Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Juho Tuomaanpoika Saijan puoliso
Markku Pelttari
18.04.13, 15:23
Esi-isäni Juho Tuomaanpoika Saijan (k. 8.2.1721 Kuolajärven Saijassa) puolisosta näkyy olevan sukututkijoiden piirissä kahdenlaisia tulkintoja. Rippikirjojen mukaan hänen nimensä oli Kirsti (Chirstin) ja hän kuoli n. v.1736. Kuolleiden luettelon mukaan sopiva henkilö olisi Ingrid Tenno (Tenniö) s. n. 1656 ja kuollut 18.2.1736. Mutta onko Ingrid Kirsti vai Kirsti Ingrid? Tähän vaihtoehtoon on muutama muukin kuin minä päätynyt. Useat ovat päätyneet siihen, että puoliso oli Kristiina Viiri, joka kuoli 18.3.1738. Kuolintietojen mukaan hän oli kuollessaan 120-vuotias eli ei kyllä sovi Juhon lapsien äidiksi. Tähän Kristiina Viirin ovat jotkut päätyneet ilmeisesti siksi, että Saijan kylän historiatiedoissa kerrotaan Kristiina Viirin olleen ensimmäinen lantalainen, joka meni 1600-luvulla naimisiin lappalaisen eli Tuomas Saijan pojan kanssa. Mutta mutta, saattoihan Tuomaalla olla muitakin poikia kuin esi-isäni Juho. Onko kellään ratkaisua tähän ongelmaan?
Esi-isäni Juho Tuomaanpoika Saijan (k. 8.2.1721 Kuolajärven Saijassa) puolisosta näkyy olevan sukututkijoiden piirissä kahdenlaisia tulkintoja. Rippikirjojen mukaan hänen nimensä oli Kirsti (Chirstin) ja hän kuoli n. v.1736. Kuolleiden luettelon mukaan sopiva henkilö olisi Ingrid Tenno (Tenniö) s. n. 1656 ja kuollut 18.2.1736. Mutta onko Ingrid Kirsti vai Kirsti Ingrid? Tähän vaihtoehtoon on muutama muukin kuin minä päätynyt. Useat ovat päätyneet siihen, että puoliso oli Kristiina Viiri, joka kuoli 18.3.1738. Kuolintietojen mukaan hän oli kuollessaan 120-vuotias eli ei kyllä sovi Juhon lapsien äidiksi. Tähän Kristiina Viirin ovat jotkut päätyneet ilmeisesti siksi, että Saijan kylän historiatiedoissa kerrotaan Kristiina Viirin olleen ensimmäinen lantalainen, joka meni 1600-luvulla naimisiin lappalaisen eli Tuomas Saijan pojan kanssa. Mutta mutta, saattoihan Tuomaalla olla muitakin poikia kuin esi-isäni Juho. Onko kellään ratkaisua tähän ongelmaan?
Mulla Juho Tuomaanpoika Saijan ainoana vaimona on Christin (kuollut ennen 1737). En ole yhdistänyt häntä Kristiina Viiriin (synt. 24.6.1617).
Olisko Kristiina Viiri Juhon (s. 1633) isän Tuomaksen vaimo?
Kristiina Viiri on muuten varmaan samoja Viirejä/Viiripäitä, jotka ilmestyivät Kemihaaraan 1647-50. Heidän lantalaisuudestaan en olisi varma.
Mika J
Omasta mielestäni Kirsti Tenniö ei sovi kuvioon, mikäli hänen kuolinikänsä pitää paikkaansa. Juhon vanhin poika Kaapohan syntyi 1672. Eli Kirsti Tenniö olisi hiukan liian nuori synnyttääkseen Kaapon. Todennäköisesti Kirsti Viiri on oikea henkilö. Ketään muita kuvaan sopivia Kirstejä ei ainkaan rippikirjasta ole havaittavissa. Kirsti Viiri on kuollut kuolleiden luettelon mukaan 04.02.1738. Uskoisin, että tuo ikä 120 vuotta ei ole ihan tosi, vaikka onkin alleviivauksella huomioitu. Tai eihän sitä koskaan tiedä.....
Omasta mielestäni Kirsti Tenniö ei sovi kuvioon, mikäli hänen kuolinikänsä pitää paikkaansa. Juhon vanhin poika Kaapohan syntyi 1672. Eli Kirsti Tenniö olisi hiukan liian nuori synnyttääkseen Kaapon. Todennäköisesti Kirsti Viiri on oikea henkilö. Ketään muita kuvaan sopivia Kirstejä ei ainkaan rippikirjasta ole havaittavissa. Kirsti Viiri on kuollut kuolleiden luettelon mukaan 04.02.1738. Uskoisin, että tuo ikä 120 vuotta ei ole ihan tosi, vaikka onkin alleviivauksella huomioitu. Tai eihän sitä koskaan tiedä.....
Onkohan se alleviivaus alkuperäinen vai myöhemmin tehty?
Eipä tuota voi tietää. Voi olla Koiviston omia merkintöjä.
Markku Pelttari
20.04.13, 08:49
Kirstin kuolinajasta olen "mika68":n kanssa samaa mieltä. Vuonna 1737 alkavalla rippikirjan sivulla on heti vuoden 1737 kohdalla "abiit". Edellisellä rippikirjan sivulla Kirstin viiva näyttäisi päättyvän v. 1736 aikana (mikäli siihen on luottamista). Kirsti Viiri kuoli vasta vuonna 1738, joten hän siis ei tule kysymykseen? Eli edelleen avoin kysymys: kuka oli tämä Juho Saijan vaimo Kirsti?
Vaikka Kirstin merkinnät loppuvatkin, niin se ei välttämättä merkitse hänen kuolemaansa. Abiit sana kertoo, että hän on poissa. Ehkä hänen kuntonsa oli jo niin huono, ettei hän jaksanut enään lähteä kirkolle. Tileissä hänelle on on maksettu http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1512&pnum=77 haudanavaus ja "paarivaate". Eli Kirsti ei ollut siis kuka tahansa "gumman".
Mutta kyllähän noista esim. kuolleiden luetteloista aina joku jää merkitsemättä, ehkä "oikea" Kirstikin on jäänyt merkitsemättä.
Asuiko Juho Tuomaanpoika Saija puolisoineen sukunimensä mukaisesti Saijalla, siis lähellä Sodankylän rajaa? Entä, jos Kirsti haudattiin Sodankylään
Sodankylähän oli kappelina Kuusamon seurakunnassa 1688-1747.
Käsittääkseni nykyään Savukoskeen kuuluva Nousun kylä (pari taloa) Sallan Saijan naapurissa oli välillä merkitty Kuolajärveen kuuluvaksi ja välillä Kemikylään.
Mika J
Juho Tuomaanp. asui jo Saijalla. Sajets niinkuin asuinpaikan nimi suurinpiirtein alun perin kirjoitettiin.
Jaa`a, minusta olisi aika erikoista, että Kirstin haudanavaamisesta maksettiin Kemijärvelle, mutta olisi haudattu Sodankylään.
Mutta onko tuolloin Kuolajärvellä ollut kirkon hautausmaata ja jos on, niin missä. Tuo olisi hyvä tietää. Ammoisina aikoina toki metsäsaamelaisilla on ollut omat kalmistonsa.
En minä vain ole huomannut, että nousulaisia olisi ollut rippikirjoissa Kuolajärven puolella. No, ei sitä kaikkea voi hoksata.
Markku Pelttari
23.04.13, 09:32
Näytän päätyvän umpikujaan tässä Juho Saijan puolison taustan tutkimisessa. Alussa epäilemäni Ingre Tenno lieneekin rippikirjoja tarkemmin tutkimalla Henrik Tennon huushollissa asunut hänen anoppinsa (Annan äiti), joka siis kuoli 1736. Ei siis tekoa Saijan perheen kanssa.
