"Samanlainen kuin isänsä!" (rippikirjassa)

[Tapani Kovalaine]

Tutkimuslöytöjä on ihan sopiva otsikko, kun haaveilen, että voisi löytyä sukututkijoiden löytämiä lennokkaita sanomuksia rippikirjoista ja muista väestöluetteloista. Vitsien numerointi on vanha vitsi, joten numeroin kaikki seuraavat löytöni:

1. Muutti kuin mies, oli kirjoitettu virkatodistukseen Tuusniemellä
2. Samanlainen kuin isänsä, laittoi huonosti sujuneen rippikoulun päätteeksi pappi pojan kohdalle merkinnän Liperissä
3. Perheen kolmas lapsi on kirkkoherran erehdys, kirjoitti Hailuodon entinen kirkkoherra yliviivauksensa selitykseksi, kun oli luotsin perheeseen laittanut virkatodistukseen yhden lapsen liikaa
4. Anton Ole Onnellinen tuli etunimeksi vuonna 1898 Oulussa vahtimestarin lapselle
5. Päänvika välittäin oli papin diagnoosi 1890 Simossa vanhalle isännälle ja vastasi kait oireita
6. Synnytti äpärän lesken sängyssä, kirjoitti Kiteellä pappi vuonna 1870.

Olisiko kellään numero seiskaa, jolloin sarja saisi jatkoa...:)

Talvisen lumimyräkän keskeltä terveisin Tapani

[Kirsi Rannikko]

Nämä eivät ole vitsejä, pikemminkin surullisia kommentteja rippikirjoissa:

Lokalahden rippikirjassa 1901-1910 s. 236 Muntila,
erään mieshenkilön nimen perään on pappi laittanut kommentin "lurjustelee"

Paimion rippikirjassa 1922-31 sivulla 22 on erään naisen kohdalla huomautuksissa "idiootti kääpiö"

Terveisin,

[Maisa]

Etunimiä 1800-luvun loppupuolelta 10-päisestä sisarussarjasta:
Mieluisa Onni Oiva
Siivo Impi Armas
Anna Ilona Lemmitty
Alku, perheen pahnanpohjimmaisena.
Maisa, lumen keskeltä

[ElinaS]

Oliko tuo Hailuodon kirkkoherra August Simola? Hän on isänäitini isä. Ei halunnut tehdä ilmaista työtä kunnankin jossain elimissä, olisiko ollut huoltolautakunnan puheenjohtajuus ja suututti monia.

Yhden esi- isäni sisko oli Aina Suloinen Stork, Kemissä.

Terveisin,
ElinaS

[Tapani Kovalaine]

ElinaS hei!
Se oli vanhaan hyvään aikaan 70-luvulla, kun viimoseksi jäänyt kyläpoliisi Hailuodosta Eero Isola kertoi tuon jutun luotsista, joka asioi luovon pappilassa ja sai perheensä virkatodistukseen virheellisesti kolmannenkin lapsen ja pyysi sitten oikaisemaan asian. Kirkkoherra teki työtä käskettyä, eikä ruvennut uutta paperia tekemään, kun muut tiedot olivat jo ihan oikeat.
Varmaankin tietosuojasyistä polliisi jätti mulle kertomatta nimet, joten kun en tiedä luotsin enkä kirkkoherran nimeä, niin olkoon tämä sitten vaikka urbaanilegenda Hailuovosta...
Tapani

[Harri Lintula]

Merikarvialla syntyi HisKin mukaan 1879 op. Fredrik Leinebergille ja vaimolleen Johanna Nordlundille lapsi Muista Siveys. Lieneekö tyttö vai poika?

Harri

[Seppo Niinioja]

Merikarvialla syntyi HisKin mukaan 1879 op. Fredrik Leinebergille ja vaimolleen Johanna Nordlundille lapsi Muista Siveys. Lieneekö tyttö vai poika?

Harri

Ei kai tuossa ole epäilyksen sijaa. Tyttö tietysti!:cool:

Seppo Niinioja

(Asian voi tietysti tarkistaa alkuperäisestä kastekirjasta).

