Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Haapajärven Tiitot
Tällä Pohjanmaan forumilla oli mielenkiintoinen keskustelu Haapajärven Tiitoista, mikä ikävä kyllä hävisi vahingon sattuessa. En älynnyt tallentaa.
Siellä mainittiin Pekka Räisänen vävynä ja Kirsti Laurintytär Tiitto talon tyttärenä ja vaimona. Kirsti löytyy Tiiton talosta tyttärenä vuosina1677-83 ja vuonna 1687 häntä ei enää mainita henkikirjoissa kotonaan. Hän siis meni naimisiin vuosien 1683-86 välisenä aikana. Pekka ja Kirsti asuivat Tiitoilla vuosina 1690-94 avioparina. Heidän poikansa Pekka Pekanpoika oli siis syntynyt vuoden 1683 jälkeen.
Selailin asutuksen yleisluetteloa ja Pidisjärveltä löytyi aviopari Pekka ja Kirsti Karvosen talosta vuonna 1686, s. 101. Pekka oli isännän nuorin veli. Heitä ei enää mainita vuonna 1690 Karvosilla, mutta kylläkin Tiitoilla. Vuonna 1697 he olivat kuitenkin yhden vuoden merkittynä Karvosille, mutta he puuttuivat Tiiton talosta samana vuonna ja puuttuivat Tiitoilta aina vuoteen 1710 saakka, kuten myös Karvosilta.
Kentie asuivat Kiiskisillä ja Räisäsillä itsellisinä, josta nimi tuli. Henkikirjoissa ei heitä näkynyt.
Vuosina 1695-97 oli suuret kuolonvuodet ja kenties Pekka ja Kirsti menivät auttamaan Karvosen kotitaloa. Isäntä oli merkitty tuolloin vanhaksi ja köyhäksi.
Pekka yksinään mainitaan Karvosilla vuonna 1675, mutta ei vuosina 1676-85 eli hän oli ollut muualla.
Matti Lund
19.04.13, 16:24
Tällä Pohjanmaan forumilla oli mielenkiintoinen keskustelu Haapajärven Tiitoista, mikä ikävä kyllä hävisi vahingon sattuessa. En älynnyt tallentaa.
Siellä mainittiin Pekka Räisänen vävynä ja Kirsti Laurintytär Tiitto talon tyttärenä ja vaimona. Kirsti löytyy Tiiton talosta tyttärenä vuosina1677-83 ja vuonna 1687 häntä ei enää mainita henkikirjoissa kotonaan. Hän siis meni naimisiin vuosien 1683-86 välisenä aikana. Pekka ja Kirsti asuivat Tiitoilla vuosina 1690-94 avioparina. Heidän poikansa Pekka Pekanpoika oli siis syntynyt vuoden 1683 jälkeen.
Selailin asutuksen yleisluetteloa ja Pidisjärveltä löytyi aviopari Pekka ja Kirsti Karvosen talosta vuonna 1686, s. 101. Pekka oli isännän nuorin veli. Heitä ei enää mainita vuonna 1690 Karvosilla, mutta kylläkin Tiitoilla. Vuonna 1697 he olivat kuitenkin yhden vuoden merkittynä Karvosille, mutta he puuttuivat Tiiton talosta samana vuonna ja puuttuivat Tiitoilta aina vuoteen 1710 saakka, kuten myös Karvosilta.
Kentie asuivat Kiiskisillä ja Räisäsillä itsellisinä, josta nimi tuli. Henkikirjoissa ei heitä näkynyt.
Vuosina 1695-97 oli suuret kuolonvuodet ja kenties Pekka ja Kirsti menivät auttamaan Karvosen kotitaloa. Isäntä oli merkitty tuolloin vanhaksi ja köyhäksi.
Pekka yksinään mainitaan Karvosilla vuonna 1675, mutta ei vuosina 1676-85 eli hän oli ollut muualla.
