Ross William

[penttiuntamo]

Etsin yhteyttä henkilöön, jolla on aineistoa Skotlannissa n.1598 ja Vaasassa 1648 kuolleen William Georgenpoika Ross:sin esi- ja jälkipolvista. Ota yhteyttä sähköpostini pentti.jukantupa ät jippii.fi kautta. Muista lisätä ät sanan tilalle miukumauku merkki!

[Martin Josefsson]

Ehkä nämä lähteet voisivat auttaa:


L. E. Bexar: Skotteättlingar i Vasa, släkten Ross

[Släkten] Ross. (Genealogiska Samfundets i Finland Årsskrift V). Helsingfors 1921.

[rostebe]

Hei,
Kuten Martin mainitsee perustieto William Rossin jälkeläisistä löytyy GSÅ V:sta. Siinä on myös maininta hänen isästä George:sta ja isoisästä Hugh:sta sekä sukuyhteydestä Balnagownin ja Kindeisin Rosseihin. Nelimarkkojen sivuilla on oletettu että tämä Hugh on se Hugh Ross joka oli naimisissa Margaret Graham kanssa. Olisi mielenkiintoista kuulla mihin tämä olettamus perustuu.
Kirjoituksessaan tuossa GSÅ V:ssa Hedman sanoo, että Suomeen tulleen William Rossin juuret on haettava Ross of Halkhead (Hawkhead) suvusta (Renfrewshire:stä). Tästä suvusta löytyykin eräs Hugh, Ninianin poika, jonka veli Robert oli 1591 kapinallinen kuninkaansa vastaan. Tämä tieto sopisi Hedmanin tietoihin siitä että George olisi ollut sukulaisensa Robertin liittolainen tuossa kapinassa.

Hedman kyllä sitten lausuu että George lähti Skottlannista 1617, ehkä Skandinaviaan tai Saksaan, koska ei pystynyt velkojansa maksamaan. Mielestäni tästä "karkoituspäätöksestä" pitäisi löytyä dokumentaatiota. Niin ikään pitäisi löytyä dokumentaatiota siitä, että George Ross omisti Kindeacen, siis jos se pitää paikkansa.

Jossain olen nähnyt tiedon että William olisi 1617 tullut Tukholmaan, ja sitten ennen 1628 Turkuun. Tämä Tukholman yhteys olisi myöskin mielenkiintoinen jälki selvitettäväksi, ehkä sieltä löytysi kiinnostavia lisätietoja.

Tietohaku on tällä hetkellä päällä moneen suuntaan. Eiköhän tämä kysymys selviä pikku hiljaa.

Syysterveisin
Bengt Rostedt

[rostebe]

Korjaus: Robert ei ollutkaan Hugh:in veli vaan Hugh:in veljen James:in poika. Näin ollen, jos tämä Hugh olisi George:in isä, siis Suomeen tulleen Williamin isoisä, niin George ja Robert olisivat olleet serkuksia, mitä sekin sopii Hedmanin tietoon sukulaisuudesta.

Bengt Rostedt

[Matti Lund]

Hei,
Kirjoituksessaan tuossa GSÅ V:ssa Hedman sanoo, että Suomeen tulleen William Rossin juuret on haettava Ross of Halkhead (Hawkhead) suvusta (Renfrewshire:stä). Tästä suvusta löytyykin eräs Hugh, Ninianin poika, jonka veli Robert oli 1591 kapinallinen kuninkaansa vastaan. Tämä tieto sopisi Hedmanin tietoihin siitä että George olisi ollut sukulaisensa Robertin liittolainen tuossa kapinassa.

Hedman kyllä sitten lausuu että George lähti Skottlannista 1617, ehkä Skandinaviaan tai Saksaan, koska ei pystynyt velkojansa maksamaan. Mielestäni tästä "karkoituspäätöksestä" pitäisi löytyä dokumentaatiota. Niin ikään pitäisi löytyä dokumentaatiota siitä, että George Ross omisti Kindeacen, siis jos se pitää paikkansa.

