Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Nimen historiaa metsästelen -> Gustaf Werlander s n. 169?
Föraren* Gustaf Werlander 10.10.1721 transport ifron Åbo -> Nylands reg
Turun rullista en löydä Gustafia (tai en huomaa), joten mistä onkaan Gustaf siirretty?.
Samoihin aikoihin (1721) tosin Ruotsinmaalta on Thomas Werlander siirretty Raaseporin komppaniaan. Nimi siis ainakin olisi ollut käytössä Sweariket'issä...
Nimi ei ole tyypillinen sotilasnimi, jollei jossakin ole sopivaa paikannimeä jonka mukaan mies olisi nimetty- Tai jos onkin, niin esim Värlä, Wörlö tuntuvat "ulkosuomalaisilta" vaikka liittyvätkin Wer../Weurlander nimeen ja joku Wörlander on sieltä (sotilas)nimensä saanutkin.
Kysymys: Oliko tuolloin "lipunkantajalla*" virkataloa?
Nyt en laiskuuttani jaksanut käydä vanhoja keskustelujamme läpi, mutta olit varmaan tietoinen Perniön Väärlän kylästä. Siellä nimittäin tapaamme Werlander -nimeä jo 1700-luvun alussa.
Juha
Kyllä... Ensimmäinen löydettävä taitaa olla Perniön nimismies Petter W 1600-luvun lopulta (s n 1667, Värlä http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1932 )
Sitähän tässä pyörittelen, jotta uskokoo kukaan nimen syntyneen puolen vuosisataa myöhemmin Wörlöstä johdettuna ( ks www.genealogia.fi/linktoold/linktoold/genos/39/39_31.htm ) varsinkin kun nimi ei tosiaankaan ole "Korhonen", ei selvä sotilasnimi vaan ehkä paikasta/paikoista johdettu - ja Sweanmaaltakin saapunut?
Englannissa ja Saksassakin nimi tunnetaan/tunnettiin, ei niinkään Ruotsissa. Kotimaan Werlander/Weurlander-suvuilla näyttää olevan yhteyksiä (Perniö, Lohja, Nurmijärvi ja jopa Espoo) - tiedä häntä geeneittäkö - eli vain nimenä ;-)
Oma saman sukunimen tausta on hakusessa, vaikka 1700-luvun alusta W-esivanhempia Nurmijärven Lepsämästä löytyykin ja vaikka Nurmijärven rosvot ja Hjorth-suku/sotilasnimi ( sukuni nimenä n 120v) Lepsämän Labbarteihin liittyvätkin....
Kyllähän nimi voi syntyä monessa paikassa eri aikoihin toisistaan tietämättä. Pusulan Vörlöstä on helppo todentaa tuo yksi suku eikä paljon tarvitse mielikuvitusta, jotta Väärlästä vääntyy samantapainen sukunimi.
Minä en näe mitään ongelmaa siinä, että Väärlän ja Vörlön väki käytti samaa sukunimeä toisistaan tietämättä ja molemmat omista kotikylistään johdettuna.
Antero Warelius käytti Varila-nimen johdannusta, vaikka Lohjan Varolan Wareliukset olivat tuossa vaiheessa käyttäneet nimeä lähes 200 vuotta.
Juha
Totta tuokin - vaan mistä nimet Värlä ja Vörlö tulevatkaan, Aitoja suomalaisia nimiäkö? Oikeiden ruotsin ja suomenkielisten paikannimien (talonnimien) keskellä tuntuvat enemmän kuin oudoilta (kunnes joku paremmin selittää) Ainakin yksi Thomas Werlander, siis sotilasnimi, tuli Ruotsista. Keski-Euroopassakin olivat nimen keksineet...Tyypillisesti tupla-w-alkuisina.
Wörlander - siis ensimmäinen löytämäni sotilas(poika) Wörlöstä 1700-luvun alkukymmeniltä on selvästi sotilasnimi lähtöpaikan mukaan - siitä "Pusulalaisille" sukunimi. Perniön Värläkin sopii, mutta nimi ja äänneasuna sekin on hieman outo (Vaikka Värlä, Värländer, Werlander menetteleekin). Wörlander oli siis Wörlöläisperustainen nimi jo pari sukupolvea ennen Lauttasaari/Löfkulla nimeä ( http://www.genealogia.fi/linktoold/l...s/39/39_31.htm ). Turun puolest solttuja löytys jokunen lisääkin - Nurmijärveläisten esi-isinä(?)
Nimenhaltijat sittenkin olivat maantieteellisesti senverran läheisiä ja sotilasammatitkin "merkinpuhaltajasta" vänrikkiin (förare) yhdistävät, että voinee olettaa nimekantajien toisistaan tienneen? Nimikin on voinut periytyä sotilaalta toiselle ilman sukulaisuussuhdetta, mutta sehän on toinen asia.
Vörlö-nimen paikalliset lausuvat lyhyellä öö-llä, joten ö ei ole ruotsinkielen saari (niinkuin voisi olettaa).
Semantiikkaahan tämä alkaa olla, mutta ei vanha Erkkikään usko tuon ulkomaalaissointuisen, suomen- ja ruotsinkielellä epätyypillisen ja mitään merkitsemättömän(?) nimen useammassa paikassa lähes samanaikaisesti pelkästään paikannimen mukaan syntyneen. Siis Werlander sukunimenä ja Värlä ja Vörlö paikanniminä eivät mielestäni mahdu normaalin nimeämisen piiriin.
Hei
Näyttäisi nimen tausta olevan aika lailla sotilasvoittoinen.
Perniön käräjillä Lokakuussa 1679 esiintyy yhden jutun yhteydessäMunsterskrifare Andreas Werlander, Ryttmestare sahlig Åke Mårtensons vägnar.
Mf ES2268 Katselmusrulla Hämeen lääni v. 1719 ja 1728
(Nro469) Katselmus v.1719
Portas Nro 54
Gabriel Werlander ---- Wolonteur --------- -------- 12.7.1717.
t. Pirkko
Kiitos - tuota en tiennytkään.
Andreas(kin) on jostain nimensä saanut. Sotilasnimet pääosin tulevat kasvi ja eläinkunnasta (Stolt, Hjelt, Snab, Hjort...) ja paikannimistä. Kummajainen tuo Wörlander siinä jokossa on.
Voisi jopa assosioida Werlandereiden asuttaman Nurmijärven Hirven ja nimen Hjorth (joka liittyy pakettiini) olevan "samankantaisia". Ehkei nyt sentään :D:
Kaikenkaikkiaan Werlander nimi ei ehkä sittenkään ole (pelkästään) Wörlö-lähtöinen Sattumaako: Nurmijärveltä lähtöisin oleva Petter W perheineen asui Thusbyssä (ja taisi Mårten W:kin Thusbyn tuntea RK-merkinnän? mukaan) ja holhouksen alle julistetiin (1824): Helsingin ja Thusbyn pitäjissä talonpoika Johan Weurlander Drumsöstä.
Hei
Perniön Väärlän veroluettelossa ei ollut nimismies Peer Werlanderia 1706-1710 vaikka Hiskin mukaan siellä olisi hänen 3 lastaan kastettu.
Löytyi kyllä jotain muuta mielenkiintoista. Olisiko tässä mahdollisuuksia lisätutkimuksiin.?
SAY Perniö 1654 – 1673 kuva 146 Wäärlä/Wärilä
1654 Thomas Erikson Rytt(are) hu
Vuodesta 1670 on merkittynä Ryttmestare Åke Mårtenson comp.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=897823
SAY Perniö 1674-1693 kuva 157 Wäärlä/Wärilä
1674- Thomas Erikson Rytt(are) hu
1674- on Ryttmestare Åke Mårtenson comp. (salig 1679 käräjäkirjan mukaan)
1683-1693 Anders Thomasson, Anna hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203880
Hiski Perniö kastettu
1689/16.2.1689 Wärlä Gustavus
vanhemmat Qvartermästare Anders Thomasson – Anna Thomasdtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7351564
SAY Perniö 1694 – 1713 kuva 149 Wäärlä/Wärilä
1694 Thomas Erikson ell. Anders Thomasson Rytt(are) hu, Majorens comp.
1694 Qvartermästare Anders Thomasson, Anna hustru, Peer son
1700 Anna Qvartermästare enk ja Peer (Anderson) on vielä luettelossa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203636
1702-1704 Per Johanson/Jönnson Anna hu
1705- 1706 Anna enk, Daniel son, Gustaf son
1704 on merkintä Majorens comp. ruotu Nro 79
1709 Danielin kohdalle on merkitty sockne smed
Maakirja 1689 Kuva 557 Wärilä Thomas Eerikson Ryttare hemman Majorens Companie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13321003
Kun aikaisempi nimi on ollut Wärilä niin miten on Wäärläksi muuttunut?
t. Pirkko
Ensimmäinen löytämäni merkintä (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1932) (Googlettaen) olisi Wärlästä 1600-luvun puolivälistä.. Sopii ajatukseen jossa paikannimestä tulee sotilasnimi, mikä taas ei mielestäni vastaa ajatusta nimen Wörlö-syntyperästä. (http://www.genealogia.fi/linktoold/linktoold/genos/39/39_31.htm)
Lähtökohtana voitaneen pitää: Werlander, Wörlander ja Weurlander esiintyvät synonyymeinä.
Nimi on sotilasnimi, joten nimi näyttäisi 1600-1700-luvun vaihteessa olevan käytössä "vain tarpeen vaatiessa" ja mahdollisesti perityvän "rakuunalta toiselle" eikä välttämättä sukulaisuuden mukaan.
Nimi ja paikkakunnat Pusula, Perniö, Tuusula, Nurmijärvi, Helsinki (Lauttasaari), Wärlä, Wörlö ja jopa 1800-luvulla Lohja liittyvät yhteen ja ihmisillä/suvuilla (jos niitä on useampi) on ollut tieto "samannimisistä".
Etunimet helposti periytyvät - joko isältä pojalle tai sukupolven yli eli samannimisiä kannattaa tutkailla.
Eikun töihin ;-)
Hei!
Kalle Varvikko, Väärlän Ylitalon isäntä miettii kirjassaan "Väärlän entisyyttä" v. 1951 myös Verlander-sukunimen syntyhistoriaa. Tuomas Eerikinpoika toisessa aviossaan 1680-luvun alussa sai lapsia; mm. tytär Kaarina. Tämä avioitui Kyynämäen Erik Henrikssonin kanssa Heidän lapsena alkoivat käyttää sukunimeä Verlander. V. 1683 edellä mainittu Tuomas Eerikinpoika luovutti talonsa Anders Tuomaanpoika Verlanderille. Tuomas oli viimeinen talonpoika, kun suvun jälkeläiset antautuivat sotilasuralle. AW luovutti tilan vielä pojalleen Petterille. Varvikko mainitsee, että molemmat kuolivat nuorena.... Andersilla oli myös poika Gustaf, joka mainitaan "johtajana" ja kaksi tytärtä Anna ja Kaarin, avioituivat perniöläisten talonpoikien kanssa. Petter W oli aviossa Lisbeth Hornin kanssa, heillä oli perillisiä. Varvikko olettaa lopussa, että Nurmijärven Petersburgin tilan omistaja Alex Verlander liittyi ikivanhaan Perniön Väärlän sukuun. Todisteita ei ole.