Hei
Pekka Pekanpoika oli Tiiton rippikirjan ikämerkinnän mukaan syntynyt 1672, Pekan vanhin poika Matti oli sen mukaan syntynyt 1694, mutta oli perunkirjoituksen 28.5.1724 (ks. mf ES3611) mukaan vasta toiseksi vanhin sisaruksista, vanhin oli sen mukaan todennäköisesti Kaarina Pekantytär, joka oli naimisissa Nivalassa Olli Ollinpoika Kotilan eli Karvosen kanssa. Tosin Olli oli syntynyt kirkonkirjan mukaan vuonna 1703, eli noin 10 vuotta vaimonsa arvioidun syntymäajankohdan jälkeen. Kaarina oli toinen niistä lapsista, joita oli jäänyt jälkeen Pekka Pekanpojan ensimmäisestä aviosta Pieta Erkintyttären kanssa.
Pekan isä oli syntynyt kirkonkirjojen mukaan vuonna 1653.
Näihin on tietysti suhtauduttava varauksella, mutta ne sopivat erittäin hyvin sukuketjuun, joten ne eivät voi heittää oikeasta montaa vuotta.
Nähtävästi on niin, että Pekka ja Kirsti olivat avioituneet jo lähellä vuotta 1670, mutta joutuivat palvelemaan eri taloissa eivätkä siksi näy yhdessä 1670 -luvulla. Ehkä Kirsti on se Kirsti Laurintytär, joka palveli Ylivieskan Raudasojan talossa joitakin vuosia, ainakin alkaen vuodesta 1674 vuoteen 1677 asti. Tämä on kuitenkin lähimmällä välimatkalla Tiiton talosta oleva Kirsti Laurintytär, joka tulee vastaan Kalajoen henkikirjoissa, ja vuonna 1677, jolloin tämä Kirsti on poistunut Raudaskoskesta, Tiittoon tulee isännälle sisko, jota ei nimetä, mutta vuoden 1678 henkikirjassa nimetään Kirsti Laurintytär! Nyt Kirsti Laurintytär jatkaa Tiiton talossa ilman miestään, on vielä vuonna 1683 niin merkittynä. - Siis merkintä on ongelmallinen, koska merkkiä aviosäädystä ei selvästi näy, vaan tittelinä on ainoastaan joko piika tai sisko.
terv Matti Lund
Voisiko olla mahdollista, että tuo Pekan syntymäaika olisi 10 vuotta myöhemmin ja hän olisi syntynyt 1682. Silloin tuo minun teoriani ja Kirstin asuminen kotona sopisivat yhteen.
Olli Ollinpoika Kotilan ja Kaarinan ikäero pienenisi sen kymmenen vuotta samalla.
Vai oliko muita vahvistettuja syntymäaikoja, jotka sotivat tuota teoriaa vastaan.
Matti Lund
20.04.13, 10:46
Voisiko olla mahdollista, että tuo Pekan syntymäaika olisi 10 vuotta myöhemmin ja hän olisi syntynyt 1682. Silloin tuo minun teoriani ja Kirstin asuminen kotona sopisivat yhteen.
Olli Ollinpoika Kotilan ja Kaarinan ikäero pienenisi sen kymmenen vuotta samalla.
Vai oliko muita vahvistettuja syntymäaikoja, jotka sotivat tuota teoriaa vastaan.
Siis kirkonkirjoissa menevä linja:
Pekka s. 1653 -> pk Pekka s. 1672 -> pk Matti s. 1694 on aivan OK!
Kuten sanoin, näihin tulee aina suhtautua tietyllä varauksella, mutta kirkonkirjoissa olevat aikatietojen virhekirjaukset ovat satunnaisia, koska ne kirjataan erikseen tapahtuma kerrallaan, eivätkä muodosta sellaisia systemaattisten virhetietojen linjoja kuin jotkut muut järjestelmät.