Jossain olen nähnyt tiedon että William olisi 1617 tullut Tukholmaan, ja sitten ennen 1628 Turkuun. Tämä Tukholman yhteys olisi myöskin mielenkiintoinen jälki selvitettäväksi, ehkä sieltä löytysi kiinnostavia lisätietoja.

Syysterveisin
Bengt Rostedt

Hei Bengt,

Hedmanin käyttämissä lähteissä on se ongelma, että ainoana lähteenä Skotlannissa vaikuttaneista suvun edustajista mainitaan "öferbibliotekarien A.H. Millar i Dundee" eikä mitään muuta.


Nähdäkseni kaikki, mitä Hedmanin kirjoituksessa on Skotlannista, on A.H. Millarin suorittaman sukuhistorian referaattia, josta Hedman ei tee muuta olettamusta kuin, että Suomeen tulleitten Rossien sukuhaara oli osa Renfrewshiren Halkheadin omaisuuden haltijoina olevien Rossien jälkeläistöä lähinnä sillä perusteella, että se oli sitä Millarin nimeämää Ross -joukkoa, jonka oli paettava poliittisista syistä pois Englannista.


Taas näistä Rosseista hän mainitsee kaksi haaraa Balnagowanin Kindeisissä ja Haddingtonshiren Lauderissa 1500 -luvulla asuneista, joita jälkimmäisiä hän pitää todennäköisinä Suomeen tulleitten Rossien esi-isinä siten, että William Ross olisi Lauderin Hugh Rossin pojan Georgen poika.


Tämä on nähdäkseni päätelmä, mihin Hedman on johtunut luettuaan jonkin referaatin A.H. Millarin selvityksestä ja huomioimalla vuonna 1830 kuolleen Herman Rossin epitaafin, joka viittaa suvussa olleeseen perimätietoon niistä olosuhteista, joiden vallitessa William Ross oli kulkeutunut Tukholman kautta Vaasaan.


Nähdäkseni A.H. Millar ei ole antanut Ross -selvityksessään tarkempia tietoja poliittisten pakolaisten hajaantumissuunnista.


Lisäksi jää Millarin selvityksessä täysin avoimeksi se, miten tarkemmin ottaen William Rossin todennäköinen isoisä Hugh Ross voisi kytkeytyä Millarin esiintuomiin Rossin sukuhaaroihin 1100- ja 1200 -luvuilla, kuten Malcolmiin? Ehkäpä Hughin esi-isä ei ole ollut kovin mainittava. Millarin kuvaamien Rossien maaomaisuuksien omistussuhteitten perusteella lienee Halkheadin vuonna 1367 omistukseensa saanut John Ross Hugh Rossin lähin tunnettu sukulainen 1300 -luvulta, mutta Hughin liittymistavasta nimenomaan häneen ei ole mitään tietoa. Tämä John Ross mainitaan ainoaksi tunnetuksi kovin monista sukuhaaransa edustajista, jotka liittynevät noin vuonna 1160 mainittuun Godfrey de Rosin sukuhaaraan.

Pitäisi löytää jostakin A.H. Millarin selvitys kokonaisuudessaan? - Toki Hedmanin artikkelissa on nähtävästi kaikki olennainen Millarin selvityksestä Suomen Rossien kannalta.

Ainakaan Vaasan veroluettelo 1629, KA 1629, 4964a: 43 (mf ES853) tai Vaasan ruodutusluettelo 1629, KA: 755 (mf WA773), eivät vielä pidä sisällään William Rossia, joten siellä hän ei vielä sinä vuonna veroja olisi maksanut (tuolta vuodelta ei nähtävästi kaikkia veroluetteloja ole kylläkään säilynyt, siltä vuodelta on mm. Oulun ja Kokkolan kaupunkien karjaluettelot KA:ssa 4964b, muttei Vaasan). Parisen muuta skottia niissä jo näkyy.


terveisin Matti Lund

[Olli Salmela]

Hei,

Huomasin, että William Rossin suvusta ja taustoista on käyty keskustelua.