Sittemin Väärlän tilalle tulee aivan toinen suku, Forsbom'it.
Perniössä tuo Väärlä tulkitaan usein "vääräläksi". Perimätietoa sen syistä on monia, mm. aivan omituiset tielinjaukset kantatilojen kohdalla ennen muinoin.
(Yksinäistalo halottiin kahtia v. 1749 lopulla).
Nimiä on hyvin vaikea tulkita oikein. Wärilä on mielenkiintoinen muoto, vähän tunnettu Perniössä. APe
Vähän lisää!
Muuan seppä Per Jonsonin muutti leskenä katovuoden ja hiilenpuutteen vuoksi Kosken ruukilta lähes naapuriin, Väärlään. Hän avioitui v. 1701 Anna Henrikintyttären kanssa, joka oli Anders Verlanderin leski. Anna oli ilmeisesti Perniön Knaapilan Hirvi-suvun jälkeläisiä? Avioliitto oli lapseton; Per kuoli viiden vuoden kuluttua.
Per Jonsonin I liiton pojasta, Danielista, tulai sitten työn jatkaja, josta suku jatkuu edelleen.
APe
Hiukan kun yhdistelee tämän viestiketjun tietoja:Thomas Eriksonin poika, Anders sai sotilasnimekseen Werlander - ehkä paikan mukaan. Paikannimistön etymologiaahan voisi tässä tarkastella ;-). Väärlä, Värilä, Värlä, Wörlö ja vaikka Väärälä. Eikös ne suomenkieliset nimet joskus "kääntyneet" toiselle kotimaiselle eikä aina päinvastoin.
Vaan kukahan se olikaan se Perniön nimismies ja erityisesti poikansa, ylioppilas Petter W (1767/8).
Hei!
Tässä "luult.":
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1932 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1932)
Oletus, että juuri Perniön Wäärlästä....
APe
Hei
Sukunimikirjasta löytyy nimi Wärri. Lainaus ” Viljo Nissilä on katsonut nimen olevan lähtöisin
skandinaavisesta miehennimestä Sverre”.
Wärrilä->Wärilä ->Wärlä. Onko kirjuri "hukannut" nimestä ensin toisen r-kirjaimista ja sitten i-kirjaimen.
Turunja Porin läänin tilejä Maakirja 1698
Kuva703 Muurla Lähn/Bierno pastorat Wärilä
Anders Thomasson Ryttare hem af Majorens comp.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13211315
Qvartermästare Anders Thomassonilla oli 1689 syntynyt Gustaf poika,
kastettu 16.2.1689. Kasteluettelossa äidin nimi oli Anna Thomasdtr.
(Linkki kastekirjaan viestissä Nro 8)
Vanhempi veli Per Anderson oli kotona vielä 1700, mutta ei enää sen jälkeen. Jos tila olisi
hänelle luovutettu niin pitäisi näkyä maakirjassa.
Epäilen ettei kuitenkaan ole sama kuin v.1726 kuollut Luutnantti Petter Werlander.
Tositekirja/Veroluettelo 1705 (7432)
Kuva1648 Währlä Tuohittu bohl
Pähr Johanssons enkia Anna, Daniel och Gustaf söner, Anders drg, Elin, Lisa och Brita pig
Jöran casserad ryttare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11059669 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11059669)
Qvartermästare Anders Thomassonin leski Anna Thomasdtr, vaimona veroluettelossa jo 1674. SAY 1674-1693
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203880
Jos Pähr Johanssonin 2 pso oli Anna Henriksdtr niin olivatko molemmat pojat (Daniel, Gustaf)
Pähr Johanssonin poikia.?
Ylioppilasmatrikkelissa mainittu Petter (Thomasson) Werlander tuli ylioppilaaksi Turussa 1667/68.
Tästä laskien olisi syntynyt ennen 1650.
Wärlässä on kastettu Petter Werlanderin ja Elisabet Hornin lapsia.
1706/6.12.1706 Anders
24.10.1708/25.10 Anna Catharina
1.12.1710/4.12. Maria Elisabet
Vaikka Peterin ja Elisabetin lapset on kastettu Wärlässä niin veroluettelossa heitä ei näy.
SAY 1694-1713 kuva 149 Wärrilä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203636
Ei oikein sovi Petter Thomasson Werlanderin lapsiksi, olisi nuorimman syntyessä jo noin 60 vuotias
ja vaimon pitäisi olla huomattavasti nuorempi.
t. Pirkko
Hep!
Tässä käy nyt niin, että "auttajana"! joudun syvemmälle, mihin tämänhetkiset tietoni ja ajankäyttöni riittää!
Kaikki perustuu K. Varvikon kirjaan "Väärlän entisyyttä asiakirjojen valossa" vuodelta 1951,pienpainanne, Kirjapaino Oy Tarmo, Helsinki.
Se mikä on varmaa, niin Thomas Ericson oli nimismies, siitä ei liene epäselvyyttä. Varvikko on käynyt läpi Perniön pitäjän käräjäpöytäkirjoja Väärlän osalta.
V. 1655 Varvikon mukaan hän oli Väärlän isäntä. Vaimo Kaarin Olofsdotter, lapset Anders, Thomas, Margeta (avio Eskil Anderssonin kanssa).
Poika Thomas Thomasson Verlander meni Aaljoelle avioliiton kautta.
Tuomikirjassa N:o vv7 vuodelta 1650 Thomas tuomitaan kuolemaan (syy?), mutta sitten vasta elämä alkaa! (Onko Varvikko sekoittanut jotain, kysyn?)
1680-luvun alussa Thomas menee toiseen avioliittoon (?) lapset Karin mm.? (Karinilla liitto Eric Henricsonin kanssa).
Sitten Varvikon mukaan Anders on majoitusmestari, vaimonsa Knaapilan Hirvi-suvun jälkeläinen Anna Henricdotter. Topakka ja aikaansaava nainen, kuoli leskenä 2.11. 1740 lähes satavuotiaana.
Lapsia mm. Petter ja Gustaf, tyttäret Anna ja Karin.
Anders ja Petter olivat Väärlän isäntinä vv. 1683-1726 Varvikon mukaan.
...................
Seppä Per Jonsonilla oli Varvikon mukaan lapset Maria, Anna, Per ja Daniel.
Seppä Per'in mennessä avioon toisen kerran Väärlän Annan kanssa, heillä ei ollut lapsia, koska Per kuoli pian. Poika Daniel jatkaa tilaa ja on maininta, että hänen lastensa kummina oli juuri Petter Verlander, Hornit ym.
............
Tämä kaikki on nyt vain lainausta, auttamistarkoituksessa. En liity sukuun millään tavoin,:oo: APe
Kiitti...Tuossahan tuota selvitystä/selvitettävää.
Gustaf on tyttärensä Cristina Juliana Werlandran kautta sukuani... Mikä ehkä voisi selittää isoisoisäni nimenmuutoksen (Hjorth-> Verlander -> Weurlander*).
Sukunimi Wer..Weur.. Wärlander (jonka syntyä lähdin ihmettelemään) on siis 1600 luvun puolelta. Pusula-Lauttasaarilinjan Weurlander-nimi on reilusti nuorempi. En ihan usko sattumaan (=sama "omituinen" nimi). Yhteyksiä, vaikka vain sotilasnimen periytymistä? etsiskelen.
Werlander lienee oikeasti Wärlander (-er- ruotsinkielisessä kirjoituksessa vrt Berg "bäri")??
*iii kai haki nime Werlander, koskapa Weurlander "ei tullut oikein merkittyä"
Eikun Vapunviettoon.
Kiitos Ape - asian tuossa toisessa viestissä jo yritin ilmaista. Siis nimen syntyä oikeastaan etsiskelen/ihmettelen. Kaukolainana kai kirjankin löytää ;-)
_eOw_
Niin.
Paikalliset aiemmat tukijat ovat olleet kovin yhtä mieltä Väärälä-muodosta.
Kun ruotsinkieltä puhuva kuulee sen, niin eka ä muuttuu kirjaituksessa E-ksi.... Ja kun puhekielessä kolmas Ä jää pois =murre: Väärlä (vrt. Haarala Haarla Perniössä) niin sehän on helposti yhden vokaalin taktiikalla "Verla" eli verlanlainen: Werlander. Omaa tulkintaa....
Muuten Suomen Sukututkimusseuran vuoskirja XXXI v:lta 1947: Siinä on Arne Ekmanin artikkeli "Genealogiska strönotiser från karolinska tiden intill 1721". Sivulla 32 mainitaan "Petter Werlander, kvartersmestare i Kannus (1714) hustru Elisabeth Horn". Kannus??? Yksi lisälinkki Sinulle. Palataan taas jossain vaiheessa, APe
Näinhän se... Tosin nimi löytyy keskieuroopasta ja Ruotsista (samalta ajalta).
Hiskikin taisi tuon Kannuksen vierailun löytää. Sama, liikkuvainen mies kuitenkin on, titteli ja vaimokin varmistavat
Viettäessäni pikku nassikkana kesät Teijon seudulla isovanhempieni
luona ja sain kunnon kielikylvyn Perniön murteeseen.
Opin silloin että ä-kirjainta käytettiin erittäin vähän jopa
vältettiin. Kysäisin kasikyppiseltä äidiltäni miten Väärlä
sanottiin. Äiti sanoi käytettävän nimen olleen Verlä. Äitini on kasvanut
noin 5 km päässä. Joten voisiko siitä johtua...
Olavi Hellberg
Hei Olavi ja muut!
Asja o jemt tol taval, ku Sä kriivasis tos ylemppä :),
APe
Hei APe
Kiitos tiedoista. Oliko K.Varvikon kirjassa enempää tietoa tästä ”johtajana” mainitusta Gustaf Anderssonista.
Jos on asunut Perniössä vielä 1721 jälkeen niin sitten ei voi olla etsitty henkilö.
Turun läänin Rakuunarykmentissä 17?? - 1721 oli Gustaf Werlander
ja sai sitten siirron Uudellemaalle.
Sotilasrullia on digitoituna mutta ovat vain SSHYn jäsenten katsottavissa.