Siis systemaattiset virheet sisältävät kirjaustapausten keskinäisiä kytkentöjä tai riippuvuuksia, mutta eri henkilöitten syntymäaikojen kirjaukset ovat toisistansa riippumattomia.
Kirkonkirjoissakin saattaa esiintyä erillisen yksittäisen virheen toistoa rippikirjoissa, jos virhetieto kopioidaan edelliseltä rippikirjajaksolta seuraavalle. Virheen kytkentä on tällöin kuitenkin vain mekaanisessa tavassa transponoida tietoa eteenpäin eikä liity mitenkään henkilötietojen keskinäisiin relaatioihin.
Tällainenkaan ei ole ongelmallista muussa tapauksessa kuin, jos puuttuvat kokonaan toiset lähteet ja varsinkin kasteluettelotiedot ja/tai kasteitten tilitykset tilikirjoista (henkikirjan tiedot voivat tällöin antaa hälyttävän signaalin sellaisesta virheestä).
Ei siis ilmene ainakaan minun tiedossani mitään pätevää perustetta epäillä suuresti syntymäaikojen ketjua.
Siis kun sanoin, että henkikirjojen tittelöinti näillä henkilöillä on ongelmallinen, tarkoitin, että se on ongelmallista, jos nojautuu ainoastaan henkikirjoihin tai jonkin verran ongelmallista, jos pyrkii jostain syystä priorisoimaan henkikirjojen tietoja kirkonkirjatietojen edelle.
Kun kuitenkin tiedossa ovat perukirjojen vuosilta 1724 ja 1755 tiedot sekä kirkonkirjojen tiedot, jotka tukevat keskenään toisiansa, ei niitä voi muuksi muuttaa.
Henkikirjojen tittelöintiä ei voida pitää niin sitovana tietona, että se aiheuttaisi painetta korjauksiin. Ainakin itseni eteen on tullut useita vastaavia tapauksia, joissa siviilisääty ei ole paljastunut henkikirjoista, mutta on selvästi ollut esillä tuomiokirjoissa.
terv Matti Lund
Kiitokset vastauksesta.
Olin jo varma, että tuo oma tulkintani olisi ollut se oikea, koska henkikirjojen merkinnät kävivät yhteen niin sopivasti. Nähtävästi henkikirjoittajalle joskus annetaan tietämättään väärää tietoa tai sitten hän tulkitsee omaperäisesti sitä. Kysymys voisi olla, että antaako talon oma väki aina omat henkilötietonsa vai kertooko allekirjoittanut pastori ne, vaiko saapuvilla oleva naapurin porukka. Uskoisin, että vain joinakin vuosina tehdään se tarkka luettelo ja muuloin pastorin antaman tiedon mukaan.
Matti Lund
20.04.13, 15:59
Kiitokset vastauksesta.
Olin jo varma, että tuo oma tulkintani olisi ollut se oikea, koska henkikirjojen merkinnät kävivät yhteen niin sopivasti. Nähtävästi henkikirjoittajalle joskus annetaan tietämättään väärää tietoa tai sitten hän tulkitsee omaperäisesti sitä. Kysymys voisi olla, että antaako talon oma väki aina omat henkilötietonsa vai kertooko allekirjoittanut pastori ne, vaiko saapuvilla oleva naapurin porukka. Uskoisin, että vain joinakin vuosina tehdään se tarkka luettelo ja muuloin pastorin antaman tiedon mukaan.
Hei
Kyllä henkikirjoja pyrittiin ylläpitämään tarkistaen vuosittain, koska kysymys oli henkilökohtaisista tai henkilöön kohdistuvista suorituseristä. Henkikirjaan tuli aina yksi vuosikerta lisää henkirahan suoritteita ja poistui kuoleman, vammaisuuden ja yli-ikäisyyden johdosta joukko suoritteita. Sen sijaan luetteloissa, joista parsellien suorituksesta vastasi yksin talon päämies ja suorite ei riippunut suoraan pääluvusta, saatettiin menetellä kuten oletat, koska henkilötieto ei ollut niissä kriittinen.