Oletteko saaneet uutta tietoa? Minusta vaihtoehtoja Williamin suvusta Skotlannissa olisi useita. Lisäksi lähdetiedot (T.A. Miller) ovat ainakin osittain ristiriitaisia.

http://www.nelimarkka.info/uusi/index.php?hash=5746145a90395f1ad7e3eba923610856&mnid=31&page=

Toisaalta on esitetty, että ei olisikaan kyseessä Halkheadin Rossit, vaan "oikeiden Rossin jaarlien/kreivien" sukulaiset, eli Balmuchyn Rossit.

http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/anor/svardsida/p6bd64a0a.html

Vaihtoehtoisia polkuja on siis useita, mutta en osaa itse sanoa, mikä olisi näistä oikea polku.

Ystävällisin terveisin,

Olli Salmela

[Matti Lund]

Hei,

Huomasin, että William Rossin suvusta ja taustoista on käyty keskustelua.

Oletteko saaneet uutta tietoa? Minusta vaihtoehtoja Williamin suvusta Skotlannissa olisi useita. Lisäksi lähdetiedot (T.A. Miller) ovat ainakin osittain ristiriitaisia.

http://www.nelimarkka.info/uusi/index.php?hash=5746145a90395f1ad7e3eba923610856&mnid=31&page=

Toisaalta on esitetty, että ei olisikaan kyseessä Halkheadin Rossit, vaan "oikeiden Rossin jaarlien/kreivien" sukulaiset, eli Balmuchyn Rossit.

http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/anor/svardsida/p6bd64a0a.html

Vaihtoehtoisia polkuja on siis useita, mutta en osaa itse sanoa, mikä olisi näistä oikea polku.

Ystävällisin terveisin,

Olli Salmela


Hei Olli,

Siihen, mitä Bengtille edellä kommentoin, ei minulla ole (vielä) mitään uutta.

Kerään jatkuvasti aineistoa Rosseista, mutta minulla on hallussa vain KA:n raastuvanoikeuksien, kämnerioikeuksien ja kihlakunnanoikeuksien tuomiokirjoja, joissa on paljon Rossien toiminnasta, etenkin tietysti Vaasan lähteissä, mutta Rossien asioita löytyy muualtakin, etupäässä Pohjanmaalta. Nähdäkseni näistä tuomiokirjoista ei ole tutkittu toistaiseksi Rossien asioita sukututkimuksen kannalta kuin vasta 2000 -luvulla. Vaikuttaa siltä, että jos varhaisia Ross -tietoja on sukututkijoiden toimesta aikaisemmin esitetty, ne on poimittu Hedmanin selvityksen ohella tunnistettavasti Aspelinin, Luukon ym. paikallishistorioitten Ross -maininnoista yleensä ilman lähdeviitettä.

Tästä käsilläni olevasta aineistosta en ole toistaiseksi löytänyt mitään sellaista uutta, joka valaisisi Rossien lähtökohtia Skotlannissa. Löytyy lähinnä uutta pikku tietoa Rossien sukusuhteista Pohjanmaan sukuihin.

Liioin en ole nähnyt muuta lähdettä Rossien sukuhaaroista Skotlannissa kuin Hedmanin referoiman Dundeen tohtori Millarin (ei siis Miller) ja tohtori Millarin selvityksen Hedman -referaatista ei voida vetää alkuunkaan tai varteenotettavasti sellaisia johtopäätöksiä, joihin viittaat vaihtoehtoisina mahdollisuuksina.

Ellei ole esittää lähdelöydöstä, joka kyseenalaistaa Rossien suvussa vahvasti eläneen perimätiedon siitä, että he, jotka muuttivat Skandinaviaan, kuuluivat niihin, jotka katsoivat paremmaksi tai olivat pakotettuja lähtemään poliittisista syistä tänne, ei ole nähtävästi mitään vaihtoehtoisten oletusten tueksi, vaan se perustunee umpimähkäiseen arvailuun, jonka avulla halutaan opponoida niitä indisioita, joihin Rossit itse Hedman mukaanlukien uskovat.

