Arvuuttelu

[tellervoranta]

......tässä Tellu taas hulluttelee.....:p:

Kimingi Bd. Zachris Henricss. Wäusw

Sanokaa spontaanisti, mikä on miehen sukunimi. Poimin hiskistä.

[Martin Josefsson]

Tässä lähde: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/pudasjarvi/vihityt_1710-1735_ik384/5.htm

Ensimmäisellä ja toisella rivillä.

[tellervoranta]

.......mahtaneeko olla......
Siis Sukunimi :rolleyes:

[Seppo Niinioja]

Ajattelin Wäisästä, mutta taitaakin olla Wänäinen.

Seppo N.

[tellervoranta]

......niinpä....ollako vai eikö olla.....:D:
Mikrokortiltani näkyy koko sukunimi täysin

[Heikki Särkkä]

Arvaan: Wänänen

[tellervoranta]

.....jos käyttää vain hiskiä ja digiä, taitaa tulla hullunkuriset perheet :cool:....

Alkuperäisellä kortilla näkyy : Wä=
nänen

Miksihän se digitoitaessakaan ei näy kokonaan?

( pienoinen epäilys jäi, että vastaajat olisivat hiukan luntanneet) :eek:

[Seppo Niinioja]

Hei!

Myönnän pienen lunttauksen. Kuka se sanoikaan, että sodassa, rakkaudessa ja sukututkimuksessa on kaikki luvallista...

Digiarkistossa oleva kuva rullafilmistä JK 384 on mormonien joskus 1940-1950-lukujen vaihteessa kuvaama. Mustat kirjat tehtiin vuosina 1924-1948. MMA näkyy kuvanneen Pudasjärven mikrokortit alkuperäisistä kirjoista, mikä on tapahtunut huomattavasti myöhemmin. Veikkaisin, että pappi tai kanslisti on rullafilmin ja kortin kuvausten välillä lisännyt alkuperäiseen vihittyjen luetteloon nimestä selvästi puuttuvat kirjaimet. Sehän on periaatteessa väärä korjaustapa eikä ainakaan sukututkija saa missään nimessä mennä kirjoihin mitään kirjoittamaan.

Olisi mielenkiintoista katsoa, miten vastaavan Mustan kirjan jäljentäjätär, kuten heitä kutsuttiin (yksi mies, Pentti Renvall oli joukossa) on nimen tulkinnut. Leif Mether kertoi, että Mustiin kirjoihin on silloin, kun ne vielä sukututkijaurani alkuaikoina olivat kirjamuodossa käytettävissä, on tehty jälkikäteen korjauksia, jotka ovat väärin!

Joihinkin alkuperäisiin rippikirjoihin on lyöty leimasimella sivunumerot rullafimien kuvaamisen jälkeen ja numerot näkyvät siis ainoastaan mikrokorteissa. Tämä on ollut erittäin sukututkijaystävällinen teko, samoin kuin SSHY:n talkootyö hakemistojen laatimiseksi rippikirjoihin. Aina välistä löytää myös merkintöjä laadituista sukuselvityksistä, joista saa kirkkoherranvirastosta halvalla kopioita.

Seppo Niinioja

[JaskaS]

Wäusw
Tuohonhan on selkeä selitys:
On havaittu vain eka rivin Wä ja sitten on jatkettu saksalaisittain usw (und so weiter) :cool:
Suomeksi siis Väjne :D:

:) Jaska

[Seppo Niinioja]

Velikulta Jaska panee taas parastaan! Nuo jäljentäjättäret olivat ainakin nimistä päätellen lähes tykkänään ruotsinkielisiä ja ehkä tämän nimen edessä on asianomainen luovuttanut? Silloisen Valtionarksiton vanhassa tutkijasalissa oli kuulemma välillä pinna siksi kireällä, että ladyt heittelivät toisiaan jäljennettävinä olevilla kirjoilla.

Unohdin vielä kysyä, näyttävatkö ne toisen rivin alussa olevat nä-kirjaimet mitenkään erilaisilta, siis nuoremmilta kuin muu teksti?

Terveisin Seppo N.