[ametsapuro]

Muistan sisaruksia
Lemminkäinen Leineberg, Ilmarinen Leineberg, Hyve Leineberg, Sävy Leineberg, sekä Aino, Toivo, Matti, Lyyli ja Pekka.

Fredrik näkyy olleen kansakoulun opettaja.:)

[mirja]

Nimissä löytyy myös Impi Lempi Siviä ja aivan tällä vuosituhannella kuolleita... Eräs ennätyskirjaan kelpaava asia olisi myös Iisalmesta emäntä joka pyöräytti Maria-tyttären 65-vuotiaana...jota rohkenen eppäellä

[Gabrielin waari]

Merikarvialla syntyi HisKin mukaan 1879 op. Fredrik Leinebergille ja vaimolleen Johanna Nordlundille lapsi Muista Siveys. Lieneekö tyttö vai poika?

Harri

Samassa sisarussarjassa olivat seuraavat henkilöt: Lemminkäinen, Muisto Siveys, Aino, Toivo, Hyve, Matti, Lyyli, Pekka - sarja sen olla pitää :)

[tkukkonen]

1900-luvun alussa Lappeella esiintyi niin usein etunimi Aina, ettei se voi olla satunnaista väärinkirjoitusta. Alla mainittujen lisäksi tutkimuskannassani on 13 muuta esiintymää. Nimi lienee kuitenkin muuttunut käytössä Ainoksi useimmissa tapauksissa.

Vähän hassuja nimiyhdistelmiä olivat Aina Lempi (1900) ja Aina Siviä (1905).

[TerhiA]

1900-luvun alussa Lappeella esiintyi niin usein etunimi Aina, ettei se voi olla satunnaista väärinkirjoitusta. Alla mainittujen lisäksi tutkimuskannassani on 13 muuta esiintymää. Nimi lienee kuitenkin muuttunut käytössä Ainoksi useimmissa tapauksissa.
Vähän hassuja nimiyhdistelmiä olivat Aina Lempi (1900) ja Aina Siviä (1905).

Kun Pihtiputaalla ruvettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla antamaan lapsille suomalaisnimiä, niin mukana olivat myös Aina ja Aino siten, että Aina oli tytön ja Aino oli pojan nimi. Vähitellen Aina jäi jostain syystä pois käytöstä ja Aino-nimeä annettiin tytöille.
Isäni äiti Aina Josefina syntyi v1882 ja Aina oli myös hänen käyttönimensä.

[Heljä Habermann]

Almanakka nimineen on turhuutta. Mummoni oli sitä mieltä, että lapsen nimeksi oli annettava se nimi, jonka nimipäivänä oli syntynyt. Joten isäni nimeksi tuli Urho, jota nimeä hän koko elämänsä inhosi. Veljeni nimeksi olisi tullut tämän kaavan mukaan Aarre, vaikka hän oli kaikkea muuta. Isäni serkun vaimo oli Vieno Lemmitty, vaikka häntä ei pahemmin lemmitty, eikä hän niin vienokaan ollut. Ja eräs ystäväni on Ensi Lempi!

[Movitz]

isoäitini kertoi tarinaa käsittääkseni eräästä viipurilaisperheestä, joilla oli tietty uskonnollinen vakaumus. Oli miten oli, sisarusparveen kuuluivat tiettävästi Wäinö Wanha Wirsikirja ja Rauha Rakas Raamattu...

[Pirjo L]

Löytyypä tyttölapselle nimeksi myöskin Anna Onnea Aina.

[Juha]

Toisaalta kaikilla ei ole aina ollut mielikuvitusta - eräs esipolvilinjani menee seuraavasti;

Niilo - Isak - Niilo - Isak - Niilo - Isak - Niilo - ja vihdoin vapauttavasti Erik Johan!


Juha

[Kataja]

Toisaalta kaikilla ei ole aina ollut mielikuvitusta - eräs esipolvilinjani menee seuraavasti;

Niilo - Isak - Niilo - Isak - Niilo - Isak - Niilo - ja vihdoin vapauttavasti Erik Johan!


