Etholenius | Pari Etholeniusta-alkuperää etsimässä

[K.Salminen]

Etholenius-suvun spesialistit,

Minulla olisi pari kysymystä.

Hollolan Uskelan Isäntilän rustholissa esiintyy rusthollari Johan Johaninp Etholenius, k n 1748. Hänellä on ollut ilmeisesti 2 vaimoa, 1. nimeä en ole selville saanut, toinen vaimo oli Orimattilasta Backasesta Helena Johanint (s 1700-k 20.7.1784 Hollola, Uskela, Isäntilä), vihitty Orimattilassa 2.2. 1723. Johan Etholeniuksen 1. Carl-niminen poika mainitaan HYn matrikelissa, Johanilla oli toinenkin Carl-niminen poika, joka isännöi Uskelan rusthollia isänsä kuoleman jälkeen. Tämä Carl oli syntynyt 1724 eli Johan Etholeniuksen 2.aviosta, ja kuollut rusthollarina Uskelan Isäntilässä 9.2.1800. Tämä Uskelan rh Johan Etholenius saattaisi olla myös näillä palstoilla aikaisemmin käsitellyn Hollolan Parinpellon siltavoudin Mårten Etolenin (1716-1773) isä.

kl. 1729 Karl Etholenius 5670. Vht ilmeisesti: Hollolan Uskilan kylässä asunut Johan Etolenius (luult. kappalaisen poika) ja hänen 1. puolisonsa N.N. (pso 2:o Orimattilassa 1723 Helena Johansdotter). Helsingin triviaalikoulun oppilas 8.3.1723 Carolus Johannis Etolenius, Hollola & Uscela. Porvoon lukion oppilas 13.2.1725 – 1729. Ylioppilas Turussa kl. 1729 [Etholenius] Car. Tavast _ 323. — Armovuodensaarnaaja Sysmässä (1731). Joroisten kappalainen 1735. † Joroisissa 1743.
Pso: Anna Salenius.
Setä(?): Jakob Etholenius 2866 (yo 1680).

Nyt kysymykseni kuuluu onko jollain varmepaa tietoa kuin yo. tämän Uskelan Isäntilän rusthollarin Johan Johaninp Etholeniuksen vanhemmista.
Ja kehen kappalaiseen matrikkeli viittaa isänä, Hollolan kpl Johan Matinp Etholeniukseen ja vaimonsa Eliniin vai?

Toinen Etholenius joka on fokuksessani on Hämeenkosken Etolan Rekolan rusthollin Johan Etholenius s 1715, haud. 1786-87, hänen vaimonsa oli Lisa Samuelint s 1715, haud 1783-84. Pariskunta on vihitty tn n 1735-38, vanhin poika oli Johan Johaninp Etholenius s 14.7.1739. Hän oli 1. naimisissa Helena Alforsin kanssa (s 1732-h 31.10.1761 Etola, Rekola) ja toisissa naimissa Anna Maria Karlint Hörlinin (s 8.1.1739) Tenhiälän Lampolasta, vihitty n 1763.

Tästä Etolan Rekolan rusthollarista Hyn matrikkeli antaa seuraavat tiedot, joissa on tietty diskrepanssi alkuperän suhteen:

Henkilötiedot
1733/34 Johan Etholin, myöhemmin Etholenius Johannes Caroli 6065. * 1715. Kotoisin Koskelta Hl. Helsingin triviaalikoulun oppilas 19.3.1723 Johannes Caroli Etolijn, Lampis & Coskis. Porvoon lukion oppilas 21.2.1728 – 12.8.1733. Ylioppilas Turussa 1733/34 [Etholin] Joh. Tavast _ 348. — Etolan Rekolan rusthollari Koskella Hl. † Koskella Hl. 10.7.1787.
Pso: Lisa Samuelsdotter († 1784).

/ Ylioppilaan identifiointi Rekolan rusthollariksi saattaa olla virheellinen, sillä sukuselvityksen (K. W. Hoppu, Etholen-suku, 1960, s. 14) mukaan mainitun rusthollarin isä oli nimeltään Johan eikä Karl.


Nyt haluaisin tietää onko jollain eksaktimpaa tietoa tämän rh Johan Etholeniuksen alkuperästä?

Vastauksia toivoen

Kari Salminen

[karisalm]

Hei

Olen merkinnyt että Hollolan Isäntälän ja Etolan Rekolan väliltä löytyy linkki Asikkalan Reivilän kautta eli alla kaksi vihikimistietoa.

21.3.1738 Kåskis Capelgiäld Etola By Johan Johansson Etolenius Elisabet Samuelsdotter Reifwilä
24.2.1750 Hållola Förs Uskila By Carl Johansson Isändälä Hedwig Samuelsdotter Reivilä

[Helena V.]

Hyvää Pääsiäistä!

Kommentoin, vaikken olekaan spesialisti.

1. kpl Karl Johansson Etholenius, k. Joroinen 1743

Nyt kysymykseni kuuluu onko jollain varmepaa tietoa kuin yo. tämän Uskelan Isäntilän rusthollarin Johan Johaninp Etholeniuksen vanhemmista.
Ja kehen kappalaiseen matrikkeli viittaa isänä, Hollolan kpl Johan Matinp Etholeniukseen ja vaimonsa Eliniin vai?Kunnes toisin osoitetaan, olen merkinnyt hänet Uskilan Isäntälän rsth Johan Johansson Etholeniuksen ja N.N. pojaksi, joka avioitui uudelleen 2.2.1723 Helena Johansdr:n kanssa Orimattilan Pakaalta. (Pauli Helén, Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset, 1993, s. 29, joka viittaa edelleen Hoppu, K.W.: Etholen-suku, Vammala 1968.) Toinen avio myös Hiskissä:

2.2.1723 Hollola Uskila Johan Etolenius pig. Helena Johansd:r Packas

Tämän rsth Johan Johansson E:n vanhemmiksi olen merkinnyt Hollolan kpl Johan Matinp. Etholeniuksen ja Elin Juhontyttären.

- Hieman erikoista tässä toki on, että Uskilan Isäntälässä rpk 1771-75 “gl. m. Lena Johansdr” s. 1700 poikina näkyvät Carl, s. 1723 ja Johan, s. 1729 vaimoineen. Siis ennen 1771 kuolleella rsth Johan Johansson E:lla olisi ollut Carl-niminen poika sekä ensimmäisestä että toisesta aviostaan…

2. Kosken Etolan rsth Johan Johansson Etholenius, k. Koski HI 10.7.1787

En edes arvele hänelle vanhempia, mutta kuten Eskokin mainitsi vihittäessä 1738 Asikkalassa on “Johansson“.

Vaimon suvusta sen verran, että Elisabet syntyi Reivilän rsth:n Samuel Henrikssonin tyttärenä 4.3.1717. Reivilän ratsutilan vesat ja heidän avionsa ovat muutenkin kovin kiintoisia, mm. lukkariaviot Nastolan Grahn ja Padasjoen Gröndahl, Hollolan Polonit, Padasjoen Areniukset. Reivilän jälkeläiset itse käyttivät sukunimiä (Reivilän lisäksi) Grönqvist ja Grefman/Grenman.

Elisabet Samuelsdr:n isän isoäiti oli mahdollisesti Reivilässä 1704 kuollut Padasjoen kh Bernhard Thomaen tytär.

t. Helena V.

[K.Salminen]

Helena,
voitko antaa täsmällisen referenssin ja lähteen ao. tokaisuun. Eli siihen, että Rekolan rh Johan Etholeniuksen vaimo Lisa Samuelint:n "isän isoäiti" on Padasjoen kirkkoherran Bernhardus Thomeaen (virassa 1630-34) ja vaimonsa Karinin tytär (cf. U. Pulkkila. Padasjoen historia, 1947, 268).
Sekä esittää sukujohdon kh Bernhardus Thomeaesta Lisa Samuelintyttäreen.

Kari


Elisabet Samuelsdr:n isän isoäiti oli mahdollisesti Reivilässä 1704 kuollut Padasjoen kh Bernhard Thomaen tytär.

t. Helena V.[/quote]

[Helena V.]

Hei Kari,

Asikkalassa kuolee:
1704 10.4.1704 Reifwilä Sophia Bärendtzdotter Gååssman 77

SAY:ssa Reivilässä näkyy isäntä, rsth Carl Mattsonilla vaimo "Sophia" vuodesta 1650 lähtien. Vuonna 1653 on Carl Mattsonin vaimolla henkikirjamerkintänä "Sophia Bernsdr h."* (yleensähän naisten patronyymejä ei mainita juuri koskaan, paitsi joskus harvoin piioilla). V. 1681 jälkeen pariskuntaa ei enää näy - ei edes Sofiaa, edes leskenäkään, mutta hän olisi tuolloin ollut jo n. 60 v (/1655-> yli 63 v vapaat henkiverosta, elleivät olleet talon isäntiä).

