Onko Grape-suvulla Iin Virkkuloihin [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Onko Grape-suvulla Iin Virkkuloihin

elokuu

06.04.13, 10:14

Erkki A Tikkanen

07.04.13, 13:34

Onko Grape-suvulla (saksalainen porvarissuku 1600 ja 1700 luvuilla)yhteyksiä Iin Virkkuloihin esim.esi-isääni Simon Ollinpoika Virkkulaan s.29.11.1776 Iissä.Wikipedian mukaan Grape-suku on tullut Iin Virkkulaan,jossa suvun nimi on muutettu Virkkulaksi .Myös oma isäni on
syntynyt aikoinaaan Iin Virkkulan talossa.Hänen esivanhempiinsa kuuluu
Simon Virkkula.

Jollakin on ollut mielikuvitusta kirjoittaessaan Wikipediaan Grape-suvun vaiheita.

Wikipedia:
Suku aatelistui siirtyessään Pohjoiseen päin Ruotsiin.selvennä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet) Suvussa on mukana myös Mannerheim äitinsä puolelta.selvennä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet) Grape suku jatkui Suomeen pohjoiseen ja erityisesti Iin Virkkulaan, jossa suvun nimi muutettiin Virkkulaksi. Iissä on Virkkulan vanha kartano ja useampia latorakennuksia.

En tiedä yhtään aatelista Grape-suvun jäsentä, ei ainakaan Ruotsin Ritarihuoneella ole sellaista. Tuo Mannerheim-maininta on myös epäselvä, tiedossani ei ole linkkiä Arendt Grapeen hänen äitinsä puolelta.

Suku ei myöskään muuttanut nimeään Iin Virkkulassa.
Arendt Grapen jälkeläisen Henrik Grapen tytär Brita-Lena meni naimisiin Isak Hannun kanssa ja heillä puolestaan oli tyttäret Helena Matilda, s. 30.7.1841 ja Sofia Carolina, s. 31.12.1842.

Helena meni naimisiin Heikki Simun kanssa Koivukylästä, muuttivat Iihin "Wirkkulan" tilalle, jonne tuli myös Sofia, joka oli mennyt naimisiin Johan Aron kanssa. Alkoivat ilmeisesti käyttämään tilan mukaan Virkkula-sukunimeä. En ole heidän vaiheitaan sen kummemmin seuraillut.
Eli erään Grapen tyttärentyttären jälkeläiset olivat Virkkuloita, eikä Grape-nimeä siis muutettu miksikään.

Löytyvät täältä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1870-1879_mko18-43/100.htm

Tässä on se yhteys, joka minulla on tiedossani. Täytyisi ilmeisesti Arendtin jälkeläisenä korjata nuo Wikipedian virheelliset tiedot ennenkuin leviävät liian laajalle.

elokuu

07.04.13, 14:29

Jouni Kaleva

07.04.13, 20:17

Tämä Wirkkulan tilan historia kiinnostaa minua ,koska monet esi-isistäni ovat syntyneet Iin Wirkkulassa ja he ovat käyttäneet Virkkula(myös Virkkunen) sukunimeä.Tuosta edellisestä selvisi aika paljon Grapen historiasta eli kaikki Virkkulassa asuneet eivät ole samaa sukua.Olen tutkinut isälinjaa seuraten Virkkuloiden historiaa ja olen edelleeenkin
kiiinnostunut kaikista tiedon jyväsistä.Esi-isien polku menee 1700-luvulla
Tervolaan.Miksiköhän?Millainen tila tämä Wirkkula mahtoi aikanaan olla?

Hei

Jos esipolvesi menevät Tervolaan, niin kyse täytyy olla Olli Juhonpk. Jurva (1699 Tervola - 1768 Ii) Vihittäessä 1720 Olof Joh:s Laiti ell. Kaisajoki Tervolan Öfwerpackolabyystä.(Hiski) Muuttanut 1751(-53?) Tervolasta Pohjois-Iin Virkkulan tilalle.

Tämä haara ei ole mitään sukua kysymyllesi Grape-sisarusten jälkeläisille, nämähän tulivat Virkkulaan vasta 1878.

elokuu

07.04.13, 21:06

En ole oikein uskonutkaan kuuluvani tuohon Grape sukuun,koska sukujuuret
näyttävät menevän todennäköisesti isälinjaa seuraten tuonne Tervolaan Hannu Ollinpoika Kanto s.1599 olisi viimeinen esi-isäni,josta minulla on tietoa.
Kiitos vastauksista,jotka selventivät tätä Grape suvun historiaa.

färinr

08.04.13, 17:22

Tervolan Kaisajoki-talo

SAY Kemi 1694-1713 kertoo, että Johan Kanto tuli talon isännäksi 1698

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343289

Saman tiedon antaa Tervolan rippikirja 1693-1700

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5855428

eli Johan tuli vävyksi ja Kaarina Heikintytär Laitin eli Kaisajoen puolisoksi.
Kaarina kuolee 31.8.1708 ja Johan avioituu Anna Niilontytär Könösen kanssa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837337
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837451

Oliko Johanilla Ollin lisäksi muita lapsia ?

Ketjun Grape-aiheeseen kysymys: Onko Arendtilla sukuseuraa ?

Pekka Paavola

08.04.13, 17:33

Hei

Jos esipolvesi menevät Tervolaan, niin kyse täytyy olla Olli Juhonpk. Jurva (1699 Tervola - 1768 Ii) Vihittäessä 1720 Olof Joh:s Laiti ell. Kaisajoki Tervolan Öfwerpackolabyystä.(Hiski) Muuttanut 1751(-53?) Tervolasta Pohjois-Iin Virkkulan tilalle.