Kun jätit huomiotta muut vähintään yhtä tärkeät tiedot, päädyit ehdotukseesi. Jos minulla ei olesi ollut käytettävissä sen enempää tietoa, olisin päätynyt aivan samaan ehdotukseen.
Tai jos olisi ollut lisäksi kirkonkirjatiedot, muttei perukirja- ja tuomiokirjatietoja, jotka jotenkin muistanet vielä, olisin saattanut olettaa, että Kirsti Laurintytär Tiitto olisi ollut Pekan toinen vaimo ja arvioinut olettamasi vihkimisvuoden toisen avion alkuvuodeksi.
Nyt kuitenkin, on Tiiton perimykseen liittyvät tiedot tuomiokirjoista, jotka ovat ne kaikkein vahvimmat ja primaareimmat tiedot kaikista käytettävissäolevista ja niiden mukaan kirkonkirjojen mukaan vuonna 1672
syntynyt Pekka Pekanpoika oli Kirsti Laurintyttären äidinperinnön nauttija.
terv Matti Lund
Kiitos keskustelun palauttamisesta!
Mielenkiintoista!
Esaias Heikinpoika Tiitto, Savimäki s.17.9.1801 on äääi .
Pari kysymystä:
1. Oliko Pekka Räisänen lähtöisin Reisjärveltä? Jostain olen löytänyt tämän tiedon. 2. Oliko Pekka Pekanpoika Tiiton vaimo Maria? Jos oli, onko hänestä tarkempia tietoja?
Terveisin
Pekan alkuperä on juuri se tuntematon asia, jota minäkin olen yrittänyt selvittää. Maria oli kolmas Pekan vaimoista, jonka syntymäpaikasta minulla ei ole tietoa.
Olisiko mahdollista, että Pekka Pekanpoika s. 1672 oli Kirsti Laurintyttären avioton poika. Se selittäisi henkikirjojen merkinnät, mutta ei rippikirjojen merkintöjä. Sen selittäisi se, että Pekka mennessään naimisiin olisi ottanut Kirstin pojan ottopojakseen ja antoi patronyyminsä rippikirjoihin. Nehän alkoivat uskoakseni Haapajärvellä samaan aikaan kuin Ylivieskassa, vaikka eivät olekaan säilyneet.
Käräjäkirjat loppuvat Pohjanmaan osalta kansallisarkistossa vuoteen 1700, joten en pääse ainakaan toistaiseksi niitä tutkimaan. Niissä voi olla muuta tietoa.
Matti Lund
05.05.13, 20:16
Pekan alkuperä on juuri se tuntematon asia, jota minäkin olen yrittänyt selvittää. Maria oli kolmas Pekan vaimoista, jonka syntymäpaikasta minulla ei ole tietoa.
Olisiko mahdollista, että Pekka Pekanpoika s. 1672 oli Kirsti Laurintyttären avioton poika. Se selittäisi henkikirjojen merkinnät, mutta ei rippikirjojen merkintöjä. Sen selittäisi se, että Pekka mennessään naimisiin olisi ottanut Kirstin pojan ottopojakseen ja antoi patronyyminsä rippikirjoihin. Nehän alkoivat uskoakseni Haapajärvellä samaan aikaan kuin Ylivieskassa, vaikka eivät olekaan säilyneet.
Käräjäkirjat loppuvat Pohjanmaan osalta kansallisarkistossa vuoteen 1700, joten en pääse ainakaan toistaiseksi niitä tutkimaan. Niissä voi olla muuta tietoa.
Minulla ei ole havaintoja sellaisista henkikirjamerkinnöistä, joista voitaisiin jotenkin tulkita avioliiton ulkopuolista suhdetta tässä tapauksessa. En pysty näkemään sellaisesta mitään merkkejä.