Juha

Minulla löytyy Matti, Matti Matinpoika, Matti Matinpoika, Matti Matinpoika, Matti Matinpoika. Viimeiselläkin oli Matti, vaikkakin linjani siinä kohden erkanee.
Marjatta

[tellervoranta]

1. Muutti kuin mies, oli kirjoitettu virkatodistukseen Tuusniemellä
2. Samanlainen kuin isänsä, laittoi huonosti sujuneen rippikoulun päätteeksi pappi pojan kohdalle merkinnän Liperissä
3. Perheen kolmas lapsi on kirkkoherran erehdys, kirjoitti Hailuodon entinen kirkkoherra yliviivauksensa selitykseksi, kun oli luotsin perheeseen laittanut virkatodistukseen yhden lapsen liikaa
4. Anton Ole Onnellinen tuli etunimeksi vuonna 1898 Oulussa vahtimestarin lapselle
5. Päänvika välittäin oli papin diagnoosi 1890 Simossa vanhalle isännälle ja vastasi kait oireita
6. Synnytti äpärän lesken sängyssä, kirjoitti Kiteellä pappi vuonna 1870.

Olisiko kellään numero seiskaa, jolloin sarja saisi jatkoa

7."borde finnas en son till" eli pitäisi olla vielä yksi poika, oli Tervolan pappi merkinnyt rippikirjan sivulle vinottain, kun jääräpäinen isä ilmoitti 11-vuotiaan pojan olemassaolosta vasta äidin kuoleman jälkeen mutta pappi oli tietoinen pojan olemassaolosta.

[Satu S]

Kotkan kastettujen luetteloa selatessani törmäsin kerran Rakkaus-nimiseen lapseen. Pappi oli kirjoittanut viereen "tyttö". Syntymävuosi ajoittui 1890-luvulle.

[Kataja]

Kotkan kastettujen luetteloa selatessani törmäsin kerran Rakkaus-nimiseen lapseen. Pappi oli kirjoittanut viereen "tyttö". Syntymävuosi ajoittui 1890-luvulle.

Olikohan perheessä myös Usko ja Toivo?
Usko, toivo ja rakkaus -koru oli isoäitini ainoa koru sormuksen lisäksi, varmaan monen muunkin samanaikaisen naisen rintapielestä löytyi tuo mainittu koru.
Marjatta

[mooseleg]

löytyy tuosta äidin puolta 1900-luvun aivan alusta sisarukset Usko Oskari, Vieno Sivia ja Valo Vapaus, mukavan rimmaava kolmikko!

-Johanna Valo

[Heikki Särkkä]

Eräästä sanottiin virkatodistuksessa että hän oli "kymmenen vuoden ajan osoittanut erinomaista uutteruutta viinamäen töissä".

[Helena Heikkinen]

Minulla löytyy Matti, Matti Matinpoika, Matti Matinpoika, Matti Matinpoika, Matti Matinpoika. Viimeiselläkin oli Matti, vaikkakin linjani siinä kohden erkanee.
Marjatta Tuntuu tutulta. Mitäs sitä suotta aina uusia nimiä keksimään. ;)
Nimen periytymisestä on hyvä esimerkki myös Tiusasen suku. Mikko Matinpoika oli yksi niistä Tiusasista, jotka saivat 1561 anekin Etelä-Savosta. Tiusasissa on sitten kolmesataa vuotta Mattia ja Mikkoa, Mikkoa ja Mattia. Tässä yhden sukuhaaran ketjua. Aloitan kuitenkin vasta sata vuotta myöhemmältä ajalta, kun en tiedä onko 1643 syntyneen Matin isä Matti vai Mikko:
I Matti Tiusanen, s. 1643 (jolla veli Mikko)
II Mikko Matinp Tiusanen, s. 1681 (jolla veli Matti)
III Matti Mikonp Tiusanen, s. 1707 (jolla veli Mikko)
IV Matti Matinp Tiusanen, s. 1736 (jolla veli Mikko)
V Mikko Matinp Tiusanen, s. 1760 (jolla veli Matti)
VI Mikko Mikonp Tiusanen, s. 1787 (jolla veli Matti)
VII Mikko Mikonp Tiusanen, s. 1812 (jolla veli Matti)
VIII Mikko Mikonp Tiusanen, s. 1845 (jolla veli Matti)
IX Mikko Mikonp Tiusanen s. 1878, kuoli nuorena. Myös hänen veljensä Matti Mikonp Tiusanen, s. 1873, kuoli nuorena. Siihen tämä Matti-Mikko ketju katkesi, mutta suku kyllä jatkuu. (Voi olla että Matti-Mikko-ketjukin jatkui pitemmälle jonkin toisen haaran kautta, mutta sitä en ole vielä löytänyt.)