Se, että kuolintietoja juuri vuodelta 1736 puuttuisi saattaa olla hyvinkin ymmärrettävää, koska Kemijärven kappalainen Esaias Fellman kuoli juuri toukokuussa 1736 eli aukkoja saattaa olla jäänyt.
Saijan kylän naapuri Nousu nousi tässä ketjussa esiin. Siihen liittyvä ongelma on Nousun suvun alkuperä. Paavali Halosen sukuseuran blogista huomasin Juha Kivelän olleen sitä mieltä, että Nousut eivät ole Halosten jälkeläisiä, vaan ehkä metsälappalaisia. Iso liuta sukuaan tutkineita näyttää kuitenkin olevan sitä mieltä, että Hannu Nousun (1642 - 1732) isä oli Lauri Paavonpoika Halonen. Mitä mieltä Juha ja muut asiaa tutkineet olette tänä päivänä?
Näytän päätyvän umpikujaan tässä Juho Saijan puolison taustan tutkimisessa. Alussa epäilemäni Ingre Tenno lieneekin rippikirjoja tarkemmin tutkimalla Henrik Tennon huushollissa asunut hänen anoppinsa (Annan äiti), joka siis kuoli 1736. Ei siis tekoa Saijan perheen kanssa.
Se, että kuolintietoja juuri vuodelta 1736 puuttuisi saattaa olla hyvinkin ymmärrettävää, koska Kemijärven kappalainen Esaias Fellman kuoli juuri toukokuussa 1736 eli aukkoja saattaa olla jäänyt.
Saijan kylän naapuri Nousu nousi tässä ketjussa esiin. Siihen liittyvä ongelma on Nousun suvun alkuperä. Paavali Halosen sukuseuran blogista huomasin Juha Kivelän olleen sitä mieltä, että Nousut eivät ole Halosten jälkeläisiä, vaan ehkä metsälappalaisia. Iso liuta sukuaan tutkineita näyttää kuitenkin olevan sitä mieltä, että Hannu Nousun (1642 - 1732) isä oli Lauri Paavonpoika Halonen. Mitä mieltä Juha ja muut asiaa tutkineet olette tänä päivänä?
Itse luotan kyllä Juhaan tässä asiassa, hänhän on erikoistunut juuri itä-Lapin metsälappalaisiin.
Nousujen yläpuolella on 1731-50 joku Hans Lesken/Lasken (vai Larsson?) perheensä kanssa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1731-1749_ik367/22.htm ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1731-1749_ik367/48.htm .
Olen liittänyt Martti ja Matti Hannunpoika Nousut 1732 kuolleen Hannu Leskenin/Laskenin (vai Larssonin?) pojiksi. Kolmas poika Hannuhan katoaa jonnekin vaimonsa Margetan kanssa .
Matti Hannunpoika Nousun patronyymi löytyy Kemijärven vihityistä 21.5.1699 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemijarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1710_ik198/1.htm
Martti Nousu on todennäköisesti Matin veli.
Jos kyseessä on Lesken, niin voisi olla Leskinen.
Mika J
Markku Pelttari
23.04.13, 10:43
Minä olen tulkinnut rippikirjojen merkintöjä näin:
- vanhemmat ovat ensimmäisen linkkisi yläosassa näkyvät Hannu L..... ja Saara, Hannu kuolee noin 1732 ja Saara noin 1741 (rippikirjan sivu 1740 -)
- heillä on kolme poikaa: Hannu, Martti ja Matti
- Hannu Hannunpoika kuolee n. 1739 - 1741 (merk. död), Hannun puoliso Margeta kuolee n. 1743 (samalla sivulla kuin Saara).
Mutta kuka on tämä Hannu L....? Larsson merkintä viittaisi Lauri Haloseen (tai johonkin muuhun Lauriin). Ehkä joku paremmin vanhaa kirjoitusta tunteva voisi tulkita tuon L....:n?
Markku P
Mielestäni siinä lukee "Lesken". Samaan Lesken nimeä vilahtaa Sodankylän tileissä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3954&pnum=15 niin kauan, kuin heitä asuu Keminkylässä.
Olen edelleen sitä mieltä, että Nousut ovat metsäsaamelaisia. Tähän tulokseen olen tullut, kun olen selannut veroluetteloita ja käräjäkirjoja.
Lesken nimeä en ole pystynyt yhdistämään Nousu sukuun, joten ainakin toistaiseksi olen pitänyt heidät erillään.
Mielestäni siinä lukee "Lesken". Samaan Lesken nimeä vilahtaa Sodankylän tileissä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3954&pnum=15 niin kauan, kuin heitä asuu Keminkylässä.
Olen edelleen sitä mieltä, että Nousut ovat metsäsaamelaisia. Tähän tulokseen olen tullut, kun olen selannut veroluetteloita ja käräjäkirjoja.
Lesken nimeä en ole pystynyt yhdistämään Nousu sukuun, joten ainakin toistaiseksi olen pitänyt heidät erillään.
Mistä tuo Lesken-nimi on tullut? Se ei vaikuta metsäsaamelaiselta.
Mika J
Olen liittänyt Martti ja Matti Hannunpoika Nousut 1732 kuolleen Hannu Leskenin/Laskenin (vai Larssonin?) pojiksi. Kolmas poika Hannuhan katoaa jonnekin vaimonsa Margetan kanssa.Mika J
Hannu Hannunpoika Leskin(en) näkyy tämän aukeaman (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846320) oikeassa laidassa ensimmäisenä, hänen perheeseensä kuuluvat vaimo Margeta, äiti "matroona" Saara ja sisar Anna. Hannulla merkintä död, mutta ehtoollismerkinnät kuitenkin vielä vuoden 1739 aikana. Eli Hannu "katosi" kuoleman kautta n. 1739.
Mistä tuo Lesken-nimi on tullut? Se ei vaikuta metsäsaamelaiselta.
Mika J
Enpä osaa sanoa. Mikäli Lesken on Leskinen, niin suomalaiselta vaikuttaa.
Luultavasti Hannu Hannunp. Lesken(inen) asui vuoteen 1739 asti Notinkäntes nimisessä paikassa. Tarkoittaisiko tuo käntes kenttää. Mutta en osaa sanoa, mikä tuo Notin olisi.
Vuonna 1742 samassa paikassa asuu Antti Antinp. Sowak tai jotain sinne päin. Rippikirjat tukee yllä olevaa, että Hannu Hannunp. on kuollut noihin aikoihin.
Nousuthan asuivat Ulmajansuumaassa, joka on siinä ihan Nousulla.
Jaaha, Antti Antinp. Sowak on näköjään merkitty 1742 myös Sompion Sompiojärvelle, mutta marginaalissa huomatus "under Keminkylä by".
Olisko tuo Notinkäntes Nuortinkenttä?
Enpä osaa sanoa. Mikäli Lesken on Leskinen, niin suomalaiselta vaikuttaa.
Luultavasti Hannu Hannunp. Lesken(inen) asui vuoteen 1739 asti Notinkäntes nimisessä paikassa. Tarkoittaisiko tuo käntes kenttää. Mutta en osaa sanoa, mikä tuo Notin olisi.
Vuonna 1742 samassa paikassa asuu Antti Antinp. Sowak tai jotain sinne päin. Rippikirjat tukee yllä olevaa, että Hannu Hannunp. on kuollut noihin aikoihin.
Nousuthan asuivat Ulmajansuumaassa, joka on siinä ihan Nousulla.
Jaaha, Antti Antinp. Sowak on näköjään merkitty 1742 myös Sompion Sompiojärvelle, mutta marginaalissa huomatus "under Keminkylä by".
Olisko tuo Notinkäntes Nuortinkenttä?
Antti Antinpoika Sowak on varmaankin Antti Antinpoika Suva (3.3.1710-1779), jonka poika Simo (1758-1807) lähti etelän kierrokselle päätyen Kuusamon ja Iisalmen Sukevan kautta Muhokselle, mutta tämä on jo toinen juttu.