Väite, että Millarin selvitys sisältää ristiriitoja, on mielenkiintoinen. Olen vain lukenut Hedmanin referoinnin, ja ne eivät sisällä, eivät voikaan sisältää ristiriitoja Skandinaviaan muuttaneitten Rossien osalta, koska Millar ei ota mitenkään kantaa heihin, vaan toteaa eräiden Rossien joutuneen valtakonjuntuureissa epäsuosioon ja että jotkin Rossit ovat epäsuosionsa takia muuttaneet pois Skotlannista ja jättänyt kysymyksen muuten täysin avoimeksi. Emigranttien perusjoukko on likimäärin tunnistettu, mutta kuka minnekin on mennyt, on Millarille tuntematonta, hänen rajauksiensa ulkopuolella.

Pitäisi siis olla jokin aikalaisdokumentti tai aktidokumentti, joka vahvistaa aikalaisdokumentin, joka paljastaa puutteen Millarin selvityksessä ja jolla voidaan uskottavasti opponoida Hedmanin tulkintaa sekä kyseenalaistaa Rossien perimätieto Skotlannista lähdön syistä.

Joka tapauksessa, jotta saatoit esittää tasavertaisiksi kaikki mahdolliset yhteet Suomen Rosseista tunnettuihin Ross -sukuhaaroihin Skotlannissa, kreivillisiinkin, siis kaikki vaihtoehdot, jotka voidaan periaatteessa esittää ottamatta huomioon säätyasemaa yms. historiallisia seikkoja, lähtenet siitä, ettei muistomerkkiin hakatulle perimätiedolle (-uskomukselle) voida antaa mitään arvoa.

Jos Sinulla on vihiä täydellisestä Millarin selvityksen kopiosta tai jostain ristiriitaisesta rinnakkaisesta lähteestä, josta on tähän asti vaiettu, otan ne kiitollisena vastaan ja sen/ne tutkittuani katson, mitä voisin tähän mielipiteeseeni lisätä tai muuttaa.

terv Matti Lund

[Olli Salmela]

Hei Matti,

Kiitokset vastauksestasi!

Pieni selitys tuohon Millarin esityksen ristiriitaisuuksien liittyen; tällä tarkoitan lähinnä sitä, että monet Millarin luettelemat henkilöt Halkheadin Rossien sukuhaarasta ovat kyllä tunnistettavissa esim. internetissä olevista sukuselvityksistä, mutta sukulaisuussuhteet ovat ristiriidassa Millarin antamiin tietoihin nähden.

Olen näiden internet-lähteiden perusteella koonnut excel-tiedoston, jossa ristiriita Millarin väitteisiin selviää helposti. Toki internet-lähteissäkin voi - ja luultavasti - onkin virheitä, mutta tällä kertaa eri lähteistä saadut tiedot ovat keskenään aika samankaltaisia, ja poikkeavat selvästi Millarin antamista väitetyistä sukulaisuussuhteista.

Lisäksi Millar kuvaa esim. 1560 tapahtunutta omaisuuden periytymistä: "George was the youngest of the boys and had inherited the property of Kidneys about in the 1560´s. The property of Kidneys went to a youngest son in the family. In the 1617 George Ross moved to Stockholm." Ymmärtääkseni Kidney/Kindeace oli kuitenkin tässä vaiheessa Rossin kreivien hallussa, eikä siis George Ross tässä tapauksessa olisi voinut olla Halkheadin Rosseja, kuten Millar antaa ymmärtää.

Olen samaan excel-esitykseen listannut myös 4 muuta mahdollista reittiä "Suomen Rosseihin" - olettaen että kyseessä on Rossin kreivien/jaarlien suku. Kyseessä voisi olla esim. Balgowanin Rossit, Balmuchyn Rossit ja Invercharron Rossit. Sillä, että sanon "voi olla", tarkoitan lähinnä sitä, että ko. sukuhaarasta löytyy oikeaan ajankohtaan George Ross-niminen henkilö, joka siis voisi olla Williamin isä. Suku on joka tapauksessa ollut varsin suuri, joten en missään nimessä ole pystynyt listaamaan kaikkia mahdollisuuksia. Lähteinä olen näissä arvauksissa käyttänyt internet-aineiston lisäksi paria lähdekirjaa, jotka kuvaavat Rossin kreivien suvun vaiheita. Ymmärtääkseni Halkheadien ja "Rossin kreivit" eivät olisi kovin läheistä sukua keskenään. Molemmat suvut ovat olleet aika laajoja, joten mahdollisia "George Rosseja" on todennäköisesti huomattavan paljon useampia kuin olen lähdetietojen avulla pystynyt arvaamaan.