Aikaisemmin esitin epäilyn ettei Qvartermästare Petter (Anderson?) Werlander (pso Elisabet Horn)
joka oli Kannuksessa 1714 ja sai siellä samana vuonna Petteriksi kastetun pojan, olisi sama kuin
1726 kuollut Luutnantti Petter Werlander.
Epäily perustui veroluettelon tietoihin.
Tositekirja/Veroluettelo 1723 Tuohittu Bohl kuva 1283 Wärlä rustholli
Luut. Petter Werlanders Margareta hustru, Kirstin p? Gust. Son?
Maria och Walb. p? Maria drag hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10461001
Tositekirja/Veroluettelo 1724 Tuohittu bohl kuva 1376 Wärlä rustholli
Luut. Petter Werlanders Margareta hustru, Walb. Och Caisa p
Landb. Jöran Isakson, Maria hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10465512
Tositekirja/Veroluettelo 1725 Tuohittu bohl kuva 1020 Wärlä Rustholli
Luut. Peter Werlanders hustru Margareta, Anders son, Anna och
Kirstin p.
Lutt. Nicopensis
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10484808
Daniel Personia ja vaimoa ei veroluetteloissa ole.
Seppä Daniel oli SAY Wärlä luettelossa vielä 1710. Vuodet 1711 ja 1712 puuttuu
ja 1713 oli vain leski Anna ja 3 renkiä.
Mad(am) Margareta Werland(er) näkyy vielä RK 1729-32 Wärlä
kuva 127
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/rippikirja_1729-1795_ap/127.htm
Joku on lisännyt Daniel Personin (syyskuu 1681) ja vaimonsa Anna Thomasdtr (1682) syntymäajat
myöhemmin, samoin korjaillut pojan Peterin nimeä.
(Kosken ruukin kålare Peder Jonsonin poika Daniel oli kastettu 6.1.1687)
Wärlä kuva 350 RK 1733-1739
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/rippikirja_1729-1795_ap/350.htm
Leski Anna Henriksdtr ei sivulla ole. ??
Perniö Kirkonvarat 1644-1700 Kuva 122
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9999740
Joulukuu 1692 Studiosi Petri Werlandri maksanut kirkolle sakkomaksun.
Perniö kastettu
14.4.1698/15.4. Wärlä Walborg (oä)
Peter Anderson – Anna Jacobsdtr (de Torckila)
Tositekirja/Veroluettelo 1698 Kuva 593 Piikkiö härad
Sakkoluettelo, Perniön käräjät 26-27.9. 1698
Wärlä Peter Anderson – Torckila Anna Jacobsdtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12958376
Tarkoitus ei ole kumota kenenkää tutkimuksia, mutta en ole päässyt samaan
tulokseen Varvikon kanssa.
Samassa talossa on ollut liian monta saman nimistä. Näistä on hieman
hankalaa selvittää kuka kukin on.
t. Pirkko
Kiitos!
Oletpa Petteriä selvitellyt... Oli niin tai näin, We... nimi on ollut käytössä jo 1600-luvun lopulla. En usko nimen rekarnaatioon, joten lähtökohta paikan mukaan (Wörlö 1700-luvun puoliväli) on mielestäni epätodennäköinen (Genos: Weurlander nimen...). Sotilasnimi ei kuitenkaan (välttämättä) periydy geenejä kantaen, joten "sotkua riittää".
Kaikenkaikkiaan yhtymäkohdat, joita tuntuu löytyvän, eli Värlä, Wörlö, Lauttasaari, Tuusula, Turun seutu, Lohja ja Wörlander, Werlander, Weurlander jne välillä ovat minua kiinnostavia oletuksella, että samaa sukua ovat ;-)
Itseäni koskien: Miksi isoisänisäni (Wilhelm Botvid Hjorth) otti 1860-luvulla nimen Verlander ja uudelleen 1900-luvun alussa Weurlander. Tosin kumpikaan ei ollut hänen mielestään "oikein", joten jäljelle kai jäi Werlander.
Gustaf Werlander(1685-1750) tosin tyttärensä Kristina Juliana Werlandra'n (1712-83) kautta esivanhemmista löytyy, mutta n 150 vuoden takaa (Gustaf-Cristina-Henrik-Helena-Ulrika-Botvid). Paikka on tietysti Nurmijärven Lepsämä (Stor Labbart), paikka jossa Nurmijärven rosvot 100v myöhemmin (1820-luvulla) oleilivat. Toinen päärosvoista oli Henrik Hjorth, alias Riikin Heikki ei nähtävästi ollut nimestään huolimatta sukua mikä ehkä selittää Botvidin nimenmuutostarvetta?
Hei
Katselin Nurmijärven kirjoja ja Lepsämän Labbartista löytyi saman
niminen enk Margareta Sikström joka oli Perniön Wärlän rippikirjassa
1733-1739 kuva 350. Olisiko vain sattumalta saman niminen henkilö.
Nurmijärvi haudattu
27.11.1746/14.12. Lepsämä Stor Labbart Lutnanten enk Margareta
Sikström 40 år
Tositekirja 1740 Kuva 127 Labbart
Henrik Henrikson. Stina hu Henrik, Johan drg
Nurmijärvi Mäkilä kuva 129
Furiiri Werlanders hustru, Mårten, Per? son, Lars drg. poicke
Lisa p Maria p
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11607344
Tositekirja 1741 kuva 662 Labbart
Henrik Henrikson, Stina hu, Beata sold hustru
Nurmijärvi Mäkilä kuva 665
Furiiri Werlanders hustru, Mårten son, Erik drg, Lisbetta och
Johanna pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12375744
Nurmijärvi Henkikirja 1746 kuva 9 Överlepsämä Labbart
Henrik Henrikson, Christina hu sold hustru Beata
Trumslagare Peter Werlander
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11033738
Rippikirjassa Peter mainitaan myös Trumslagarena.
Henkikirja 1747 kuva 13 Labbart
Henrik, Christina hustru, sold. hustru Beata
Mähkä? Trumslagare Peter Werlander
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11098185
Löytyisikö Peter Werlander Uudenmaan sotilasrullista. Jos sitä
kautta pystyisi selvittämään mistä ovat tulleet Nurmijärvelle.
Henkikirja 1748 Kuva 23 Labbart
Henrik, Christina hu, Susanna pig, Sold hu Beata
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11036365
t. Pirkko
Kiitos taas kerran - ajattelemisen aiheesta.
Kun jostain saisi aikaa... sakavien tallenteideni tutkimiseen.
Voisiko Petter s1722 olla Julianan (s 1712) veli - Kersantti Petter W ainakin esiintyy Nurmijärvellä (Nummenpää, Pettersberg rk 1778 s 43) ja muistaakseni myöhemmin? yhdessä Julianan kanssa (Labbart), jolloin isä voisi olla Gustaf W (1686-1750. Nurmij. rk 1751-56, s 12) Nurmijärvi, Mäkelä.
Sikströmejä (sotilasnimi?) esiintyy Hiskiä selaillen senverran harvakseltaan (ennen 1800-lukua), että enemmän kuin todennäköistä noin ensituntumalta olisi suht nuorena (40 v) poistuneen ja siten "vähän jälkiä jättäneen" Margaretan matka Perniöstä Nurmijärvelle (Lepsämä, Labbart)
Hei
Petter Werlanderia olen katsellut jo aikaisemmin, mutta onko sama Petteri (Gustaf Werlanderin poika) ja ensin Trumslagare Nurmijärvellä. ? Sitten Korpraali Tuusulassa, Förare Espoossa ja lopuksi Kersantti Nurmijärvellä.
Tuusula/Krapi on syntynyt Korpraali Petter Werlanderin s. 29.12.1723 ja vmo Maria Olofsdtr s. 23.3.1728 lapsia
17.6.1752 Maria Sofia
17.5.1754 Christian
15.7.1756 Petter Fredrik
Petter Werlander mainitaan Petter Fredrik pojan kasteen yhteydessä Corporalen Nylansd Infanteri reg.
Petterin ja Marian syntymäajat on löytynyt Espoon rippikirjasta.
Espoossa on myös syntynyt lisää lapsia.
RK 1758-63 Gammelgård/Jupper kuva 50
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5674779
1764-69 kuva 188 sivulla poika Joseph ja tytär Maria Sofia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5674917
1770-75 kuva 320 lapset Joseph, Maria Sofia, Petter Fredrik
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5675043
Espoo Gammelgård/Juppers sivulla oli myös merkintä poismuutosta 1775
Tästä Nurmijärven rippikirjan tiedoista selvisi että on sama Petteri joka oli Korpraalina Tuusulassa ja Förare Espoossa.
RK1778-1782 Nummenpää Pettersberg kuva 46
KersanttiPetter Werlander, vaimo Maria ja poika, (Tuusulassa syntynyt)Christian s. 17.5.1754
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/rippikirja_1778- (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/rippikirja_1778-1782_ap/46.htm)1782_ap/46.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/rippikirja_1778-1782_ap/46.htm)
Tositekirja 1726 Bårgo härad Kuva 324 Nurmijärvi
Fältväbeln Anders Algrens hustru
på Mäkilä Föraren? Furiiri? Werlanders hu Maria Öberg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12186078
Tositekirja 1728 kuva 12 Nurmijärvi Mäkilä
Furiiri Werlanders hustru Maria
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12217319
Tositekirja 1729 kuva 96 Nurmijärvi Mäkilä
Furiiri Werlanders hustru Maria, Stinan nimen jälkeen olevista kirjaimista en saa selvää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12221819
Tositekirja 1730 kuva 111 Mäkilä
Furiiri Werlanders hustru Maria, Stina (onko tytärpuoli?), Gabriel drg, Maria pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12923778
Tositekirja 1731 kuva 160 Nurmijärvi Mäkilä
Furiiri Werlanders hustru Maria, Stina Styf? dtr, Gabriel och
Gustaf drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12127752
Tositekirja 1732 kuva 155 Nurmijärvi Mäkilä
Furiiri Werlanders hustru, Stina styf? dtr, Gustaf drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10918158
Tositekirja 1733 (8212a) kuva 139 Lepsämä Labbart
Henrik Henrikson, Stina hustru, Annika pig
Kuva 136 Nurmijärvi Mäkilä
Furiiri Werlanders hustru Maria, Beata pig, Gustaf drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10920304
Tositekirja 1739 kuva 518 Nurmijärvi Mäkilä
Furiiri Werlanders hustru, Mårten styf ? son, Johan drg, Kaisa pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11630546
Mårtenin nimen jälkeen on merkintä mistä en ole varma.
Olisiko niin että Maria Öhberg olisi Gustavin 2 puoliso.