[Heikki Särkkä]

Ei kyllä ollut vaikea arvata / päätellä ihan oikeasti. Lähes ainoat Wä-alkuiset ja nen-loppuiset ovat nykyoikeinkirjoituksella Väisänen ja Väänänen (ellei Väätäistä oteta lukuun).

Väisänen putoaa pois, koska edes 1600-luvulla ei jaettu tavua diftongin keskeltä. Vielä jää jäljelle vaihtoehdot Vänänen ja Vänäinen. Jälkimmäinen on epätodennäköisempi, koska sen sijasta tavallisesti kirjoitettiin Wänäin.

[tellervoranta]

Heips :)
teinpäs liian helpoksi, olisi pitänyt olla vain sukunimi ja sellaisesta pitäjästä, missä ei ole digitoitu.
Pudasjärvihän oli siitä erikoinen pitäjä, että Isonvihan aikoihinkin oli pappi eli ei ole paljon katkoksia siltäkään ajalta.

En kyllä huomaa, olisiko ne-liite lisätty jälkikäteen. Hiskin merkintöjä sieltä olen aiemmin ihmetellyt; arvelen, ettei tekijä ole tuntenut sen seudun sukunimiä.......

Huomasin tässä, että pariskunta on yksi esivanhemmistani ( isänäidin kautta). Tuo Sakari on kyllä Ylikiimingistä ja vaimo Priitan/"Riitun" isä Pudasjärven Panuma ja äiti Matleena/ Malin Kustaantr Leskelä Ylikiimingistä eli äitini kotitalosta.
Pariskunta muuttaa n.1728 Haukiputaan Jokikylän Kurkelaan.

[Seppo Niinioja]

Ei kyllä ollut vaikea arvata / päätellä ihan oikeasti. Lähes ainoat Wä-alkuiset ja nen-loppuiset ovat nykyoikeinkirjoituksella Väisänen ja Väänänen (ellei Väätäistä oteta lukuun).

Väisänen putoaa pois, koska edes 1600-luvulla ei jaettu tavua diftongin keskeltä. Vielä jää jäljelle vaihtoehdot Vänänen ja Vänäinen. Jälkimmäinen on epätodennäköisempi, koska sen sijasta tavallisesti kirjoitettiin Wänäin.

Olet tietysti oikeassa, mutta Tellervon arvuuttelutehtävästä, HisKi-merkinnästä "Wäusw", joka piti ratkaista spontaasti, ei näy, kuinka nimi on alkuperäisessä kirjassa jaettu ja s:n puuttuminen sekä päätteiden -nen tai -näin arvaaminenkaan ei liene kovin helppoa ennen kuin on katsonut Martin Josefssonin viestissä olevan linkin perusteella rullafilmin kuvan.

HisKissä on joitakin Wäu-alkuisia sukunimiä, lienevätkö väärin tallennettuja vai ei: Juukassa on Wäurysia, Rantasalmella Wäuhkoin ym. Maaningalla on syntynyt 4.8.1828 lapsi Jäg. Pet Wäunille.

Lisää tällaista! Mielellään ei kuitenkaan tahallista vaikeuttamista. Aika on rajallista varsinkin eläkeläisellä. Onhan täällä kyllä tietysti leegio parempia tietäjiä.

Seppo N.

[Erkki Järvinen]

Niin Seppo!
Kysytään joskus "mitä eroa on työmiehellä ja eläkeläisellä?"

vastaan itse niin ei tule päänvaivaa;

Työmiehellä ei ole koskaan kiirettä!!

[tellervoranta]

Heips :),

Juliana Abrah:dr Hotsts

......lieneekö mettällä kontannut vai jokia sauvonut esi-isäni tämännimisen
naisihmisen kanssa ryhtyessään kummiksi.....:confused:

Sukunimi??????? :eek:

[Heikki Särkkä]

Ei tuollaista olekaan , sanoi Muttinen kamelia.