Mistään lähteestä en ole kylläkään löytänyt suoraa tietoa siitä, että joko George tai William Ross olisi lähtenyt Ruotsiin, joten aika lailla nolla-pisteessä/arvailujen varassa olen.

Jos haluat excel-tiedoston, lähetä minulle mailiosoitteesi, niin lähetän sen sinulle. Minulla saattaa myös jotain lähdeaineistoa, joka saattaisi sinua kiinnostaa.

Ystävällisin terveisin,

Olli

[Kivipää]

Törmäsin tähän vanhaan keskusteluketjuun pohtiessani Halkheadin 3. lordin Ninian Rossin perhesuhteita. Nimittäin hänen mainitaan olleen neljä kertaa avioliitossa, mutta kovin varmaa ei liene mistä niistä avioliitoista hänen lapsensa ovat syntyisin. Suomeen muuttaneen George Rossin isäksi on mainittu Hugh Ross, joka sopisi Ninianin pojaksi. Genissä olevan tiedon mukaan Hugh olisi syntynyt 1532 ja kuollut 1569. Toisaalta The Scots Peerage-teoksessa mainitaan, että Hugh olisi ollut lordi Rossin (=veljensä/velipuolensa) asiakirja-asiassa todistajana vielä v. 1573. Samaisen Genin tiedon mukaan Hughin äiti oli Elisabeth Stewart, aiempi Lennoxin (leski)kreivitär. Lady Elisabeth ja lordi Ninian avioituivat joulukuussa 1529, joten he sopisivat 1532 syntyneen Hughin vanhemmiksi.

Halkheadin Rossit ei ollut mikään vähäpätöinen suku, sillä esimerkiksi lordi Ninian oli äitinsä kautta suoraan Skotlannin kuninkaan Robert II:n jälkeläinen. Ja tuskin Lennoxin leski olisi ketä tahansa aviopuolisokseen kelpuuttanut, sillä hän polveutui samaisesta Robert II:sta sekä myös Englannin kuninkaasta Edward III:sta. Elisabethin esiäiti (Robertin puoliso) Euphemia oli vanhaa kreivillistä Ross-sukua. Elisabethin pojan Matthewin (Lennoxin jaarli) poika Henry Stuart oli Skotlannin kuningatar Maryn puoliso ja Englannin kuningas James I:n isä.

Mitä mahtoi käydä Elisabethin ja Ninianin liitolle, sillä Ninianin neljäntenä puolisona (ja leskenä) mainitaan Janet Montgomery. Kuitenkin esim. Genissä Elisabethin mainitaan kuolleen vasta 15.11.1564 eli Ninianin jälkeen. No näissä Rosseissa ja Stewarteissa riittää sekaannuksen mahdollisuuksia, koska samoja etunimiä käytetään joka sukupolvissa.
______________
Matti Pesola

[Jari Latva-Rasku]

Hyvä, että vaasalaisen Wellam Rossin arvoitusta ei ole unohdettu. Kävin 1/4-vuosisata sitten liikematkan yhteydessä Stuartien kaupungissa Renfrewssä ja myös vilkaisemassa lähistöllä sijaitsevan Halkheadin laajan puiston porttia. Englannin ja Skotlannin välisen sodan painimalla voittaneen John Rossin hautaa Renfrewssä ei päässyt katsomaan, koska kirkko oli silloin kiinni.

Skotlannissa riittää Rosseja joka jakoon. Oli niin köyhiä jaarleja kuin rikkaita loordeja eri puolilla maata. Pennsylvanian puolesta Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen yhdessä Benjamin Franklinin ja metsäsuomalaisen John Mortonin kanssa hyväksyi Halkheadin Rossien jälkeläinen George Ross.