Näitä veroluetteloita en ole aikaisemmin katsonut, rippikirjassa
Christina ja Mårten on kyllä lapsina mainittu.
Henkikirja 1744 kuva 10 Lepsämä Labbart
Henrik Henrikson, Stina hustru, Morten, olisiko mainittu veljenä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13317503
t. Pirkko
Kiitti taas kerran... vaikka ajatus tahtookin katkeilla.
Tuo Vanhakylä-Jupperi osin olikin minulle uutta. Pelimanni, "Hjorth med hornen" - Vilhelm Botvid Hjorth, Verlander, Weurlander (ei kuitenkaan Werlander) muutti perheensä mukana Rödskogin Nybystä 1870-luvulla, siis n 100v Petterin aikaa myöhemmin Gammelgordiin Niperttiin - siis samalle paikkakunnalle. Sattumaa?
Espoon Löfkullan Weurlander-suvulla (Lauttasaaresta lähtöisin?) etunimi Mårten esiintyy (myöhemmin) useammassakin sukupolvessa - sattumaa?
Mistähän syystä tuo Hjorth-nimi korostuu - 1908 lehtijutuissa mainitaan "vanhempi Werlander, tidigare Hjorth" vaikka nimi oli vaihdossa reilut kolme vuosikymmentä aikaisemmin?
Botvidin äiti Ulrika Forss puolestaan oli Nurmijärven Lepsämästä - Labbartin talosta. Siellähän Kristina Juliana Werlandra (Ulrikan esiäiti) ja veljensä Mårten ja Petter jonkin aikaa vaikuttivat... Yhteyksiä siis oli.
Espoossa oli tuolloin senverran vähän väkeä, että voi olettaa väen ainakin tienneen ja osin tunteneen toisensa tai oikeammin sukuhistoriansa(kin). Henkilöt tai ainakin samat nimet tulevat esiin samoilla paikoilla ...
Ihan vaan sattumaako?
Me nyt sitten yritämme rekonstruoida jotta kuka missä ja koska ;). Sukututkimus on kivaa.
Hei
Tämä tutkimus on nyt laajentunut jo moneen seurakuntaan. Aluksi piti vain tuttavan pyynnöstä etsiä mistä Gustaf Werlander oli tullut Nurmijärvelle. Sotilasrullien kanssa tuli vähän hutiloitua kun en katsonut tarkemmin Gustavin tietoja. Vuosiluku 1723 ei näköjään tarkoittanut vapautumista, Gustavista tuli Furiiri ja seuraaja samassa ruodussa? oli Fältväbeln Anders Ahlgren.
Nurmijärven veroluettelot olen vasta nyt katsellut, niistä olisi jo aiemmin selvinnyt että ura jatkui.
Petter Werlanderista en ole vielä varma onko sama henkilö joka oli Nurmijärvellä Trumslagare 1746-1747 ? Petterin vanhin poika Joosep s. 1750 joka oli myös Espoon Gammelgård/Jupper sivulla, ei löytynyt Tuusulan kastetuista.
Vuonna 1750 Tuusulan Krapissa oli vielä Eerik Erikson, pari leskeä ja 3 lasta. Näyttäisi siltä ettei Petter Werlander vielä silloin ollut Tuusulassa.
RK 1788-1804 Nummenpää Heickola kuva 158
Löytyy Kersantti Petter Werlander, puoliso ja lapsia.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/rippikirja_1788-1804_ap/158.htm
(On vielä oletuksena että on Petterin poika)
Samalla sivulla on Korpraali Josep Werlander s. 1750 ja pso Margareta Fredriksdtr Jönsberg s. 1748.
Vihitty Pernajassa
26.10.1773 fr Gammelby Corp. Joseph Werlander – bd dtr Greta Jönsberg fr Gammelby
lapsia
26.6.1774 Gammelby Petter Fredric - k.8.5.1775/14.5.1775
1776 Christina Catharina
19.12.1778 Carl Fredrik
Pernajan lastenkirjat 1773-1787 Gammelby kuva 46
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/lastenkirja_1773-1787_es251/46.htm
Gammelby Kuva 184
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernaja/lastenkirja_1773-1787_es251/184.htm
Adolph Fredric, kastettu Nurmijärvellä
http://hiski.genealogia.fi/hiski/4hj7e1?fi+0362+kastetut+3840
Hiskistä löytyy tällaiset tiedot.
Pernaja RK 1772-1777 Gammelby kuva 138
Pernaja RK 1780-1786 Gammelby kuva 140
Josep ja Greta löytyy näistä rippikirjoista.
Laitoin nyt nämäkin tiedot esille jos mahdollisesti varmentuisi että Petter on Gustavin poika. Paljon erilaista tietoa on kertynyt, mutta tärkein tieto vielä puuttuu.
t. Pirkko
Hei taas!
Jäi tuo P-LH:n kysymys johtajasta kiusaamaan. Kun Daniel Persson osti kahdella kauppakirjalla luutn. Werlanderin perikunnalta Väärlän, kauppaa seurasi kaikki siihen kuuluva omaisuus ja irtain. Kauppakirjan allekirjoittajana on mainittu johtaja Gustaf Verlander (on vainajan veli). Toisena allekirjoittajana oli Anders Verlander, vainajan poika.
Lainhuutopöytäkirja on olemassa (TMKA:ssa?) Siihen tarvittiin maaherran suostumus, koska tila oli ratsuvelvollinen.
Kun emäntä Anna Thomasdotter kuoli 26.1. 1746 heillä oli kaksi lasta, Petrus s. 23.12. 1710: kummina olivat Petter Verlander, Maria Magdalena von Torck (myöh. pastori David Pihlin vaimo) Annika Horn ym. Toinen poika Johan syntyi v. 1716.
Tämä ote Väärlän kirjasta. Vielä en ole löytänyt johtajasta muuta.
Auttaneeko kokonaisuutta....;)
APe
Hei
Digitoiduista asiakirjoista ei taida saada enempää tietoa Gustaf ja Petter Werlanderista.
Gustaf W. on ollut ainakin vuodesta 1726 lähtien Mäkilän ruodussa
Nylands Infanteri Regementte Majorens comp. Sibbo socken
1726 veroluettelossa Maria oli merkittynä Furiirin vaimona.
Petter W. on ollut ainakin 1752 lähtien Tuusula Krapi ruodussa
Nylands Infanteri Regementte ja v. 1756 Korpraali.
Lepsämässä ollut Trumslagare Petter Werlander löytyisi ehkä rekrytointi
rullista, joista mahdollisesti selviää mistä on kotoisin.
Lepsämän sotilaat Nro 120 Anders Labbart ja Nro 121 Carl Dufva oli
Helsingin komppanian sotilaita.
(Katselmus 29.9.1743. Löytyi vanhoista muistiinpanoista, mf WA 568)
Näillä lähtötiedoilla uskon Gustavin ja Petterin löytyvän sotilasrullista.
Arkistoon en ole kuitenkaan nyt lähdössä mikrofilmejä katsomaan.
Kiitos APe uusista tiedoista. Vuoden 1726 Maakirjassa oli Luutnantti
Petter Werlander ja v. 1733 Daniel Person.
Näitä kauppakirjan allekirjoittajia jäin miettimään. Luutnantilla oli
Margareta niminen vaimo (Wärlässä vielä RK 1729-32) ja veroluettelossa
1723 Gustaf poika ja 1725 Anders poika. (Linkit on viestissä Nro 22).
Olisiko Anders allekirjoittanut kaikkien perillisten puolesta kauppakirjan,
vaikka veljensä Gustaf oli ilmeisesti pari vuotta vanhempi.?
Kun ei pääse katsomaan alkuperäisiä asiakirjoja joista voisi todeta
minkälaiset merkinnät siinä on, niin täytyy vain arvailla.
t. Pirkko
Lepsämän sotilaat Nro 120 Anders Labbart ja Nro 121 Carl Dufva oli
Helsingin komppanian sotilaita.
(Katselmus 29.9.1743. Löytyi vanhoista muistiinpanoista, mf WA 568)
Ja taas tuli ihmeteltävää.. Labbart lienee (Överlepsämässä) "paikan nimi" vaikka esiintyy (muualla) sotilasnimenäkin ja Anders siis ehkä/mahdollisesti/oletettavasti löytyy siviilinimelläkin. Ja nimillä kun näemmä on ollut taipumus periytyä, niin Andesr antanee vihjeen tai sitten ei.
Labbart oli Juliana W:n lasten isälle merkitty "nimi" ja taisivat Petter ja Mårten W. Labbartissakin vaikuttaa.
Hei
Lepsämän sotilas Anders Labbart oli v.1743 katselmuksen tiedoissa
merkitty ikä 28 vuotta ja palvellut 8 vuotta. Kotoisin Uuudeltamaalta,
tarkempaa kotipaikkaa ei ole merkitty.
Tuusulan Krapin Korpraalin vaimo Maria oli veroluettelossa 1752.
Merkitty ensin Peckolaan.
Veroluettelo päivätty 9.12.1751
Petter Werlander oli jo 1751 Korpraali. Nurmijärven Petter W. oli vielä
1747 Rumpali. Voisiko urakehitys olla niin nopea että olisi 4 vuodessa
tullut Korpraaliksi ?
t. Pirkko
Pettereissä riittää: Värlästä kerrotaan (K Varvikko, Väärlän entisyys asiakirjojen valossa) luutnantti Petter Werlanderin taloa hoitaneen 1600-700-luvun vaihteessa. Petteri ajoittuu siis 1680-luvulle lapsien mukaan: Lapsia Anders 1706 ja Maria Elisabeth 1710.
Korpraali 1751 "Petter" ja rumpali 1747 "Petter" ovat muita "pettereitä".
Luutnantti Petter häviää Värlästä noihin aikoihin.
- Nurmijärven Labbartin emäntänä esiintyy Cristina Juliana Perhsd. Werlander s1712. Pehrd mainitaan kerran synt. luettelossa äidin nimen yhteydessä. Muutoin Juliana oli vain "Werlandra".
Samassa pihapiirissä elelee myös Gustaf W. Petterin veli ja Mårten W. Värlän Luutnantti Petteriä pidän Juianan isänä ja Gustafia Petterin veljenä. Muut Petterit siis jäävät edelleen selvitykseen(i)...
Tutkintaan menee myös nimistö: Hirvi ja Pettersberg Nurmijärvellä vs Hirvi-aatelissuku Perniön alueella ja Alex W Pettersb:n asukkaana. Myös Jägerhorn ja Horn nimien liittyminen toisiinsa kiinostaa. Ties vaikka Hjorth'kin olisi Hirvi :cool:
Niin!