Haapajärveläisillä oli kyllä useampia lehtolapsitapauksia juuri ennen isoavihaa, joten tavatontahan se ei siellä ollut.
Pekka ja Kirsti joutuivat palvelemaan mitä todennäköisimmin eri taloissa eri kylissä ja kappeleissa, joiden kautta henkirahat maksettiin. Todennäköisesti Kirsti palveli ensin noin viisi vuotta Ylivieskan Raudasojan talossa. Vastaavia pariskuntia löytyy paljon muitakin (että henkirahoja on maksettu eri taloista toisen puolison osalta kuin toisen).
Sinun kannattaa tutustua silloisiin palkollissäädöksiin, jotta ymmärtäisit tämän asian. Oli eräänlainen työpakko, jonka takia puolisot saattoivat joutua asumaan erossa toisistaan, jos osoitetut palveluspaikat olivat kaukana toisistaan. Kruunu oli ahnas henkirahan suorituksen perään. Se ei enää sille riittänyt ja se ryhtyi perimään palvelussuhteisista myös ns. kontribuutiorahaa.
Nuo perinnönjaotkin ovat menneet ihan normaalikuvioitten mukaan. Avioton lapsihan ei voinut periä sukutaloa, mutta saattoi saada sen haltuunsa lahjoituksena.
Tunnen Pohjanmaalta 3-4 tapausta, joissa isä on joko tehnyt jostain syystä aviollisen poikansa aivan perinnöttömäksi ja lahjoittanut sen aviottomalle pojalleen, tai halkonut talonsa aviollisen ja aviottoman poikansa välillä, jolloin hän on siis lahjoittanut talosta pojan osan aviottomalle pojalleen ja aviollinen poika on perinyt oikeutensa nojalla toisen puolen. Jujuna näissä on ollut, että avioton poika on ottanut vastatakseen isän syytingistä, on hoitanut taloa jo esim. 10 vuotta isän ja velipuolen miesapuna, jolloin varaton velipuoli ei kykene lunastamaan isän kuoleman jälkeen aviotonta poikaa ulos talosta. Isä on ihan niin junaillut koko jutun aviottoman pojan suosioksi, etteivät hänen aviolliset lapsensa pysty ajamaan tätä talosta ulos. Taustana on ollut parissa tapauksessa, että aviolliset lapset ovat olleet niin sairaalloisia, ettei heihin ole voitu ilman muuta turvautua.
Tällaisen kuvion varmistamiseksi ei kihlakunnaoikeus riittänyt, vaan vahvistusta lahjoitukselle haluttiin hakea kihlakunnaoikeuden jälkeen vielä ylemmistä oikeusasteista.
terv Matti Lund
Ps. Ei käräjäasiakirjat KA:sta lopu. Tuomiokirjat on toistaiseksi sinne digitoitu vuoteen 1700 asti ja Sinun pitää tilata sen jälkeen olevia renovoituja tuomiokirjarullia katseltavaksi arkiston toimipisteissä. Olen kyllä digitoinut itselleni jonkin verran rullia vuoden 1700 jälkeen, suunnilleen kaikki noin vuoteen 1729 asti, ilmoitusasiarullat noin vuoteen 1780 asti, muuten joitakin rullia sieltä ja täältä. Ja tietysti nuo perukirjarullat, joihin viittasin aikaisemmin.
Kiitokset selvityksestä. Mukavia lisätietoja asioista ja tulkintatavoista. Pekka Pekanpoika alkaa olla minulle jo paketissa, mutta Kirstissä on vielä puuhaa.
Matti Lund
05.05.13, 22:34
Kiitokset selvityksestä. Mukavia lisätietoja asioista ja tulkintatavoista. Pekka Pekanpoika alkaa olla minulle jo paketissa, mutta Kirstissä on vielä puuhaa.
Minulla on taas toisin päin.