*SAY, Asikkala, Reivilä 1634-53, s. 11 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7827

Blomstedt mainitsee vain Carl Mattsonin isästä Asikkalan historiassa s. 443-444:

“Hänen (Matti Tönnenpoika Creutzhammarin/HV) lahjoituksensa piiriin kuului kuninkaallisen kirjeen mukaan myös Reivilä, mutta sitä piti hallussaan Matti Laurinpoika, joka itse ratsasti talonsa puolesta valtakunnan vihollista vastaan. Matti Tönnenpoika yritti saada Reivilää itselleen mm. sillä perusteella, että tila oli aikoinaan ollut autiona ja viranomaisten toimesta asutettu. Tällä gubernaattori Nihls Bielcken vahvistamalla tiedolla Matti Tönnenpoika halusi osoittaa, että Matti Laurinpojalla ei ollut täyttä omistusoikeutta tilaan, vaan ainoastaan hallintaoikeus, joten ratsupalveluskaan ei häntä suojaisi. Matti Laurinpoika kieltäytyi kuitenkin ”etsimästä itselleen toista taloa ratsastatettavaksi” ja hangoitteli muutenkin vastaan mm. jääden saapumatta käräjille. Asia meni hovioikeuteen ja Matti Tönnenpoika jäi vaille Reivilää.”

Mahdollinen ketju Padasjoen kh Bernhard Thomaesta (Gååsman) Reivilän rusthållarin tyttäreen Elisabet Samuelintyttäreen kulkee:

Kh Bernhard Thomae & Karin - Sofia Berhardsdr Gååsman (n. 1627-1704) & rsth Carl Mattsson (n.1620- n. 1682) - rsth Henrik Carlsson (n. 1655-1736) & Barbro Eskelsdr (n. 1656 - 1731) - rsth Samuel Henriksson Reivilä (n. 1685 - 1755) & Sofia Eriksdr (n. 1688-1753) - Elisabet Samuelsdr (1717-1783) & Johan Johansson Etholenius (n. 1715-1786).

t. Helena V.

[K.Salminen]

Helena, ohessa lainaus Arne Ekmanin (Genos Vol 40, 70-75) artikkelista, joka vahvistaa Sophian olevan Padasjoen kh Berhardus Thomeaen tytär.

Mvh Kari

Tab. 1.
I. Thomas Andreae. Kapellan i Tuulois 1593. Tillsatt av Karl IX genom kungligt brev av 15 aug. 1607 till kyrkoherde i Padasjoki,[1 (http://www.genealogia.fi/genos/40/40_70.htm#1#1)] kvarstod ännu 1620. Ägde Vanhala hemman i Hauho kyrkoby från 1600.[2 (http://www.genealogia.fi/genos/40/40_70.htm#2#2)]
II. Son:
Bernhardus Thomae, kyrkoherde i Padasjoki (»Herr Bern»), trol. efter fadern, omn. 1632. Ägde Vanhala 1625 (efter en Grels Thomasson, som kunde vara hans broder och en syster till honom var kanske den Walborg Thomasdotter som 1634-36 omn. på Vanhala som dåv. ägarens Jakob Christofferssons moder). - Gift med Karin, som var änka 1634.
III. Barn:
Henrik Bernsson Gååsman, bodde i Kurhila by i Asikkala, begr. 3 okt. 1697.
Sofia Bärendtsdotter Gååsman, bosatt i Reivilä by i Asikkala, begr. 3 apr. 1704, 77 år gl.
Jakob Bernhardi Gååsman, kyrkoherde, död 2 jan. 1699. Tab. 2.





Hei Kari,

Asikkalassa kuolee:
1704 10.4.1704 Reifwilä Sophia Bärendtzdotter Gååssman 77

SAY:ssa Reivilässä näkyy isäntä, rsth Carl Mattsonilla vaimo "Sophia" vuodesta 1650 lähtien. Vuonna 1653 on Carl Mattsonin vaimolla henkikirjamerkintänä "Sophia Bernsdr h."* (yleensähän naisten patronyymejä ei mainita juuri koskaan, paitsi joskus harvoin piioilla). V. 1681 jälkeen pariskuntaa ei enää näy - ei edes Sofiaa, edes leskenäkään, mutta hän olisi tuolloin ollut jo n. 60 v (/1655-> yli 63 v vapaat henkiverosta, elleivät olleet talon isäntiä).

*SAY, Asikkala, Reivilä 1634-53, s. 11 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7827

Blomstedt mainitsee vain Carl Mattsonin isästä Asikkalan historiassa s. 443-444:

“Hänen (Matti Tönnenpoika Creutzhammarin/HV) lahjoituksensa piiriin kuului kuninkaallisen kirjeen mukaan myös Reivilä, mutta sitä piti hallussaan Matti Laurinpoika, joka itse ratsasti talonsa puolesta valtakunnan vihollista vastaan. Matti Tönnenpoika yritti saada Reivilää itselleen mm. sillä perusteella, että tila oli aikoinaan ollut autiona ja viranomaisten toimesta asutettu. Tällä gubernaattori Nihls Bielcken vahvistamalla tiedolla Matti Tönnenpoika halusi osoittaa, että Matti Laurinpojalla ei ollut täyttä omistusoikeutta tilaan, vaan ainoastaan hallintaoikeus, joten ratsupalveluskaan ei häntä suojaisi. Matti Laurinpoika kieltäytyi kuitenkin ”etsimästä itselleen toista taloa ratsastatettavaksi” ja hangoitteli muutenkin vastaan mm. jääden saapumatta käräjille. Asia meni hovioikeuteen ja Matti Tönnenpoika jäi vaille Reivilää.”

Mahdollinen ketju Padasjoen kh Bernhard Thomaesta (Gååsman) Reivilän rusthållarin tyttäreen Elisabet Samuelintyttäreen kulkee:

Kh Bernhard Thomae & Karin - Sofia Berhardsdr Gååsman (n. 1627-1704) & rsth Carl Mattsson (n.1620- n. 1682) - rsth Henrik Carlsson (n. 1655-1736) & Barbro Eskelsdr (n. 1656 - 1731) - rsth Samuel Henriksson Reivilä (n. 1685 - 1755) & Sofia Eriksdr (n. 1688-1753) - Elisabet Samuelsdr (1717-1783) & Johan Johansson Etholenius (n. 1715-1786).

t. Helena V.

[Helena V.]

Hei Kari,

Kiitokset lisäyksestä. Oli näemmä unohtunut Ekmanin Genos Sofian lähdemerkinnöistä.

Ekman ei anna mitään lähdeviittauksia tällä kohdin, eikä mainitse Sofialle puolisoa saati jälkeläisiä.

Voinemme todeta, että SAY:n merkintöjen pohjalta tarkastellen Sofian pso oli Asikkalan Reivilän isäntä ja rusthollari Carl Mattson.

Pariskunnan lapsia olivat ainakin:
- Matts, haudattu Asikkalassa 12.5.1701 (57 v), pso Maria
- Henrik, haudattu Asikkalassa 1.4.1736 (81v), pso Barbro Eskelsdr, haudattu Asikkalassa 7.11.1731 (75 v) - heillä 9 lasta
- Anders, haudattu Asikkalassa 10.4.1704 (44 v 4 kk), pso N.N. - yksi lapsi.

Henrik Carlssonin lapsista 6 jatkoi sukua. Carl, Samuel ja Matts jatkoivat Reivilän pitämistä, Sofia naitiin Hollolan Poloneille, Maria Kuhmoisten kirkkoväärtille ja Annika Hämeenkoskelle (? - ainakin mies Johan Friman oli vihittäessä sieltä, mutta heitä en ole v. 1721 jälkeen enää löytänyt). Maria Henriksdr:n Kuhmoisiin naimisen taustalta voisi haeskella Gååsman-yhteyttä. Serkku yhden sukupolven yli, Christian Jacobi Gååsman oli Kuhmoisten kappalaisena ja sittemmin kh:na 1707 lähtien.

t. Helena V.

[K.Salminen]

Helena,

minulla olisi yksi epäselvyys, tai kysely päättelystäsi siitä sukujohdosta, jonka esitit Elisabeth Samuelint:n esipolvista.

Reivilän SAYn mukaan Henrik Carlinp pojilla Carl Henrikinpojalla ja veljeään, Elisabethin isällä, Samuel Henrikinpojalla oli molemmilla Sophia niminen vaimo. Olet nimennyt Samuelin vaimon patronyymiksi Sophia Eriksdr k 1753.

Millä perusteella olet tehnyt tämän erottelun Carlin ja Samuelin vaimojen välillä, kun heidän avioitaan ei löydy Asikkalan vihityistä, eikä kastetuissa mainita ainakaan Samuelin kohdalla vaimon nimenä muuta kuin Sophia, tämäkin vain 13.4.1713 syntyneen Erichin kohdalla.

Ja vuotta ennen Sophia Eriksdr:a kuolee Reivilässä rusthållerska Sophia Henriksdr 11.11.1752.

Siis miten olet erotellut Carlin ja Samuel Henrikinpoikien vaimot toisistaan?

Kari

[Helena V.]

Hei Kari,

Carl Henrikssonin Sofia-tyttären syntyessä

28.7.1711 30.7.1711 Reifwilä Carl Hendrichsson Sophia Hendrichsdr Sophia

t. Helena V.