Joo, tuo Notinkäntes voisi olla Nuortinkenttä. Minun itä-Lapin paikallistuntemus on vajavaista, vaikka juuret onkin siellä. En ole juuri ottanut selvää perheiden tarkoista asuinpaikoistaa, tiedän vain lapinkylän ja kylän tarkkuudella.
Mika J
Antti Antinpoika Sowak on varmaankin Antti Antinpoika Suva (3.3.1710-1779), jonka poika Simo (1758-1807) lähti etelän kierrokselle päätyen Kuusamon ja Iisalmen Sukevan kautta Muhokselle, mutta tämä on jo toinen juttu.
Joo, tuo Notinkäntes voisi olla Nuortinkenttä. Minun itä-Lapin paikallistuntemus on vajavaista, vaikka juuret onkin siellä. En ole juuri ottanut selvää perheiden tarkoista asuinpaikoistaa, tiedän vain lapinkylän ja kylän tarkkuudella.
Mika J
Sua tai Suva, sekä että. On minulle hiukan oudompi suku. Mutta tuo Nuortinkenttä on vain villi arvaus.
Nämä paikkojen nimet ovat olleet vähän "outoja" noihin aikoihin. Nykyinen Värriökin merkittiin muistaakseni Ala-Arajärveksi.
Olisko tuo Notinkäntes Nuortinkenttä?
Nuorttijoen varteen minäkin tuon paikan sijoittaisin. Nuorttiköngäs (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=594074&n=7533549&scale=8000&width=600&height=600&tool=suurenna&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=Nuorttik%C3%B6ng%C3%A4s&osoite=&kunta=Savukoski&isShown=true&lang=fi&clear=true/) löytyy Savukosken pohjoisosasta.
Luultavasti Hannu Hannunp. Lesken(inen) asui vuoteen 1739 asti Notinkäntes nimisessä paikassa. Vuonna 1742 samassa paikassa asuu Antti Antinp. Sowak tai jotain sinne päin. Rippikirjat tukee yllä olevaa, että Hannu Hannunp. on kuollut noihin aikoihin. Jaaha, Antti Antinp. Sowak on näköjään merkitty 1742 myös Sompion Sompiojärvelle, mutta marginaalissa huomatus "under Keminkylä by".
Hyvin todennäköisesti Hannu Hannunpoika Lesken ja Antti Antinpoika Sowak on asuneet Nuorttikönkäällä osan vuodesta kesäkuulta syyskuun loppuun, jos ei sitten pitkälle talveen saakka, ja syynä on ollut pääasiassa lohen ja taimenen kalastus. Luonnollisesti metsäpeurat ja muu metsäriista on ollut myös pyynnin kohteena.
Nuorttikönkäästä Sompion Korvaseen linnuntietä on matkaa n. 50 km, joten siitä on ollut lyhyt matka käydä Sompion Korvasessa käräjillä, ripillä, lukukuulusteluissa ja hoitaa muut kirkolliset asiat kaupankäynnistä puhumattakaan, kun kirkkoherra ja vouti on ollut Kemin Lapin kierroksellaan Sompiossa.
Missä Sompion käräjä- ja markkinapaikka on sijainnut? Onko se ollut Sompiojärvellä, vai Lokan tekojärven alle jääneen Korvasen kylän liepeillä, siellä missä kuuluisan lapin-noidan Antti Mustan kotakenttä sijaitsi?
Kun Nousut on kuuluneet Keminkylän lapinkylään ja he on käytännön syistä hoitaneet asiansa kirkon ja kruunun suuntaan Sompiossa, niin on hyvin ymmärrettävissä ”under Keminkylä by” marginaalimerkinnät.
Minäkin tuota välimatkaa katselin Nuortilta Sompion sydänmaille. Ei ole ollut matka eikä mikään tuohon aikaan.
Tornion ja Kemin Lappien kruununvouti Anders Hackzellin kertomuksen mukaan vuodelta 1738 Saunavaarasta itään oli Sompion markkinapaikalle 8 peninkulmaa. Kilpimaasta eli nykyisestä Pelkosenniemestä itään oli Sompion markkinapaikalle 7 peninkulmaa. Sivakkamaasta eli nykyisen Luiron(varrelta) oli itään päin Sompion markkinapaikalle 6 peninkulmaa.
Sanoisin, että tuon ajan kartoilla taitaa markkinapaikka jäädä liian etelään. Onhan tuo markkinapaikka varmaan jossain kirjassa mainittu nimeltäkin.
Keminkylän siidan siidan yksi markkinapaikka on voinut sijaita Luirojoen varressa Tanhuan kylästä 3 km kaakon suuntaan. Maastokohdan nimi on Markkinaselkä (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta;jsessionid=9AA7B9BFC1E0CCAA0C78D3495F6F168F/). Näiden markkinapaikkojen sijainti on muuttunut vuosikymmenien saatossa polttopuiden loppumisen ja jäkälikköjen ehtymisen vuoksi.
Tuo sopisi hyvin. Luirojokea pitkin pääsee ylös ja alas.
Facebookissa käypi kuumana tämä saamelaiskeskustelu ja esim. Pekka Sammallahti on esittänyt siellä näkemyksensä siitä että Keminkyläläinen Nousun-suku ei ole metsäsaamelainen. Perustelee tätä tuolla Paavali Halosen ja Tiuraniemen sukuseuran tiedoilla...
Pekka Sammallahti (https://www.facebook.com/sammallahti?hc_location=timeline)
1. toukokuuta (https://www.facebook.com/sammallahti/posts/4930910466566)
Legendoja syntyy nykyään aika paljon saamelaisteeman ympärille. Joissakin yhteyksissä Kuolajärven-Sodankylän alueen Nousun sukua on pidetty metsäsaamelaisukuna. Halosen sukuseuran mukaan Nousut polveutuvat Kemijärven ensimmäisestä uudisasukkaasta Paavali Halosesta. Tämä pitää paikkansa, sillä Paavali Halosen pojanpoika Hans (1642-1732) otti sukunimekseen (luultavasti asuinpaikkansa mukaan) Nousu. Nousu on tämän mukaan uudisasukassuku.
Tieto on Tiuraniemen sukuseuran sivulla:
http://netti.nic.fi/~hookana/esipolve.htm (http://www.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fnetti.nic.fi%2F%7Ehookana%2Fe sipolve.htm&h=2AQEH2qwz&s=1)
asiaa on näemmä puitu hänen sivullaan 60 kommentin verran :D
Facebookissa käypi kuumana tämä saamelaiskeskustelu ja esim. Pekka Sammallahti on esittänyt siellä näkemyksensä siitä että Keminkyläläinen Nousun-suku ei ole metsäsaamelainen. Perustelee tätä tuolla Paavali Halosen ja Tiuraniemen sukuseuran tiedoilla...
Pekka Sammallahti (https://www.facebook.com/sammallahti?hc_location=timeline)
1. toukokuuta (https://www.facebook.com/sammallahti/posts/4930910466566)
Legendoja syntyy nykyään aika paljon saamelaisteeman ympärille. Joissakin yhteyksissä Kuolajärven-Sodankylän alueen Nousun sukua on pidetty metsäsaamelaisukuna. Halosen sukuseuran mukaan Nousut polveutuvat Kemijärven ensimmäisestä uudisasukkaasta Paavali Halosesta. Tämä pitää paikkansa, sillä Paavali Halosen pojanpoika Hans (1642-1732) otti sukunimekseen (luultavasti asuinpaikkansa mukaan) Nousu. Nousu on tämän mukaan uudisasukassuku.
Tieto on Tiuraniemen sukuseuran sivulla:
http://netti.nic.fi/~hookana/esipolve.htm (http://www.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fnetti.nic.fi%2F%7Ehookana%2Fe sipolve.htm&h=2AQEH2qwz&s=1)
asiaa on näemmä puitu hänen sivullaan 60 kommentin verran :D
Ei kai kukaan ole varmaksi väittänyt, että Nousu-suku olisi metsäsaamelainen, mutta ei ole voinut varmasti väittää ,että olisi suomalainenkaan.