Tämä haara ei ole mitään sukua kysymyllesi Grape-sisarusten jälkeläisille, nämähän tulivat Virkkulaan vasta 1878.

Vaimon sukupuuhun on merkitty: Olavi Juusonpka Virkkula Lopakka s. 8/1699, k.14.6.1768 Ii. Vmo Kaarina Niilontr. s.5.1694, k. 24.2.1768 Ii. Virkkulassa asui myös pariskunta Juuso Olaninpka ja vmo Anna.( Olavin isä ja äiti?)
Olavin ja Kaarin lapsi Olavi Olavinpka Virkkula s. 1.1720, k. 7.1.1802 Ii.

Miltä näyttää, onko erillaisia kantoja?, kiitos

-Pekka-

Jouni Kaleva

08.04.13, 18:56

Jouni Kaleva

08.04.13, 19:12

Vaimon sukupuuhun on merkitty: Olavi Juusonpka Virkkula Lopakka s. 8/1699, k.14.6.1768 Ii. Vmo Kaarina Niilontr. s.5.1694, k. 24.2.1768 Ii. Virkkulassa asui myös pariskunta Juuso Olaninpka ja vmo Anna.( Olavin isä ja äiti?)
Olavin ja Kaarin lapsi Olavi Olavinpka Virkkula s. 1.1720, k. 7.1.1802 Ii.

Miltä näyttää, onko erillaisia kantoja?, kiitos

-Pekka-

Olli Jönsinpojan vanhemmat kuolivat Tervolassa 1708-1714, joten ei heitä Iissä näy. Tuo tarkoittamasi on Ollin ja Kaarinan poika Juho s.28.3.1725 Tervola ja tämän vaimo Anna Juhontr. Hynynen, s.n. 1728, vih. 1.1.1749 Alatornio.

Erkki A Tikkanen

08.04.13, 19:55

Ketjun Grape-aiheeseen kysymys: Onko Arendtilla sukuseuraa ?
Ei taida olla, mutta pari FB-sivustoa löytyy, jossa molemmissa reilu 40 jäsentä. Kuvia ja asiaa löytyy.

https://www.facebook.com/groups/236569063066852/

https://www.facebook.com/groups/170545882961435/permalink/614439575238728/

Aiccu

09.04.13, 06:49

Niin ja tietysti Genissä tämä

http://www.geni.com/people/Arendt-Arendtsson-Grape/6000000001197169638

Aiccu

09.04.13, 08:37

Entäs tämä, onko tuttu:

http://www.happis.se/Html/pc250a3e4.html

Oliko taannoin jotain keskustelua tästä Carla Reuterin alkuperästä? Vieläköhän se löytyy.

Hienoa, että löytyi taas jotain pengottavaa - olen ollut aivan alamaissa monta päivää, kun tajusin että JUURI KAIKKI minua kiinnostavat keskustelut ovat päätyneet avaruusolioiden luettavaksi..Halonen, Gylling, Silen jne. Eikä minulla tietenkään koko mielenkiintoisia ketjuja ole tallessa, faktat onneksi sentään. En meinannut jaksaa nousta, mutta ehkä Pappa Grape saa minut sentään jalkeille.

färinr

09.04.13, 09:46

Jussi Ollinpoika Kanto-Laiti-Kaisajoki ja Kaarina Heikintytär Laiti-Kaisajoen
lapset lienevät seuraavat:

Olli s. 20.8.1699
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5840563

Heikki s. 8.5.1701
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5840560

Margareta s. 16.4.1703
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5840567

Johan s. 21.1.1706
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5840554

Kaarina kuoli 30-vuotiaana 31.8.1708

Jussilla lienee ollut Annan kanssa perheenlisäystä vielä
Matti s. 1710 ja Anna 1715, jotka molemmat kuolivat pienenä.

Ymmärtääkseni Jussi kuoli 1714 rippikirjamerkinnän mukaan.
Tosin en ole löytänyt häntä kuolleista.

Arendt Grapen sukuseuraa kai yritettiin perustaa viime kesänä,
mutta ilmeisesti ilman tulosta ? (viite: Pohjolan Sanomat)

Yksi kysymys Jussi Kantoon liittyen Jounin viestistä:

Mistä tulee: Olli Juhonpojan sukunimi: Jurva

färinr

09.04.13, 11:10

Olli Jussinpoika Laiti-Kaisajoki-Jurva s. 1699 näyttää löytyvän
Tervolan Lapinniemen Jurvasta vaimonsa Kaisa Ruotsalan kanssa
rippikirjasta 1726-1742. Kaisajoen kruununtila on tällöin tyhjä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5837547

Anna Känönen kuolee 3.5.1726 59-vuotiaana Jurvassa.

Rippikirjassa esiintyy Johan harus Kanto, joka on merkitty
kuolleen Vilnassa ? 20. feb. 1732 ?
Onkohan kyseessä Jussi Ollinpoika Kanto vai hänen poikansa ?
Eli joutuiko Jussi sittenkin sotilaaksi 1714 ?

Erkki A Tikkanen

09.04.13, 12:07

Entäs tämä, onko tuttu:

http://www.happis.se/Html/pc250a3e4.html

Oliko taannoin jotain keskustelua tästä Carla Reuterin alkuperästä? Vieläköhän se löytyy.
Claran sukunimi "Reuter" se vain kummittelee edelleen näillä sivustoilla.