Kirsti on hyvin jäljityspaketissa, mutta Pekka oli liikkuvaisempi ja Pekan palveluspaikat vaihtelivat tiheämmin ennen isännäksi tulemista, joten jotkin vuodet ovat vielä hakusessa ja tietyt varmistukset tekemättä.
Juuri nyt ei tule mieleen mitään tulkintaepäselvyyttä Tiiton talon perimyksessä. Talon pysyminen suvulla oli toki vaakalaudalla koko 1700 -luvun alkuvuodet, eivätkä Tiiton veljekset kyenneet pitämään taloa. Tilanne huipentui sitten Tiiton talon vävyjen kilpaan talosta, joka kääntyi Pekan eduksi.
terv Matti Lund
Nostetaan tätä uudelleen esille, kun kerran löytyi uutta tietoa ainakin minulle.
Pekka Pekanpojasta en ole löytänyt mitään muuta kuin ne kaksi oikeudenkäytiä 11.2.1710 ja 6.11.1712 ja niissä mainitut sukunimet Kiiskinen vuonna 1710 ja Räisänen vuonna 1712.
Uutta minulle oli se, että löysin varmuudella Pekalle isän eli Pekka Ollinpoika Karvosen, josta jo kirjoitin ensimmäisessä kohdassa. Pekka oli kotoisin Pidisjärveltä Karvosen talosta.
Pekka Ollinpoika Karvosesta ja hänen appiukostaan Lauri Tiitosta löytyy tekstiä käräjäkirjasta v. 1696 syyskuu 3-4 pv ja sivulta 227 alkaen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694064
Pekkahan lähti Tiiton talosta v. 1696 eli samana vuonna kuin käräjiä käytiin, eli hän sai rahat eli 50 taaleria lähtiessään talosta. Pekka ja Kirsti menivät sen jälkeen Karvosille takaisin ainakin vuodeksi. Uskoisin, että Kirsti kuoli v. 1698 ja Pekka ehkä muutti poikansa Pekan luo jonnekin. Karvosillakin meni huonosti noina suurina kuolonvuosien aikoina 1695-97.
Talo oli rutiköyhä ja moneen taloon oli merkitty kuolleita, kuten näkyy sen vuoden henkikirjassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772571
Pitää tarkentaa tuota edellistä juttua, sillä siinä on virheitä noissa Pekka Pekanpojan sukunimissä ja Pekka Pekanpojallekin taisi löytyä asuinpaikka ennen Tiittoa.
Käräjät Tiiton talosta olivat 1700-luvun alussa seuraavat.
V. 1709 tammikuu 16-18 s. 131 Paavo Juhonpoika Viitassarelta
V. 1709 syyskuu 14-15 s. 1196 Heikki Ollinpoika Viitasaarelta ja Pekka Pekanpoika Kiiskinen
V. 1710 helmikuu 11 s. 322 Hendrich Röring peri velkaa Antti Tiitolta
V. 1710 helmikuu 11 s. 336 Pekka Pekanpoika Räisänen
V. 1712 syyskuu 6 s.1024 Pekka Pekanpoika Tiitto ja Joseph Calamnius
Pekan nimi muuttui Kiiskisestä Räsäseksi v. 1709 käräjien jälkeen ja hän muutti Tiitoille v. 1710 eli nimi Räsänen oli voimassa vain puoli vuotta korkeintaan. Olisiko virhe.
Niin se Pekka Pekanpoika Kiiskinen sitten.
Käräjillä v. 1707 tammikuu 17-18 s. 90 selvitellään erään Pekka Pekanpoika Kiiskisen asioita. Hän oli kotoisin Lohtajan Lestijärven kylästä.
Henkikirjoista selviää, että Pekka Pekanpoika oli muuttanut v. 1798 Lohtajalle ja hän asui siellä aina vuoteen 1709 saakka. Hänellä oli siellä poika Pekka Pekanpoika ja hänellä vaimo Beata.