Jos voidaan vedenpitävästi todistaa, että Hans (Lesken?/Hansson?, kuollut 1732) oli Paavali Halosen (1600-1650/63) pojanpoika, niin sitten asia on selvä.
Minulla on muuten Paavali Haloselle vain yksi poika , Paavo.
Tämä Kemikylän Hans näyttää kuitenkin olevan Hans Lesken tai Hans Hansson.
En ole löytänyt Itä-Lapin Halosten 3 ensimmäisessä sukupolvessa kuin yhden Hannun. Paavalin veljen Pekan (n.1590-n.1673) pojalla Lauri Halonen-Juujärvellä näyttäisi olevan poika Hans (s.1655). En ole seurannut tämän Hannun elämänvaiheita.
Mika J
Ei kai kukaan ole varmaksi väittänyt, että Nousu-suku olisi metsäsaamelainen, mutta ei ole voinut varmasti väittää ,että olisi suomalainenkaan.
Jos voidaan vedenpitävästi todistaa, että Hans (Lesken?/Hansson?, kuollut 1732) oli Paavali Halosen (1600-1650/63) pojanpoika, niin sitten asia on selvä.
Minulla on muuten Paavali Haloselle vain yksi poika , Paavo.
Tämä Kemikylän Hans näyttää kuitenkin olevan Hans Lesken tai Hans Hansson.
En ole löytänyt Itä-Lapin Halosten 3 ensimmäisessä sukupolvessa kuin yhden Hannun. Paavalin veljen Pekan (n.1590-n.1673) pojalla Lauri Halonen-Juujärvellä näyttäisi olevan poika Hans (s.1655). En ole seurannut tämän Hannun elämänvaiheita.
Mika J
Korjaan, tarkoitan siis Hans Lesken/Larsson.
Facebookissa käypi kuumana tämä saamelaiskeskustelu ja esim. Pekka Sammallahti on esittänyt siellä näkemyksensä siitä että Keminkyläläinen Nousun-suku ei ole metsäsaamelainen. Perustelee tätä tuolla Paavali Halosen ja Tiuraniemen sukuseuran tiedoilla...
Pekka Sammallahti (https://www.facebook.com/sammallahti?hc_location=timeline)
1. toukokuuta (https://www.facebook.com/sammallahti/posts/4930910466566)
Legendoja syntyy nykyään aika paljon saamelaisteeman ympärille. Joissakin yhteyksissä Kuolajärven-Sodankylän alueen Nousun sukua on pidetty metsäsaamelaisukuna. Halosen sukuseuran mukaan Nousut polveutuvat Kemijärven ensimmäisestä uudisasukkaasta Paavali Halosesta. Tämä pitää paikkansa, sillä Paavali Halosen pojanpoika Hans (1642-1732) otti sukunimekseen (luultavasti asuinpaikkansa mukaan) Nousu. Nousu on tämän mukaan uudisasukassuku.
Tieto on Tiuraniemen sukuseuran sivulla:
http://netti.nic.fi/~hookana/esipolve.htm (http://www.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fnetti.nic.fi%2F%7Ehookana%2Fe sipolve.htm&h=2AQEH2qwz&s=1)
asiaa on näemmä puitu hänen sivullaan 60 kommentin verran :D
Oman tutkimukseni mukaan väitän, että Keminkylän Nousut ovat metsäsaamelaisia. Tiuraniemen sukuseuran ja Halosen sukuseuran tiedot perustuu imeisesti Koiviston arkistoon. Sieltä Halosen sukuseuran sivuilta voi lukea tarkempia perusteluja väitteelleni.
Oman tutkimukseni mukaan väitän, että Keminkylän Nousut ovat metsäsaamelaisia. Tiuraniemen sukuseuran ja Halosen sukuseuran tiedot perustuu imeisesti Koiviston arkistoon. Sieltä Halosen sukuseuran sivuilta voi lukea tarkempia perusteluja väitteelleni.
Sammaa mieltä, ei pijä uskoa muuta ku sitä mitä on itte kirkonkirjoista lukenu. Tuo lähdekritiikin unohtaminen tässä saamelaisuussopassa on aika hieno asia... :rolleyes: Itsekin tässä juuri Koiviston arkiston väärennyksiä korjailen äitini sukupuussa niin ei voi ku nauraa taas...
Oletteko tutkinu tuon Hannu Laurinpoika Halonen-Juujärven (s.1655) vaiheita?
Hän sopisi Keminkylän Hannu Laurinpojaksi.
Eikai missään ole mainittu että Hans Lesken/Larsson olisi Keminlapin nimismies Hannu Hannunpoika, jota Juha pitää Nousun veljesten isänä.
Mika J
Oletteko tutkinu tuon Hannu Laurinpoika Halonen-Juujärven (s.1655) vaiheita?
Hän sopisi Keminkylän Hannu Laurinpojaksi.
Eikai missään ole mainittu että Hans Lesken/Larsson olisi Keminlapin nimismies Hannu Hannunpoika, jota Juha pitää Nousun veljesten isänä.
Mika J
Minä en ole sanonut, että Hans Lesken olisi Nousun veljesten isä. Tälle ei ole mitään näyttöä. Missä lähteissä esiintyy Hannu Halonen Juujärvi?
Minä en ole sanonut, että Hans Lesken olisi Nousun veljesten isä. Tälle ei ole mitään näyttöä. Missä lähteissä esiintyy Hannu Halonen Juujärvi?
Koiviston kokoelmassa.
Koiviston kokoelmassa.
Joo, minä arvasin, että sieltä se on. Eikö nyt sovita niin, ettei kukaan enään ikinä kato mitään Koivistolta. Ja jos katsoo, niin pitää sen omana tietonaan.
Tästä Lesken/Leskisestä, että itse en todellakaan näe mitään yhteyttä Nousuihin.
Joo, minä arvasin, että sieltä se on. Eikö nyt sovita niin, ettei kukaan enään ikinä kato mitään Koivistolta. Ja jos katsoo, niin pitää sen omana tietonaan.
Tästä Lesken/Leskisestä, että itse en todellakaan näe mitään yhteyttä Nousuihin.
No ,ei kai Koivisto totaalisen väärässäkään aina ole.
Olenko muuten ymmärtänyt väärin, että olet kirjoittanut, että 1731-39 Sodankylän rippikirjoissa esiintyvä Hans Lesken olisi Matts ja Mårten Nousun isä?
Jos muuten tarkkaan katsoo sitä Lesken-sanaa, niin eikö siitä saa myös sanan Larsson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846320 ?
Esimerkiksi tuolla samasta rippikirjasta niin Hans Hansson Jundin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846326 . Eikö ole samanlainen kaksois-s kuin Hans "Leskenillä"?
Tuossa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846329 Lars Mattsson Halosen r-kirjain on tismalleen samanlainen kuin Leskenissä.
Ystävällisin terveisin
Mika J
No ,ei kai Koivisto totaalisen väärässäkään aina ole.
Olenko muuten ymmärtänyt väärin, että olet kirjoittanut, että 1731-39 Sodankylän rippikirjoissa esiintyvä Hans Lesken olisi Matts ja Mårten Nousun isä?
Jos muuten tarkkaan katsoo sitä Lesken-sanaa, niin eikö siitä saa myös sanan Larsson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846320 ?
Esimerkiksi tuolla samasta rippikirjasta niin Hans Hansson Jundin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846326 . Eikö ole samanlainen kaksois-s kuin Hans "Leskenillä"?
Tuossa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5846329 Lars Mattsson Halosen r-kirjain on tismalleen samanlainen kuin Leskenissä.
Ystävällisin terveisin
Mika J
No ei Koivisto aina väärässä ole.