Sukunimeä Reuter ei ole käyttänyt kukaan Claran esivanhemmista. Mistään lähteistä ei ole tavattu koskaan sukunimeä Reuter, ei varsinkaan Claran äidin nimenä, tai isänäidin nimenä, niinkuin mainitsemassasi linkissä esitetään. Vaimothan kulkivat omilla sukunimillään 1600-luvun Ruotsissakin.

Ruotsin sukufoorumeillakin on joskus ihmetelty sitä kuka otti ensimmäisenä käyttöön Reuter nimen kyseisen suvun yhteydessä. Claran isän ruumissarnassakin mainitaan:" Johan Johanson Guldsmedh/fordom Borgmestare uthi Wästeråås." Yleensä lähteissä on käytetty vain Johan Johansson, tai lisukkeella Guldsmed.

färinr

09.04.13, 14:33

Vilnassa 1732 kuollut Johan Jussinpoika Kanto s. 1680 oli
Jussi Ollinpoika Kanto-Laiti-Kaisajoen s. 1677 serkku, joka oli aviossa
Margareta Ruokasen kanssa.
Jurvan talon em. rippikirjassa Margareta näkyy Johan-puolisonsa jälkeen.
Siten voitaneen uskoa,että Jussi Kanto-Laiti-Kaisajoki kuoli n. 1714

Tervolan Lapinniemen Jurvan talo näyttää esiintyvän 1600-luvulla
nimellä Lapinniemi ja vakiintuvan Jurvaksi 1700-luvun puoliväliin.

Aiccu

09.04.13, 18:23

Claran sukunimi "Reuter" se vain kummittelee edelleen näillä sivustoilla.

Sukunimeä Reuter ei ole käyttänyt kukaan Claran esivanhemmista. Mistään lähteistä ei ole tavattu koskaan sukunimeä Reuter, ei varsinkaan Claran äidin nimenä, tai isänäidin nimenä, niinkuin mainitsemassasi linkissä esitetään. Vaimothan kulkivat omilla sukunimillään 1600-luvun Ruotsissakin.

Ruotsin sukufoorumeillakin on joskus ihmetelty sitä kuka otti ensimmäisenä käyttöön Reuter nimen kyseisen suvun yhteydessä.

No nyt tämä tuli minullekin kerralla selväksi. Taidat olla muuten serkkupoikia (FB:n Grape -sivuston perusteella :p: )

Aiccu

09.04.13, 21:43

Arendt Grapen sukuseuraa kai yritettiin perustaa viime kesänä,
mutta ilmeisesti ilman tulosta ? (viite: Pohjolan Sanomat)

Kuulin (facebookista), että mahdollisesti ensi kesänä, heinäkuussa, on uusi yritys. Voin laittaa tietoa tännekin, heti kun varmistuu.

elokuu

10.04.13, 14:41

Kiitos näistä Tervolan sukutiedoista esivanhempani näyttävät aikoinaan siellä asuneen.Minulla on jotain tietoa seuraavilta vuosilta
1744 Wirkkulaan oli saapunut Tervolasta "talonpoikaisväkeä"Johan Ollinpk.
Jurva perheineen,veljineen ja vanhempineen.Hekin alkoivat käytttää Virkkula-Virkkunen sukunimeä pohjalaisen tavan mukaisesti.Tervolassa he ovat esiintyneet jo 1590-luvulta Kanto-Kaisajoki-Jurva-nimisinä.Heistä polveutuu Iin laaja nykypäiviin yltävä Virkkula-suku,sekä Pohjois-Norjaan Altaan 1850 siirtyneet Virkolat.Ennen heitä 1500-1600-luvuilla Wirkkulan omistaneeseen"alkuperäiseen"Virkkunen-sukuun ei ole toistaiseksi löytynyt
varhaisempia yhteyksiä.Saattavathan Tervolasta saapuneet olla vaikka entisiä tilallisia:sotapakolaisia-paluumuuttajia.1752 Virkkulan tila siirtyi Jurva-Virkkuloiden omistukseen.1800 Virkkkula oli yhdysviljelyksessä Paakkarin kanssa ollen Iin vauraimpia maanviljelystiloja.Talossa oli 7 renkiä
ja 7 piikaa Simon Jurva-Virkkulan aikana.Hän myös lohikauppaa Tukholmaan
ja Pietariin.Virkkula toimi myös majatalona.1812 lähtien Virkkulan isäntänä toimi Simon Jurva-Virkkula.1878 siirtyi Jurva-Virkkulalta Henrik Simun ja Juhani Aron omistukseen ja ottivat tilan nimen uudeksi sukunimekseen.Heidän puolisot Sofia ja Helena ovat Grape-sukua.Virkkulassa asuu ehkä vielä tätä sukua.Isäni syntymäpaikaksi on merkitty Virkkula 26.6.1896,joten oletan että Virkkulassa on asunut myös tuolloin Grape-sukua,mutta sukuni menee isälinjaa seuraten Tervolaan,josta isovanhempani ovat muuttaneet 1744 Iihin.

Matti Lund

10.04.13, 17:07

...Ennen heitä 1500-1600-luvuilla Wirkkulan omistaneeseen"alkuperäiseen"Virkkunen-sukuun ei ole toistaiseksi löytynyt
varhaisempia yhteyksiä...