Maakirjoista taas selviää, että Kiiskisen tila Lohtajalla autioitui noin v. 1697 edellisten asukkaiden kuoltua nälkään. Pekka Pekanpoika oli ottanut tilan viljelykseen ja se oli veroista vapaa vuoteen 1703. Tila autioitui uudelleen v. 1710.
Näyttää aika selvältä, että Pekka Ollinpoika Karvonen asui v. 1697-1709 Lohtajalla Lestijärven kylässä Kiiskisen talossa poikansa kanssa. Hän oli leskimies.
eva-riitta uotila
23.12.13, 17:59
Hei!
Hetkinen:mites tää nyt menee? Välillä Pekka Pekanpoika on sekä KARVONEN että KIISKINEN,vai? Ja Onko siis HEIKKI OLLINPOIKA Pekka PEKANpojan isä,miten?
nimim. kärryiltä pudonnut Tiittolainen
eva-riitta
Pekka Pekanpoika Tiiton s. 1672 isä oli Pekka Ollinpoika Karvonen s. 1653 Pidisjärvellä.
He asuivat v. 1698-1709 Lohtajalla Kiiskisen talossa ja he muuttivat Tiiton taloon v. 1710 saatuaan omistukseensa tilan oikeudenkäyntien jälkeen.
eva-riitta uotila
26.12.13, 16:07
Pekka Pekanpoika Tiiton s. 1672 isä oli Pekka Ollinpoika Karvonen s. 1653 Pidisjärvellä.
He asuivat v. 1698-1709 Lohtajalla Kiiskisen talossa ja he muuttivat Tiiton taloon v. 1710 saatuaan omistukseensa tilan oikeudenkäyntien jälkeen.
Ketkä Tiitot ovat siis oikeasti Tiittoja?:rolleyes:
Hei!!!
Isoisäni veli Oskari Höykinpuro Alajärveltä avioitui Amerikassa
Tiitto, Jenny M. kanssa.(s. 1912 Haapajärvi. k. 1983 Amerikka.)
Heillä on kaksi tytärtä, jotka elävät Amerikassa. Sukuninimi Höykinpuro on lyhennetty sukunimeksi:Puro. Tyttäret ovat kiinnostuneita äitinsä sukujuurista.
Nostetaan vielä kerran tämä esille.
Pekka Pekanpoika Tiitolla s. 1672 oli kolme vaimoa, joista viimeinen oli nimeltään Maria Pekantytär s. 1703.
Tutkittaessa Kalajoen henkikirjoja v. 1729 sivulta 153 löytyy Kuusan kylästä Ahon talosta n:o 5 tytär Marja. Hänen kohdallaan on sivun laidassa lisämerkintänä, että "obj. på n:o 5 i Hapajärvi". Talo n:o 5 Haapajärvellä oli Tiiton talo, joten Marja Pekantytär oli kotoisin Ahon talosta Kuusan kylästä.
Tiiton kohdalla Haapajärvellä oli Marja merkitty vaimoksi ja Pekan edellinen vaimo Karin kuolleeksi.
Hei!!!
Isoisäni veli Oskari Höykinpuro Alajärveltä avioitui Amerikassa
Tiitto, Jenny M. kanssa.(s. 1912 Haapajärvi. k. 1983 Amerikka.)
Heillä on kaksi tytärtä, jotka elävät Amerikassa. Sukuninimi Höykinpuro on lyhennetty sukunimeksi:Puro. Tyttäret ovat kiinnostuneita äitinsä sukujuurista.
Jennyn vanhemmat saattaisivat ehkä olla Haapajärveltä Amerikkaan 7.5.1910 muuttaneet Henrik (Heikki) Fredrikinpoika Tiitto s. 5.2.1883 ja nuorikkonsa (vihitty 4.5.1910) Nelli os. Karjalahti s 15.6.1889. Heidän vaiheistaan Amerikassa minulla ei ole tietoja.
Heikki oli isoäitini setä.
t. Veikko
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.