Varvikon kirjaan kerätyissä asiakirjatiedoissa (siv. 51): 20-21. heinäkuuta 1683 toimitettiin perunkirjoitus, koska Thomas Ericsson oli mennyt uudelleen avioon I plson Carin Olofsdotterin kuoltua.
"Majoitusmestari on melkein siitä asti ollut Saksanmaalla. Tuomiokirja N:ro cc11, sivu 154." (Sitaateissa suora lainaus).
Thomas E. oli majoitusmestari Anders Werlanderin isä. Hänellä oli myös samanniminen poika Thomas (meni Aaljoelle -Ahljoki- isännäksi) ja tytär Margeta, aviossa korpraali Eskil Anderssonin kanssa.
Thomas Ericssonin meni toiseen avioon, josta tytär Karin. Hän avioitui Kyynämäen Eric Henricssonin kanssa.
Majoitusmestari Anders ei hoitanut tilaa, mutta hänen vaimonsa Anna Henricsdotter oli vahva vaikuttaja ja tilan hoitaja. Otaksuma on, että hän olisi Hirvi-suvusta, joka omisti mm. Perniön Knaapilan. Anderssilla ja Anna oli sitten poika Petter, myöhemmin luutnantti ja Gustaf; "johtaja". Tyttäriä kaksi Anna, liitto Aaljoen Eric Michelssonin kanssa ja Carin, liitto Michel Mårtenssonin kanssa Vihiniemestä.
Luutn. Petter Werlander oli aviossa Lisbeth Hornin kanssa.
Anna-äiti avioitui vielä myöhemmällä iällään ja eli lähes satavuotiaaksi. 2.11. 1740 kuoli vanha Anna Wärlästä.
Tässä pieniä otoksia kirjasta, j o s se nyt mitään auttaa... Tutkin vielä myöhemmin M.A. Knaapisen tekemää Knaapilan tilan painamatonta historiateosta. APe
Hei
Onko Varvikko todella merkinnyt kirjaansa että Luutnantti Petter Werlanderin puoliso oli Elisabet Horn.
Tässä tapauksessa luotan enemmän veroluettelon tietoihin joissa
Luutnantin vaimona on Margareta. (Oli myös rippikirjassa Wärlässä)
Poikana on mainittu 1723 Gustav ja pojan siskoina Maria ja Walborg.
Sekä poikana 1725 Anders.
Tositekirja/Veroluettelo 1723 Tuohittu Bohl kuva 1283 Wärlä rustholli
Luut. Petter Werlanders Margareta hustru, Kirstin p Gust. Son
Maria och Walb. (syster) Maria drag hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10461001
Tositekirja/Veroluettelo 1724 Tuohittu bohl kuva 1376 Wärlä rustholli
Luut. Petter Werlanders Margareta hustru, Walb. Och Caisa p
Landb. Jöran Isakson, Maria hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10465512
Tositekirja/Veroluettelo 1725 Tuohittu bohl kuva 1020 Wärlä Rustholli
Luut. Peter Werlanders hustru Margareta, Anders son, Anna och
Kirstin p.
Luut. Nycopensis
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10484808
t. Pirkko
Hiski hakusanoin. Isä Petter Werlander äiti Horn antaa "Kannusta ja Perniön Värlää" . Ei tosin luutnanttia. Kaikenkaikkiaan 1708, 1710, 1712, ja 1714 olisi ihan mahdollinen lapsisarja Pehrillekin. Tosin vuodelle 1712 en syntymää Juliana Werlandralle ole löytänyt, mutta kadoksissa taitaa olla Petterikin muutaman vuoden. Itse uskon Werlandereiden vaihtaneen Värlän Nurmijärveksi. Palikat mielestäni asettuvat paikalleen :-) . Gustaf hoiteli Petterin perinnön rahaksi Värlässä 1726, ja ilmestyi Lepsämään. Nuoremmat Petrukset ovat muita Pettereitä.
Kyllä!
Mutta vain kerran tekstissä ja sitten omistajaluettelossa vaimona. Tosin, kun katsoo syntyneiden kirjasta, niin Lisbet'hän siellä lukee tai myös "Liskin" tms.... vv. 1706-1710! Avioliittoa en löytänyt edes pelkillä patro- matronyymeillä!
Mitähän Ramsay tmv. kirja tähän vastaa? Minulla ei ole kopioita juuri siltä kohtaa.
On tämä mielenkiintoista ja ns. "auttajana" taidan vain sotkea ajatuskulkuanne?
Toisaalta on myös niin, että Varvikkoa voi aivan hyvin kyseenalaistaa ja saamme uutta tietoa Perniöstä. Harrastaja Kallekin oli! APe
Hei
Tositekirjasta 1712 löysin Sotilasmaakirjan.
På Åbo och Björneborg lähn --- Cavalleri och Öfversten Wälborn Reinhold
Dela Barres regemente.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963264
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963265
päiväysHalikko 17.4.1711
Majurin komppaniassa luettelossa on myös Cornett Aron Nijcopensis
ja korpraali Staffan Stoorfoot, olivat kastetodistajina Kannuksessa
Qvartermästare Petter Werlanderin ja Elisabet Hornin lapselle
s. 5.5.1714/9.5 Petrus
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kannus/syntyneet-vihityt-kuolleet_1698-1757_mko371-376/42.htm
Sitä en tiedä oliko Petter Werlanden myös samassa komppaniassa.
Kannuksessa on ollut samaan aikaan komennuksella myös muitakin
joukko-osastoja.
Haudatuista 1714 sold Christer Bonde Bårgo socken
sold Matts Böhle Ingo socken
Tositekirja 1705 Sotilasmaakirja Halicko härad kuva 1710
Cavalleriet Majoren comp.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11059859
jatkuu kuva 1711
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11059860
Näissä luetteloissa on Halikon,Perniön,Muurlan läänin ja Kemiön taloja.
Kirjassa oli muitakin sotilasmaakirjoja.
Gustaf Werlanderilla oli maininta Nurmijärvelle tullessan 10.10.1721
transport ifron Åbo lähn Cavalleri regementte.
Vihkitietoja ja lasten kastetietoja ei Hiskistä löydy. Isonvihan ajalta
ei ole veroluetteloja, tosin ei sotilaat itse ole joutuneet veroja
maksamaan.
t. Pirkko
Kaikenkaikkiaan ihmeen hyvin sekasortoisilta ajoilta noita tietoja kuitenkin on. Julianan "katoaminen" sopii tuohon pakolliseen liikehdintään.
Löysin juuri Julinan tyttären kautta Tolpn kirkonrakentajasuvun. Ei muuten mutta olisivatko tekniikkageenit todella olemassa - "humanoidiammatteja" kun tuossakin haarassa on keskimääräistä harvemmassa.
Hei
Jatkan tähän ketjuun melkein vuoden tauon jälkeen. Nurmijäven Lepsämässä olleen Trumslagare Petter Werlanderin taustaan löytyi hieman lisätietoja. Espoon rippikirjassa ollut syntymäaika 29.12.1723 on varmaankin oikea. Vuoden 1749 sotilasasiakirjojen mukaan oli 25 vuotias ja syntynyt TURUN läänissä.
Oli ensin Trumslagare ja Korpraali Nurmijärvellä → Muutti Korpraalina Tuusulaan → ja sieltä Espooseen. Vapautui Kersanttina ja muutti perheensä kanssa sitten Nurmijärvelle.
Ei näytä olevan Gustav Werlanderin poika, Gustav tuli Nurmijärven Mäkilään jo 1721.
t. Pirkko
Ihan ulkomuistista. Gustafin veljellä Perniön Petterilläkin oli ikäluokan lapsia...
Ja ehkä Petterin ja Gustafin veli, Thomas W. (josta en tietoja ole löytänyt kuin sotilaspuolelta) voisi olla isä Petteri-nimiselle pojalle. Maailmanmatkaaja-Petterin Petteri oli syntynyt jo -14, mutta s-23 samanniminen voisi olla, kadon käytyä, mahdollinen?
Gustafillakin oli muistaakseni Petteripoika (s22?).
Petterin kuoltua ja perillisten myytyä Perniön maat (-26) ainakin Kristina Juliana siirtyi setänsä luo (Nurmijärvelle). Miksei mahdollinen Petterikin (jos sellainen on Turun puolella asunut)
Epäilemättä kaikenkaikkiaan on koko Pettereiden joukko samaa We[u]rlander sukua.
Lisäys edelliseen ja otsikkoon :cool: Gustafin syntymävuosi on 1689
Jossain muistini lokeroissa (vaan ei dokumenteissani) on drumslagare ??? Wärlander - kotoisin Pusulan Wörlöstä.
Olisiko tieto jossain tuon ajan värväysluettelossa? Jokatapauksessa Gustaf W:n suku/lähipiiri ja Tuusula kuuluvat samaan joukkoon ja niin siis tuo Petterikin.
Täytynee kaivella, koskapa jos kyse on samasta rumpalista saan Värlän Vörlön ja We[u]rland[er]it entistä tiukempaan pakettiin (Värre, Wärlä, Wörlö, Werland, Wärland, Werlander, Werlandra, Weurlander...)
Hei
On vielä liian aikaista yrittää sovitella Trumslagarena sotilasuransa aloittanutta Peter Werlanderia Perniössä asuneisiin. Rekrytointitiedot odottaa vielä löytäjäänsä.
Wärlän Thomas Eriksonin Thomas poika ei ollut sotilas. Eikös Varvikon kirjassakin kerrottu missä hän asui Perniössä.
Ruotsista 1721 siirrettyjen sotilaiden mukana ja Ruotsissa sukunimensäkin saanut Thomas Werlander tuli Suomessa Uudenmaan Rakuunarykmenttiin Raaseporin komppaniaan.
t. Pirkko
No joo
Nurmijärvi-Tuusulassa "samannimiset" ovat kohdanneet. Senverran harvinainen tuo nimi(stö) on, että en usko pelkkään sattumaan... Rekryn muistan nähneeni, en vain jostain syystä tallentanut (nimi oli kirjoitettu Wärlander ja paikka Wärlä).
Totta - Thomas, alunperin suomalainen, tuli Ruotsista 1720-luvulla asiakirjamarginaalissakin on fin*.
Lähde: KARL XII:S officerare. Bibliografiska anteckningar av Adam Levenhaupt. Andra delen. s 749 kertoo lisäksi*:
Werlander, Thomas, fältväbel vid Björneborgs läns fördubbl. inf.-reg. 1700 6/11; fänrik därst. 1702 6/3; avsked 1707 15/6 för undfångna sår; löjtn. vid Vestmanlands reg.; dömd "till Marstrand" 1710 23/12; lösgiven 1711 i oct.; löjtn. vid Vestra skånska inf.-reg. 1712 9/2; dömd från jästen 1714 19/2; d 1732 12/1 i S:t Olofs kapellförsamling i Stocholm. Levenhaupt ei kerro mitä Thomas teki 1714-32 välillä, mutta taisi ainakin olla 1721 "käymässä" kotimaassa.