[Piipotar]

Olikohan perheessä myös Usko ja Toivo?
Usko, toivo ja rakkaus -koru oli isoäitini ainoa koru sormuksen lisäksi, varmaan monen muunkin samanaikaisen naisen rintapielestä löytyi tuo mainittu koru.
Marjatta
:D: Kiihtelysvaaran kirkonkirjoista pitäisi löytyä erään perheen kohdalta maininta; TOIVOA EI OLE.
Pappi lie kaivannut perheeseen vielä yhtä poikaa jota ei löytynyt.

[_eOw_]

Ja nykypäivää: Holin Alpon nimeäjillä oli hjuumoria?
(marja) Meri Tuuli oli koulukaverini ja Meri Tuuli Laine Laineen perheen esikoinen.
Kaikki mainitut lienevät olemassaolevia:cool:

[Päivi H]

Lisäys on myös aika hauska nimi, Walter Lisäys Sejase.
En ruvennut kuitenkaan tutkimaan, montako lasta perheessä on ollut ennen Lisäystä.
ph

[Tuomo P]

Kirjailija Ilmari Kiannon lapsissa on myös persoonallisia nimiä:
http://www.kolumbus.fi/kansi.kianto/perhesuhteet.html

[LaaksonLilja]

Muistaakseni 1700-luvun Suodenniemellä eräs pappi kirjoitti usein omia kommenttejaan kirkonkirjaan. Erään isännän kohdalle hän oli kirjoittanut muuten ruotsinkieliseen tekstiin selvällä suomenkielellä: "Paha mies"!

[Leo Suomaa]

i) Tähän etunimisarjaan kuuluisivat varmaan myös poliittiset etunimet. Esimerkiksi Varma Kosto ja Taisto Jalo.

ii) Noista muista merkinnöistä mieleeni on jäänyt viriilin miehen kohdalta kaksikielinen huomautus "ganska hulivili"

[Aslak67]

Tuntuu tutulta. Mitäs sitä suotta aina uusia nimiä keksimään. ;)
Nimen periytymisestä on hyvä esimerkki myös Tiusasen suku. Mikko Matinpoika oli yksi niistä Tiusasista, jotka saivat 1561 anekin Etelä-Savosta. Tiusasissa on sitten kolmesataa vuotta Mattia ja Mikkoa, Mikkoa ja Mattia. Tässä yhden sukuhaaran ketjua. Aloitan kuitenkin vasta sata vuotta myöhemmältä ajalta, kun en tiedä onko 1643 syntyneen Matin isä Matti vai Mikko:
I Matti Tiusanen, s. 1643 (jolla veli Mikko)
II Mikko Matinp Tiusanen, s. 1681 (jolla veli Matti)
III Matti Mikonp Tiusanen, s. 1707 (jolla veli Mikko)
IV Matti Matinp Tiusanen, s. 1736 (jolla veli Mikko)
V Mikko Matinp Tiusanen, s. 1760 (jolla veli Matti)
VI Mikko Mikonp Tiusanen, s. 1787 (jolla veli Matti)
VII Mikko Mikonp Tiusanen, s. 1812 (jolla veli Matti)
VIII Mikko Mikonp Tiusanen, s. 1845 (jolla veli Matti)
IX Mikko Mikonp Tiusanen s. 1878, kuoli nuorena. Myös hänen veljensä Matti Mikonp Tiusanen, s. 1873, kuoli nuorena. Siihen tämä Matti-Mikko ketju katkesi, mutta suku kyllä jatkuu. (Voi olla että Matti-Mikko-ketjukin jatkui pitemmälle jonkin toisen haaran kautta, mutta sitä en ole vielä löytänyt.)