[kati tuloisela]

Toinen Etholenius joka on fokuksessani on Hämeenkosken Etolan Rekolan rusthollin Johan Etholenius s 1715, haud. 1786-87, hänen vaimonsa oli Lisa Samuelint s 1715, haud 1783-84. Pariskunta on vihitty tn n 1735-38, vanhin poika oli Johan Johaninp Etholenius s 14.7.1739. Hän oli 1. naimisissa Helena Alforsin kanssa (s 1732-h 31.10.1761 Etola, Rekola) ja toisissa naimissa Anna Maria Karlint Hörlinin (s 8.1.1739) Tenhiälän Lampolasta, vihitty n 1763.

Tiedä hänen spesiaalisuudestaan, mutta laitanpahan tähän jotain mitä olen muistiin kirjannut:
Johan Johaninpoika Etholenius
s. 1715 Koski Hl Etola
k. 10.7.1787 Koski Hl Etola
ratsutilallinen Koski Hl Etola ½Rekola
Sukunimi kirjoitettu myös muodossa Etolenius ja Etholin.
Sama joka opiskeli Helsingin koulussa 1730-luvulla? [A.Jurva: Kosken pit. vaiheita s.101]. >>ks. HY -yomatr. #6065Johannes Caroli Etolijn, Lampis & Coskis. HUOM: Ylioppilaan identifiointi Rekolan rusthollariksi saattaa olla virheellinen, sillä sukuselvityksen (K. W. Hoppu, Etholen-suku, 1960, s. 14) mukaan mainitun rusthollarin isä oli nimeltään Johan eikä Karl!] oma huom: en ole törmännyt Carl-nimiseen isään/talolliseen Etholenius Koskella Hl.
Tämä ½Rekola jakautui pojille Johan ja Moses.

Isä: Johan Johaninpoika Etholenius, s. Koski Hl Etola. Lampuoti; talollinen Koski Hl Etola ½Rekola (1705-12). Mainitaan Rekolan tilan lampuotina 1694 ja omistajana 1705-12. Puolison nimeä ei mainita. Kuollut ilm. ennen v. 1749. Tutkimatta: "lieneekö sama Johan Etholenius Etolasta, jolla 1730-luvulla Helsingin koulussa opiskelleet pojat Johan ja Jacob" [lähde: A.Jurva: Kosken pit. vaiheita s.101]. Vht: talollinen Koski Hl Etola ½Rekola (main. 1674-87) Johan Erkinpoika Rekola ja Caisa.
Äiti: NN. Etholenius

Puoliso 1. Vihitty 21.3.1738 Asikkala
Lisa Samuelintytär Etholenius, s. 1715 , k. 13.3.1784 Koski Hl Etola

Lapset:
1. Johan (Johannes) Juhonpoika Etholenius, s. 14.7.1739 Koski Hl Etola, k. 1805 Koski Hl Etola lampuoti; ratsutilallinen Koski Hl Etola 1/4Rekola. Oli aluksi lampuoti, lopuksi ratsutilallinen. Seurakunnan luottamusmiehiä, kuudennusmies (=sexman eli järjestysmies). Sukunimi kirjoitettu myös muodossa Etolenius. Avioitui kahdesti. I pso Helena Yrjöntytär Ahlfors*, Etholenius, s. 1739 Koski Hl, k. 10.1761 Koski Hl Etola. 1 lapsi II pso 1762 Koski Hl, Anna Maria Carlintytär Hörlin, Etholenius, s. 6.1.1739 , k. 23.9.1816 Koski Hl Etola. 5 lasta.
2. Helena (Lena) Juhontytär Etolenia, Ruoppila, s. 1744 Koski Hl Etola, k. 20.12.1803 Koski Hl Etola. 2 avioliittoa, 9+1 lasta
3. Jonas Juhonpoika Etholenius, s. 27.12.1745 Koski Hl Etola
4. Salomon Juhonpoika Etholenius, s. 24.3.1748 Koski Hl Etola
5. Hedvig Juhontytär Etholenius, s. 22.11.1750 Koski Hl Etola. Kuulutettiin 15.5.1771 Koskella Hl.
6. Moses Juhonpoika Etholenius, s. 29.3.1753 Koski Hl Etola, k. 2.2.1826 Koski Hl Etola. ratsutilallinen Koski Hl Etola 1/4Rekola. Nimi kirjattu myös muodossa Etolenius. pso 29.12.1778 Hollola Sophia Juhontytär Alastalo, Etholenius, s. 26.7.1754 Hollola Manskivi, k. 16.7.1839 Koski Hl Etola. 5 lasta.

Vasta poikien Johan ja Moses lasten ja lastenlasten isännöidessä Rekoloita (2x 1/4 Rekoloita siis) muuttui sukunimi pikkuhiljaa Etholeniuksesta Rekolaksi. Toinen puoli Rekolaa eli Iso-Rekola oli ollut jo pitkään eri omistajilla, joiden yhteistä taustaa alkuperäiseen Rekolan talon juureen en ole kyennyt selvittämään. Johan seniorilla saattoi olla myös Erik/Er -niminen poika, joka ei kuitenkaan isännöinyt Rekolassa mutta ilmeisesti asui siellä. Eerolla oli kaiketi tytär Ulrika Eleonora joka ilm. oli syntynyt 1742 Rekolassa. Ulrika avioitui Kosken Leniälän Ylöstalon pojan kanssa ja näistä tuli Iso-Rekolan uusi isäntäpari, mutta ilmeisesti tässä ei ole kyseessä mikään sukujatkumo vaan kertakaikkiaan uudet isännät. 1839-41 välillä Iso-Rekolassa vaihtui omistajasuku. Rekoloita ja näiden jälkeläisiä löytyy nykyisin Koskella samoilla nurkilla sukunimillä mm. Mäki-Rekola, Mustisto ja Siilimäki. On huomattava, että Koskella on toinenkin Rekola ja näiden jälkipolvet (Rekolan sukunimellä), taloilla ei ole ollut mitään yhteyttä keskenään.

[kati tuloisela]

Hollolan Uskelan Isäntilän rustholissa esiintyy rusthollari Johan Johaninp Etholenius, k n 1748.

Isäntälän rusthollarin vht olivat
Isäntälän rusthollari Johan Eliaksenpoika Etolenius, s. Koski Hl Etola, k. 1708 Hollola Uskila ja Maria Etolenius, k. Hollola Uskila.
Vanhempien avio oli solmittuna jo ainakin Avioliitto oli solmittuna ainakin jo v. 1691. Minulla ei ole tiedossa muita lapsia heille.

Johan seniorin isä kalustokirjuri Elias Mathiaksenpoika Etolenius toimi synnyinkotinsa Pappilan isäntänä 1639-50 ja osti 1655 Matthias Brandt'ilta Hollolan Uskelan Isäntälän ratsutilan (Mathias Brandt on merkitty tilalle vielä v.1656 manttaaliluettelossa, mutta siirtyi sitten virkaansa läänin rajajoukkojen päälliköksi). Elias syntyi kappalainen Matthias Ericin (Ettoila) ja Valborg Marci Camenaeuksen (II aviossaan) toisena lapsena Kosken Hl Etolan Pappilan talossa, jonka Matthias Erici (alkuaan saman kylän Rekolan poika) oli verolle ottanut 1621. Elias syntyi n. 1621 ja hänellä oli 3 muuta sisarusta: Kosken kappalainen sitt. Lammin khra Jacobus Matthiae Etholenius (k.1688 Lammi), Hollolan kappalainen Johan/Johannes Mattiae Etholenius sekä Catharina Nidelberg.
Eliaksella puolestaan oli tietääkseni 2 poikaa Johan (Isäntälän rusthollari) ja Henrik, kumpikin syntyneet Koskella. Henrik kuoli ennen veljeään mutta mainitaan myös Isäntälän rusthollarina.

Tämä
Karl/Carl Johannis Etholenius (k.1743), Joroisten kappalainen
on minulle mysteeri. Ymmärrän kyllä että hän voisi olla Isäntälän poika isänsä mahdollisesta I aviosta mutta ymmärrykseeni ei mahdu se että elossa olevalle kastettaisiin samanniminen veli kun vanhempia astuu koulutielle? Isäntälän Johan Etholenius nuoremman (k.1748) veljeksikään hän ei sovi sillä isä-Johan kuoli noin 1708 ja sitäpaitsi äiti avioitui samana vuonna uudelleen ja Isäntälään tuli tätä kautta rusthollariksi Anders Henricsson.

[K.Salminen]

Kati ja Helena,

Muistelen, että kun oli keskustelua Asikkalan pastorista vv 1682-94 Eskil Eteleniuksesta/Etholeniuksesta, niin yhtenä argumenttina sitä vastaan ettei hän ole Etholenius-pappissukuun kuuluva, käytettiin sitä ettei Eskil nimeä esiinnny Etholenius-suvussa. Mutta kun luen allaolevassa lainauksessa olevaa etunimi variaatiota, niin päätelmäni on se, että melkein mikä tahansa etunimi esiintyy Etholeniuksilla. Ts. yo. argumentilta putoaa pohja.

En ole vieläkään vakuuttunut siitä, että ero Etholenius vs Etelenius olisi reaalinen. Se on lähinnä semanttinen, eli kieleen tai lähinnä puhunnan (parole, cf. de Saussure) sisään rakennettu. Muistakaamme että Eskil Eteleniuksella/Etholeniuksella oli Sara Poppiuksen kanssa Hollossa syntynyt Johan niminen poika. Mitä pidän indikaationa Eskilin isään eli Asikkalan aikaisempaan pappiin vv 1670-75 Johan Matinp Etholeniukseen.

