1300-luvulla (?) eläneisiin ihmisiin
osoitetaan. Olisi oman otsikkonsa ansaitseva kysymys.

JM

[Aiccu]

Tiedätkö Henrik Henrikinpojan vaimon nimeä? Ja oliko hän lainkaan verisukua näille Hetan tilan isännille - sanoit aiemmin tämän poikamies Henrikin "ilmestyneen tyhjästä"?

[Lasse80]

Juhani Mäkitalo! Oon ihaa samaa mieltä "Kveeni-asiasta". Mie oon itse "Kveeni" mutta siinä mielessä että oon Norjalainen jolla on Suomlaiset sukujuuret! Eikat pystyy mitenkään totistamaan että olis samaa sukua ku tää alkuperäiskansaa jokaa asui bottenvikenissä joskus 800-luvulla!
Aivan täyttää pask..... koko kveeni-höpötys.

Onkait se niin että tietot alkaa menemään aika vähiksi ennen 1600-lukua? Niin miten totistaa 1600luvulta tuohon 800-luvulle? (Ei mitenkään ku valehtelemalla).



//Lasse Nilsen "kveeni" Pykejän kylästä

[eeva häkkinen]

DNA-testauksella?

[khanhisalo]

Tiedätkö Henrik Henrikinpojan vaimon nimeä? Ja oliko hän lainkaan verisukua näille Hetan tilan isännille - sanoit aiemmin tämän poikamies Henrikin "ilmestyneen tyhjästä"?

Minulla on tällainen tieto:
Henrik Henrikinpoika Hetta, s. noin 1660 Ylitornio Matarinki, k. 16.11.1743 Enontekiö. 1. puoliso: Brita Mattsdatter, k. ennen 1726 Enontekiö.
2. puoliso: 1727 Carina Johansdtr s. 1685 Muonio, k. 3.2.1771 Enontekiö.
Leski Muoniosta.

Tämä tieto on saamelaisten perherekisterin sivulta 38, linkki alla.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6075&pnum=167

Keijo H

[Aiccu]

Onkohan tuosta rekisteristä nyt pääteltävissä, että esimerkiksi Mikko (Michel) Heikinpoika Hetan äiti olisi ollut tämä Carina?

Mitähän mahtaa muuten tuo merkintä E 335 Mikon rivillä tarkoittaa?

[Aiccu]

Isännät tällä tilalla Matarengissä:
Henrik Larson 1539 - 78
--- Nils Henrikson 1582 - 1610
--- Henrik Nilson 1611 - 60
---Henrik Henrikson (1660 - 1743) - muuttaa Enontekiölle



Vielä palaan tähän ketjuun, jossa nyt vasta huomaan epäloogisuuden jonka ehkä osaatte selittää:

Isättöminä ovat näköjään kasvaneet niin Henrik Nilsinpoika kuin Henrik Henrikinpoikakin, mutta Nils Henrikinpoika ei oikein passaa tämän Henrik Larsinpojan pojaksi kun on syntynyt vasta kuusi vuotta Henrikin kuoleman jälkeen...lyöntivirhekö?

[Erkki A Tikkanen]

Vielä palaan tähän ketjuun, jossa nyt vasta huomaan epäloogisuuden jonka ehkä osaatte selittää:

Isättöminä ovat näköjään kasvaneet niin Henrik Nilsinpoika kuin Henrik Henrikinpoikakin, mutta Nils Henrikinpoika ei oikein passaa tämän Henrik Larsinpojan pojaksi kun on syntynyt vasta kuusi vuotta Henrikin kuoleman jälkeen...lyöntivirhekö?
Mistä sait tuon kuusi vuotta?
Juhani osaa tähän varmaankin vastata paremmin, mutta kun on kyse isäntäluetteloista, kyseiset vuodet eivät ole syntymä- ja kuolinvuosia, vaan isäntänäolovuosia. Tuohon aikaan kun ei syntymävuosia edes merkitty mihinkään, poikkeuksena jokin ruodutusluettelon ikämerkintä, josta voi päätellä suunnilleen syntymävuoden.
Kun poika ottaa isännyyden, isä voi olla elossa pitkäänkin, mutta esim. yli 65-vuotiaana ei tule edes merkityksi henkikirjoihin.

[Aiccu]

:D taas nähtiin tämä minun laskutaitoni...1582 miinus 1578 on tietysti neljä!!