Ajankohdan (1700 alkuvuodet), paikan (Åbo-Björneborg) sekä (etu- ja) sukunimen huomioiden Thomas Werlander, (s ehkä ennen 1675) oli 1710 palvelukseen astuneen Petterin (vanhempi?) veli ja siis Thomas Andersonin, eikä Erikin Thomas-poika (Erik -> Anders -> Thomas Werlander).
Kummiluettelot ja Petterin naisseikkailut mielestäni viittaavat siihen ja selittävät, että "lähdettävä oli" (sotilasuralle) sosiaalisen aseman heiketessä?
Hei
Jotakin löytyi nim. Apen laittamista tiedoista.
”Wärlän isäntänä oli 1655 Thomas Erikson, 1 pso Karin Olofdtr. Lapsia Anders, Thomas, Margeta. 1683 perunkirjoitus.
1680 luvulla Thomas Erikson mene toiseen avioliittoon.”
Qvartermestare Anders Thomassonilla oli Peterin ja Gustavin lisäksi ainakin veroluetteloiden mukaan, myös Michel niminen poika. Näkyy SAYn luettelossa 1697, 1698, 1700.
Michel on syntynyt ehkä n. 1681, Varvikon tiedoissa ei tätä poikaa mainittu.
SAY Perniö 1694-1713 Wärlä kuva 149
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203636
1704 on merkintä Rusth. Nro 79 Majorens comp.
Raaseporin komppaniaan 1721 tullutta Thomasta en ole etsinyt.
Yleensä kotipaikkatiedot,palveluspaikat ja muut tiedot (ikä, palvelusvuodet) on nimen yhteydessä, ei sivun oikeassa marginaalissa.
t. Pirkko
Kiitti - Mikkoa en ole noteerannutkaan, vaikka tuossa on esillä ollut. Täytynee tarkastella Nurmijärveä - siellä Gustavin lähistöllä muistaakseni on sopivia Mikkojakin.
Pidän Thomasia edelleen veljessarjaan (tai kait siellä pari siskoakin on: Anna ja Karin?) kuuluvana ja siis Petterin veljenä.
Varvikon mukaan sukua oli Ruotsin puolelle muuttanut aikaisemminkin, joten miksei "tuntematon" Tuomaskin voisi olla joukossa mukana?
Alkuperämerkintä tosiaan on poikkeuksetta "henkilötiedoissa" - jos on. Kolme kirjainta "fin" oikassa marginaalissa(kin) tekevät Thomasista suomalaisen ja etu+sukunimi (+aika) liittävät vahvasti Perniön porukkaan.
Voi kun olis aikaa kaivella (ja pitää "kaivetut" asiakirjat järjestyksessä) :cool:
Seija Randell
13.07.18, 19:53
Löysin Thomas Werlanderin yhden esiäitini kummina 1695, Ahljoelta, ja tulin katsomaan Werlandereja. Paikannimiin komentoin, että Salon seudun murre on sellaista, että se i katoaa välistä ja joku muukin painoton vokaali. Laitila-Laitla, Mattila-Mattla, Piintilä- Piintlä ja luulenpa että esim. Kaila ja Kaijala ovat sama sana alunperin. Mikä sitten onkaan Värilän alkuperä, on oma pohdittavansa.
Kiitos muistutuksesta. Olenkin muita asoita viimeaikoina....
Olisiko kummina ollut "parempi puoliskokin" Karin Simonsdtr Ackerman?
Thomas on Wärren (Wärlander) sukua - olisiko paikannimi Wärlä (variaatioineen ) tällä kertaa tullutkin Kiukku Nikun suvun suunnasta eikä joenmutkasta (väärä-sanasta)? Geeni-pilvi" näyttää sinnepäin vievän. Stjenkors-suvullakin oli jotain yhteyksiä Perniöön ja myös Wärre nimeen.
Nimi Wärlä, sittemmin Wörlö esiintyy (kuivalla malla - siis saarena, ö) uudistilan nimenä Pusulassa. Muitakin "sukunimen" mukaan nimettyjä maita taitaa alueella olla?
Seija Randell
14.07.18, 17:06
Niin, olisinhan sen tytön syntymäajan laittaa. Mutta kastemerkintä. löytyy Salon kappelin kastetuista, sshy:n jäsenpuolella kuva 61 , Maria Pärsdotter syntynyt 19.2.1695 Pukkilassa, lähellä Perniön rajaa. Thomas on Ahljoella ja mainitaan vain "hans hustru" , ja sitten joku Isak Barck ja joku Andersxx (ei ole son-pääte) hustru. Mutta tuosta nimestä. Olettaisin, että Värrä-nimeä esiintyy monessa paikassa, kun olen itsekin sitä parissa rippikirjassa nähnyt. Mieheni äidin äiti on syntynyt Lammilla 1878 Värränkivi-nimisessä paikassa, ja jossakin Mynämäen seudulla nimi tuli vastaan ihan hiljattain. Lähinnä se tuntuu henkilönnimeltä. Mutta se on selvää, että nimiä pohdittaessa tulisi tuntea paikallista murretta. Täällä vanha murre, joka jo alkaa olla vierasta nuoremmille, on täynnä ä-e- vaihtelua ja sanojen lyhemistä keskeltä ja varsinkin lopusta. Jos on sanottu "ämänt" , "peevä peevä"( päivää) jne, on sanottu myös "Verlä". ja niin edelleen. Ja isäni sanoi "syltti", ei "kyltti". Ruotsin kielen kirjoitussäännöt auttavat paljon ymmärtämisessä.
Hei
Gustaf Werlanderin sotilasurasta (palveluspaikat) löytyi ruotsin arkiston
digitoimista sotilasrullista muutamalta vuodelta tietoja. Syntymäpaikka
ei vielä selvinnyt, on kuitenkin syntynyt Turun läänissä.
kuva 275 General munster rulla (Neder) Åbo och Björneborgs län
Lutnanten Carl Armfelts comppani 2.10.1719
Öfverste Lutnant Baron Gustaf Creutz
kuva 289 Andra corporalscapet
första corpporalen Gustaf Werlander
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029126_00289#?c=&m=&s=&cv=288&xywh=180%2C-67%2C2909%2C2250 Viitattu 30.9.2019
kuva 55
Åbo och Björneborgs läns regementte till häst som commenderas af
General Majoren och Öfversten Otto Reinhold Uxkull 21.9.1720
Öfverste Lutnanten compagnie
kuva 70
Andra corporalscapet
corporal Gustaf Werlander tjenst ifr den 3 maj 1714 vid ----? regement
bekommit --- –- genom? (1716 af carbin pistol ----- ----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00070#?c=&m=&s=&cv=69&xywh=922%2C793%2C1875%2C1444 Viitattu 30.9.2019
General Munster rulla Åbo och Björneborg län regemente
commendera General Majoren Lutnanten Otto Reinhold Uxkull
Öfverste Lutnanten compani 4.10.1721
kuva 424 Andra corporalscapet
Corporalen Gustaf Werlander
tjenst 4 åhr, född i Åbo län ---- ------ ------ ?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029127_00424#?c=&m=&s=&cv=423&xywh=263%2C316%2C1690%2C1307 Viitattu 30.9.2019
kuva 349
General Munster rulla Nylands Infanterie Regementte Helsinge compani
Generalen hr Berendt Otto Stackelberg 8.6.1726
Sibbo socken Nurmijärvi
Föraren Gustaf Werlander 10 October 1721 på samma år hit transporterat ifron Åbo län Cavallerie regement
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029055_00349#?c=&m=&s=&cv=348&xywh=463%2C1773%2C2024%2C1565 Viitattu 30.9.2019
kuva 390 Slut räkning över Helsinge companie
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029055_00390#?c=&m=&s=&cv=389&xywh=624%2C173%2C3437%2C2659&r= Viitattu 30.9.2019
kuva 569 Under Offiserade 8.6.1726
Förare Gustaf Werlander
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029055_00569#?c=&m=&s=&cv=568&xywh=406%2C743%2C2961%2C2291 Viitattu 30.9.2019
Henki/Tositekirja 1732 (8207)
Nurmijärvi Mäkelä
Fouriren Werlanders hu, Stina b(on)de dtr, Gustaf drg, Maria sold hu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10918158 Viitattu 30.9.2019
Luettelon päiväys 15.1.1732
Nurmijärven rippikirjassa sotilasuran jälkeen Gustaf Werlander oli
Mäkelässä merkitty Bondeksi. Christina oli 1732 vielä Mäkelässä
tyttärenä veroluettelossa. Ensimmäisessä rippikirjassa oli Gustavin
lapsina mainittu Mårten poika ja Christina tytär ja kirja oli siltä ajalta
kun Luutnantti Peter Werlander oli vielä elossa.
t. Pirkko
Kiitos "kaivelusta". Gustaf on (ihan hiskinkin mukaan) syntynyt Perniössä helmikuussa 1689. Isä And Thomasson. Ruotsissakin kävi, kuten kerrot.
Yhden merkinnän varassa eli hakusessa (ainakin minulla) on toinen veljensä Michel Andersson Werlander? 1691. Sotilas hänkin. Onko moista miestä ollutkaan?...
Gustaf on (todennäköisesti)suorassaa isälinjassani. Eiköhän DNA joskus oikeaksi tai vääräksi todista.
Veljensä Petter on toista kautta geenilinjalla...
Gustaf asui Nurmijärvellä - Maailmaa kierrelleen Petterin ja Liskin Hornin (mahd eur Horneja?) tytär Cristina Juliana Werlandra, s 1712 asui setänsä luona Nurmijärvell.
Tuon Liskinin ja muiden lastensa yhteys Lauttasaaren Weur-/Wörlandereihib on myöskin haussa, joten "sukututkimis on kivaa".
Olen juuri ollut selvittävinäni 1918 ammutun isoisäni olemassaolon. Äini tosin syntyi 1924, mutta tuolloin kai moinen oli mahdollista ;-). Seuraavaksi Nurmijärvelle ;-)
Kiitos vielä kerran..
Cristina Juliana taisi kuitenkin olla veljentytär. Esiintyy rk? (vai oliko joku 10 lapsen äidin nimi) kerran Petterintyttärenä, ei missään Gustafsdtr merkintää. Toisaalta käytti feminiini-nimeä Werlandra (ainoana maailmassa ;-) )
Ensimmäisessä rippikirjassa oli Gustavin
lapsina mainittu Mårten poika ja Christina tytär ja kirja oli siltä ajalta
kun Luutnantti Peter Werlander oli vielä elossa.