Tuomiokirjoissa sanotaan Paavo ja Juho Heikinpoikien vanhempien (Heikki Virkkusen ja hänen vaimonsa) testamentissa, että Pohjois-Iin (Virkkulan) yhden manttaalin verotalo oli heidän ansaintamaatansa (aflinge) ja siksipä he säätivät jo elinaikanaan testamentillaan kiinteästäkin omaisuudestaan. Testamentti oli jo vuodelta 1637, vahvistettu laamanninkirjeellä 1.8.1637.

Siinä säädettiin kullekin pojalle 50 taalarin ja kullekin tyttärelle 25 taalarin kr perintöosa, jotka myös maksettiin.

Siitä tuli kuitenkin äidin kuoleman jälkeen riitaa sisarusten välillä. Äiti oli vielä vähän ennen kuolemaansa tehnyt käräjille tiettäväksi, että pitää aikaisemmin säädetystä testamentista kiinni.

Isä Heikki oli kuollut aikaisemmin, mutta oli hänkin ilmoittanut testamentistaan vielä kihlakunnankäräjillä 24.3.1640 ja laamanninkäräjillä 1.9.1645.

Paavo Heikinpoika oli Virkkulan isäntänä isänsä jälkeen ja tätä vastaan kantoi hänen veljensä Juho, myös siskojensa Torti ja Kaarina Heikintytärten puolesta ja vei riidan vuonna 1675 laamanninoikeuteen asti.

Riideltyään siellä, veljekset sopivat perintöriidan niin, että Paavo lupasi maksaa Juholle 100 taalaria kr, jonka sopimuksen laamanninkäräjät laillisesti vahvisti.

Juho Heikinpoika Virkkunen asui kannettaan ajaessaan Limingan pitäjässä.

(ks. Iin pitäjän laamanninkäräjät 14-15.7.1675, nide ö9, 111-113)

Mielenkiintoisesti Heikki Virkkunen on ilmoitettu vuoden 1627 ruodutuksessa vain 30 -vuotiaaksi, mutta vuoden 1630 ruodutuksessa 45 -vuotiaaksi!

(mf WA773)

Nähtävästi vuoden 1630 tieto 45 vuotta on lähellä oikeaa, onhan Heikin poika Paavo kuoliniän 81 v vuonna 1690 mukaan syntynyt 1609.

Tämän suvun vaihe Virkkulassa näyttää jäävän siihen, kun Kaappo Virkkusen perilliset myyvät talon kirjurille Johan Antelille, joka näyttää sitä sitten asuvan lähelle 30 vuotta, jonka jälkeen puolestaan nämä enemmän kysytyt kemiläiset ostivat Virkkulan talon.

Suku ja isäntä Kalle Virkkunen näyttää joutuneen ylipääsemättömiin velkoihin:

Ii ja Pudasjärvi 12-14.,16.7.1720: (ks. mf ES2049)
:139-141
"Kauppias Oulusta Iisak Iisakinp autuaan veljensä Eerik Iisakinpojan lesken eli anopin siveän rouvan Margareta Pillkarin psta, anoi Gabriel Virkkusen 1 manttaalin perintötalon Pohjoisiissä, hänelle (henne) lailliseksi varmuudeksi, tämän vaatimuksen vuoksi, sisäänjätetyn laskun mukaisesti, joka nousee 391 taalariin ja otettavaksi ylös pöytäkirjaan, ja toi esiin vaatimuksensa myös Gabriel Tuderus poikaa Kalle Virkkusta vastaan, joka on ottanut talon hallintaansa edesmenneen isänsä jälkeen…"

Isännät toimivat lautamiehinä.

Isoviha näyttää kovin kohdelleen Virkkulan väkeä, mutta eloonjääneitäkin näyttäisi olevan.

Tätä 1600 -luvun sukua asui siis Limingassakin.

Onko kukaan selvitellyt sitä, miten ja minne tämä vanhempi Virkkulan talon suku on levinnyt ja hajaantunut?

Varteenotettava vaihtoehto Heikki Virkkusen syntymäpaikalle tai "alkuperäisiin yhteyksiin" saattaisi olla harkita tuota Liminkaa?

terv Matti Lund

Jouni Kaleva

11.04.13, 14:23

Tuomiokirjoissa sanotaan Paavo ja Juho Heikinpoikien vanhempien (Heikki Virkkusen ja hänen vaimonsa) testamentissa, että Pohjois-Iin (Virkkulan) yhden manttaalin verotalo oli heidän ansaintamaatansa (aflinge) ja siksipä he säätivät jo elinaikanaan testamentillaan kiinteästäkin omaisuudestaan. Testamentti oli jo vuodelta 1637, vahvistettu laamanninkirjeellä 1.8.1637.

Siinä säädettiin kullekin pojalle 50 taalarin ja kullekin tyttärelle 25 taalarin kr perintöosa, jotka myös maksettiin.

Siitä tuli kuitenkin äidin kuoleman jälkeen riitaa sisarusten välillä. Äiti oli vielä vähän ennen kuolemaansa tehnyt käräjille tiettäväksi, että pitää aikaisemmin säädetystä testamentista kiinni.

Isä Heikki oli kuollut aikaisemmin, mutta oli hänkin ilmoittanut testamentistaan vielä kihlakunnankäräjillä 24.3.1640 ja laamanninkäräjillä 1.9.1645.

Paavo Heikinpoika oli Virkkulan isäntänä isänsä jälkeen ja tätä vastaan kantoi hänen veljensä Juho, myös siskojensa Torti ja Kaarina Heikintytärten puolesta ja vei riidan vuonna 1675 laamanninoikeuteen asti.

