Padasjoen Syrjäntaan Sipilän väki myös miniän kautta virmalalaisia?

[Sanna B.]

Osui tuossa Padasjoen rippikirjoja pläräillessä tuollainen sattuma silmään:

Juho Heikinpojan pojan Juho Juhonpojan (k.1697) leski Johannahan mainitaan Padasjoen ensimmäisessä rk:ssa Virmailassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1552&pnum=19 (myös poika ja miniä täällä)
Ja eikös myös tässä toisessa (1731 alkavassa) rk:ssa, sillä täällä on "Enk. Johanna", jolle on liitetty vielä jälkikäteen "Son"(-Enk) ja "Syrjentaka"?:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1553&pnum=56
Kun nyt kolmannessa, 1739 alk. rk:ssa, Syrjäntaan Sipilässä mainitaan sekä "Swärmoor Johanna" (joka kuoli n.1740)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1554&pnum=95
.... että myös Anna JUHONtytär, voisi melkein ajatella, että Syrjäntaan Sipilästäkin polveutuisi Annan kautta virmailalaisia, eikö?

Vai olenko ihan hakoteillä? Johannoja ei kuitenkaan kovin paljoa ole tuohon aikaan näkynyt.

t. Sanna Becker

[Leo Suomaa]

No ainakin Sipilässä on ollut swärmor Johanna, joka on käynyt muutaman kerran ehtoollisella ja merkinnän mukaan kuollut; hiski ei ihan heti löydä tietoa kuolemasta. Äkkiä katsottuna Heikin tai Erkin anopista lienee ollut kysymys, joten jommankumman vaimon äidiksi Johannan pitäisi sopia. Anna Juhontytär sopii kuvaan tarjoamallasi tavalla, mutta sopivuus ei vielä todista asiaa. Wirmailan puolella oleva "Syrjentaka Son" -merkintä osoittaa ainakin jonkin yhteyden olleen leski-Johannan ja Syrjäntaan välillä.

[Sanna B.]

Erkin anopista ei voinut olla kyse, sillä Erkin anoppi oli Auttoisten Kempin Vappu Antintytär.

1731 alk. rk:n sivulla Virmailassa minusta kyllä näyttää, että sen "Enk:" päälle kirjattu "Son-" ja "Syrjentaka" on laitettu eri aikaan, eli kyse ei minusta ole Syrjäntaan pojan leskestä vaan pojan leskestä, jolla on huomautus Syrjäntaasta. Mutta kuinka paljon tuossa(kin?) "Der Wunsch ist der Vater des Gedanken" eli toivomus johtaa ajattelua... ;)

No, ehkä se joskus selviää, kenen anopista oli kyse.

Leppoisaa viikonloppua!
Sanna

[Leo Suomaa]

Jos Wirmailan tai Sipilän rusthollarin tai tämän omaisen äiti tai anoppi kuolee, tuntuu vaikealta uskoa, että se olisi Padasjoen seurakunnalta voinut mennä huomaamatta. Silti silmiini osui vain huonosti kuvaan sopivia Johanna-vainajia:

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5458&pnum=9

[Sanna B.]

Oikeassa olet, aivan samaa olen myös ajatellut.
Ihmetyttäisikin tuollainen - ainakin minun mielestäni - arvonaleneminen?
Mutta eikö ainakin se ens. rk:ssa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1552&pnum=19) mainittu leski Johanna nyt kuitenkin ole Juho Heikinpojan ja Malin Juhontyttären miniä?

Toisaaltahan kuitenkin Johanna-miniän (koska ja missä hän nyt kuolikaan) poika Juho Juhonpoika, ent. lampuoti Osoilasta löytyy rk:sta myöhemmin juuri Jokioisista:
RK 1739- s.53 Corp. Bostelle "torparen" (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1554&pnum=55) (huomautus "Ingilä":stä), RK 1747- s.47 Jokiois torpare (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1523&pnum=49)
Enkä ole kyllä hänellekään sopivaa kuolinmerkintää löytänyt, vai onko se mennyt minulta vain ohi?

Sanna

[Leo Suomaa]

En nyt ainakaan keksi, miksi rippikirjan Johanna ei olisi Juho Juhonpojan leski. Suomen asutuksen yleisluettelossa Virmailassa ei ole Johannaa enää 1720-luvulla

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=473178
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=480881

Virmailan suku –kirjassa on tieto, että miehensä Juho Juhonpojan (n. 1653 – n. 1697) kuoltua Johanna Juhontytär asui leskenä Virmailassa vuoteen 1728 ja sen jälkeen poikansa Juhon perheen luona Osoilan virkatalossa Kartanossa (siis sen perusteella hänen nimensä pitäisi olla tällä sivulla http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1552&pnum=91 ) ja että hän ”eli nähtävästi vielä 1730-luvulla”. Kirjasta ei näy, mistä nämä tiedot ovat peräisin.

Taistelu Virmailan rusthollin hallinnasta –tutkielma kertoo (s. 17) että ”Johanna Juhanintytär on jo 16.4.1704 joutunut luopumaan tästä rusthollista, jota hän on kahdeksan vuotta hoitanut erittäin huonosti.” Oikeusjutussa hakiessaan asumisoikeutta rustholliin Johanna Juhanintytär vetosi aviomiehensä esikoisasemaan. Virmailan suku –kirjassa Johanna Juhontyttären ja hänen kälynsä Liisa Kallentyttären perintöriitojen kerrotaan kestäneen vv. 1704-26. – Tämä voisi selittää laskevaa säätykiertoa…