Olipa mielenkiintoinen topikki ja nimenomaan kiitos Helenalle. Tiusaset ovat todellisuudessa pohjanmaalaisia ja hämäläisiä virolaisella yDNA:lla.

Sitten muinoin katosivat yllättäen koko Suomesta ja vai yksi Paavali Tiusanen koukkasi Muolaasta Ristiinaan savolaisten siivellä. Kai noita Tiusasia löytyy akselilla pohjois-Italia - Viro & Inkeri.

Jopa yksi pariskunta löytynyt Honololun yliopistosta, mutta kertovat olevansas jenkkeihin menneitä Italian siirtolaisia. Siitä vaan poskionteloita hinkkaamaan!

Jos tuo Helenan suku on Ristiinan Heikkisiä, en voi teitäkään pitää todellisina savolaisina.

[Helena Heikkinen]

Kiitos, Aslak, mielenkiintoisesta tiedosta!

Maahanmuuttajia olemme kaikki.
Paavali Tiusasen suvun ja Heikkisten sukujen "yhteinen esi-isä" on kaukana menneisyydessä. (Toki yksittäistapauksessa voi olla toisinkin; sattuuhan niitä naapurista hyppiviä geenejä...)

Jos tieto Tiusasten virolais-hämäläisestä tyypistä on yleistettävissä muihinkin kuin Paavalin jälkeläisiin, voisi ajatella Tiusasten esi-isän tulleen Mikkelin tienoille siinä v. 800 -1000 tapahtuneessa hämäläisten ryntäyksessä. Sukunimi tuli tietysti myöhemmin.

Tiusasten sukunimen alkuna pidetään nimeä Mattius, korko siis toisella tavulla, mistä se lyheni Tiusaseksi. Kielihistorioitsijat osaavat sanoa, oliko nimimuoto läntinen vai itäinen.

Tiusasia oli Pellosniemen voutikunnassa (myöh. Ristiinaa) monta isäntää jo vuoden 1541 maakirjassa. Älvsborgin linnaa 1571 oli selvällä rahalla lunastamassa - muiden mukana - kymmenkunta Tiusas-miestä siltä suunnalta. Paavali ja Niilo Pekanpoika Tiusanen mainitaan 5. nautakunnassa, kun taas Heikki ja Reijo, Pekka ja Juho Tiusanen olivat 4. nautakunnassa. Kiialassa puolestaan olivat verovelvollisina Matti ja Reijo Tiusanen. Liekö sama Matti Tiusanen ollut siellä lautamiehenäkin?

Ne Tiusaset, joita tiedän itselleni (ja monelle Heikkiselle) sukulaisiksi, tulevat esiäitien kautta. Niissä Ydna-tulosteissa, mitä itse pääsen katsomaan, ei Heikkisten isälinjaisiksi lähiosumiksi tule Tiusasia. Heitä tulee vasta Y25 -tasolla, ja siinäkin gd =2. Etäiseltä tuntuu. Samalle etäisyydelle tulee näet parisataa muutakin isälinjan osumaa, joiden sukunimivalikoima on varsin monipuolinen. (Enemmänkin sukulaisia tulisi, mutta monet N- miehet ovat sulkeneet sukulaisuusvertailuista kokonaan pois tuhannen vuoden etäisyyden "osumat". )

Yhteinen esi-isä on, mutta kauaksi menee eikä nimestä tietoa.


Miten Tiusaset sijoittuvat Dunkelin puussa?

Dunkelin puussa Heikkiset sijoittuvat ns. savolaisiin. Junttiheikkiset kuuluvat eräiden muiden kanssa tyyppiin Y-Z 5892+ .