Terv. Kari






Tiedä hänen spesiaalisuudestaan, mutta laitanpahan tähän jotain mitä olen muistiin kirjannut:
Johan Johaninpoika Etholenius
s. 1715 Koski Hl Etola
k. 10.7.1787 Koski Hl Etola
ratsutilallinen Koski Hl Etola ½Rekola
Sukunimi kirjoitettu myös muodossa Etolenius ja Etholin.
Sama joka opiskeli Helsingin koulussa 1730-luvulla? [A.Jurva: Kosken pit. vaiheita s.101]. >>ks. HY -yomatr. #6065Johannes Caroli Etolijn, Lampis & Coskis. HUOM: Ylioppilaan identifiointi Rekolan rusthollariksi saattaa olla virheellinen, sillä sukuselvityksen (K. W. Hoppu, Etholen-suku, 1960, s. 14) mukaan mainitun rusthollarin isä oli nimeltään Johan eikä Karl!] oma huom: en ole törmännyt Carl-nimiseen isään/talolliseen Etholenius Koskella Hl.
Tämä ½Rekola jakautui pojille Johan ja Moses.

Isä: Johan Johaninpoika Etholenius, s. Koski Hl Etola. Lampuoti; talollinen Koski Hl Etola ½Rekola (1705-12). Mainitaan Rekolan tilan lampuotina 1694 ja omistajana 1705-12. Puolison nimeä ei mainita. Kuollut ilm. ennen v. 1749. Tutkimatta: "lieneekö sama Johan Etholenius Etolasta, jolla 1730-luvulla Helsingin koulussa opiskelleet pojat Johan ja Jacob" [lähde: A.Jurva: Kosken pit. vaiheita s.101]. Vht: talollinen Koski Hl Etola ½Rekola (main. 1674-87) Johan Erkinpoika Rekola ja Caisa.
Äiti: NN. Etholenius

Puoliso 1. Vihitty 21.3.1738 Asikkala
Lisa Samuelintytär Etholenius, s. 1715 , k. 13.3.1784 Koski Hl Etola

Lapset:
1. Johan (Johannes) Juhonpoika Etholenius, s. 14.7.1739 Koski Hl Etola, k. 1805 Koski Hl Etola lampuoti; ratsutilallinen Koski Hl Etola 1/4Rekola. Oli aluksi lampuoti, lopuksi ratsutilallinen. Seurakunnan luottamusmiehiä, kuudennusmies (=sexman eli järjestysmies). Sukunimi kirjoitettu myös muodossa Etolenius. Avioitui kahdesti. I pso Helena Yrjöntytär Ahlfors*, Etholenius, s. 1739 Koski Hl, k. 10.1761 Koski Hl Etola. 1 lapsi II pso 1762 Koski Hl, Anna Maria Carlintytär Hörlin, Etholenius, s. 6.1.1739 , k. 23.9.1816 Koski Hl Etola. 5 lasta.
2. Helena (Lena) Juhontytär Etolenia, Ruoppila, s. 1744 Koski Hl Etola, k. 20.12.1803 Koski Hl Etola. 2 avioliittoa, 9+1 lasta
3. Jonas Juhonpoika Etholenius, s. 27.12.1745 Koski Hl Etola
4. Salomon Juhonpoika Etholenius, s. 24.3.1748 Koski Hl Etola
5. Hedvig Juhontytär Etholenius, s. 22.11.1750 Koski Hl Etola. Kuulutettiin 15.5.1771 Koskella Hl.
6. Moses Juhonpoika Etholenius, s. 29.3.1753 Koski Hl Etola, k. 2.2.1826 Koski Hl Etola. ratsutilallinen Koski Hl Etola 1/4Rekola. Nimi kirjattu myös muodossa Etolenius. pso 29.12.1778 Hollola Sophia Juhontytär Alastalo, Etholenius, s. 26.7.1754 Hollola Manskivi, k. 16.7.1839 Koski Hl Etola. 5 lasta.

Vasta poikien Johan ja Moses lasten ja lastenlasten isännöidessä Rekoloita (2x 1/4 Rekoloita siis) muuttui sukunimi pikkuhiljaa Etholeniuksesta Rekolaksi. Toinen puoli Rekolaa eli Iso-Rekola oli ollut jo pitkään eri omistajilla, joiden yhteistä taustaa alkuperäiseen Rekolan talon juureen en ole kyennyt selvittämään. Johan seniorilla saattoi olla myös Erik/Er -niminen poika, joka ei kuitenkaan isännöinyt Rekolassa mutta ilmeisesti asui siellä. Eerolla oli kaiketi tytär Ulrika Eleonora joka ilm. oli syntynyt 1742 Rekolassa. Ulrika avioitui Kosken Leniälän Ylöstalon pojan kanssa ja näistä tuli Iso-Rekolan uusi isäntäpari, mutta ilmeisesti tässä ei ole kyseessä mikään sukujatkumo vaan kertakaikkiaan uudet isännät. 1839-41 välillä Iso-Rekolassa vaihtui omistajasuku. Rekoloita ja näiden jälkeläisiä löytyy nykyisin Koskella samoilla nurkilla sukunimillä mm. Mäki-Rekola, Mustisto ja Siilimäki. On huomattava, että Koskella on toinenkin Rekola ja näiden jälkipolvet (Rekolan sukunimellä), taloilla ei ole ollut mitään yhteyttä keskenään.

[kati tuloisela]

....Ts. yo. argumentilta putoaa pohja.
No Johan nyt on sellainen nimi että tuskin Suomesta löytyy sukua jossa ei Juhoa löytyisi joka sukupolvessa edes kerran. Niin se on sekä Rekolassa että Pappilassakin ja juuri tämän kyseisen nimen yleisyyden vuoksi sen perusteella on melkoisen riskaabelia vedellä johtopäätöksiä, minnekään suuntaan. Mais tu fait, c'est que tu fait. Tai jotain sinnepäin.
Eskil (Esko suomalaisittain) ei ole kuitenkaan ihan samaa tasoa, n'est pas? Ja minnenoo ainakaan törmännyt muihin kuin sukulaismies Mäki-Rekolan Eskoon, joka tuossa pävällä ohi ajaessani moikkasi postilaatikolla käydessään. :-) Muistan kyllä maininneeni, että Eskileitä ei löydy, mutta Johania, Jacobia ja Ericiä yllinkyllin. Jos kerta Eskil olisi suvun nimi niin miksi se ei jossain jonkun sukulaisen lapsessa toistu, vaikka muut nimet kiertvät kuin piirileikkiä? Mielestäni nimenomaan se olisi oiva todiste jos mikä, jos harvinainen/harvinaisempi nimi suvussa periytyisi, siitä voisi jo vedellä johtopäätöksiäkin. Se että meillä on Juho ja naapurissa on Juho, ei vielä tee meistä sukulaisia, vaikka kuinka haluaisi. C'est toute la verite, n'est pas?

[K.Salminen]

Kati, onko tämä tulkittava niin, että olet selvittänyt ja luetteloinut kaikki Etholeniukset, ja sen perusteella teet induktiviisen päätelmän, että Eskil nimeä ei ole kenelläkään Etholeniuksella. Induktiivisen päättelyn harha on se, minkä itävaltalaissyntyinen tieteenfilosofi Sir Karl Popper aikanaan osoitti, esim. jos induktiivisesti havainnoimalla Australian joutsenia päädytään loppupäätelmään, että kaikki Australian joutsenet ovat valkoisia. Mutta jos joku tekee havainnon mustasta joutsenesta Australiassa, niin koko induktiivinen päätelmä kaatuu. Sama on Etholeniuksienkin kohdalla jos löytyy yksikin Eskill-niminen, koko induktiivinen rakennelmasi sortuu.

With compliments

Kari





Eskil (Esko suomalaisittain) ei ole kuitenkaan ihan samaa tasoa, n'est pas? Ja minnenoo ainakaan törmännyt muihin kuin sukulaismies Mäki-Rekolan Eskoon, joka tuossa pävällä ohi ajaessani moikkasi postilaatikolla käydessään. :-) Muistan kyllä maininneeni, että Eskileitä ei löydy, mutta Johania, Jacobia ja Ericiä yllinkyllin. Jos kerta Eskil olisi suvun nimi niin miksi se ei jossain jonkun sukulaisen lapsessa toistu, vaikka muut nimet kiertvät kuin piirileikkiä? Mielestäni nimenomaan se olisi oiva todiste jos mikä, jos harvinainen/harvinaisempi nimi suvussa periytyisi, siitä voisi jo vedellä johtopäätöksiäkin. Se että meillä on Juho ja naapurissa on Juho, ei vielä tee meistä sukulaisia, vaikka kuinka haluaisi. C'est toute la verite, n'est pas?