Petterin kuolinaikaa/paikkaa en ole saanut vahvistettua - enkä vaimon ja lastenkaan.
Tosin Lauttasaareen ilmestyi kahden vanhimman lapsen kaimat (10 v nuorempina). Siis nimikaimat, syntymäjärj sama. Vahva epäilys Lsaaren tutkimuksista [Weurlander-suvun alkuperä, Gennos 39, 1968. ] aukkokohtien aukoista. [Sigurd Stenius ja Anita Tuurala.] Mielestäni Stenius voisi olla enemmän oikeassa.
eOw
Hei
Onko sinulla tiedossa missä komppaniassa Gustaf Werlander on ollut
ennen tuota vuoden 1719 katselmusta. Siinä kerrataan vanhempaa
tietoa että on ollut tunnettu/tiedetty (tjenst) jo 3.5.1714.
Ruotsin arkistosta löytyy vielä lisää digitoituja sotilasrullia selattavaksi,
mutta voi vain arvailla missä on aloittanut sotilaana.
Perniössä syntyi Gustaf Anderson 1689 mutta onko sama henkilö, kun
Nurmijärven seurakunnan kirjassa on eri syntymäaika.
Perheluettelo 1749-1754 Mäkelä
Gustaf Werlander 1686 63v död 28.11.1750
Maria Öberg 1685 64 v död 20.12.1750
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/perheluettelo_1749-1754_mko1-4/12.htm Viitattu 2.10.2019
Rippikirja 1684-1722 Mäkelä
sivun alareunassa on Förare Gustaf Werlander vaimon ja lasten kanssa
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/rippikirja_1684-1722_ap/138.htm Viitattu 2.10.2019
Luutnantti Peter Werlander oli syntynyt 1675. Tieto oli vanhassa ketjussa
missä oli hänen sotilashistoriansa kerrottu. Aloittanut Turun läänin
kaksikasratsurykmentissä 1700, Majoitusmestari vuodesta 1704. Joutunut
samana vuonna vangiksi Narvassa, karannut 1705. Kornetti Turun ja
Porin läänin ratsuväki rykmentissä 1717, toinen Luutnantti 1718
(sotilasrullat löytyi myös ruotsin arkiston digitoimista rullista) Sai eron? 30.9.1719.
Erosta huolimatta mainittiin vielä Luutnanttina Majuri A.W.Ramsen
komppanian katselmuksessa 21.9.1720
Perniö kirkonvarat 1700-1759 kuva 37
Hautausmaksuja
26.1.1726 Luut. Werlander 8,-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7356446 Viitattu 2.10.2019
Perniön srk Yliskylän kappelisrk RK 1729-1732 kuva 51
Wärlä
Mad. Margaretha Werlander on ollut vielä 1732 ehtoollisella
digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22486120 Viitattu 2.10.2019
Jos tuo arkiston linkki ei avaudu niin sama sivu löytyy myös SSHY:n
kuvista (ei tarvitse kirjautua)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/rippikirja_1729-1795_ap/127.htm Viitattu 2.10.2019
Veroluetteloissa Perniössä oli Luutnantti Werlanderin vaimona Margareta
ja lapsia oli myös mainittu.
t. Pirkko
Hei
Nurmijärven seurakunnan Perheluettelon tiedoissa oli Maria Obergin
kohdalla virhe. Haudattujen luettelosta löytyy oikea vuosi joka on 1755.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/ej55v2?fi+0362+haudatut+1296
(Vuonna 1750 on kirkonkylässä haudattu 4 vuotias Margareta.)
”Kaivelin” vähän lisää tietoja Perniöstä ja kyllä Qvartermästare Anders
Thomasson Werlanderin lesken, Anna Henriks dotterin mukaan 2 pojista
Michel ja Peter olivat jo sotilaina silloin kun oli tehty pesänselvitystä,
ennen Anna Henriks dotterin toista avioliittoa.
Gustaf poika oli vielä Wärlän veroluettelossa 1706
SAY 1694-1713 Wärlä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203636 Viitattu 15.10.2019
t. Pirkko
Näin, mutta jospa tuo luutnantti W (k 1726) olikin Petterin isä - ja Petter oli kuollut jo aikaisemmin... Linja jota seuraten muutama asia sopisi..
Tuossa asiaan liitttyvää pikaisesti viestittelystäni. Kysyä sopii, niin valaisen.
Tuo kenraali Garibaldi voisi olla kiinnostunut kartoista ja siis asioilla Hugon isän kanssa.
Garibaldin Suomessa oloa ei kait oikein tiedetäkää?
_Erkki____________________________________________ ______
Oli oli, Mutta muita lähteitä en pikapikaa löydä.
Garibaldilla taisi juuri tuolloin olla jotain vaikeuksiakin?
Itselleni tätä kirjoittelen muistiin, mutta eikun jakeluun.
Mitä GG Suomessa teki?
Tuota kummilistaa vilkaisin. Pienet oli piirit.
Melkein voisi olettaa Petterilläkin olleen, niinkuin veljellään hienoja kummeja Gustafin (1689 Perniö -1750 Nurmijärvi) (Petterin syntymä tuhoutuneiden tietojen joukossa) -> Kummit olivat kaikki Turunseudun (Perniö) aatelisia. Yhteiskuntaluokka Wärreläisillä siis sama kuin Wredeillä lähes pari vuosisataa myöhemmin. Niin, vaikkei vaakunaa ollutkaan.
Tuuralan ja maisteri Steniuksen kiistassa olen Steniuksen puolella. Merkitsin sukupuuhuni Jaakko Jaakonpojan olleen kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo, jota Tuurala ei tunnusta olisi Petter Werlanderin leski Liskin Horn. Lapsiakin olisi tehty, Katarina ja Maria. Petterillä ja Liskinilläkin oli tuonnimiset lapset, vieläpä samassa syntymäjärjestyksessä. Tosin 10 vuotta aikaisemmin, mutta olihan isonvihan aika. Tuuralan mainitsema perintöriitakin mielestäni viittaa Liskinin pesään tuomaan omaisuuteen jota hänen lapsensa peräsivät.
Liskin oli mahdolliseti Suomen Horneja tai Petterin matkamuisto? Perniön rippikirjoissa ei juuri aatelinimä mainita - Liskin Horn nousee esiin ja voisi olla keski-euroopan Horneja. Pikagooglailuilla sopivia pari löytyykin ;-). Selittyisihän siinä meikäläisen ulkomaalaigeenitkin.
Pusulan Vörlö, myös muoto Värlä (ym) esiintyy oli 1640 luvun uudistila. Paikannimi voisi siis olla muuttajan mukaantuoma (vastaava nimenkanto esiintyy Perniössäkin).
Toisaalta Tuurlan Jakobeita Vörlöstä ei löydy ja omansakin perustuu olettamukseen. Lähistöltä joku Jakob (vieläpä Werlander) näyttäisi löytyvän. Selittyisi helposti: Petterin kuoltua Liskin avioitui Jakobin (Petterin sukulaisia Lohjan suunnasta) kanssa ja muutti perintöineen Lauttasaareen.
Nummipusulan väestönsiirtoa ei ehkä Tuuralan muodossa tapahtunut. Jos tapahtui, niin ei muuta esittämääni.
Selittyisi muuten Yrjö Blomstedin epäily sotilastaustasta. Olisihan niitä pilvin pimein.
________
Mutta kummilistalta hypähti Hugo Gylden. Tarkistelin. Tähtitietelijä (yksi kuun kraaterikin nimeään kantaa). Oli tuolloin 19-20, joten uransa alussa.
Se "mutta": Weurlandereilta Lauttasaaren osti 1836 Clas Wilhelm Gylden. Clas Wilhelm oli Hugon isän serkku. [herroista wikipediat fi, se jotain tietävätkin]
Olisko ihan vaan sattumaa?
_eOw_
Lainauksiin boldina kommentoiden
Rippikirja 1684-1722 Mäkelä
sivun alareunassa on Förare Gustaf Werlander vaimon ja lasten kanssa
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kir...722_ap/138.htm Viitattu 2.10.2019
Cristina Juliana on tässäkin Werlandra - taitaa olla tai on siis Pettersdtr?
Luutnantti Peter Werlander oli syntynyt 1675. Tieto oli vanhassa ketjussa
missä oli hänen sotilashistoriansa kerrottu. Aloittanut Turun läänin
kaksikasratsurykmentissä 1700, Majoitusmestari vuodesta 1704. Joutunut
samana vuonna vangiksi Narvassa, karannut 1705. Kornetti Turun ja
Porin läänin ratsuväki rykmentissä 1717, toinen Luutnantti 1718
(sotilasrullat löytyi myös ruotsin arkiston digitoimista rullista) Sai eron? 30.9.1719.
Erosta huolimatta mainittiin vielä Luutnanttina Majuri A.W.Ramsen
komppanian katselmuksessa 21.9.1720
Petter Poikkesi pohjanmaalle Kannukseen sieltä poikakin Petter 1714 - ja jostain matkalta tuo Cristina 1712. Petterin kuolinaika epäselvä. Olisiko tosiaan 1726 <-> Anders isästäkään ei kuolinp löydy. Perniön Värrelä sai 1726 uudet omistajat. -> Väärlän entisyyttä asikirjojen valossa K Varvikko 1951 (kuvatiedosona jos tarvetta)
Jossakin oli maininta Gustafin peruja vahvistaneen, vaan kun olen kadottanut"
Perniö kirkonvarat 1700-1759 kuva 37
Hautausmaksuja
26.1.1726 Luut. Werlander 8,-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7356446 Viitattu 2.10.2019
Isä Anders vai poika Petter? Se perunkirja jos löytyisi.
Hei
Leski Anna Henrik dotter avioitui uudelleen Kosken ruukilla olleen Per
Jonsonin kanssa. Sitä ennen on Wärlässä tehty pesänselvitys. Anna
oli mainittu leskenä jo 1700 veroluettelossa ja naisten piti olla vuoden
leskenä ennen uutta aviota.
Koko tekstistä en vielä saanut selvää, mutta kyllä tuosta jo näkee
kenen pojista on kyse.
Käräjät Helmikuu 1701 Bierno socken
kuva 213 p 96
--- Enkia Anna Henriks dotter i Wärlä fö ----- ----- hon – all-----
--- föra --- samt hon i ...dan 2 -----äldsta söner ähra förra--- militie,
denföra hoos ----- ---- annat gifte, samt till conservation, och ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5462523 Viitattu 16.10.2019
kuva 214 jatko
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5462524 Viitattu 16.10.2019
----- tjenste --- 3 – sonan naml Michell, Pehr och Gustaf Anders
sönar --- ---- – medh sin förra man Qvartermästare Anders Thomason
Werlander hvilkan för --- – är genom dödan afgången, till---- hoos
samt sonen af --- lösa i fadren ---
Luutnantti Petter Werlander oli v.1722 henkikirjassa ilman vaimoa,
talossa oli 2 renkiä ja 1 piika.