Match-kartoissa Heikkis-serkkujeni osumamiehet sijoittuvat ns. "savolaisekspansion" mallin mukaan. (Laitan savolaisekspansion lainausmerkkeihin, koska kyse ei liene ollutkaan yhtäkkisestä asuttamisesta, vaan kauan hoidettujen erämaaomistusten tehostuneesta verollepanosta.)

(Junttiheikkisten odottamattomat eteläpohjalaiset lähiosumat selvitti tutkija Unto Heikkinen verotusasiakirjoista. Yllättävien osumien esi-isä löytyi 1500-luvun lopun Pellosniemen Yöveden Heikkilästä.)

[Aslak67]

Kiitos, Aslak, mielenkiintoisesta tiedosta!

Maahanmuuttajia olemme kaikki.
Paavali Tiusasen suvun ja Heikkisten sukujen "yhteinen esi-isä" on kaukana menneisyydessä. (Toki yksittäistapauksessa voi olla toisinkin; sattuuhan niitä naapurista hyppiviä geenejä...)

Jos tieto Tiusasten virolais-hämäläisestä tyypistä on yleistettävissä muihinkin kuin Paavalin jälkeläisiin, voisi ajatella Tiusasten esi-isän tulleen Mikkelin tienoille siinä v. 800 -1000 tapahtuneessa hämäläisten ryntäyksessä. Sukunimi tuli tietysti myöhemmin.

Tiusasten sukunimen alkuna pidetään nimeä Mattius, korko siis toisella tavulla, mistä se lyheni Tiusaseksi. Kielihistorioitsijat osaavat sanoa, oliko nimimuoto läntinen vai itäinen.

Tiusasia oli Pellosniemen voutikunnassa (myöh. Ristiinaa) monta isäntää jo vuoden 1541 maakirjassa. Älvsborgin linnaa 1571 oli selvällä rahalla lunastamassa - muiden mukana - kymmenkunta Tiusas-miestä siltä suunnalta. Paavali ja Niilo Pekanpoika Tiusanen mainitaan 5. nautakunnassa, kun taas Heikki ja Reijo, Pekka ja Juho Tiusanen olivat 4. nautakunnassa. Kiialassa puolestaan olivat verovelvollisina Matti ja Reijo Tiusanen. Liekö sama Matti Tiusanen ollut siellä lautamiehenäkin?

Ne Tiusaset, joita tiedän itselleni (ja monelle Heikkiselle) sukulaisiksi, tulevat esiäitien kautta. Niissä Ydna-tulosteissa, mitä itse pääsen katsomaan, ei Heikkisten isälinjaisiksi lähiosumiksi tule Tiusasia. Heitä tulee vasta Y25 -tasolla, ja siinäkin gd =2. Etäiseltä tuntuu. Samalle etäisyydelle tulee näet parisataa muutakin isälinjan osumaa, joiden sukunimivalikoima on varsin monipuolinen. (Enemmänkin sukulaisia tulisi, mutta monet N- miehet ovat sulkeneet sukulaisuusvertailuista kokonaan pois tuhannen vuoden etäisyyden "osumat". )

Yhteinen esi-isä on, mutta kauaksi menee eikä nimestä tietoa.


Miten Tiusaset sijoittuvat Dunkelin puussa?

Dunkelin puussa Heikkiset sijoittuvat ns. savolaisiin. Junttiheikkiset kuuluvat eräiden muiden kanssa tyyppiin Y-Z 5892+ .

Match-kartoissa Heikkis-serkkujeni osumamiehet sijoittuvat ns. "savolaisekspansion" mallin mukaan. (Laitan savolaisekspansion lainausmerkkeihin, koska kyse ei liene ollutkaan yhtäkkisestä asuttamisesta, vaan kauan hoidettujen erämaaomistusten tehostuneesta verollepanosta.)