[kati tuloisela]

Olen kerännyt muistiinpanoihini kaikki Etholeniukset mitä vastaan on kävellyt, suurimman osan olen pystynyt sijoittamaan sukupuuhun paikoilleen, mutta muutama erillinenkin henkilö ja jopa haarakin löytyy, jotka todennäköisesti kyllä sukuun kuuluvat, mutta liittävät todisteet puuttuvat. Ja sitten on vielä osajoukko, josta ei pysty sanomaan mitään puoleen eikä toiseen (näitä on mm. Rekolassa asuvat Ethlinit). Tähän sakkiin voisi sitten Eskilinkin tipauttaa, mutta toisaalta Etelenius-sanan heittämä varjo on minusta erittäin tärkeä huomioitava, sitä ei voi eikä saa ohittaa.

Tuomiokirjat Kosken Etholeniusten osalta on arkisto, jota en ole läpikäynyt (vielä) ja oikeastaan se onkin sitten se toivo, missä joitakin asioista selviäisi, jos on jotain vielä selvitäkseen. Siinä kohdin on myös minun taitoni kovalla koetuksella (kieli, käsiala ja vaikeaselkoinen tekstirakenne). Suurimmat ongelmat osuvat juuri sinne -tietysti- missä kirkonkirjat puuttuvat. Kaitpa minäkin jonain päivänä otan härkää sarvista sillä saralla, jahka olen saanut muut keskeneräiset kohteeni haluamalleni tasolle.

En ole ollut yksin pohtimassa tätä Etholeniusten rypästä vaan suuri apuni on ollut samaan sukuun ja koko Hollola-Koski alueeseen perehtynyt guru Pauli Helén, jota en harmikseni ole nähnyt koskaan näillä keskustelupalstoilla (eikä muillakaan), vaikka taatusti hänellä olisi rutkasti annettavaa moniin alueen muihinkin kysymyksiin, niin perillä hän on tästä suppeasta alueesta ja sen kantasuvuista.

Ei minun rakennelmani mihinkään sorru vaikka jonkun Eskilin löytäisinkin suvusta, en minä niin härkäpäinen ole, tärkeämpää on se ettei musta joutsen osoittaudu käenpoikaseksi.

[Helena V.]

Hyvät pähkäilijätoverit!

Todistusstandardeja on monia, mutta jos nyt voitaisiin suht ilman pitkiä hampaita hyväksyä vaikkapa oheinen Kaisa Kyläkosken blogissaan briiffaama ainakin omasta mielestäni vallan käypä perussetti?

http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2007_12_01_archive.html

Lainaan tähän vielä Kaisaa selvyyden vuoksi:

”Itse standardi koostui viiden vaiheen prosessista:
1) Hae todisteita järjellisestä määrästä asiakirjoja
2) Arvioi todisteita edellä mainittujen ominaisuuksien valossa
3) Jos joku todisteista viittaa muuhun suuntaan kuin toiset, sen merkitys pitää voida osoittaa olemattomaksi
4) Jos kaikki todisteet osoittavat samaan suuntaan eikä muuta johtopäätöstä voi vetää, niin asia on todistettu standardin mukaisesti
5) Johtopäätökset dokumentoidaan lähdeviitteineen.”

Olemme kaiketi juuttuneet kohtaan 3 ja siinä taidamme tovin edelleen pyristellä, mikäli mm. näitä suuntaan tai toiseen pitämättömiä nimiteorioita ruoditaan. Edistyminen matelee myös turhaan voimavaroja kuluttavan vastakkaiasettelun ilmapiirin vallitessa, kun kuitenkin kaikilla lienee jokseenkin sama tavoite.

Eihän tämä mikään uutinen ole, mutta eiköhän pitäisi palata ykkös-ruutuun ja laajentaa tarkasteltavien asiakirjojen määrää. Painetut lähteet on ilmeisesti aika tarkkaan porukalla jo koluttu ja korkeintaan osin ristiriitaisiksi havaittu. Kirkon lähteiden pitkälti puuttuessa, maallisen hallinnon lähteitä riittää vielä “järjellisyyden” nimissäkin tutkittaviksi. Ennen tuomiokirjamerkintöjen summittaiseen läpikäyntiin ryhtymistä (ja tulevaisuudessa sen pohjatiedoiksi) esim. SAY:n puitteissa lienee vielä paljon läpikäytävää. Jos fiksuja oltaisiin, jaettaisiin kullekin järjestelmällisesti tutkittavat pitäjänsä ja jossain vaiheessa käytäisiin löydökset / Hämeenkoski / Hollola / Nastola, Padasjoki, Lammi jne. kimpassa läpi, josko sieltä seuloutuisi uutta ihmeteltävää. Nythän SAY:ta lienee tutkaillun lähinnä vain jo tiedossa olleiden talojen osalta nk. pikavoitto-periaatteella. Ei Etholeniustenkaan tutkimus edisty kuin laajentamalla sitä kyläkuntien ja pitäjien “rekonstruoinnin” suuntaan. Lisäbonuksena karttuvat tiedot muistakin sukulaissuvuista, kun pitkin poikin sekaisin niitä perheitä kuitenkin on perustettu. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Etholeniukset eivät nykytietoni mukaan kuulu suoranaisiin esipolviini, mutta lukuisin kohdin liippaavat läheltä niin kuin suurin osa mm. Päijät-Hämeen muistakin suvuista, josta syystä koen tarpeelliseksi heidänkin mahdollisimman seikkaperäisen kartoituksensa.

Rakentavin terveisin,
Helena V.

[Mariaana]

Tämä
Karl/Carl Johannis Etholenius (k.1743), Joroisten kappalainen
on minulle mysteeri. Ymmärrän kyllä että hän voisi olla Isäntälän poika isänsä mahdollisesta I aviosta mutta ymmärrykseeni ei mahdu se että elossa olevalle kastettaisiin samanniminen veli kun vanhempia astuu koulutielle? Isäntälän Johan Etholenius nuoremman (k.1748) veljeksikään hän ei sovi sillä isä-Johan kuoli noin 1708 ja sitäpaitsi äiti avioitui samana vuonna uudelleen ja Isäntälään tuli tätä kautta rusthollariksi Anders Henricsson.

Seikkailen juuri internetin ihmemaassa. Silmiini pisti seuraava sivusto, jolla oli yksi selitys siihen, miksi lapsia on kastettu saman nimisiksi.

http://www.keltti.net/index.php?option=com_content&task=view&id=32&Itemid=83

Mariaana

[Tapani Kovalaine]

Samassa perheessä on voinut olla kaksi saman etunimen omaavaa lasta. Kirjoitin Tutkimuslöytöjä -osioon tästä ilmiöstä uuden viestiketjun
Tapani

[K.Salminen]

Ihan on pakko puuttua tuohon ao. viestissä olevaan Kyläkosken viisi vaiheeseen standardiin, josta en tiedä mistä "hatusta se on vedetty" kun ei mitään referenssia ole. Ainakaan tutkimuksen etenemisen normaaliparadigmaa se ei edusta.

Traditionaalinen, oppikirjoissa esiintyvä tutkimuksen etemisen tapa on seuraavanlainen:

1) Tutkimuksen suunnitteluvaihe: tutkimusongelman spesifiointi, käsitteiden määrittely, testattavien tutkimushypoteesien johtaminen, tutkivan populaation määrittely ja rajaaminen

2) Näytteiden rajaaminen, mitä populaatiota tutkitaan, näytteiden freimaus jne.

3) Tutkimustavan, menetelmän valinta, jolla on tarkoitus saada aineistosta vastaukset tutkimusongelmiin ja hypoteeseihin.

4) Tutkimusaineiston kerääminen

5) Aineiston koodaus ja luokittelu

6) Aineiston tulkinta ja siitä raportoiminen: vedetään aineistosta johtopäätökset suhteessa alussa esitettyihin tutkimusongelmiin ja hypoteeseihin. Tukeeko aineisto vai kumoaa lähtöhypoteesit. (cf M.Bulmer 1977).


Varsinkin KK:n kolmas kohta: "Jos joku todisteista viittaa muuhun suuntaan kuin toiset, sen merkitys pitää voida osoittaa olemattomaksi", on äärimmäisen ongelmallinen.

Esim. tilastollisessa regressioanalyysissa juuri niiden tapausten tarkempi tutkiminen, jotka eivät sijoittu lineaarisesti kartesiolaiseen koordinaatistoon, vaan ovat "outlyers", anomalioita, on äärimmäisen hedelmällistä. Sama pätee yo. kohtaan, toisaalle osoittavaa todistetta ei pidä survoa yleiseen skeemaan vaan se on nähtävä mahdollisen uuden tutkimustien avauksena, ja potentiaalisesti uutta tietoa ja tulkintaa tuottavana.

KS







Hyvät pähkäilijätoverit!

Todistusstandardeja on monia, mutta jos nyt voitaisiin suht ilman pitkiä hampaita hyväksyä vaikkapa oheinen Kaisa Kyläkosken blogissaan briiffaama ainakin omasta mielestäni vallan käypä perussetti?

http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2007_12_01_archive.html

Lainaan tähän vielä Kaisaa selvyyden vuoksi:

”Itse standardi koostui viiden vaiheen prosessista:
1) Hae todisteita järjellisestä määrästä asiakirjoja
2) Arvioi todisteita edellä mainittujen ominaisuuksien valossa
3) Jos joku todisteista viittaa muuhun suuntaan kuin toiset, sen merkitys pitää voida osoittaa olemattomaksi
4) Jos kaikki todisteet osoittavat samaan suuntaan eikä muuta johtopäätöstä voi vetää, niin asia on todistettu standardin mukaisesti
5) Johtopäätökset dokumentoidaan lähdeviitteineen.”