Tositekirja 1723 Wärlä rusthol
Lutnanten Petter Werlander, Margareta hustru, K------? , hustru son,
Maria och Walborg pig
Maria drag hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10461001 Viitattu 16.10.2019
1724 Lut. Peter Werlander, Margareta hustru, Walborg och Caisa pig
1725 Lut. Werlander hustru Margareta, Anders son, 2 pig
Tositekirja 1726 Wärlä rusthol
Lut. Peter Werlander hustru Margareta, Anders son, 2 pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25933927 Viitattu 16.10.2019
Petter Werlanderin leski Margareta asui vielä 1732 Perniössä (RK) mutta
ei löydy Wärlän veroluetteloista vuoden 1727 jälkeen. Onko saanut
leskenä vapaavuosia veronmaksusta?
Wärlä myytiin 1726 ja ostaja, pitäjän seppä Daniel Person haki siihen
lainhuudot. Pöytäkirjassa mainitaan myyjän puolelta Föraren Gustaf
Werlander ja hänen veljensä poika Anders Werlander.
Toisessa pöytäkirjassa mainittiin että Gustaf Werlander on lasten edun
valvoja ja asuu Nurmijärvellä, ja leski Margareta kertoo että Anders
on hänen styfson (poikapuoli).
Petterin lapsista vain vanhin poika Anders (s.1706) on mainittu niissä
käräjäkirjoissa jotka olen ehtinyt lukea.
Elisabet Hornista ei ole näkynyt mainintoja, ollut elossa 1714, mutta
ei ilmeisesti enää 1722.
Mistä tutkimuksesta on lähtöisin ajatus että Elisabet Horn olisi leskenä
avioitunut uudelleen? Alkuperäisistä lähteistä eli käräjäkirjoista löytyneet
tiedot eivät mitenkään tue sellaista ajatusta.
Isonvihan ajalta ei ole käräjäkirjoja eikä veroluetteloja.
Jos Gustaf Werlanderin tai vaimonsa Marian perunkirjat löytyisi niin
niistä kyllä selviäisi ovatko molemmat, Christina ja Mårten Gustafin
lapsia.
t. Pirkko
Kiitti. Selviää tuo petterikin - ja sai uuden vaimonkin.
Ihan muistista ja lopusta alkaen.
Werlandra-nien käyttö viittaa johonkin "epätavalliseen".
Hänellä on kerran mainittu patronyymi Pehrsdtr (olikohan ihan lastensa yhteydessä -Hiski).
Sopii kuvioonkin. Jommankumman veljeksen tytär - Petterin mielestäni.
Liskin, en muista muita nimiä Perniössä nähneeni, Horn ja pari tytärtään sopisivat Helsingin Lauttasaaren historiaan... Eivät siis Perniöön. Liskin nimi ja Horn olivat hieman tavallisuudesta poikkeava merkintätapa (syntymätiedot ihan hiskistä). Sukunimi on sinne jostakin tullut (Geni- weurlander nimen...)
Oman mielikuvani lainailin tuosta Värlän entisyyttä asiakirjojen valossa - kirjasesta(Varvikko 1951) ja Anita Tuuralan Weurlander nimen.... (Genos) ikäänkuin lähteenä.
Vaatii syventymistä. Varvikko ei ilmeisesti ole henkikirjoja lukenut - tuomiokirjoja sitäkin enemmän ;-) Missä ja milloin Liskin ja tyttäret Katarina ja Mria ovat poistuneet ja Petteri palannut Värlään (niinkuin osoitit) uuden vaimon kanssa. Kristinan enonsa luona asumisen ymmärtää (isällä uusi vaimo ja itse piiaksi sopiva ikä) Petterin Petter poika (se 1714 Kannuksessa syntynyt) liikkui myös Nurmijärven suunnalla. Niitä Petteritä kyllä on sekaannukseen asti
Tämä tästä tuli menoa.
No niin Petterhän se isä-Anders oli lähtenyt jo aikaisemmin. Liskin ja ehkä lapset Anna Katarina ja Maria, näyttävät 1720-seutuvilla kadonneen.
DNA-vitosserkkuni ajoittuvat helpostikin 1700-luvun vaihteesee. Tarkasteltavaksi jää mahdollinen yhteys Perniön suuntaan - ja siellä olleisiin "Petterin lähisukulaisiin"
Tarkoitan siis 5-serkkujani joiden esivanhemmat ovat olleet tuolloin Perniöläisiä.
Ainakin yksi tuollainen löytyykin - Ei tosin Värlästä vaan lähiyhteisöstä. Lisää on haussa ;-)
Värre nimenä esiintyy selvästi vain Perniössä, Laihialla ja Stjienkors-suvussa (Särkilahti). Viimeisimmällä on 1600-luvun yhteyksiä Perniöön. Laihiakin ajallisesti sopisi mukaan. Särkilahti-suvussa kaukaisia serkkujani, (5R) joden linja siis menee "Kiukkunikun" suuntaan"on useampiakin. Selittyisi hyvin, jos olettaisi Wärreläisteni esivanhempien kuuluneen Stjienkors-sukuun jossa siis käytettiin tuolloin myös huonompaa (Wärre sv huonompi) Wärre nimeä.
___
Asiaan liittyen: Genos 39 s 31-41 .leviin
Nimen alkuperä on Perniön Värrästä. Värreläinen Wärlander Werlander.
Pusulan Vörlö, esiintyy joskus myös muodossa Värlä, on 1640-luvun uudistila. Nimi harvinaisena, paikkakunnan nimistöön kuulumattomana tullee "muuttajan mukana (Perniössä taitaa löytyä samanlainen nimeäminen).
Wörlander esiintyy Vörlöläisen rumpalipojan sotilasnimenä (kerran ?). Onko "suvun nimi" vai paikannimen mukaan?
Genos (Tuurala) olettaa tärkeässä kohdassa Jakobin kuuluneen "Vörlön sukuun - ehkä näinkin, mutta ei edellisen mukaan muuta (nimen)alkuperää.
Kunpa jossain olis asiakirja joka tuotakin todentaisi?
Yhteys Lauttasaaren suuntaan tulee myös lasten nimeämisessä. Luutnantti Petterin ja Liskinin lapsista kaksi, Anna (Katarina) ja Maria (Elisabeth?) on saanut (pariinkin kertaan) kaimansa (10v erolla) Lauttasaareen. Myös Liskin-nimenä esiintyy Helsinge-suunnassa. Sattuma, ilman mitään yhteyttä olisi melkoinen! [kun nimikaimoina - ihan sukunimeä myöten esiintyvät].
Hei
Siitä on kauan kun viimeksi on Gustaf Werlanderin tietoja käsitelty.
Isonvihan aikana oli sotilaat siirretty Ruotsiin.
Tytär Christina Julianan kastetietoja ei löydy, syntynyt 1712 (rk)
Mårten poika oli syntynyt 1719 (rk) ja kun kastetietoja ei löydy suomen
seurakunnista niin voi olettaa että on syntynyt Ruotsissa.
2.10.1719 oli katselmus Ruotsi Arbrå Lutnantti Carl Armfeltin komppania
Korpraali Gustaf Werlander
Toinen Gustaf Werlander löytyy Kenraali Majurin ja Everstin Otto
Reinhold Uxkull katselmuksesta Arbrå 26-27.9.1719 Högbo 21.9.1720.
Seuraava katselmus oli Rådmansö 4.10.1721
Förare Gustaf Werlander sai siirron Nurmijärvelle 10.10.1721 Helsingin
pitäjän jalkaväki komppaniaan. Tuli iso pähkinä purtavaksi. Kumpi näistä henkilöistä
sai siirron?
Syyskäräjät 1749 Helsinki,Nurmijärvi,Tuusula
kuva 233
vasen sivu mainitaan Gustaf Werlander
oikea sivu mainitaan, rakkaan vaimon siskon tyttären mies Simon
Henrikson
…............................................... .................................
---- bonden Simon Henrikson ifrån Nurmijärvi ---- ----- Regement
skrifare hr Alexander Johan Sillman emellan bemälte Simon och Föraren
Gustaf Werlander kristeligan förfallade contrackt med om hållan, ut ---
----- dombok ---- bliva infö--- som beviljade och lydan--- -----
på följande lått.
Contrackt emellan mig och --- kärä hustrus syskon dotter man Simon
Henrikson angå under detta uti Nurmijärvi socken och kyrkioby belägen
Mäkilä --- hemman, beviljat jag nu till bemälte --- kärä hustrus syster
….... …... ….... ….... ….....
boda ut---- ------- kära hustrus moder
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=38194921
kuva 234
systerman Föraren ---- manhaftig ------ Gustaf Werlander contrackt --- ---
låtit finnas ---- Simon Henrikson mig ---- och fö---- ---- hemman ---
Nurmijärvi 17.10.1748
Allekirjoitukset Gustav Werlander ja Maria Öberg
todistajat Simon Majorin
Simon Henrikson Lorentz Munck Lisa Jacobsdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=38195088
kuva 235
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=38194828
Nurmijärvi RK 1751-1758 kuva 11
Mäkelä
Gustaf Werlander s 1686 k 28.11.1750
Maria Öberg s 1685 k 1755
Bd.Simon Henrikson 1717
hu Elisabet Jacobsdtr 1717
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/rippikirja_1751-1758_mko11-13/11.htm
Perheluettelo 1749-1754 kuva 12
Nurmijärvi Mäkelä
1686 Gustaf Werlander 63v k 28.11.1750/15.12.
1685 Maria Öberg 64v
1717 Bd Simon Henrikson 32v
1717 hu Elisabet Jacobsdtr 32v
1747 Greta Simonsdtr 2v k 20.12.1750
1751 Anna Simonsdtr k 3.7.1751 3kk 5pv
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/perheluettelo_1749-1754_mko1-4/12.htm
Perheluettelo 1752-1765 Nurmijärvi Mäkelä p 6
35 Simon Henrikson 1717
35 Lisa Jacobsdtr 1717
dtr Helena Simonsdtr 1752
67 Maria Öberg 1685 enk
83 Maria Thomasd 1699 enk
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmijarvi/perheluettelo_1752-1765_mko5-7/6.htm
Elisabet Jacobsdtr on Gustaf Werlanderin vaimon Maria Öbergin sisaren
tytär. Missä Elisabet on syntynyt ja missä on vihitty Simon Henriksonin
kanssa, ei vielä löytynyt.
t. Pirkko
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.