(Junttiheikkisten odottamattomat eteläpohjalaiset lähiosumat selvitti tutkija Unto Heikkinen verotusasiakirjoista. Yllättävien osumien esi-isä löytyi 1500-luvun lopun Pellosniemen Yöveden Heikkilästä.)

Re: "Maahanmuuttajia olemme kaikki. "
Totta, mutta Suomea asutetettiin täsmälleen samalla tavalla kuin Amerikan mannerta: heitä tuli kaikkina aikoina ja kaikkialta. Maailmassa oli kuitenkin "kultuurikeskuksia", kun Suomi oli 2.5 km:n paksuisen jään peitossa. Jossakin tuona aikana oli Ristiinan Heikkisiä ja Ristiinan Tiusasia, mutta nähdäkseni jopa kiinalaistenkin mukaan Liaoningissä, missä kiinalaiset ovat kaivaneet Finno-Ugrien neoliittisia kulttuureita Y-haplotyyppeineen Liao-joen varrelta.
Re: "Niissä Ydna-tulosteissa, mitä itse pääsen katsomaan, ei Heikkisten isälinjaisiksi lähiosumiksi tule Tiusasia. Heitä tulee vasta Y25 -tasolla, ja siinäkin gd =2"
Tiusaset ulkomailla eivät kuulu Suomen projektiin eikä välttämättä Family Treen asiakkaisiin.
He ("Juntti-Tiusaset" Suomessa) eivät tiettävästi ole ottaneet Y-testejä. Y25-tasolla tapahtuu juuri mutaatio DYS389:ssä ainakin kahdessa suvussa (DYS389 muuttuu arvoihin 15-31) ja TMRCA = on noin 1100 vuotta 111 markkerilla erääseen metsäsuomalaiseen. Ristiinan Heikkisillähän DYS385 a & b ovat mutaation johdosta poikkeuksellisesti samat kuin Tiusasilla. Mutaatiot eivät tule aikataulun mukaan kuin Kuopion pikajuna tai sveitsiläinen kello.
Ei ne Ristiinan Tiusasten markkerit jää vain 25:een, niitä löytyy 111 markkerin voimin.

Tuo on Ristiinan Tiusasia. Pane ajan puutteen vuoksi se Dunkelin oksille:

14 24 14 11 12-13 11 12 10 15 14 31 17 10-10 11 12 25 14 19 30 13-13-14-14 10 11 18-18 14 15 18 19 35-35 12 10 11 8 15-17 8 8 10 8 11 10 12 21-21 14 10 12 12 18 7 13 20 21 15 12 11 10 11 11 12 11 38 15 8 15 12 23 27 19 13 14 11 12 14 9 11 12 10 10 12 31 12 12 21 19 11 9 23 15 21 13 22 13 13 14 27 12 21 18 11 13 16 9 12 11
Valitettavasti joulupaineet kuusineen ovat iskeneet. Kommentoin lisää, kun uuden joulusängyn pultit ja kuusen joulutähti on löydetty (????).

Re: "Tiusasten sukunimen alkuna pidetään nimeä Mattius, korko siis toisella tavulla, mistä se lyheni Tiusaseksi. Kielihistorioitsijat osaavat sanoa, oliko nimimuoto läntinen vai itäinen."

Roskikseen koko teoria sukunimestä. Siitä on yli kymmenen sivua jo, ja tulee Thor-jumalasta Suomen eteläpuolella. Jopa pohjois-Italiassa on kaksi sukunimeä.

[Helena Heikkinen]

*Aslak, Dunkelin oksalle pääset vain liittämällä kit-numerosi asianomaiseen projektiin.

[Aslak67]

*Aslak, Dunkelin oksalle pääset vain liittämällä kit-numerosi asianomaiseen projektiin.
En oikein pidä tuosta puusta oksista puhumattakaan. Teen kernaammin tarkempia oksia versoineen, joita on kerääntynyt kasoittain nimenomaan meidän tapauksesta Holapat ml. Lähetän Sinulle yksityisenä myöhemmin, kunhan tämä hirvittävä flunssa hellittää.