Wellam Rossin oletetun tai kuvitellun isoisän Hugh Rossin isän Ninian Rossin yksi puolisoista oli vuonna 1529 kuollut Elizabeth Ruthven. Ruthvenit kunnostautuivat vihanpidossa kuningas James VI suuntaan sukupolvien ajan. Hehän olivat potentiaalisia kuninkaan korvikkeita. William Ruthven, 1st Earl of Gowrie teloitettiin vuonna 1584 vuonna 1582 pidetyn "Raid of Ruthvenin" seurauksena. James VI järjesti Skotlannissa kaikkien aikojen noitavainot. Noitia teloitettiin viitisen kertaa enemmän kuin vähemmän sivistyneissä Euroopan maissa. Vuoden 1591 kapinankin ymmärsi, sillä noidat olivat myös syyllisiä James VI ja hänen, suurten myötäjäisten takaa kurkistelleen, tanskalaisen morsiamensa merihätään Skotlannin rannikolla. Sitten vuonna 1600 vielä oli tekeillä Ruthvenien toimesta Gowrie Conspiracy. Siinä yhteydessä pääsivät Gowrien linnassa James VI miekkamiesten toimesta hengestään veljekset Alexander ja John Ruthven. Yhteinen metsästysretki kuninkaan kanssa muuttui metsästäjien ja todistajien metsästykseksi. Ruthvenit olivat lainanneet kuninkaalle huomattavia summia rahaa, mitä lie koronkiskureita. Kaksi nuorempaa Ruthvenin veljestä pakenivat Englantiin. Kun James VI sai vuonna 1603 nimellä James I myös Englannin kruunun, sitä aiottiin juhlia vuonna 1605 parlamenttirakennukseen kellariin sijoitetun 36 ruutitynnyrin avulla. James I kommentoi aivan oikein "Gunpowder Plot"-viritelmää toteamalla "not only ... of my person, nor of my wife and posterity also, but of the whole body of the State in general" eli vaimolla, perillisillä ja valtiolla ei ole väliä, kunhan kuninkaasta päästään eroon.

Kapinointi on peruste Vaasan Rossien liittymiselle Halkheadin, ja monen muun heidän omistuksensa, Rosseiksi. Onkohan täysin selvää, mihin kapinointiin kuningasta vastaan Rossit olisivat ryhtyneet? Todelliset ja kuvitellut salaliitot jatkuivat vähintäänkin kymmeniä vuosia ellei sitten koko kuninkaan elinajan. Kun oli Skotlannissa velkaa, se tarkoitti, että muuttui kuninkaan viholliseksi, eli kannatti lähteä karkuun. Koska kuningas oli myös Englannin kuningas vuoteen 1625 asti, kannatti lähteä kauemmas.

[Kivipää]

Jonkinlaisia "jäsentenvälisiä" sukukärhämiä heillä oli aikaisemminkin. Ninian Rossin isoisän isoisä James Mor Stewart lähti maanpakoon ja siten pelastui James I:n järjestämiltä teloituksilta, joissa hänen isänsä Murdoch, Albanyn herttua, ja veljensä kuolivat. Stewartien Albanyn sukuhaara oli kivi hallitsijoiden kengässä jo aiemmin, mikä juonsi veljesten Robert III ja Robert Stewart (Albany) väleistä. Joten ei ollut ihme, että Robert III:n poika James I halusi raivata serkkunsa Murdochin ja tämän pojat tieltään.

Jos Lennoxin leski Elisabeth Stewart oli Hugh Rossin äiti, niin Halkheadin sukuhaaran Elisabethin jälkeläisten asemaa ei ehkä 1500-luvun jälkipuoliskolla helpottanut sekään, että Hughin mahdollisen velipuolen Matthew Stewartin pojanpoika James VI ja I oli kuninkaana. Sukuhan oli todettu pahimmaksi jo aiemminkin.

[Jari Latva-Rasku]

Kapinallisuuksien lisäksi voisi olla ihmettelyn aiheena, mistä Vaasan Rossit tulivat. Ruotsiin muuttaneita lukuisia skotlantilaisia on luetteloitu. Olihan 1500-luvulla skotlantilaisia sotilaitakin kolmisen tuhatta Ruotsia hyökkäämässä. Luetteloista ei Rosseja löydy, mutta monia merkittävien aatelissukujen edustajia löytyy.