Enpä ole osannut taaskaan ilmaista ajatuksiani oikein ja olet ymmärtänyt väärin. Vielä kerran, tällä hetkellä olen sitä mieltä, että Hans Lesken ei ole Nousun veljesten isä.
Minun silmieni mukaan siinä lukee Lesken. Muistutan vielä, että tileissä myös mainitaan sama nimi.
No ei Koivisto aina väärässä ole.
Enpä ole osannut taaskaan ilmaista ajatuksiani oikein ja olet ymmärtänyt väärin. Vielä kerran, tällä hetkellä olen sitä mieltä, että Hans Lesken ei ole Nousun veljesten isä.
Minun silmieni mukaan siinä lukee Lesken. Muistutan vielä, että tileissä myös mainitaan sama nimi.
Jos viitsit, niin laitatko mulle vaikka yksityisviestinä kuvakopion tai linkkiä sinne tileihin, kun en ole löytänyt netistä sen ajan Kemikylän tilejä.
Mika J
Verolappalaisethan olivat lappalaisen elinkeinon harjoittajia. Etnisesti he eivät siis välttämättä olleet metsäsaamelaisia. Moni suomalainen uudisasukashan merkittiin varmasti lapinkylien tileihin.
Voidaanko olla varmoja, että edes tämä Nousu-suvun kantaisäkään oli metsäsaamelainen isälinjassa, vaikka saattoi puhuakin keminsaamea. Hän tai hänen esi-isänsähän saattoi olla lapinkylään tullut lantalainen.
Lapin ja Lannan rajahan aukaistiin 1673, ja sen jälkeen Lapinmaahan sai asettua kuka tahansa suomalainen uudisasukas. Kuuluisimpana Itä-Lapissa oli varmaankin Paavali Pelkonen, joka noin 1680 asettui Pelkosenniemelle.
Jo nimi Nousu viittaa suomenkieleen, ja sopii nousemiseen Kemijokea ja Tenniöjokea ylös ylämaihin. Nimelle saattaa olla toinenkin selitys, en tiedä.
Mika J
Jos viitsit, niin laitatko mulle vaikka yksityisviestinä kuvakopion tai linkkiä sinne tileihin, kun en ole löytänyt netistä sen ajan Kemikylän tilejä.
Mika J
Keminkylässä ei ollut omia (kirkon)tilejä, Sodankylän kirkonarkiston tilit alla. Lainaus ylempää ketjusta.
Mielestäni siinä lukee "Lesken". Samaan Lesken nimeä vilahtaa Sodankylän tileissä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3954&pnum=15 niin kauan, kuin heitä asuu Keminkylässä.
Keminkylässä ei ollut omia (kirkon)tilejä, Sodankylän kirkonarkiston tilit alla. Lainaus ylempää ketjusta.
Anna Larsson se ei voi olla.
Kyllä se vaan Leskeniltä näyttää, vähän epäilyttää tuo s, joka näyttää p:ltä, mutta k on samanlainen kuin viereisellä sivulla oleva k.
Eka e on ainakin erilainen kuin alempana olevassa Matts Caiconen, mutta samanlainen kuin viereisellä sivulla olevassa Pehr-sanassa.
Mika J
Jos se on Lesken, niin lähin Leskin löytyy HISKISSÄ Alatornion Nickalasta (Thomas Samuelsson Leskin, kuollut 10.4.1760 63-vuotiaana).
Sama mies tässä ylimpänä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1750-1762_ik203/104.htm Lesken-nimellä..
Seuraavaksi lähimpänä HISKISSÄ löytyy Leskisiä Muhokselta 1739 kastettuna.
Koillismaalta eikä Kainuusta löytynyt yhtään.
Mika J
Kyllä se Lesken on, usko pois. Tarkoittaako sitten Leskinen muotoa tai jotain muuta, en osaa sanoa.
Leskenistä tulee mieleen Kemi-Tornion alueen -en -päätteiset sukunimet, kuten Lahden.
Että pitäisikö Leskeneitä etsiä siltä suunnalta?
Mika J
Enpä tiedä. Minulla on kuitenkin jokin muistikuva, että olisin nähnyt Lesken/Leskisen nimen jossain Sodankylän käräjillä. Voi olla, että muistan väärin.
Verolappalaisethan olivat lappalaisen elinkeinon harjoittajia. Etnisesti he eivät siis välttämättä olleet metsäsaamelaisia. Moni suomalainen uudisasukashan merkittiin varmasti lapinkylien tileihin.
Voidaanko olla varmoja, että edes tämä Nousu-suvun kantaisäkään oli metsäsaamelainen isälinjassa, vaikka saattoi puhuakin keminsaamea. Hän tai hänen esi-isänsähän saattoi olla lapinkylään tullut lantalainen.
Lapin ja Lannan rajahan aukaistiin 1673, ja sen jälkeen Lapinmaahan sai asettua kuka tahansa suomalainen uudisasukas. Kuuluisimpana Itä-Lapissa oli varmaankin Paavali Pelkonen, joka noin 1680 asettui Pelkosenniemelle.
Jo nimi Nousu viittaa suomenkieleen, ja sopii nousemiseen Kemijokea ja Tenniöjokea ylös ylämaihin. Nimelle saattaa olla toinenkin selitys, en tiedä.
Mika J
Samuli Onnelan SuurSodankylän historia 2:ssa on mainittu, ettei Keminkylässä ollut yhtään uudisasukasta v. 1757 eikä v. 1759.
Rihapu
Markku Pelttari
09.05.13, 17:57
Luin tässä Suur-Sodankylän historiaa osa 1, jossa on kuvattu Nousun kylän alkuvaiheita. Karppisen porukka (Hannu ja Heikki) asettui sinne ensimmäisinä uudisasukkaina 1680-luvulla. 1600/1700-lukujen vaihteessa oli kova nälänhätä, ihmisiä kuoli ja moni lähti Nousun kylästä Venäjälle. Mutta epäselvää on ainakin minulle vielä, kuka tämä Hannu (Matti ja Martti Nousun isä oli). Em. historiakirjassa kerrotaan, että Martti Nousu lahjoitti seurakunnalle porontaljan v. 1710 ja Matti samoin v. 1713. Todistaisiko tämä heidän saamelaisuuttaan vai oliko uudisasukkaillakin tuolloin poroja, tuskin heillä oli varaa ostaa taljoja lahjoitettavaksi?
Em. historiakirjassa kerrotaan, että Martti Nousu lahjoitti seurakunnalle porontaljan v. 1710 ja Matti samoin v. 1713.
Luulisin, että kyseessä on olleet peuran taljat. Villipeurat on mieluusti noudatelleet harjujaksoja vaelluksillaan, joten Nousun kylään yltävä Kolsanharju on ollut hyvää peuranpyynti aluetta.
Luin tässä Suur-Sodankylän historiaa osa 1, jossa on kuvattu Nousun kylän alkuvaiheita. Karppisen porukka (Hannu ja Heikki) asettui sinne ensimmäisinä uudisasukkaina 1680-luvulla. 1600/1700-lukujen vaihteessa oli kova nälänhätä, ihmisiä kuoli ja moni lähti Nousun kylästä Venäjälle. Mutta epäselvää on ainakin minulle vielä, kuka tämä Hannu (Matti ja Martti Nousun isä oli). Em. historiakirjassa kerrotaan, että Martti Nousu lahjoitti seurakunnalle porontaljan v. 1710 ja Matti samoin v. 1713. Todistaisiko tämä heidän saamelaisuuttaan vai oliko uudisasukkaillakin tuolloin poroja, tuskin heillä oli varaa ostaa taljoja lahjoitettavaksi?
Täytyy hieman tarkemmin perustella omia mielipiteitä Nousun suvusta. Tämä nyt menee jo hulppeesti ohi otsikon, mutta niinhän täällä aina käy.