[Seppo Niinioja]

Heips :),

Juliana Abrah:dr Hotsts

......lieneekö mettällä kontannut vai jokia sauvonut esi-isäni tämännimisen
naisihmisen kanssa ryhtyessään kummiksi.....:confused:

Sukunimi??????? :eek:

Minusta tuntuu että hän on ollut ainakin kova aivastetelemaan. Englannin kielen harrastajana minulla on tietysti hyllyssä Shakespearen kootut teokset. Ehkä ratkaisua voisi hakea siltä suunnalta. Loppiaisaatossa esiintyy kaksi aatelismiestä, Sir Andrew Aguecheek ja Sir Toby Belch elikkä Horkkaposki ja Röyhtäisy. En tiedä, miten ne on suomennettu.

Kukaan ei varmaan usko, että Shakepeare olisi minulla yöpöytälukemisena ja se on kyllä totta.

Seppo N.

[tellervoranta]

Niin, mutta kun on hiskissäkin.....:rolleyes:

Ei tuollaista olekaan , sanoi Muttinen kamelia.

[JaskaS]

Niin, mutta kun on hiskissäkin.....:rolleyes:

Löytyi! Onpa mennyt kuolinsyy väärään sarakkeeseen :confused:
Vastaavia siellä on hots.sj., hots.feb., hots.f., hots.st.

:) Jaska

[tellervoranta]

......eipäs ole kuolinsyy :cool:.......

Olen kirjannut erään Pauluksen kummeiksi: Mattz Hångala (esi-isäni), soldaten Anders Lackström, soldaten Mattz H..... hustru Juliana Andersd. ( hiskissä Abrah:dr)

Sukunimi edelleen haussa :)

[JaskaS]

Eipä tuollaista nimeä HisKistä muualta löydy kuin Haukiputaan haudatuissa:
tapahtuma 1296 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/?fi+0065+haudatut+1296)

:) Jaska

[Ilkka Nisula]

No jos spontaaniudesta yhtään saa tinkiä, niin Väänänen lienee.

Ilkka Nisula
Espoo

[Seppo Niinioja]

Eipä tuollaista nimeä HisKistä muualta löydy kuin Haukiputaan haudatuissa:
tapahtuma 1296 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/?fi+0065+haudatut+1296)

:) Jaska

Haukiputaalla lapsena kuollut ja 16.1.1743 haudattu b: Staffan Holsts on aika lähellä. Loppu-s on ilmeisesti genetiivin pääte, jolla usein ilmaistaan isä. Kastetuissa ainakin 1742, 1743, 1746 ja 1749 isän nimi on kirjoitettu afsk;sold; Sim: Staff:s: Holst.

Seppo Niinioja

[tellervoranta]

......Hei :), siis tämä Hotsts, (ätsthiiiiii)
minulla itsellänikin on vaikeuksia nimen kanssa.....

Olen hakenut kummeja sellaisen perheen lapsille, joka asui vähän aikaan kotitilallani Honkasessa eli Timosessa selvittääkseni mahdollisesti esi-äitiäni.
14.4.1740 Haukiputaalla syntyneen Pauluksen kummeja edellä luettelin. Kastekirjassa sotilaan sukunimi epäselvä, mutta vaimo edellä mainittu.

Katsoin sotilaat tuolta ajalta ja on pariskunta Mats Holst ja Juliana Andersdr. Ei mahdollisesti lapsia. Olisiko Mats kuollut 1.3.1741 Haukipudas?

Sukututkimuskursseilla on käyty esim. sotilaiden sukunimiä. Yhtäkkiä en osaa sanoa, mitä Holst tarkoittaa suomeksi. Yleensähän sotilaan nimi oli paitsi ruotsalainen, myös lyhyt ja kuvasi jotain ominaisuutta.

(Nisulan Ilkalle: vastasitkohan edelliseen eli Väänäseen vai oliko Juliana Väänäsiä.....)

Muuten Puttaallahan on Holstin mutka; liekö edellisten sotilaiden ( useita Holst-nimisiä) perua.

SEPPO vei VOITTOPOTIN :D:

[Seppo Niinioja]

Aikanaan herätti suurta polemiikkia ns. Korsimon mutka. Ministeri Arvo Korsimon Liedosta hankkiman maatilan lähelle oltiin suunnittelemassa moooritietä mutta Korsimo sai vaikutusvallallaan tien linjausta muutetuksi niin että se kulki kauempana tilasta. Holsti-nimisiä poliitikkoja on ollut useampiakakin. En yrittänyt selvittää olisiko joku heistä saanut oman mutkansa...