Riideltyään siellä, veljekset sopivat perintöriidan niin, että Paavo lupasi maksaa Juholle 100 taalaria kr, jonka sopimuksen laamanninkäräjät laillisesti vahvisti.

Juho Heikinpoika Virkkunen asui kannettaan ajaessaan Limingan pitäjässä.

(ks. Iin pitäjän laamanninkäräjät 14-15.7.1675, nide ö9, 111-113)

Mielenkiintoisesti Heikki Virkkunen on ilmoitettu vuoden 1627 ruodutuksessa vain 30 -vuotiaaksi, mutta vuoden 1630 ruodutuksessa 45 -vuotiaaksi!

(mf WA773)

Nähtävästi vuoden 1630 tieto 45 vuotta on lähellä oikeaa, onhan Heikin poika Paavo kuoliniän 81 v vuonna 1690 mukaan syntynyt 1609.

Tämän suvun vaihe Virkkulassa näyttää jäävän siihen, kun Kaappo Virkkusen perilliset myyvät talon kirjurille Johan Antelille, joka näyttää sitä sitten asuvan lähelle 30 vuotta, jonka jälkeen puolestaan nämä enemmän kysytyt kemiläiset ostivat Virkkulan talon.

Suku ja isäntä Kalle Virkkunen näyttää joutuneen ylipääsemättömiin velkoihin:

Ii ja Pudasjärvi 12-14.,16.7.1720: (ks. mf ES2049)
:139-141
"Kauppias Oulusta Iisak Iisakinp autuaan veljensä Eerik Iisakinpojan lesken eli anopin siveän rouvan Margareta Pillkarin psta, anoi Gabriel Virkkusen 1 manttaalin perintötalon Pohjoisiissä, hänelle (henne) lailliseksi varmuudeksi, tämän vaatimuksen vuoksi, sisäänjätetyn laskun mukaisesti, joka nousee 391 taalariin ja otettavaksi ylös pöytäkirjaan, ja toi esiin vaatimuksensa myös Gabriel Tuderus poikaa Kalle Virkkusta vastaan, joka on ottanut talon hallintaansa edesmenneen isänsä jälkeen…"

Isännät toimivat lautamiehinä.

Isoviha näyttää kovin kohdelleen Virkkulan väkeä, mutta eloonjääneitäkin näyttäisi olevan.

Tätä 1600 -luvun sukua asui siis Limingassakin.

Onko kukaan selvitellyt sitä, miten ja minne tämä vanhempi Virkkulan talon suku on levinnyt ja hajaantunut?

Varteenotettava vaihtoehto Heikki Virkkusen syntymäpaikalle tai "alkuperäisiin yhteyksiin" saattaisi olla harkita tuota Liminkaa?

terv Matti Lund

Tulipa melkoinen tietopaketti Virkkulasta, kiitos! Henrik Virkkulan testamenttia käsiteltiin myös kesäkäräjillä 1674 Iissä. Siitä tulee mm. esiin Henrikin patronyymi Tuomaanpoika (joka on toki monessa veroluettelossakin) sekä Påhl Henrikssonin äidin nimi Clara Michelsdr.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716020

Jouni Kaleva

11.04.13, 14:45

Tämän suvun vaihe Virkkulassa näyttää jäävän siihen, kun Kaappo Virkkusen perilliset myyvät talon kirjurille Johan Antelille, joka näyttää sitä sitten asuvan lähelle 30 vuotta, jonka jälkeen puolestaan nämä enemmän kysytyt kemiläiset ostivat Virkkulan talon.

Suku ja isäntä Kalle Virkkunen näyttää joutuneen ylipääsemättömiin velkoihin:

Ii ja Pudasjärvi 12-14.,16.7.1720: (ks. mf ES2049)
:139-141
"Kauppias Oulusta Iisak Iisakinp autuaan veljensä Eerik Iisakinpojan lesken eli anopin siveän rouvan Margareta Pillkarin psta, anoi Gabriel Virkkusen 1 manttaalin perintötalon Pohjoisiissä, hänelle (henne) lailliseksi varmuudeksi, tämän vaatimuksen vuoksi, sisäänjätetyn laskun mukaisesti, joka nousee 391 taalariin ja otettavaksi ylös pöytäkirjaan, ja toi esiin vaatimuksensa myös Gabriel Tuderus poikaa Kalle Virkkusta vastaan, joka on ottanut talon hallintaansa edesmenneen isänsä jälkeen…"

terv Matti Lund

Tässä oli vielä yksi välivaihe. Nämä tietoni ovat pääasiassa peräisin edesmenneeltä sukututkija Jorma Kakolta:

Pohjois-Iin Virkkulan talo autioitui Isovihan aikana, kun ryssä tappoivat Gabriel-isännän vuonna 1716?. Hänen poikansa Carl jätti Virkkulan autioksi ja muutti asumaan vuonna 1718 naapuriin Paakkarin taloon. Virkkulan otti viljelykseen vapaavuosille Kemistä tullut Juho Juhonp. Wilm (Kemin nimismiehen poika), ja tämän tytär Clara, jonka mies oli sotilas Kustaa Juhonp. Gäddvik, jonka militariarullien mukaan Juho Virkkunen palkkasi sijaissotilaaksi vuonna 1705. Siis tämä talon sotamies Kustaa oli myöhemmin vävynä Virkkulassa. Wilmi ajautui suuriin velkoihin oululaisen kauppiaan leskelle Maria Pilkarille. Tämä sai veloista lainhuudot Virkkulan taloon ja ilmeisesti vuonna 1729 pitäjänkirjuri Juho Antell teki jonkinlaiset sopimukset asianomaisten kanssa (esim. syytinkisopimus Wilmin kanssa).