Se on selvä, ettei Nousut ole Halosen sukua. Olen seurannut Martti- ja Matti Hannunp. Nousua veroluetteloista 1700-luvun puolelta taaksepäin. Nyt kolme kuvaa käänteisessä järjestyksessä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2419&pnum=175
Yllä olevassa kuvassa 1688 Keminkylässä mainitaan 3/8 manttaalilla Hannu Hannunp. Tämän Hannu Hannunp. uskoisin olevan Matti ja Martin isän. Uudisasukkaat mitä ilmeisimmin ovat Henrik Pekanp. ja Henrik Karppinen, jotka nauttivat verovapautta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2420&pnum=204
Vuoden 1690 digikuva on huono, omalla paperikopiolla näkyy paremmin, mutta koittakaa saada selvää. Henrik Karppinen on vaihtunut Hannu Karppiseen. 3/8 manttaalin paikalle on merkitty Hannu Hannunp. eli Matti Hannunp. (Hans Hansson el. Matz Hanss.). Tässä kohden mielestäni Matti Hannunp. Nousu tulee mukaan kuvioihin. Samoin on merkitty alempana 1/4 manttaalilla Martti (Mårten) Hannunp.
On teidän kannaltanne harmi, että vuodesta 1692 Keminkylän sivu on jäänyt kuvaamatta, samoin vuotta 1693 ei ole kuvattu lainkaan. Tilanne on kuitenkin paperikopiossani pysynyt samana, kuin 1690.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12172&pnum=31
Vuosi 1695 Keminkylässä kertoo sen, että Karppisessa maksajana on Jaakko Karppinen. Henrik, Hannu ja Jaakko, mitähän sukua ovat toisilleen?
Joka tapauksessa Matti Hannunp. mainitaan nyt yksinään, samoin Martti Hannunp. mainitaan Matin alla.
Mielestäni on melko luotettavaa päätellä, että vuoden 1688 luettelossa oleva Hannun Hannunp. on Matti- ja Martti Hannunp. Nousun isä. Ei toki satavarmaa, mutta hyvin, hyvin paljon mahdollista.
No, miksi Hannu Lesken ei voi olla Nousun veljesten isä? Hannu Lesken rippikirjan mukaan kuolee 1732 tai heti sen jälkeen. Kun huomioidaan, että Hannu Hannunp. on antanut talonsa Matille 1690-luvun alussa, niin tämän jälkeen Hannu Hannunp. on täytynyt elää vielä n. 40 vuotta. Toki mahdollista, mutta epätodennäköistä, sillä silloin lähennellään sadan vuoden ikää Hannu Hannunpojalla. Vuoden 1734 veroissa Keminkylässä merkitään kuolleen Hannu Juhonp. ja uskoisin, että hän on Hannu Lesken.
Olen toisinaan yrittänyt yhdistää Matti ja Martti Nousua Karppisen sukuun. Olen kuitenkin tullut siihen päätelmään, että jos Nousut olisivat Karppisen sukua, niin miten olisi mahdollista, että Erkki Paavonp. Halonen olisi voinut ottaa Jaakko Karppisen tilan, eikö Matti tai Martti olisi ennemmin asunut sillä tilalla, siis nykyisessä Nousun kylässä.
Myös esim. vuoden 1709 Sodankylän käräjillä mainittu "lappmannen Matz Hansson ifrån Kiemikyhla) tukee sitä, että Nousut ovat metsäsaamelaisia.
Ilahduttavaa on se, että Suur-Sodankylän Historia I kirjoittaja on nähnyt vaivaa ja lukenut mahdollisesti samoja veroluetteloita, kuin minäkin. Keminkylästä 1680-luvulla on paikoin huonosti tietoja veroluetteloista tai ei ole ollut ollenkaan maksukykyisiä henkilöitä. Tästä voisi helposti tosiaankin päätellä Matti ja Martti Nousu olisivat tulleet Keminkylään 1680-luvulla. Toki näinkin voi olla, mutta ainakin 1681 veroluettelossa mainitaan Hannu Hannunp., mahdollisesti sama kuin vuoden 1688 luettelossa.
Tietysti kaiken yllä olevan voi ja pitääkin kyseenalaistaa, jos jotain luotettavampaa tietoa on olemassa.
T Itkonen Suomen Lappalaiset:
Nousujen ja Kuoskujen käyttämä kieli 1800-luvulla
http://vauhtitassun.lappi.fi/n5files/?getImageN5=true&folderId=19199&name=DLFE-18517.jpg
Rihapu
Sua tai Suva, sekä että. On minulle hiukan oudompi suku. Mutta tuo Nuortinkenttä on vain villi arvaus.
joitaki asuinpaikkoja Kemikylästä (lähde T Itkonen Suomen Lappalaiset)
http://vauhtitassun.lappi.fi/n5files/?getImageN5=true&folderId=19199&name=DLFE-18518.jpg
Murharova ja Talvikotaselkä on kirjattu Pelkosenniemeen kuuluvaksi, mutta on Savukoskea.
Rihapu
Näkyy tuossa lainauksessa olevan pari nimeä, jotka itseasiassa tarkoittavat samaa paikkaa, tai aluetta.
Kuolajärven kyläselkä ja Peterinselkä.
Tuosta Sodankylän rippikirjasta voisi saada sen käsityksen, että Matti Hannunp ja Martti Hannunp. ovat asuneet samaa paikkaa, koska heidät kirjattu alekkain Keminkylässä.
Vuoden 1737 veroissa Martti Hannunp. on merkitty Kåcktoma tai Käcktoma nimiseen paikkaan. Missähän päin tuollanen paikka on Keminkylässä, voi tosin olla nykyään toisen niminen?
Matti Hannunp. merkitään Ulmajasuma paikkaa, mutta tuon sijainti on jo tiedossa.
Sitten vielä on merkintä Antti Hannunp. Mustasta, joka asustelee Keminkentas nimisessä paikassa. Missä päin voisi Keminkentas sijaita?
pelkkää Kattoma (Käcktoma) jos noin taipuis, niin ei nyt hoksita, mutta tässä Pyhäjoella Vuossoivaan päin on Rovakattoma ja toisella puolen jokia Palokattoma. Tiiä sitten?
Keminkentas vois olla nykynen Keminmaaksi kuttuttu paikka joka on Martinkylästä muutama km Savukoskelle päin. Länsipuolella Kemijokea.
Pitää kysellä ittiä vanhemmilta.
Rihapu
Lisäys vielä, että se varsinainen Kemikylän "keskus" on ollu juuri tuola Martinkylässä.
Kattomaa voisi olla hyvin tämä "kåcktoma". Ei sijaitse kovin kaukana Ulmajasuumaastakaan. Myös Martinpoika, Martti (s.1713) on merkitty asuvan samassa paikassa, kuin isänsä.
Sitten vielä on merkintä Antti Hannunp. Mustasta, joka asustelee Keminkentas nimisessä paikassa. Missä päin voisi Keminkentas sijaita?
Keminköngäs Kemihaarassa (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta;jsessionid=9AA7B9BFC1E0CCAA0C78D3495F6F168F/)
Mitä mieltä raati ja Juha on?
Enpä uskalla olla mitään mieltä. Olen kaksi kertaa käynyt Keminlatvoilla ja silloin kiinnosti muut asiat kuin nämä. Paikkatietous ei ole minun vahvinta osaaluettani, myönnän tämän.
Joka tapauksessa Antti Hannunp. Musta on asunut jossakin Kemijoen varrella. Voidaan kai kuitenkin olettaa, että tuo "käntes" tarkoittaisi kenttää.
Martti Hannunp. Nousun asuinpaikka kirjoitettiin myös muodossa "Käcktoma".
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5593&pnum=7
Pekka Paavola
14.05.13, 20:38
pelkkää Kattoma (Käcktoma) jos noin taipuis, niin ei nyt hoksita, mutta tässä Pyhäjoella Vuossoivaan päin on Rovakattoma ja toisella puolen jokia Palokattoma. Tiiä sitten?