Seppo N.

[tellervoranta]

Jos vielä pitkitän tätä pölinää :rolleyes::cool:;), mitä tarkoittaa HOLST ?

Holsti-nimisiä poliitikkoja on ollut useampiakakin. En yrittänyt selvittää olisiko joku heistä saanut oman mutkansa...

Seppo N.

.....pitäisikö saada Niiniojanmutka ja Rannanmutka......:confused:

[vhae]

Olisiko tästä apua, mitä tarkoittaa Holst?
http://www.genealogia.fi/genos/64/64_76.htm
V.Häkli

[Seppo Niinioja]

Kiitos ideasta! Pitäisiköhän tosiaan tehdä kansalaisaloite, että suunnitteilla oleva Nurmjärven Klaukkalan ohikulkutie nimettäisiin Niiniojanmutkaksi? Se tulee lyhentämään ajoaikaa meiltä Kansallisarkistoon 10-15 minuuttia ja oikaisee samalla nykyisen Holman mutkan.

Mikkosen ja Paikkalan mainio Sukunimet kertoo Holsti-nimiartikklelissa mm. että keskiaikaisissa linnoissamme ja kaupungeissamme oli monien eri kansallisuuksien edustajia, mm. holsteinilaisia. Perityviksi sukunimiksi ovat vakiintuneet Holstin lisäksi Holst, Holste, Holstein ja Halsti.

Heikki Vuorimiehen Genos-artikkeli herättää kysymyksen, ovatko siinä sotkeutuneet saksan kielen sana holz, puu ja täällä arvuuttelun kohteena oleva Holst. Saksalaisissa nimissä -holzin ja vastaavien sanojen kirjoitustapa on tavallisesti holtz. Vähän oudolta tuntuu että t ja s olisivat vaihtaneet paikkaa.

SAOB:issa HOLST on selitetty näin: :confused:

------------------------------------------------
HOLST

© Svenska Akademien, uppdaterad:2008-01-28
[Webbversionen är inte slutkorrigerad.]SPALT: [H1121][tryckt år 1932]
m.; pl. -er.
( hol(l)st 1524 – c. 1585 hålst 1561. hölst c. 1580) </I></B>
[fsv. holtzter, pl.; liksom ä. d. holst(er), sg., av mnt. holsten, holsaten, pl. (jfr t. holste, sg.), motsv. isl. hol(t)setar, pl., mht. holz­sæze, sg.; eg.: skogsbo(r); förra leden till fsax., mnt. holt, skog (se HOLT, sbst.¹), senare leden be­släktad med SITTA (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=SITTA&sida=&svarsantal=15&normaliserat=0&ordtyp=.*&begransning=av&mode=0) (jfr DROTS, GRÄS-SÄTE).


– Jfr HOLSTEINS- o. HOLSTSK]</I></B>


(†) holsteinare (se d. o. 1 (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=HOLST&sida=&svarsantal=15&normaliserat=0&ordtyp=.*&begransning=av&mode=0)).
</B></B></I>G1R (http://javascript<b></b>:parent.popup('6380')) 1: 252 (1524)</B></I>.
</B></B></I>TEGEL G1 (http://javascript<b></b>:parent.popup('1344')) 1: 290 (1622)</B></I>.
-----------------------------------------------------

Pidättäydyn tuo enemmistä tulkintayrityksistä. Mm. Holsteins- alkuisiin sanoihin siellä kuitenkin viitataan.