Mutta tuo selityksesi vuosiluvuista muutaa tietysti asian...Kiitos, enpä tiennyt tuota, enkä älynnyt arvellakaan.

[Juhani Mäkitalo]

Aiculle - enpä tiedä Henrik Hetan vaimon nimeä, näen vain
henkikirjasta, että sinne vaimo ilmestyy 1688 (voi olla ed. vuonnakin
ennenkuin henkikirjassa näkyy)
Ed. isäntäpari oli tilalta muuttanut/kuollut (?) - ei näiltä asioilta voi
silmiä ummistaa, vaikka se merkitseekin, että vanha suku katkeaa.

-----------
Otetaanpa kveeni-kysymys uuteen ketjuun. Tällainen vallankumouk-
sellinen asia sopii hyvin Vappuun.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Täällä mennään niin kovaa vauhtia, että ei perässä pysy.

Isäntävuosia tuolla edellä mainitsin, ainoa ikätieto oli tämä
Henrik Henriksonia koskeva Enontekiöltä.

JM

[khanhisalo]

Onkohan tuosta rekisteristä nyt pääteltävissä, että esimerkiksi Mikko (Michel) Heikinpoika Hetan äiti olisi ollut tämä Carina?

Mitähän mahtaa muuten tuo merkintä E 335 Mikon rivillä tarkoittaa?

E 335 tarkoittaa sitä kortinnumeroa mistä Mikonon perhe löytyy eli tätä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6075&pnum=432
Mikon kuolin aika on 4.5.1788 ja hänen sanotaan kuolleen 80v.
Eiköhän oikea äiti ole Brita joka kuolee ennen 1726 ja Carin ja Mikko vihitään 1727.

Keijo H

[MikkoL]

Palaan tähän Hetta-asiaan kun sen vasta nyt huomasin. Aihe kiinnostaa isoäidin kautta (s. Hetta). Pahoittelen havaintojen irrallista luonnetta.

Minusta ketjussa ei viitattu Salme ja Toivo Tuomisen vuonna 2000 laatimaan teokseen Enontekiön vanhoja sukuja, siinä on paljon tietoa asianmukaisena lähdeviittauksineen.

Henrik Hetasta lukee kuolinaika 16.11.1743 ja kuolinikä 83, josta on saatu syntymävuodesta Matarengissä 1660. Aiemmin mainittiin tämä vuosi 'isännäksitulovuodeksi', ja lisäksi mainittiin, että tämä Henrik olisi vaan tulla tupsahtanut jostakin...

Henrik Hetan 'uusperheessä' oli 1. liitosta lapsia 10, 2. liitosta 2, ja lisäksi Karinilla oli 3 lasta ennestään. Tuon ikämerkinnän perusteella Henrik avioitui uudelleen 67-vuotiaana, ja kuopus syntyi hänen ollessa 70. Mikäs siinä sitten ;)

Varsinainen asiani oli kysyä seuraavaa. Sukunimethän tulivat ylipäätänsä pakollisiksi vasta vuonna 1921. Olisiko mahdollista, että saamelaissuvut saivat näitä vanhoja nimiä sillä perusteella, kun joko vaikuttivat tietyllä alueella tai sitten ihan ikiaikaisten veromaiden mukaan, kuten Hetta, Mauno, Asa, Niva, Vasara? Eli ei siihen samaan sukunimeen mitään naimakauppoja olisi vaadittu :)

Lisäksi mainittakoon, että Henrikin poika Matts muutti Koutokeinoon 1750-luvulla, ja on täten Norjan saamelaistuneen Hetta-suvun kantaisä. Surullisenkuuluisa kapinoitsija Aslak Hetta on tätä haaraa. Norjan raja suljettiin ja ihmiset lokeroitiin porotalouden etujen vastaisesti 1852, jolloin porotalouttakin siirtyi etelämmäs ikiaikaisilta kesä- ja talvilaitumilta. Tämä vaikutti varmasti nimenomaan edellämainittujen veromaiden asukkaisiin. Olisiko tämä ketjussa mainitun muuttoliikkeen taustalla?

[Juhani Mäkitalo]

Pitää minunkin palata vielä tähän asiaan, luettelin ed. Hetan isäntiä
Matarengissa. Henrik Nilsonia seurasi poika

Mats Hinderson isäntänä n. 1665 - 75 ja ed. poika
Hindrik Matson 1678
vo. Anna H.M. main 1680, näillä ei poikia, mutta tyttäriä ja vävy,
joka tod. näk. Hindrik Hinderson (1660 - 1743) isäntänä 1684 -
ja muuttaa Hettaan n. 1697. Hän siis tupsahti jostain ??