Kyllä eräs mahtava geneettinen N1c1-tutkimus luokitteli oman haplotyyppini
ensin virolaiseksi, sitten pohjois-pohjanmaalaiseksi ja kolmantena hämäläiseksi. Tuon tulkinnan takana oli tutkimukseen osallistunut Tuuli Lappalainen. Kai hän oli oikeassa, koska liki kaikki geneettiset "sukulaiset" outoja tyyppejä vielä oudoimmilla sukunimillä noilta alueilta.

Palaillaan asiaan.

[ImmMa]

:D: Kiihtelysvaaran kirkonkirjoista pitäisi löytyä erään perheen kohdalta maininta; TOIVOA EI OLE.
Pappi lie kaivannut perheeseen vielä yhtä poikaa jota ei löytynyt.

Muinen opettajani kertoi lapsuudentovereistaan. Lapsiparveen tuli viimein poika: Jopa Artturi Tuli.

Vastikään tarttui erään sukupuun liepeeseen suomen kielen kehittäjä Henrik Constantin Corander, https://fi.wikipedia.org/wiki/H._K._Corander joka teki konkreettista pioneerityötä myös nimistön saralla.
Lapset Genistä lainaten:
August Barthold ♂
Oto Ludvg Aina Armas Oliver ♂
Sofia Constantia Mieluisa ♀
Usko Toivo Rakkaus Charlotta ♀
Fredrk Axsel ♂
Clas Gabriel Alm Lempi ♂
Mathias Alexsander ♂
Clas Helmi ♂
Hulda Onni Ottilia ♀
Sievä Siviä Alexsandra ♀

Henrikissä voi ilmetä myös sukuvikaa olihan jo täti: Anna Aina.

[Tapani Kovalaine]

Niinpä vaan meni 12 vuotta tämän viestiketjun aloituksesta ja korona tuli. Piti ruveta pöytälaatikoita siivoamaan. Löytyi muistiinpano, joka kumoaa lähes täysin tämän viestiketjun otsikon.

Lääninrovasti Jouko Pesonen piti esitelmää 20.2.2001 paikallisen sukututkijain yhdistyksen tilaisuudessa. Itse tein muistiinpanoja:

Liperin rippikirjassa: Yhtä saamaton kuin isänsä!

Helsingin pohjoinen srk: Väittää itse elävänsä. Kyseinen henkilö oli merkitty sodassa kuolleeksi ja nyt tuli tietoa oikaisemaan.

Kontiolahden rippikirjassa: Vasen puoli varaton. Oikea jalka toimi ihan kunnollisesti.

Lieksan rippikirjassa: Vuodessa on kaksi kivaa päivää: siantappo ja kinkerit!

Lieksassa: Tapaninpäivänä vihityn henkilön kohdalla: Joulunaittilas.

[Aulanko Vesa]

Miksi hyvää vaihtaisi
Kahavalla erääseen taloon tuli kotivävyksi noin 1720 Matts Mattsson, syntynyt noin 1693.
Sen jälkeen isäntänä oli jatkuvasti Matts Mattsson, syntymäaika muuttui mutta nimi säilyi. Kun välillä Matts nimiset pojat kuolivat nuorina tuli Susanna tyttärelle mieheksi eli kotivävyksi perinnettä noudattaen Matts Mattsson.
1800 luvun alkupuollella omistava suku vaihtui, uuden isännän nimi sattui olemaan Matts Matsson.
Traditio katkesi sitten vanhaisännän Matts Mattsonin kuoltua 1864.

[Markku Pelttari]

Sattuipa vasta nyt silmiin tämä viestiketju.

Hyvin nuorena miehenä olin kesätöissä Keskusrikospoliisin tiedotustoimistossa, vankikortistossa. Siellä näkyi monenlaisia kummajaisia. Poliisin murheenkryyni olivat kaksosmiehet, joilla oli samat etunimet. Enpä tiedä miten tämä temppu oli onnistuttu tekemään! Ja nimi ei naista pahenna; siveellisyysrikoksista tuomittuna istui usein naishenkilö etunimiltään Ilta Lemmitty!