[tellervoranta]

Kiitos valaisevista vastauksista......:rolleyes:


Olen kirjannut erään Pauluksen kummeiksi: Mattz Hångala (esi-isäni), soldaten Anders Lackström, soldaten Mattz H..... hustru Juliana Andersd. ( hiskissä Abrah:dr)
:)

Siis honka, lakka?virta ja (eben)puun vaimo saattoivat Turpeisen lapsen kastettavaksi....
Mitähän se Pömiön Akatemian (Simossa) luoja sanoisi tuosta Lack-suomennoksestani ?????? :confused:

(Muuten Rannanmutka oiottiin kauhakuomaajilla sun muilla talon lasien ja seinien helistessä ja talon täristessä Rantatien saamiseksi pitäjäläisille.....):D:

[TapioV]

Lohtajan (Himanka) Kannuskylän Paavolan isäntänä oli 1500-luvun toisen puolsikon Jöns (Nilsson) Holst. Hänen poikansa Lauri kieltäytyi kuten isänsäkin aikaisemmin myymästä Kempeleessä omistamaansa maata. Lähisukulaisia lienevät Lauri ja Mikko Holsti Kempeleessä ja Tuomas Holsti Oulunsalossa. KA Pohjanmaan tk. KOa 3:11. Luukko, P-Pohjanmaan historia II:342. KA 4599:29v.
Tapio Vähäkangas

[tellervoranta]

Hei Tapio :), nämä Holstit ovat olleet sitten aika lähellä....

Lohtajan (Himanka) Kannuskylän Paavolan isäntänä oli 1500-luvun toisen puolsikon Jöns (Nilsson) Holst. Lähisukulaisia lienevät Lauri ja Mikko Holsti Kempeleessä ja Tuomas Holsti Oulunsalossa.
Tapio Vähäkangas

Minun tiedon mukaan Honkanen kuului ruotuun, missä oli sekä Alakiimingin että Haukiputaan taloja 9 ja sotilastorppa Pirttipudas " ruodun mailla".

Jatkan tällaisella kysymyksellä: kenellä sukututkijalla löytyy nimi POLYCARPUS? Ja mitähän tuo on :confused:

( Yli)Honkasen eli Timosen kattilakunnassa velliä parhaimmillaan lusikoi varmaan yli 20 henkilöä ja yhden vävyn esi-isä oli Polikarpus Callberg, k.24.2.1799 Haukipudas 92vuotiaana. Joskus aikanaan löysin hänen isänsäkin IGI:stä, oli jotenkin...Carp....ei ole tallessa. Harmi. :(

[Jouni Kaleva]

Jatkan tällaisella kysymyksellä: kenellä sukututkijalla löytyy nimi POLYCARPUS? Ja mitähän tuo on :confused:

(Tulee kreikasta, carpos = hedelmä. Siis runsashedelmäinen, hedelmällinen.

[tellervoranta]

Jaha...kiitos Jouni tiedosta :):rolleyes:

aika erikoinen on sotilaan nimi ollut kokonaisuudessaan......
Katselin eri seurakunnista Polycarpus-nimellä syntyneitä, eikä monta löytynyt. Silmiinpistävää oli se, että isät näyttivät olevan hyvässä virassa sekä se, että joillakin oli vierasperäinen nimi.

Googlatessa sanaa löytyy kyllä monenlaista.

Onko tämä ko Polycarpus ollut hedelmällinen ??? siitä ei minulla ole tietoa.

( eilen eräs sukututkija kysyi minun erikoisalaa sukututkimuksessa; kyllä sitä mietiskelin mutta saattaa olla, että lisään tietoihini :cool:)

[tellervoranta]

Heips :):rolleyes:, missähän se allaoleva henkilö luuraa:confused:.

Maria Gabr dr Pfrisu

Entäs lieneekö sukunimi oikea ja jos ei ole, niin mikä :eek: sitten?

[JaskaS]

Tuollainen ihmetys vihitään Limingassa 26.1.1735 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/?fi+0298+vihityt+72).
Onko Pleisu parempi vaihtoehto?
Esiintyy ainakin useammin HisKissä (Gabriel Pleisun leski haudataan (http://hiski.genealogia.fi/hiski/?fi+0298+haudatut+490), Anna Gabr:dr Pleisu vihitään (http://hiski.genealogia.fi/hiski/?fi+0298+vihityt+25) ja Gabr: Gabr:s Pleisu vihitään (http://hiski.genealogia.fi/hiski/?fi+0298+vihityt+26).