Erityisesti mainitsin noissa vanhoissa viesteissä, että H.H:n kohdalla
kysymys ikävuosista.

JM

[Lasse80]

Hetta ja Eira

Paavo Riihi-Tammelan kirjassa: Poikela, Äärelä ja Sen sata sivusukua
on tutkittu Eiran/Hetta sukuja.

Ja kirjan mukaan Johan Erikssonin Eiran vaimo olisi ollut Brita Mickelsdotter (Hetta) (vanh. Mikkel Henriksson Hetta & Walborg Pehrsdotter)

Olen katsellut rippikirjoja ja Hiskiä, mutta en löydä viitteitä siihen, että vaimo olis omaa sukua Hetta (vain Brita Mickelsdotter)

Ja kuin katsoo rippikirjoja, niin Mickel Hetan tytär Brita lähtee Hetan talosta v. 1780. Mutta Brita Mickelsdotter on mennyt naimisiin jo 1770 Johan Eriksson Eiran kans. Että Brita kotona asuu vaikka naimisiin mennyt v 1770!?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3523&pnum=29 (Enontekiö rippikirja, 1764-1805 s. 22)

* 18.3.1770 Peldovuoma Johan Ehrss: Ehra p: Brita Mickelsdr: -

Pyystykö joku todistamaan että Johan Eriksson Eiran vaimo oli Brita Mikkelsdotter Hetta ? En kyllä Usko....

[khanhisalo]

Hetta ja Eira

Paavo Riihi-Tammelan kirjassa: Poikela, Äärelä ja Sen sata sivusukua
on tutkittu Eiran/Hetta sukuja.

Ja kirjan mukaan Johan Erikssonin Eiran vaimo olisi ollut Brita Mickelsdotter (Hetta) (vanh. Mikkel Henriksson Hetta & Walborg Pehrsdotter)

Olen katsellut rippikirjoja ja Hiskiä, mutta en löydä viitteitä siihen, että vaimo olis omaa sukua Hetta (vain Brita Mickelsdotter)

Ja kuin katsoo rippikirjoja, niin Mickel Hetan tytär Brita lähtee Hetan talosta v. 1780. Mutta Brita Mickelsdotter on mennyt naimisiin jo 1770 Johan Eriksson Eiran kans. Että Brita kotona asuu vaikka naimisiin mennyt v 1770!?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3523&pnum=29 (Enontekiö rippikirja, 1764-1805 s. 22)

* 18.3.1770 Peldovuoma Johan Ehrss: Ehra p: Brita Mickelsdr: -

Pyystykö joku todistamaan että Johan Eriksson Eiran vaimo oli Brita Mikkelsdotter Hetta ? En kyllä Usko....

Enpä pysty todistamaan kumpaankaan suuntaan.
Salme ja Toivo Tuomisen kirjassa Enontekiön vanhoja sukuja 1800-luvun lopulle on tämä sama juttu kuin tuossa Riihitammelan kirjassa.
Sitten taas saamelaisten perherekisterissä Brita Mickelsdr:n syntymävuosi on 1753 ja kysymysmerkin kanssa voisiko Brita olla Olofsdr.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6075&pnum=232

Keijo H

[Lasse80]

Enpä pysty todistamaan kumpaankaan suuntaan.
Salme ja Toivo Tuomisen kirjassa Enontekiön vanhoja sukuja 1800-luvun lopulle on tämä sama juttu kuin tuossa Riihitammelan kirjassa.
Sitten taas saamelaisten perherekisterissä Brita Mickelsdr:n syntymävuosi on 1753 ja kysymysmerkin kanssa voisiko Brita olla Olofsdr.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6075&pnum=232

Keijo H

Kyseiselle Britalle löytyy kyllä patronyymi Mickelsdotter, mutta sehän ei todista että olisi Mickel Hetan tytär, voihan olla, että kyseinen Brita Mickelsdotter on tullut esim. jostain muulta paikkakunnalta. Onhan muita Mickeleitä ollu myös. Uskon että tässä on vain haluttu "yhdistää" Hetan suku saamelaiseen Eiran sukuun väkisin!? Voihan tietenki olla, että hän on Mickel Hetan tytär, mutta jos ei ole kunnon lähdettä, jolla tämän todistaa, niin eikai silloin kannata laittaa tällaista tietoa kirjaan (josta se leviää nettiin ja "tulee todeksi" uusille tutkijoille). On kyllä outoa, että Britan sukunimeä (Hetta) ei näy missään, vain Mickelsdotter.. Jos kerran tätä sukua on.