Olemme kaiketi juuttuneet kohtaan 3 ja siinä taidamme tovin edelleen pyristellä, mikäli mm. näitä suuntaan tai toiseen pitämättömiä nimiteorioita ruoditaan. Edistyminen matelee myös turhaan voimavaroja kuluttavan vastakkaiasettelun ilmapiirin vallitessa, kun kuitenkin kaikilla lienee jokseenkin sama tavoite.

Eihän tämä mikään uutinen ole, mutta eiköhän pitäisi palata ykkös-ruutuun ja laajentaa tarkasteltavien asiakirjojen määrää. Painetut lähteet on ilmeisesti aika tarkkaan porukalla jo koluttu ja korkeintaan osin ristiriitaisiksi havaittu. Kirkon lähteiden pitkälti puuttuessa, maallisen hallinnon lähteitä riittää vielä “järjellisyyden” nimissäkin tutkittaviksi. Ennen tuomiokirjamerkintöjen summittaiseen läpikäyntiin ryhtymistä (ja tulevaisuudessa sen pohjatiedoiksi) esim. SAY:n puitteissa lienee vielä paljon läpikäytävää. Jos fiksuja oltaisiin, jaettaisiin kullekin järjestelmällisesti tutkittavat pitäjänsä ja jossain vaiheessa käytäisiin löydökset / Hämeenkoski / Hollola / Nastola, Padasjoki, Lammi jne. kimpassa läpi, josko sieltä seuloutuisi uutta ihmeteltävää. Nythän SAY:ta lienee tutkaillun lähinnä vain jo tiedossa olleiden talojen osalta nk. pikavoitto-periaatteella. Ei Etholeniustenkaan tutkimus edisty kuin laajentamalla sitä kyläkuntien ja pitäjien “rekonstruoinnin” suuntaan. Lisäbonuksena karttuvat tiedot muistakin sukulaissuvuista, kun pitkin poikin sekaisin niitä perheitä kuitenkin on perustettu. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Etholeniukset eivät nykytietoni mukaan kuulu suoranaisiin esipolviini, mutta lukuisin kohdin liippaavat läheltä niin kuin suurin osa mm. Päijät-Hämeen muistakin suvuista, josta syystä koen tarpeelliseksi heidänkin mahdollisimman seikkaperäisen kartoituksensa.

Rakentavin terveisin,
Helena V.

[Helena V.]

Kari hyvä,

Kyse oli vain "todistustandardista" ei koko tutkimusprosessista, eli karkeasti ottaen lähtien sinun listauksesi kohdasta 4 eteenpäin. Vaikka mielestäsi ongelmallinen 3. kohta voitaisiin varmaan muotoilla toisinkin, se ei poissulje "outlier":n mahdollista hedelmälliseksi osoittautumista. Jos toiseen suuntaan viittaavaa todistetta ei voi osoittaa pätemättömäksi, ko. ilmaushan juuri kieltää sen "survomisen yleiseen skeemaan". Käsillä oleva tutkimus tyssää ehdon täyttymättömyyteen ja siitä väistämättä seuraa uusi tutkimus.

Korjataan nyt sekin vielä, ettei se ollut Kaisan standardi vaan Kaisan briiffaus linkistä selvästi ilmenevästä referenssistä.

With all due respect,
Helena V.

[K.Salminen]

Helena
Totean saman kuin R. Altmanin loistavassa "Long Godbye" Philip Marlowe:
"That´s okei with me"

Kari


Kari hyvä,

Kyse oli vain "todistustandardista" ei koko tutkimusprosessista, eli karkeasti ottaen lähtien sinun listauksesi kohdasta 4 eteenpäin. Vaikka mielestäsi ongelmallinen 3. kohta voitaisiin varmaan muotoilla toisinkin, se ei poissulje "outlier":n mahdollista hedelmälliseksi osoittautumista. Jos toiseen suuntaan viittaavaa todistetta ei voi osoittaa pätemättömäksi, ko. ilmaushan juuri kieltää sen "survomisen yleiseen skeemaan". Käsillä oleva tutkimus tyssää ehdon täyttymättömyyteen ja siitä väistämättä seuraa uusi tutkimus.

Korjataan nyt sekin vielä, ettei se ollut Kaisan standardi vaan Kaisan briiffaus linkistä selvästi ilmenevästä referenssistä.

With all due respect,
Helena V.

[K.Salminen]

Kun tässä viestissä manattiin Pauli Heleniä, joka on Tuisku-Camenaeus-seuran pj, apuun, niin meilailin hänelle tästä Hollolan pitäjänapulaisen ja Asikkalan kappalaisen Eskil Etelenius vai Etholenius asiasta. Paulin, jonka kanssa aikaisemminkin olen näitä genealogia juttuja käsitellyt, vastaus tai osa siitä kuului:

" minulla ei ole varmaa tietoa Etholeniusten / Eteleniusten yhteyksistä. Pidän kuitenkin linkkiä Hauhon Eteläisen kylään hatarana, jos sille ei ole esittää yhtään alkuperäistä dokumenttia
- etunimiin perustuva päättely sukulaisuudesta on todisteena arvoton, jos sitten päätelmää ei voi vahvistaa kirjallisella dokumentilla. Eli etunimi voi auttaa tutkijaa työssään, mutta tuloksiin asti sellainen ei voi päätyä ilman näyttöön perustuvaa vahvistusta.
- etunimensä puolesta Eskil Etholenius on hyvin voinut olla Johan Etholeniuksen poika, sillä Johanin äidin isä oli Hollolan kirkkoherra Marcus Eskilinp. Camenaeus. Marcus Camenaeuksen tytär oli Beata Camenaea, joka on Tuisku-Camenaeus suvun kantaäiti ja olen hänen jälkeläisiään"

Terveisin

Kari Salminen






Olen kerännyt muistiinpanoihini kaikki Etholeniukset mitä vastaan on kävellyt, suurimman osan olen pystynyt sijoittamaan sukupuuhun paikoilleen, mutta muutama erillinenkin henkilö ja jopa haarakin löytyy, jotka todennäköisesti kyllä sukuun kuuluvat, mutta liittävät todisteet puuttuvat. Ja sitten on vielä osajoukko, josta ei pysty sanomaan mitään puoleen eikä toiseen (näitä on mm. Rekolassa asuvat Ethlinit). Tähän sakkiin voisi sitten Eskilinkin tipauttaa, mutta toisaalta Etelenius-sanan heittämä varjo on minusta erittäin tärkeä huomioitava, sitä ei voi eikä saa ohittaa.

Tuomiokirjat Kosken Etholeniusten osalta on arkisto, jota en ole läpikäynyt (vielä) ja oikeastaan se onkin sitten se toivo, missä joitakin asioista selviäisi, jos on jotain vielä selvitäkseen. Siinä kohdin on myös minun taitoni kovalla koetuksella (kieli, käsiala ja vaikeaselkoinen tekstirakenne). Suurimmat ongelmat osuvat juuri sinne -tietysti- missä kirkonkirjat puuttuvat. Kaitpa minäkin jonain päivänä otan härkää sarvista sillä saralla, jahka olen saanut muut keskeneräiset kohteeni haluamalleni tasolle.

En ole ollut yksin pohtimassa tätä Etholeniusten rypästä vaan suuri apuni on ollut samaan sukuun ja koko Hollola-Koski alueeseen perehtynyt guru Pauli Helén, jota en harmikseni ole nähnyt koskaan näillä keskustelupalstoilla (eikä muillakaan), vaikka taatusti hänellä olisi rutkasti annettavaa moniin alueen muihinkin kysymyksiin, niin perillä hän on tästä suppeasta alueesta ja sen kantasuvuista.

Ei minun rakennelmani mihinkään sorru vaikka jonkun Eskilin löytäisinkin suvusta, en minä niin härkäpäinen ole, tärkeämpää on se ettei musta joutsen osoittaudu käenpoikaseksi.

[kati tuloisela]

Ensinnäkään
en todellakaan manannut Pauli Heleniä, kaukana siitä. Kaipasin häntä ja hänen kantaansa, en manannut!!! En halua että lyöt tuollaisen leiman tekstilleni!

Toiseksi olen samaa mieltä Helen-sitaattisi kanssa:
- etunimiin perustuva päättely sukulaisuudesta on todisteena arvoton, jos sitten päätelmää ei voi vahvistaa kirjallisella dokumentilla. Eli etunimi voi auttaa tutkijaa työssään, mutta tuloksiin asti sellainen ei voi päätyä ilman näyttöön perustuvaa vahvistusta.

Toistaiseksi emme pääse tässä asiassa eteenpäin, pitää vain edelleen kaivaa, ajan kanssa. Jos Eskil Etholenius/Etelenius lopulta osoittautuu Etholenien sukulaiseksi, niin ok sitten ja ilolla tervehditään ratkaistuna casena.

[Helena V.]

Hei,

Kiitos Kari Pauli Helénin kommentin välittämisestä foorumille. Tutkimus jatkukoon!