:) Jaska

[tellervoranta]

.....onko Pfrisu tai Pleisu parempi.....:confused:


Onko Pleisu parempi vaihtoehto?
:) Jaska

Mitähän liminkalaiset arvelevat.....mitä Pleisu tarkoittaa? :eek:

[tellervoranta]

Jaskalle 10+ :), mikäli on uskomista Avioliittokuulutusseteli-kirjaseen...

Tuollainen ihmetys vihitään Limingassa 26.1.1735 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/?fi+0298+vihityt+72).
Onko Pleisu parempi vaihtoehto?
:) Jaska

d:n 5. Januarii Encklingen Mattz Karppanen ifrån Såtkamo med Pigan Marja Gabriels d:r Pleisu i Randakylä 16. öre
_____________

Oikeasti kiinnostaisi 24.Oct.1734 Liminka dr. Johan Hend: ifrån Kimingi och pigan Maria Mattsdr Kockola. En löytänyt Limingasta vihittynä. Lieneekö vihitty muualla vai ovatko kääntäneet kantapäät vastakkain....:confused:

[tellervoranta]

......aprillipäivän kunniaksi :p: yrittelen....

Sirc+M57as

Mitäs se tuollainen on? Hiskistä löytyy :cool:

[tellervoranta]

........minun juttu ei ole aprillia kuten ehkä joillakin :cool:

[tellervoranta]

En käsitä, miten törmään aivan muuta hakiessa tällaisiin ihmeellisyyksiin...



Sirc+M57as

Mitäs se tuollainen on? Hiskistä löytyy :cool:

Jk. laittakaa tuo Sirc paikalle Nils Sirc+M57as
en käsitä itsekään tätä....:eek:

[Tapani Kovalaine]

Helppo juttuhan tuo on: se on yhtä kuin lempinimi, jonka on antanut sulholleen Kittilässä 27.1.1778 vihitty morsian Brita Niliwaras.
Nils Sircas muuttui sukunimensä puolesta ja sai nimen Sirc+M57as, koska Brita tallensi Hiskiin sormensa lipsahduksena c ja a kirjainten väliin ät-merkin (muistaakseni) ja sen koodi kirjasintaulukossa sattui olemaan +M57.
Tähtitaivaalla Lyran rengassumu on M57 ja sehän Lapissa revontulien ohella näyttää komealta mm. Sirkan kylässä...
On Googlessa monta muutakin M57 ehdotusta, moottoripyörä jne.
arvelee Tapani

[tellervoranta]

Sehän se oli :):rolleyes:
Katselin Kittilän digijuttuja ja siirryin sieltä hiskiin ja tuli tällainen vastaan.
Yritin paikallistaa tuota perhettä omien "salaisten kansioidenkin" avulla, mutta en oikein onnistunut.
Kittilässä paljon aikaa viettäneenä tunnen paikkoja ja sukuja. Digiarkiston perusteella sijoittaisin Tiensuuhun, mutta en löydä lapsia Kittilässä kastettuina. No pitää vielä katsella esim. Niemelän kirjaa tähtien lisäksi.;)

[tellervoranta]

Missä piileskelee Unilukkari :eek:

[Ilkka Nisula]

Unilukkari? Kuulostaa etäisesti tutulta. Vanahaisähän se Iisä hoiteli sitä virkaa. Oikeastaan siis äitini äidinisä. Ainoa isoisä, jonka hän oli nähnyt. Minä kyllä lukeudun pikemmin niihin olallekopautusta tarvitseviin, ja unenlahjat lienevät peräisin isälinjasta Kellon puolesta. Jos tästä oli kysymys, niin täällä ollaan. Vähäsen etelämpänä. Ja aika lailla viisaampina kuin viimeksi. Ainakin suvun asioissa.