Keminkentas vois olla nykynen Keminmaaksi kuttuttu paikka joka on Martinkylästä muutama km Savukoskelle päin. Länsipuolella Kemijokea.
Pitää kysellä ittiä vanhemmilta.
Rihapu
Lisäys vielä, että se varsinainen Kemikylän "keskus" on ollu juuri tuola Martinkylässä.
Tarkoitat Marttia?
-Pekka-
Ymmärsin, jossakin vaiheessa, että täälläkin pysyttäisiin ns. "kirjallisissa tosiasioissa".
- Näyttää kuitenkin menevän arvailujen puolelle?
"" Enpä uskalla olla mitään mieltä. Olen kaksi kertaa käynyt Keminlatvoilla ja silloin kiinnosti muut asiat kuin nämä. Paikkatietous ei ole minun vahvinta osaaluettani, myönnän tämän.
Joka tapauksessa Antti Hannunp. Musta on asunut jossakin Kemijoen varrella. Voidaan kai kuitenkin olettaa, että tuo "käntes" tarkoittaisi kenttää.
Martti Hannunp. Nousun asuinpaikka kirjoitettiin myös muodossa "Käcktoma".""
No niinhän se tietenkin on, että: Toisinaan voidaan myös arvailla!
Aina se ei tietenkään ole soveliasta, jolloin "oletus" saattaakin astua virallisesti voimaan.
Toisaalta;- Nehän ovat yksi ja sama "totuus"!
Mielenkiintoista näissä olettamuksissa on sana/paikka Martti, joka aivan yht'äkkiä putkahti / tuotiin esiin ... olettamuksena?
Nimi, joka ei käsittääkseni liity millään tavalla ko. aikakauteen, eikä alueen paikannimistöön.
- Eikä se edes esiinny ko. aikakauden/alueen henkilönimistössä
Pyritäänkö tällä yllättävällä, aikakauteen liittymättömällä, sanalla selittämään jotakin?
Oikomaan loogista, taaksepäin mainiosti jatkuvaa, ketjua?
Tarkoitat Marttia?
-Pekka-
Joo, nykynen Martti. Sillonen Värriöjoen ja Kemijoen seutu.
Siinä jokien yhtymäpaikassa v. 1802 kartassa näkyy olevan Nousu.(Georg Wahlenberg, Karta öfver Kemi Lappmark)
Ritva
Ymmärsin, jossakin vaiheessa, että täälläkin pysyttäisiin ns. "kirjallisissa tosiasioissa".
- Näyttää kuitenkin menevän arvailujen puolelle?
"" Enpä uskalla olla mitään mieltä. Olen kaksi kertaa käynyt Keminlatvoilla ja silloin kiinnosti muut asiat kuin nämä. Paikkatietous ei ole minun vahvinta osaaluettani, myönnän tämän.
Joka tapauksessa Antti Hannunp. Musta on asunut jossakin Kemijoen varrella. Voidaan kai kuitenkin olettaa, että tuo "käntes" tarkoittaisi kenttää.
Martti Hannunp. Nousun asuinpaikka kirjoitettiin myös muodossa "Käcktoma".""
No niinhän se tietenkin on, että: Toisinaan voidaan myös arvailla!
Aina se ei tietenkään ole soveliasta, jolloin "oletus" saattaakin astua virallisesti voimaan.
Toisaalta;- Nehän ovat yksi ja sama "totuus"!
Kiitos muistuksesta, täytyy palata takaisin "vastarannan kiisken" osastoon.
Siinä jokien yhtymäpaikassa v. 1802 kartassa näkyy olevan Nousu.(Georg Wahlenberg, Karta öfver Kemi Lappmark)
Ritva
Vuoden 1715 kartassa Nousu näyttää olevan oikealla, siis nykyisellä paikalla. Olisikohan Wahlenbergillä tullut pieni virhe, näin voi kai olettaa?
Eerika Sarivaaran väitöskirjan mukaan hänen yksi sukuhaaransa olisi Kuolajärven Nousut, mainitsee sen olevan aiemmin Musta-nimeltään. Olisiko metsäsaamelaisuus Inarin Mustien kautta todistettavissa.Kirjassa ei ollut valitettavasti Mustan tai Nousun etunimeä mutta Kuolajärveltä juuret löytyivät.
Inarin Musta sukuun en ole tutustunut. Moneen lähtöön on Musta sukua riittänyt, jos ovat menneet Inariinkin. Ja vielä ovat ehdolla Nousu ja Tenno sukujenkin kantasuvuksi.
Inarissa on Mustia ollut ja jostakin (suullinen tieto) kuulin, että olisivat nykyisiä Morottajasukua.Josko jollakulla olisi faktaa. Kiinnostaa Nousujen kytkeminen Mustiin.
Inarissa on Mustia ollut ja jostakin (suullinen tieto) kuulin, että olisivat nykyisiä Morottajasukua.Josko jollakulla olisi faktaa. Kiinnostaa Nousujen kytkeminen Mustiin.
Kirkon lähteistä tuo ei taida selvitä.
Voisivatko Matti ja Martti Hannunpoika Nousut olla Hannu Karppisen poikia?
Liitteessä Hannu Karppinen Kemikylästä vuonna 1688.
Mika J
Enpä uskalla olla mitään mieltä. Olen kaksi kertaa käynyt Keminlatvoilla ja silloin kiinnosti muut asiat kuin nämä. Paikkatietous ei ole minun vahvinta osaaluettani, myönnän tämän.
Joka tapauksessa Antti Hannunp. Musta on asunut jossakin Kemijoen varrella. Voidaan kai kuitenkin olettaa, että tuo "käntes" tarkoittaisi kenttää.
Martti Hannunp. Nousun asuinpaikka kirjoitettiin myös muodossa "Käcktoma".
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5593&pnum=7
Matti Enbuske mainitsee kirjassaan"Vanhan Lapin valtamailla" Kemikylän asuinalueiksi 1730-luvulla Keitsa,Ala-Arajärven,Keminkentän (asukas Musta)Iso-Ulmaojan Tenniöjokisuussa - siis nykyisen Nousun kylän. Saman tietolähteen mukaan Sompion veroluettelossa olisi ollut 17oo-luvun alussa Sompion lapinsukuja Musta,Suak (Suva)Karits ja Arajärvisuvut.Elikkä olisiko kyseessä sama Mustan suku kuin Kuolajärvellä? Mistä kirkon kirjoista asian voisin tarkistaa kun niin kiinnostaa? Hakuammuntta olen tehnyt sieltä täältä.
Voisivatko Matti ja Martti Hannunpoika Nousut olla Hannu Karppisen poikia?
Liitteessä Hannu Karppinen Kemikylästä vuonna 1688.Mika J
Periaatteessa voisi olla, mutta kieltäviä faktoja on enemmän kuin myöntäviä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2419&pnum=175 Tässä luettelossa Keminkylässä vuodelta 1688 Karppisen paikalla merkitään Henrik. Samoin vuonna 1687. Kannattaa lukea tämän viestiketjun aikaisempi kirjoitukseni. Sitä paitsi, Kemijärven läänintileissä Hannu Karppisen patronymiksi merkitään Christopher.
Minun nähdäkseni Matti ja Martti Nousun isä on vuoden 1688 luettelossa 3/8 manttaalin Hannu Hannunp.. Ja niinukuin tuolla aikaisemmin totean, seuraamalla Hannu Hannunpoikaa eteenpäin huomataan, että Matti jatkaa isä-Hannun jälkeen. Kiinnostaa kyllä, mikä sukulaisuussuhde on Henrik ja Jaakko Karppisella Hannu Karppiseen.