Tuo Eerik Iisakinpojan lesken eli anopin siveän rouvan Margareta Pillkarin asema jää minulle epäselväksi. Nämä Iisakinpojat ovat ilmeisesti Bång-sukua, mutta en osaa sijoittaa rva Pilckaria kuvioon. Ja jännä ilmaisu tuo "lesken eli anopin"

Matti Lund

11.04.13, 15:58

Tässä oli vielä yksi välivaihe. Nämä tietoni ovat pääasiassa peräisin edesmenneeltä sukututkija Jorma Kakolta:

Pohjois-Iin Virkkulan talo autioitui Isovihan aikana, kun ryssä tappoivat Gabriel-isännän vuonna 1716?. Hänen poikansa Carl jätti Virkkulan autioksi ja muutti asumaan vuonna 1718 naapuriin Paakkarin taloon. Virkkulan otti viljelykseen vapaavuosille Kemistä tullut Juho Juhonp. Wilm (Kemin nimismiehen poika), ja tämän tytär Clara, jonka mies oli sotilas Kustaa Juhonp. Gäddvik, jonka militariarullien mukaan Juho Virkkunen palkkasi sijaissotilaaksi vuonna 1705. Siis tämä talon sotamies Kustaa oli myöhemmin vävynä Virkkulassa. Wilmi ajautui suuriin velkoihin oululaisen kauppiaan leskelle Maria Pilkarille. Tämä sai veloista lainhuudot Virkkulan taloon ja ilmeisesti vuonna 1729 pitäjänkirjuri Juho Antell teki jonkinlaiset sopimukset asianomaisten kanssa (esim. syytinkisopimus Wilmin kanssa).

Tuo Eerik Iisakinpojan lesken eli anopin siveän rouvan Margareta Pillkarin asema jää minulle epäselväksi. Nämä Iisakinpojat ovat ilmeisesti Bång-sukua, mutta en osaa sijoittaa rva Pilckaria kuvioon. Ja jännä ilmaisu tuo "lesken eli anopin"

Otetaan tuo viite vuodelta 1720 käännettynä kokonaisuudessaan:

"Samassa tilaisuudessa kauppias Oulusta Iisak Iisakinpoika autuaan veljensä Eerik Iisakinpojan lesken eli oman anoppinsa siveän rouvan Margareta Pillkarin puolesta, anoi Gabriel Virkkusen 1 manttaalin perintötalon verollista oikeutta Pohjoisiissä, hänelle (henne) lailliseksi varmuudeksi, sen vaatimuksensa vuoksi, joka on sen hänen sisäänjättämänsä laskun mukainen, joka nousee 391 taalariin, ja pyytää sen otettavaksi ylös pöytäkirjaan. Ja toi esiin vaatimuksensa myös porvari Gabriel Tuderus poikaa Kalle Virkkusta vastaan, joka on ottanut talon hallintaansa edesmenneen isänsä jälkeen ja ottanut vastatakseen sen velasta, että koska hän on saanut käsiinsä luvattomasti Tuderuksen omaisuutta ja aikaansaanut sen, että Tuderuksen vahinko kohoaa 154 taalarin kr arvoiseksi, minkä Kalle Virkkunen on itse tunnustanut, ja oli se mukanaan lähtenyt pakomatkalle, mutta Tuderus on saanut sen hyvittämiseksi ainoastaan kahdeksan leiviskää? tuoretta lohta, niin ei oikeus voinut tehdä muuta kuin hyväksyä kummankin varmuudeksi ja vahingon korvaamiseksi merkitä mainitun Virkkusen yhden manttaalin perintötalon pöytäkirjaan ja huudattaa sitä nyt ensimmäisen kerran."

Jännää on tietysti se, että Iisakki Iisakinpojan anoppi oli hänen veljensä leski.

Mutta niin siinä lukee korostettuna sanalla oma "eller dess egen swermoders".

Etunimien kirjaus on sen verran horjuvaista näissä asiakirjoissa, että tässä kanteessa Pilkar on "Margetha", mutta heti seuraavassa velkomisjutussa toista pohjoisiiläistä yhden manttaalin isäntää Juho Junnilaa vastaan Eerik Iisakinpojan leski on "Maria Pilkar".

--------------------------------

Kuolleitten luettelon mukaanhan venäläiset olisivat myös lyöneet kuoliaiksi Kalle Virkkusen kaksi vanhempaa veljeä.

terv Matti Lund

Jouni Kaleva

11.04.13, 17:12

Jännää on tietysti se, että Iisakki Iisakinpojan anoppi oli hänen veljensä leski.

Mutta niin siinä lukee korostettuna sanalla oma "eller dess egen swermoders".

Etunimien kirjaus on sen verran horjuvaista näissä asiakirjoissa, että tässä kanteessa Pilkar on "Margetha", mutta heti seuraavassa velkomisjutussa toista pohjoisiiläistä yhden manttaalin isäntää Juho Junnilaa vastaan Eerik Iisakinpojan leski on "Maria Pilkar".

terv Matti Lund
Tässä siis veljekset ovat naineet (leski)äidin ja tyttären. Lithoviusten alkupolvissa isä ja poika naivat Sursill-sisarukset. Kyllähän tämä mahdollista on.