//Lasse

[Matti Sandqvist]

Britan sisaruksista Valborg vihitään 13.3.1774 ja Ella 18.1.1778. Rippikirjassa he siirtyvät miehelään vasta 1781. Joten Britan kohdalla voi hyvinkin päteä sama logiikka.

Matti S

[Lasse80]

Minne Johan Eriksson Eira ja Brita Mickelsdotter katoa v. 1805 jälkeen? Ei löyty perhettä seuravasta rippikirjasta tai Brita Mickelsdotteria kuoleitten luettelosta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3523&pnum=149 (Enontekiö rippikirja, 1800-1805)

Johan Eriksson Eira k.1820
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5quq1r?fi+0032+haudatut+1230)9.5.1820 14.5.1820 nybygg: Johan Erss: Eira håll, stygn 80
Johan Eira ei ole ainakaan merkattu enk(leski), eli vois tarkoitta että vaimo Brita Mickelsdotter vielä elossa?

//Lasse

[khanhisalo]

Minne Johan Eriksson Eira ja Brita Mickelsdotter katoa v. 1805 jälkeen? Ei löyty perhettä seuravasta rippikirjasta tai Brita Mickelsdotteria kuoleitten luettelosta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3523&pnum=149 (Enontekiö rippikirja, 1800-1805)

Johan Eriksson Eira k.1820
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/5quq1r?fi+0032+haudatut+1230)9.5.1820 14.5.1820 nybygg: Johan Erss: Eira håll, stygn 80
Johan Eira ei ole ainakaan merkattu enk(leski), eli vois tarkoitta että vaimo Brita Mickelsdotter vielä elossa?

//Lasse

Brita Mickelsdr. kuolee ennen 1807, koska Johan vihitään uuteen avioliittoon 23.3.1807 Brita Olofsdr. Kyrön kanssa, Brita oli Kittilästä. Johan k.9.5.1820.
Lähteenä: Salme ja Toivo Tuomisen kirja Enontekiön vanhoja sukuja 1800-luvun lopulle.

Keijo H

[Lasse80]

Brita Mickelsdr. kuolee ennen 1807, koska Johan vihitään uuteen avioliittoon 23.3.1807 Brita Olofsdr. Kyrön kanssa, Brita oli Kittilästä. Johan k.9.5.1820.
Lähteenä: Salme ja Toivo Tuomisen kirja Enontekiön vanhoja sukuja 1800-luvun lopulle.

Keijo H


Kiitokset :)


//Lasse

[tormka]

LapinlääninSuvut -sivustolla syyskuussa 2007 keskusteltiin myös Hetta -suvusta.
Ilmeisesti Tuomo Itkonen jossakin kirjoituksessaan oletti, että Mataringin kylän Hetta -talon olisi vääntynyt Hietaniemestä. Minusta tämä ei voi pitää paikkaansa. Hietaniemi on aivan eri kylä. Se oli alkuaan Övertorneån kappeliseurakunta ja myöhemmin oma seurakunta.

[Erkki A Tikkanen]

Onhan se Johankin kotonaan, vaikka meni Britan kanssa naimisiin jo 1770.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/enontekio/rippikirja_1764-1805_ik359/31.htm

Olisko pappi laiskuuttaan vain jättänyt liittämättä porukan yhteen? :)

[Aiccu]

LapinlääninSuvut -sivustolla syyskuussa 2007 keskusteltiin myös Hetta -suvusta.
Ilmeisesti Tuomo Itkonen jossakin kirjoituksessaan oletti, että Mataringin kylän Hetta -talon olisi vääntynyt Hietaniemestä. Minusta tämä ei voi pitää paikkaansa. Hietaniemi on aivan eri kylä. Se oli alkuaan Övertorneån kappeliseurakunta ja myöhemmin oma seurakunta.

:rolleyes: Tästä kyllä tuolla edellä on muistaakseni parikin sukututkijaa ollut vahvasti ja aika perustellustikin toista mieltä. Kun sanot, että ei voi pitää paikkaansa, tarkennatko.