Matti Enbuske mainitsee kirjassaan"Vanhan Lapin valtamailla" Kemikylän asuinalueiksi 1730-luvulla Keitsa,Ala-Arajärven,Keminkentän (asukas Musta)Iso-Ulmaojan Tenniöjokisuussa - siis nykyisen Nousun kylän. Saman tietolähteen mukaan Sompion veroluettelossa olisi ollut 17oo-luvun alussa Sompion lapinsukuja Musta,Suak (Suva)Karits ja Arajärvisuvut.Elikkä olisiko kyseessä sama Mustan suku kuin Kuolajärvellä? Mistä kirkon kirjoista asian voisin tarkistaa kun niin kiinnostaa? Hakuammuntta olen tehnyt sieltä täältä.
Kuolajärvellä ei ole todistettavissa olevaa Musta sukua. Jollei siihen sitten lasketa Tennoa. Mutta tämäkään ei ole todistettavissa, ellei jostain löydy uusia lähteitä. Kirkonarkistosta ei ole apua. Se seikka, että Tenno merkittiin veroluetteloihin Swartt nimellä antaa tietysti aiheen epäillä, että verottajan kirjuri käänsi Musta nimen muotoon Swartt. Mutta voiko tuohon epäilykseen luottaa?
Se seikka, että Tenno merkittiin veroluetteloihin Swartt nimellä antaa tietysti aiheen epäillä, että verottajan kirjuri käänsi Musta nimen muotoon Swartt. Mutta voiko tuohon epäilykseen luottaa?
Voi olla, että kirjuri on kirjannut Tennon Swartt nimellä sen vuoksi, että tämän kirjatun Tennon ulkoisen habituksen silmiinpistävin piirre on ollut sävyltään poikkeuksellisen tummat hiukset ja ehkä myös hipiäkin.
Tunnen erään n. 70-vuotiaan alkuperältään Tenno-sukuisen miehen, jolla on ikävuosista huolimatta vankka hiuskuontalo päässään ja ne hiukset on mustat.
Tiedän suurin piirtein hänen sukutaustansa, ja on mahdollista, että eräs hänen paternaalinen esi-isänsä voisi olla veroluettelossa mainittu Kuolajärven Swartt.
Saman tapaisia huomioita myös minulla.
Kirkon lähteistä tuo ei taida selvitä.
nousujen kytkeminen mustan sukuun. eikös mårten nousun s1713 vaimo ole margeta antintr musta 7.8.1711, ja olikohan tämä antti musta se henkilö joka asui kemi-ja tenniöjoen yhtymäkohdan seutuvilla.
pekka v
eikös mårten nousun s1713 vaimo ole margeta antintr musta 7.8.1711,
Tätäkään ei voi kirkonarkistoista vahvistaa, ehkä jostain käräjäpöytäkirjoista voisi löytyä, jos käy hyvä onni.
Tietysti olisi houkuttavaa aatella, että Marketta olisi Antti Mustan tytär, mutta varman päälle pitää yrittää pelata.
joo, se on kyllä taivhan tosi, että nuo kirkonkirjat 1700 alussa ovat kovin epämääräisiä, minun taito ei kyllä riitä niitä tulkitsemaan. varsin tämä nousun suku tuottaa vaikeuksia. :confused:
Enpä osaa sanoa. Mikäli Lesken on Leskinen, niin suomalaiselta vaikuttaa.
Luultavasti Hannu Hannunp. Lesken(inen) asui vuoteen 1739 asti Notinkäntes nimisessä paikassa. Tarkoittaisiko tuo käntes kenttää. Mutta en osaa sanoa, mikä tuo Notin olisi.
Vuonna 1742 samassa paikassa asuu Antti Antinp. Sowak tai jotain sinne päin. Rippikirjat tukee yllä olevaa, että Hannu Hannunp. on kuollut noihin aikoihin.
Nousuthan asuivat Ulmajansuumaassa, joka on siinä ihan Nousulla.
Jaaha, Antti Antinp. Sowak on näköjään merkitty 1742 myös Sompion Sompiojärvelle, mutta marginaalissa huomatus "under Keminkylä by".
Olisko tuo Notinkäntes Nuortinkenttä?
mistä sait tuon tiedon että hans lesken? asui vuoteen 1739 asti nuortinkentällä (notinkäntes).kinkerikirjoista löytyy tieto että isä hanssin kuoleman jälkeen poika hans muuttaa inariin ja tytär muuttaa kuolajärvelle . onko heistä havaintoja muuttojen jälkeen , minä en löytänyt
pekka v
mistä sait tuon tiedon että hans lesken? asui vuoteen 1739 asti nuortinkentällä (notinkäntes).kinkerikirjoista löytyy tieto että isä hanssin kuoleman jälkeen poika hans muuttaa inariin ja tytär muuttaa kuolajärvelle . onko heistä havaintoja muuttojen jälkeen , minä en löytänyt
pekka v
Kyseisen vuoden Keminkylän veronkantoluettelosta tuo asuinpaikka tieto.
Olen yrittänyt etsiä Kuolärvelle muuttanutta tytärtä, samoin Inariin muuttanutta poikaa, mutta en ole löytänyt kumpaakaan.
jep tuntuvat häipyneen tästä maailmasta
hans lesken
Näkökulmia kemin lapin saamelaisten käännyttämiseen kristinuskoon 1500-1600 luvuilla ,kirjoittanut anne koskamo
(http://www.oulu.fi/sites/default/files/seminars/Anne%20Koskamo.pdf)
mainitsee sivulla 13 henkilön MIKKO LÄSKEN venäläinen, siis voisikohan tämä mikko ja hans leske ? olla sukulaisia
pekkav
Markku Pelttari
01.11.21, 15:41
Tässä ketjussa aikoinaan väännettiin kovasti Nousun suvun taustasta ja historiasta. Taisin jo jossain toisessa yhteydessä aikaisemmin kertoa, että Petri Hannulan julkaisu (2020) "Kemikylän lappalaisajoista Hannulan talojen muodostamiseen isojaossa Nousun kylässä - Läpileikkaus Matti Hannunpoika Nousun suvusta" valottaa asiaa laajalti. Selviää mm. että Hannu Lesken (vanh.) oli Martti ja Matti Nousun pikkuserkku, paikan nimi Käcktoma on Kattomaa jne.
Julkaisu löytynee netistä googlaamalla.
Vaikka kyseisessä julkaisussa on ilmeisesti käytetty lähteinä alkuperäisiä asiakirjoja niin suhtaudun varauksella näihin tutkimus tuloksiin. Itselläkin on nämä lähdeaineistot myös1600-luvun puolelta. Olen niitä tarkastellut (Hannulan tutkimukseen) mutta ainakaan itse en lähde pelkästään etunimien ja patronymien perusteella yhdistelemään eri henkilöitä samaan sukuun. Mielestäni virheiden mahdollisuus tässä tapauksessa nousee kohtuullisen suureksi.
Markku Pelttari
04.11.21, 08:11
Totta on, että sukututkimuksessa täytyy pitäytyä julkaistuihin asiakirjoihin, vaikka eiväthän nekään läheskään aina ole oikeassa. Toisaalta olettamuspohjalta lähtevät näkemykset, Hannulan selvityksessä esimerkiksi lasten nimeämisperiaate, saattavat auttaa oikean lopputuloksen löytämisessä. Oma luku sinänsä on DNA-tietojen käyttö sukututkimuksessa, siinähän on pitkälti kyse todennäköisyyksistä, ei julkaistuista asiakirjoista.
Juurikin noin. Kun mennään ajassa taaksepäin 1600-luvulle, niin kaksi eri tutkijaa ja molemmilla on samat lähteet, voivat nähdä asiat hieman eri tavalla. Senpä vuoksi pitäisi olla äärimmäisen varovainen kun julkaisee tietoja, joita ei voida luotettavasti toteennäyttää. On suuri vaara, että joku kopioi nuo vahvistamattomat Hannulan tiedot esim. Geniin. Koiviston arkiston virheitähän on jo muutaman vuoden korjailtu Genissä. Olen samaa mieltä, että DNA-tutkimus vahvistaisi tai kumoaisi näitä teorioita.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.