Löysin yhden Zacharias Isakinpk. Bångin, jonka vmo Magdalena Pilckar, lieneekö jopa kolmas veljessarjasta? Nämä Pilckar-Bång-kytkennät kannattanee setviä omassa ketjussaan.

Jouni Kaleva

11.04.13, 17:15

--------------------------------

Kuolleitten luettelon mukaanhan venäläiset olisivat myös lyöneet kuoliaiksi Kalle Virkkusen kaksi vanhempaa veljeä.

terv Matti Lund

Tässä on Gabriel Virkkusen lapset. Näistä suvut ovat jatkuneet laajastikin, Iissä ja ympäristössä nykypäivään, mutta ei enää Virkkusen nimellä.

Gabriel Paavalinpk. Virkkunen, syntynyt 1650, Ii, kuollut 5. huhtikuuta 1719, Ii (ikä kuollessa 69 vuotta vanha),
Puoliso Anna Kaarlentytär (/ Virkkunen/), kuollut 5. huhtikuuta 1719, Ii, haudattu - Iin kirkkoon, muurattuun hautaan,lapset

Abraham Gabrielinpk., syntynyt 24. elokuuta 1679, Ii, kuollut 1716 (ikä kuollessa 37 vuotta vanha).
Puoliso 30. marraskuuta 1697, Ii, Brita Tuomaantr. Tolonen.
Paavali Gabrielinpk., syntynyt 29. elokuuta 1682, Ii, kuollut 1716, venäläisten tappamana (ikä kuollessa 34 vuotta vanha).
Puoliso 1712 Liisa Kaarlentr. Käyrä (/ Päkkilä/), syntynyt 10. huhtikuuta 1687, Ii, kuollut 11. toukokuuta 1751, Ii (ikä kuollessa 64 vuotta vanha).
Brita Gabrielintr. (/ Hekkala/), syntynyt 29. syyskuuta 1684, Ii, kuollut 11. kesäkuuta 1758, Haukipudas (ikä kuollessa 73 vuotta vanha).
Puoliso 1703, -, Juho Tuomaanpk. Tolonen, syntynyt 1680, Ii?, kuollut 1717, haudattu 22. huhtikuuta 1717 (ikä kuollessa 37 vuotta vanha).
Puoliso 15. syyskuuta 1717, Ii, Samuel Juhonpk. Hekkala (/ Pietilä/), syntynyt 14. helmikuuta 1683, Haukipudas,Kello, kuollut 3. huhtikuuta 1737, Haukipudas (ikä kuollessa 54 vuotta vanha).
Gabriel Gabrielinpk., syntynyt 24. elokuuta 1687, Ii,Pohjois-Ii.
Juho Gabrielinpk., syntynyt 9. tammikuuta 1690, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 1709, Ii (ikä kuollessa 19 vuotta vanha).
Kaarle Gabrielinpk. (/ Kemiläinen/), syntynyt 20. maaliskuuta 1692, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 5. maaliskuuta 1757, Ii (ikä kuollessa 64 vuotta vanha).
Puoliso 24. toukokuuta 1717, Ii, Brita Simontr. Kauppi, syntynyt 1687, Haukipudas, kuollut 22. huhtikuuta 1769, Ii,Pohjois-Ii (ikä kuollessa 82 vuotta vanha).
Valpuri Gabrielintr., syntynyt 1. marraskuuta 1694, Ii,Pohjois-Ii.
Heikki Gabrielinpk., syntynyt 5. joulukuuta 1695, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 1. tammikuuta 1696, Ii.
Anna Gabrielintr., syntynyt 30. tammikuuta 1700, Ii,Pohjois-Ii.

Jouni Kaleva

11.04.13, 17:20

T

Paavo Heikinpoika oli Virkkulan isäntänä isänsä jälkeen ja tätä vastaan kantoi hänen veljensä Juho, myös siskojensa Torti ja Kaarina Heikintytärten puolesta ja vei riidan vuonna 1675 laamanninoikeuteen asti.

terv Matti Lund
Torti on tunnistettu, hän meni naapuuriin Paakkariin emännäksi, p:o Matti Sigfridinpk. Paakkari s.n. 1609.

Kaarina on vielä hakusassa, jos jäi Iihin, niin oletettavasti jonkun isomman talon emäntä hänkin.

Jouni Kaleva

11.04.13, 18:57

Varteenotettava vaihtoehto Heikki Virkkusen syntymäpaikalle tai "alkuperäisiin yhteyksiin" saattaisi olla harkita tuota Liminkaa?

terv Matti Lund
Henrik Tuomaanpojan voi siis haarukoida synt. n. 1585. Sinä vuonna Iin kylän kymmenysluettelossa (jossa ensimmäisenä nykyisen Pohjois-Iin Leisto, tunnistettavissa myös Päkkilä, Brusila jne eli Virkkulan naapurit)
on sijalla 6. Thomas Andersson ja sijalla 9. Thomas Hendersson. Jompikumpi näistä todennäk. on Henrikkimme isä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673097

Matti Lund

11.04.13, 19:41

Tässä siis veljekset ovat naineet (leski)äidin ja tyttären. Lithoviusten alkupolvissa isä ja poika naivat Sursill-sisarukset. Kyllähän tämä mahdollista on.

Löysin yhden Zacharias Isakinpk. Bångin, jonka vmo Magdalena Pilckar, lieneekö jopa kolmas veljessarjasta? Nämä Pilckar-Bång-kytkennät kannattanee setviä omassa ketjussaan.