En ole lähteiden äärellä, mutta oliko niin, että Hedmanin mukaan Vaasan Rossit olsivat Kidney?-nimisestä paikasta, eikä siis Kindeis- tai Kindeace-nimisestä. Lisäksi oli "Ross in Kincardine", jos nimiyhteyksiä haetaan.

Kindeacen Rosseista on laaja artikkeli, mutta siitä on vaikea yhteyksiä Vaasan Rosseihin löytää.

The Ross Family. Line of Kindeace
Northern Notes & Queries
Vol. 4, No. 14 (1889), pp. 51-74 (24 pages)
Published by: Edinburgh University Press

Toisessa Kindeacen yhteydessä löytyy maininta luettelointikelvottomasta sukuyhteydestä Itä-Kindeacen eteläosassa, Hugh Ross of Kindeis, myös Mullochie, jolla puoliso Janet Ross, sekä jolla poika George ja jolla poika William, mutta jolla olisi poika John jo 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sehän ei oikein istu kuvioon, jos Vaasan Ville olisi syntynyt aivan 1500-luvun lopussa. Päiväykset ovat muutenkin epämääräisiä ja näyttäisivät olevan kirjausajankohtia. Veikkaisin, että tästä on tempaistu joihinkin sukuluetteloihin yhteys Vaasan Rosseihin.

The Ross Family
Northern Notes & Queries
Vol. 4, No. 16 (1890), pp. 163-173 (11 pages)
Published by: Edinburgh University Press

[Erkki L]

Törmäsin tähän vanhaan keskusteluketjuun pohtiessani Halkheadin 3. lordin Ninian Rossin perhesuhteita. Nimittäin hänen mainitaan olleen neljä kertaa avioliitossa, mutta kovin varmaa ei liene mistä niistä avioliitoista hänen lapsensa ovat syntyisin. Suomeen muuttaneen George Rossin isäksi on mainittu Hugh Ross, joka sopisi Ninianin pojaksi. Genissä olevan tiedon mukaan Hugh olisi syntynyt 1532 ja kuollut 1569. Toisaalta The Scots Peerage-teoksessa mainitaan, että Hugh olisi ollut lordi Rossin (=veljensä/velipuolensa) asiakirja-asiassa todistajana vielä v. 1573. Samaisen Genin tiedon mukaan Hughin äiti oli Elisabeth Stewart, aiempi Lennoxin (leski)kreivitär. Lady Elisabeth ja lordi Ninian avioituivat joulukuussa 1529, joten he sopisivat 1532 syntyneen Hughin vanhemmiksi.

Halkheadin Rossit ei ollut mikään vähäpätöinen suku, sillä esimerkiksi lordi Ninian oli äitinsä kautta suoraan Skotlannin kuninkaan Robert II:n jälkeläinen. Ja tuskin Lennoxin leski olisi ketä tahansa aviopuolisokseen kelpuuttanut, sillä hän polveutui samaisesta Robert II:sta sekä myös Englannin kuninkaasta Edward III:sta. Elisabethin esiäiti (Robertin puoliso) Euphemia oli vanhaa kreivillistä Ross-sukua. Elisabethin pojan Matthewin (Lennoxin jaarli) poika Henry Stuart oli Skotlannin kuningatar Maryn puoliso ja Englannin kuningas James I:n isä.

Mitä mahtoi käydä Elisabethin ja Ninianin liitolle, sillä Ninianin neljäntenä puolisona (ja leskenä) mainitaan Janet Montgomery. Kuitenkin esim. Genissä Elisabethin mainitaan kuolleen vasta 15.11.1564 eli Ninianin jälkeen. No näissä Rosseissa ja Stewarteissa riittää sekaannuksen mahdollisuuksia, koska samoja etunimiä käytetään joka sukupolvissa.
______________
Matti Pesola
Löysin vaimoni sukupuuta linjan:William Mac Fearchar de Ross, Earl of Ross, William II Ross, William Mac Taggart de Ross, Hugh de Ross, Euphemia Queen of Scotland Stewart, Elisabeth Lindsay nee Stewart. Olen tähän saakka ollut varovainen enkä ole laittanut Rossin jaarleja Vaasan Rosseihin.