Huomioni kiinnittyi viimeiseen siteeraamaasi kohtaan:
“- etunimensä puolesta Eskil Etholenius on hyvin voinut olla Johan Etholeniuksen poika, sillä Johanin äidin isä oli Hollolan kirkkoherra Marcus Eskilinp. Camenaeus. Marcus Camenaeuksen tytär oli Beata Camenaea*, joka on Tuisku-Camenaeus suvun kantaäiti ja olen hänen jälkeläisiään"

Omasta puolestani arvelisin - puhtaasti teoriassa ja todennäköisyyteen pohjaten-, että Eskil Ethe(/o)lenius sopisi ajallisesti pikemminkin Matthias Erici Ettoila-Etholeniuksen ja Valborg Marci Camenaeuksen kuin Johan Mathiae Etholeniuksen pojaksi, sillä molempien tunnettu toiminta ajoittuu samoille kolmelle vuosikymmenelle:
- Johan E. oli Hollolan kappalaisena n. 1670 lähtien ja 1672 Eskil E. jo myös ilmeisesti toimi Padasjoella juuri edesmenneen appensa toimen avustajana kuin myös Hollolassa papiston avustavissa tehtävissä jo n. 1671 lähtien. Kummankaan aiemmasta toiminnasta tai olinpaikoista ei ole löytynyt viitteitä ja molemmat kuolivat 1690-luvulla.
- Johanin käsittääkseni ”varmin” lapsi oli 1687 Parinpellon henkikirjaan tyttärenä ilmestyvä Catharina, joka olisi täten syntynyt n. 1667-72. Muita hänelle soviteltuja lapsia ovat mm. Jacob (yo 1680) ja rsth Johan E. (s. viimeistään 1690-luvulla). Vastaavasti Eskil E:n lapset Michael (s. n. 1673 k. 26.10.1742) ja Elisabet (s. viim. 1692 k. n. 1736) ovat syntyneet samoihin aikoihin.

Tai serkuksiksi tai pikkuserkuksiksi tai… Sekin kun on mitä todennäköisintä, että sekä Johan että Eskil E:illä oli liuta muitakin lapsia, joita emme vielä tunne - kuten heitä edeltävilläkin sukupolvilla.

t. Helena V.

[kati tuloisela]

- Johanin käsittääkseni ”varmin” lapsi oli 1687 Parinpellon henkikirjaan tyttärenä ilmestyvä Catharina, joka olisi täten syntynyt n. 1667-72. Muita hänelle soviteltuja lapsia ovat mm. Jacob (yo 1680) ja rsth Johan E. (s. viimeistään 1690-luvulla). Vastaavasti Eskil E:n lapset Michael (s. n. 1673 k. 26.10.1742) ja Elisabet (s. viim. 1692 k. n. 1736) ovat syntyneet samoihin aikoihin.Olet siis löytänyt Parinpellosta Catharinan 1687!?! Katselin SAY:ta ja siellä 1688 (muttei sen jälkeen!) näkyy vain tytär Margareta, mainitsemaasi Katariinaa ei näy. Johanin ja Elinin poika oli kappalainen Jacob Etholenius eli mainitsemasi yo 1680. Muita lapsia Jacobin ja Margaretan lisäksi minulla ei heille ole. Katarina vaan on mielenkiintoinen löytö, sillä hän iältään olisi sopivasti samaa luokkaa kuin Karin Etholenia k.22.5.1728 Pukkila 58v 8kk (<s.n.1669), joka oli Pulkkilan kplsen (1686-1701) Samuel Jacobi Frostman vaimo.

Kysymys: ketä tarkoitit Johanin lapsella "rsth Johan E. (s. viimeistään 1690-luvulla)" ???

[Helena V.]

Hei Kati,

Olen pahoillani, täytyy tuottaa pettymys ja pahoitella virheellistä Johan Etholeniuksen ja Elinin tyttären nimeä: sen piti olla Margareta (s. n. 1667-72), ei Catharina! (Vaikkakin pidän toistaiseksi tiedostollani Frostmanin psoa Katariinaa kysymysmerkillä varustettuna myös Johanin tyttärenä, mikä ei perustu kuin siihen, että Jacobilla jo on Katariina-niminen tytär ja jossain tämänkin Katariinan on oltava.)

Kysymys: ketä tarkoitit Johanin lapsella "rsth Johan E. (s. viimeistään 1690-luvulla)" ???Rsth Johan Johansson Etholeniusta, jonka 2. pso 1723 oli Helena Johansdr Orimattilan Pakaalta. Ja hänkin on tiedostollani kysymysmerkillä juuri kappalainen Johan Etholeniuksen poikana - voipi olla jonkun muunkin Johanin poika.

t. Helena V.

[kati tuloisela]

Ahaa, puhuit siis Isäntälän rusthollari Johanista. Hänelle pidän varmana ketjuna tätä seuraavaa ketjua. Elias siirtyi Kosken Etolasta Isäntälään uudeksi isännäksi ja hänen suvullaan sitten talo periytyi:

i: ratsutilallinen Uskilan Isäntälä Johan Juhonpoika Etolenius, k. 1748 Hollola Uskila
ä: Maria

ii: kalustokirjuri, talollinen Koski Hl Etola Pappila (1639-50), ratsutilallinen Hollola Uskila Isäntälä (1655- ), Elias Mathiaksenpoika Etolenius, s. 1621 Koski Hl Etola k. Hollola Uskila (=kpln Johan Etholeniuksen veli)
iä: Beata

iii: kappalainen, talollinen Koski Hl Etola Pappila (1621-39), Matthias Erici Rekola, Ettoila (Etholaenius)
iiä: Valborg Marci Camenaeus (II aviossaan)

iiii: talollinen Koski Hl Etola 1/4Rekola (1566- ), Erik Antinpoika Rekola
iiiä: NN.

iiäi:Hollolan kirkkoherra, Marcus Eschilli (Aechilli) Lekka, Camenaeus
iiää: NN. Matintytär

[Helena V.]

He Kati,
Sekoillaanko tässä nyt yksi jos toinenkin? :cool:

Ahaa, puhuit siis Isäntälän rusthollari Johanista. Hänelle pidän varmana ketjuna tätä seuraavaa ketjua. Elias siirtyi Kosken Etolasta Isäntälään uudeksi isännäksi ja hänen suvullaan sitten talo periytyi:

i: ratsutilallinen Uskilan Isäntälä Johan Juhonpoika Etolenius, k. 1748 Hollola Uskila
ä: Maria

ii: kalustokirjuri, talollinen Koski Hl Etola Pappila (1639-50), ratsutilallinen Hollola Uskila Isäntälä (1655- ), Elias Mathiaksenpoika Etolenius, s. 1621 Koski Hl Etola k. Hollola Uskila (=kpln Johan Etholeniuksen veli)
iä: Beata

Siis Johan Johansson E:n (Etholenius vain vihitäessä Orimatilassa) isän Johan Johanssonin isä olisi Elias Mattsson? Tässä mentäneen nyt toisessa ketjussa (lähinnä Kari Salmisen ja minun) puheena olleeseen Isäntälän kalustokirjuri Elias Mattssoniin, joka ilmestyy Isäntälään 1655. - Sopisi tosin mainiosti Mathias Ericin pojaksi, mutta mistä se ilmenee?

ks. (viesti nro 5) http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=2748

Kun rsth Johan Johanssonia muutoin paitsi vihittäessä Orimattilassa 1723 koko ajan kutsutaan vain patronyymillä, voisi päätellä, että isän nimi tosiaan oli Johan. Ok, mutta mistä tämä isä Johan Johansson (, jonka isä oli Elias ja vaimo Maria)?

t. Helena V.

[kati tuloisela]

Näin minä olen olen itselleni kirjannut ja tulkinnut (merkkaan tähän myös mitä tietoa Hoppu Etholen-kirjassaan tukee):

Elias Mathiaksenpoika Etolenius [Hoppu main]
s. 1621 Koski Hl Etola
k. Hollola Uskila
kalustokirjuri, talollinen Koski Hl Etola Pappila (1639-50), ratsutilallinen Hollola Uskila Isäntälä (1655- )
Osti 1655 Matthias Brandt'ilta Hollolan Uskelan Isäntälän ratsutilan (Mathias Brandt on merkitty tilalle vielä v.1656 manttaaliluettelossa, mutta siirtyi sitten virkaansa läänin rajajoukkojen päälliköksi). Mainitaan elossa vielä 1699.
Vht: kappalainen, talollinen Koski Hl Etola Pappila (1621-39), Matthias Erici Rekola, Ettoila (Etholaenius) (s. Koski Hl Etola Rekola, k. Koski Hl Etola Pappila) ja : Valborg Marci Camenaeus (II avio) (s. Hollola, k. Koski Hl Etola Pappila).
Puoliso Beata [Hoppu main]
Lapset:
1. Per Eliaanpoika Etolenius
2. Henrik Eliaksenpoika Etolenius, s. Koski Hl Etola, k. 1694? Hollola Uskila [Hoppu main]. Ratsutilallinen Uskilan Isäntälä. Kuollut ennen Johan-veljeään. Merkitty SAYssa Isäntälän isännäksi 1687 kuollut 1694 tienoilla, koskei enää sen jälkeen mainita. Avioitui kahdesti, I pso Maria k. välillä 1687-91, II pso Karin.
3. Johan Eliaksenpoika Etolenius, s. Koski Hl Etola, k. n.1708 Hollola Uskila [Hoppu main]. Jatkuu alla.
4. Carin Eliaantytär Etolenius
5. Anders Eliaanpoika Etolenius