Tarkoitus on ollut tutkia Pilkareita tarkemmin ja minulla on kyllä "keruuvasussa" aika röykkiö Pilkaria eri puolilta Pohjanmaata (mukana useampi kaupunki ja Maalahti, mutta projekti on ventannut vähän täydennystä Ruotsin puolen tiedoista, joita sainkin vähäsen lisää kerättyä muutamaisen viikkoa sitten).

Joo, Sakris Bång esiintyy samanlaisissa asioissa ihan samoilla käräjillä.

Tästäpä meni 10 vuotta, ennen kuin Maria Pilkar havitteli toista huudatusta, jota ajoi hänen vävynsä raatimies Niiles Iisakinpoika Oulusta tähän tapaan (jolloin ilmenee tuo Johan Antellin tulo taloon):

Ii ja Pudasjärvi talvikäräjät 2.4.1730
(Nide RR86, mf ES2076)

"Edelleen esitti raatimies Niiles Iisakinpoika tämän oikeuden pöytäkirjaotteen 12.etc. 7.1720, jolloin Gabriel Virkkusen yhden manttaalin perintötaloa huudatettiin ensimmäisen kerran Madamin siveän Maria Pilkarin varmuudeksi 391 taalarin kr velkavaatimuksesta. Ja anoi hän nyt velkakirjan ja suoritettujen laskelmien sekä tavanmukaisen kaupanteon nojalla toista huudatusta talosta 278 taalarin 28½ äyrin kr velasta sen jälkeen, kun puoli tynnyrillistä lohta on vähennetty. Pitäjänkirjuri Johan Antilius, joka on kontrahdilla taloa asuneen Juho Vilmin kanssa, joka on ottanut talon autiosta, tullut sitä nyt asumaan, esitti rykmentinkirjurin Jakob Cronanderin setelin 6.2.1730, jolla tämä julkistaa rykmentin puolesta, että palkkatilan haltija on tyytyväinen tehtyyn sopimukseen, mutta toki varaa talon vapaaksi kaikesta siellä tehdystä vanhasta velasta riippuen siitä onko se kruunun- vai perintötalo, mikä riippuu kuninkaallisen majesteetin ja valtakunnan mitä kunnioitetuimman kamarikollegion harkinnasta, minkä myös raatimies Iisakinpoika tunnustaa. Sen johdosta ei hänen pyyntöönsä voida tällä kertaa myöntyä."

-------------------------------------------

Tuossa ei mainita Johan Antellin kontrahdin päiväystä eikä tarkempaa siitä muutenkaan. Ehkä mainitaan joillakin toisilla käräjillä, koska luulisi kirjurin hakevan sille vahvistusta.

terv Matti Lund

Jouni Kaleva

12.04.13, 18:12

Tarkoitus on ollut tutkia Pilkareita tarkemmin ja minulla on kyllä "keruuvasussa" aika röykkiö Pilkaria eri puolilta Pohjanmaata (mukana useampi kaupunki ja Maalahti, mutta projekti on ventannut vähän täydennystä Ruotsin puolen tiedoista, joita sainkin vähäsen lisää kerättyä muutamaisen viikkoa sitten).

Joo, Sakris Bång esiintyy samanlaisissa asioissa ihan samoilla käräjillä.

Tästäpä meni 10 vuotta, ennen kuin Maria Pilkar havitteli toista huudatusta, jota ajoi hänen vävynsä raatimies Niiles Iisakinpoika Oulusta tähän tapaan (jolloin ilmenee tuo Johan Antellin tulo taloon):

Ii ja Pudasjärvi talvikäräjät 2.4.1730
(Nide RR86, mf ES2076)

"Edelleen esitti raatimies Niiles Iisakinpoika tämän oikeuden pöytäkirjaotteen 12.etc. 7.1720, jolloin Gabriel Virkkusen yhden manttaalin perintötaloa huudatettiin ensimmäisen kerran Madamin siveän Maria Pilkarin varmuudeksi 391 taalarin kr velkavaatimuksesta. Ja anoi hän nyt velkakirjan ja suoritettujen laskelmien sekä tavanmukaisen kaupanteon nojalla toista huudatusta talosta 278 taalarin 28½ äyrin kr velasta sen jälkeen, kun puoli tynnyrillistä lohta on vähennetty. Pitäjänkirjuri Johan Antilius, joka on kontrahdilla taloa asuneen Juho Vilmin kanssa, joka on ottanut talon autiosta, tullut sitä nyt asumaan, esitti rykmentinkirjurin Jakob Cronanderin setelin 6.2.1730, jolla tämä julkistaa rykmentin puolesta, että palkkatilan haltija on tyytyväinen tehtyyn sopimukseen, mutta toki varaa talon vapaaksi kaikesta siellä tehdystä vanhasta velasta riippuen siitä onko se kruunun- vai perintötalo, mikä riippuu kuninkaallisen majesteetin ja valtakunnan mitä kunnioitetuimman kamarikollegion harkinnasta, minkä myös raatimies Iisakinpoika tunnustaa. Sen johdosta ei hänen pyyntöönsä voida tällä kertaa myöntyä."

-------------------------------------------

Tuossa ei mainita Johan Antellin kontrahdin päiväystä eikä tarkempaa siitä muutenkaan. Ehkä mainitaan joillakin toisilla käräjillä, koska luulisi kirjurin hakevan sille vahvistusta.

terv Matti Lund

Nyt selvisi: Kysessä Maria Simontr. Pilckar ja ainakin osa Iisakinpojista nimellä Höijer.