3. Johan Eliaksenpoika Etolenius [Hoppu main], s. Koski Hl Etola, k. n.1708 Hollola Uskila. Mainitaan SAYssa 1687 Henrik-isännän veljenä, samoin 1691 lähtien, mutta nyt vaimonsa Marian kera. Mainitaan isäntänä 1707 lähtien. Ratsutilallinen Hollola Uskila Isäntälä. Avioliitto oli solmittuna ainakin jo v. 1691.
Pso Maria [Hoppu main] (Maria avioitui kahdesti ja sai ilm. vain 2 lasta?). Maria ehkä kuoli melko pian 1708 jälkeen, sillä Anders Hendersson Isändälällä, siis hänen II puolisollaan näyttäisi olevan SAYssa vaimo nimeltä Brita v.1710.)
KYSYMYS: tästäkö polveutuisi Pyhäjärven UL Vattolan Eskolan haara (Etolin, ks. Hoppu: s.30) eli tästäkö perheestä olisi lähtöisin Antti-niminen poika, jonka poika Henrik main. Eskolan isäntänä perheineen vsta 1758? ????
Lapset:
1. Johan Juhonpoika Etolenius [Hoppu main], s. Hollola Uskila, k. 1748 Hollola Uskila jatkuu alla
2. Gustav Juhonpoika Etolenius, s. Hollola Uskila. Mainitaan veljenä Isäntälässä 1732.


3.1. Johan Juhonpoika Etolenius [Hoppu main], s. Hollola Uskila, k.jälkeen 1748 Hollola Uskila. Ratsutilallinen Uskilan Isäntälä. Eli vielä v. 1748.
Puoliso 1. Vihitty 2.2.1723 Orimattila, Helena Juhontytär, s. 1700 Orimattila?, k. 20.7.1784 Hollola Uskila. Kotoisin Orimattilan Pakaalta.
Lapset:
1. Carl Juhonpoika Etholén eli Isäntälä [Hoppu main tämän perheen], s. 1723 Hollola Uskila, k. 9.2.1800 Hollola Uskila. Ratsutilallinen Uskilan Isäntälä nro 1 (1748- ). Pso Hedvig Samuelintytär Grenman, s. 1727 Hollola, k. 12.8.1801 Hollola Uskila. Ain. 2 lasta (Carl Etholén ja Sofia Tuisku-Ylitalo), ehkä lisääkin?
2. Johan Juhonpoika Etolenius [Hoppu main tämän perheen], s. 1729 Hollola Uskila, k. 8.6.1808 Hollola Uskila. Ratsutilallinen Uskilan Isäntälä. Merkitty veljensä saaman tilan Uskilan Isäntälän nro 1 isännäksi rk 1796-1800 välillä. Koko Isäntälän ratsutilallinen. Isäntälän tila jakaantui kahtia hänen jälkeensä: nro 1 (vävyt Erik ja Kustaa) ja nro 2 (pka Henrik). Johanin suvusta on myös jonkin verran kerrottu kirjassa P.Helén, 1993: veronkantokirjuri G. Buchtin jälkeläiset, Tuisku-Camenaeus sk 5. Avioitui kahdesti, lapsia yhteensä 9 (4,5). I pso 9.3.1756 Hollola, Sofia Simontytär Bucht, s. 1729 ilm. Hollola Uskila, k. 2.5.1783 Hollola Uskila. II pso 26.6.1785 Hollola, Anna Maria Jaakontytär Hannula, s. 22.10.1760 Hollola Uskila, k. 10.11.1829 Hollola Uskila.
3. Gabriel Juhonpoika Etholén [Hoppu main tämän perheen], s. 1737 Hollola Uskila, k. 6.3.1777 Helsinki. Kauppias. Oli kauppapalvelijana Helsingissä raatimies Johan Bockilla v. 1753, sai porvarinoikeudet kotimaan kauppaan 3.5.1766. Huutokaupassa osti kuolleen raatimies Johan Niklas Myhrin talon. Pso 11.10.1768 Ruotsi Snappertuna, Anna Sofia Hästesko, s. 1749. Leskeksi jäätyään Anna Sofia piti ravintolaa vsta 1793 alkaen. Kuollut n. 1812-20 välillä. [testamentin valvontailmoitus 14.1.1820, Finlands Allmänna Tidning nro 43, http://digi.lib.Helsinki.fi (http://digi.lib.helsinki.fi/) ]: veli G.C.Hästesko (Hyvinkäällä) ilmoitti sisarensa Anna Sofian testamentin per 13.3.1812 valvotuksi. Testamentin mukaan veljen lapset saivat Anna Sofian irtaimen omaisuuden. Ilmeisesti Anna Sofialla ja Gabrielilla ei siten ollut rintaperillisiä?
4. ?Johanna Juhontytär? Etolenius, s. Hollola Uskila. Merkitty Isäntälän tyttäreksi SAYssa 1751-59. (Saattaisi olla sama kuin Johanna Johanintr Isäntälässä, s.1719 k.13.3.1791 Antila, Uskila ????????????)
5. ?Anna Juhontytär? Etolenius, s. Hollola Uskila. Merkitty Isäntälän tyttäreksi SAYssa 1751-59.

HY:n ylioppilasmatrikkelin #5670 mukaan
tämä Johan Etholenius olisi ollut kahdesti naimisissa ja hänellä "1. aviostaan" poika Karl/Carl Johannis Etholenius (k.1743), Joroisten kappalainen. Carolus Johannis Etolenius (Hollola & Uscela) oli Helsingin triviaalikoulun oppilas 8.3.1723. Matrikkelin mukaan tällä olisi ollut setä Jakob Etholenius? Mikäli Joroisten kappalainen olisi ollut rh. Johan Juhonpoika Etoleniuksen (k. 1748 jälk.) VELI, niin 'setä Jakob Etholenius' olisikin ISOSETÄ eli Eliaan veli. Ikänsä puolesta Karl soveltuisi myös ehkä paremmin veljeksi kuin pojaksi (olkoonkin, että HY yo-matr. vihjaa isän "ensimmäiseen" avioon). Kotipaikka Uscela viittaa kuitenkin selvästi Isäntälään päin, vaikka muitakin nimikaimoja isätarjokkaita ajallisesti Hollolan alueelta löytyy.

Tässä perheen lapsiin merkitty myös Johanna ja Anna (Juhontyttäriä???), jotka voisivat myös periaatteessa olla tästä em. isän aviosta, eli siten Johanin ja Karlin siskoja?????? 1713-20 ei ole SAY:ssa Hollolassa merkintöjä ollenkaan ja Hollolan kirkonkirjat ovat tuhoutuneet tulipaloissa. Toisaalta tytöt ilmestyvät SAY:oon vasta 1751!?

Suvut jatkuvat edell. pääas. Etholén-nimellä, 2 haaraa (Carlin pojanpojat) jopa aateloituina (A225 v.1856/suku sammui 1970 ja A226/1857 [SSS/Ritarihuonetiedot/2001)) ansiokkaiden sotilasurien jälkeen. Nykypolvien Etholénit ovat ositt. palauttaneet sukunimiänsä takaisin Etola-muotoon.
Lisätietoja löytyy: K.W.Hoppu: Etholen suku; M.Pekkala: Tuisku-Camanaeus sk. III; tutustu myös: Villit vedet / Pirjo Tuominen.

??Tutkimatta:
HisKin mukaan Isäntälässä oli myös perheellinen Casparus/Casper ('Casp.') Juhonpoika, joka saattaisi olla myös Juhon ja Helenan poika? Casparuksen vaimo oli nimeltään Brita Matintr ja heille syntyi Isäntälässä 3.7.1762 (kast. samana pnä) kaksoset Johan ja Ester [hiski]. Ei muita lapsia heille Isäntälässä.

-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.-.

Kommentteja? Voi olla että olen tulkinnut väärinkin, mutta tällaiseen ratkaisuun minä olen päätynyt! Sanokaa ihmeessä, jos jokin tuntuu mahdottomalta yhtälöltä, onhan aina mahdollista että sitä vaan kulkee syrjälaput silmillä. Heitin sinne väliin vielä sitten eräitä pohdintojani, löytyykö teiltä niihin ajatuksia?
Lähteitä: SAY Hollola Uskela Isäntälä; Pappilan sukutilatiedot; K.W.Hoppu,1968: Etholen suku; P.Helén, 1993: veronkantokirjuri G. Buchtin jälkeläiset, Tuisku-Camenaeus sk 5; www-sanomalehtiarkisto http://digi.lib.Helsinki.fi; (http://digi.lib.helsinki.fi/;) www-HY:n ylioppilasmatrikkeli #5670

[karisalm]

Hei

En tutki Etholeniuksia mutta sattui silmiin seuraava merkintä:
Turun kämnärioikeus 15.4.1695: Mainitaan studenten D:n Jacobus Etholenius ja hans svåger regementspastoren sahl. hr Michael Collinius.

Laitan esille jos vaikka auttaisi suvun selvittelyssä.