[tellervoranta]

No hyvä Ilkka, että sukututkimus edistyy. Minä kyllä etäisesti muistelen ettet olisi ollut unilukkari vaan myöhäisherännäinen :). Minun iääii Puttaalla oli vissiin unilukkari.
Tarkoitukseni oli kysyä, missä pitäjässä on Unilukkari-sukunimisiä.:eek:

[Tapani Kovalaine]

Tuohon Unilukkari-asiaan en vielä osaa sanoa mitään, mutta kun tuli ihan äsken jossakin ketjussa esille uudet hyvät linkit Historialliseen sanomalehtikirjastoon, niin sattui sieltä Päivälehden numero 278 ja sivu 2 päivämäärällä 29.11.1902. Onpa hyvä uutinen, tosin aika vanha: päätettiin palkata pomologi, kun ei Suomessa sellaista vielä aikaisemmin ollut. Mitäs arvuuttelette hänen työkseen tehneen? Tai mikä oli hänen vaihtoehtoinen tehtävänimikkeensä?

Samalla sivulla oli toinenkin hyvä uutinen: senaatti päätöksellään myönsi 100 markkaa isäni äidin isälle marraskuussa 1902, kun hänet oli laittomasti irtisanottu valtion palveluksesta Evon metsäkoululta.

[tellervoranta]

Pomologi?
Ihan selevästi henkilö, joka plokkaa pomoja, joita nyt minun mielestä, siis pomoja, on iiiihhhaaaaan liian kanssa Suomen maassa :p:

Jk.ihan uteliaisuuttani kyllä kuukkeloin.

[RistoS]

......tässä Tellu taas hulluttelee.....:p:

Kimingi Bd. Zachris Henricss. Wäusw

Sanokaa spontaanisti, mikä on miehen sukunimi. Poimin hiskistä.

Jos kyseessä on Brita Bertil: dr Panuman (s. 1698, Pudasjärvi, Kollaja)
puoliso Zacharias Henric: s s. 1697, Ylikiiminli, k. 1739 Ylikiiminki, niin
tuo sukunimi on Wäänänen . Tunnetaan myös nimella Kurkela.

Pari vihittiin 7.9.1718 Pudasjärvellä.

[tellervoranta]

Yes ;). Parisko on esivanhempiani. Miksi olet Sakarin kuolettanut Ylikiimingissä?

[RistoS]

Yes ;). Parisko on esivanhempiani. Miksi olet Sakarin kuolettanut Ylikiimingissä?

Tarkkoja naisia, kiitos Tellervo....korjaus edelliseen:

Sakari haud. 29.4.1739 Haukiputaalla
vaimo
Britha Bert: dr Panuma k. 18.2.1748 Haukiputaalla

[Sörman]

Pomologi?
Ihan selevästi henkilö, joka plokkaa pomoja, joita nyt minun mielestä, siis pomoja, on iiiihhhaaaaan liian kanssa Suomen maassa :p:

Jk.ihan uteliaisuuttani kyllä kuukkeloin.

Olisko tuossa takana latinan sana pomona (muistista poimittuna, ei tarkistettu)? Se taas ei tarkoita henkilöä, joka mielellään esiintyy pomona. Lähemmäs tullaan omppuvartaloisia ajatellessa. Entisajan pomot olivat kyllä useasti enemmän tai vähemmän omppuvartaloisia, mutta veikkaisin silti kuukkelin kuiskattua minunkin korvaani, että olisi tuo pomologi jonkinlainen hedelmänviljelyn asiantuntija.

JormaV

[Tuulakki]

Pomologi?
Ihan selevästi henkilö, joka plokkaa pomoja, joita nyt minun mielestä, siis pomoja, on iiiihhhaaaaan liian kanssa Suomen maassa :p:
Jk.ihan uteliaisuuttani kyllä kuukkeloin.

Minäpä en kuukkeloinut, mutta logiikkasi mukaan oivalsin yhtäkkiä, että patologit plokkaavat patoja, onkologit vielä epäröivät onko plokattavaa ja monologit kai sitten plokkaavat monoja :D:. Hemmologit ovat varmaan naispuolisia ja plokkailevat hemmoja ja pastalogit korjaavat pastapensaan hedelmiä...:rolleyes:, isologit huolivat vain isoimmat?

[Ilkka Nisula]

Juu, ja prologit vissiin ovat erikoistuneet ammattilaisiin? :)

[tellervoranta]

Drasduitje tavarits :p:

Mitäs se Dendrologi puuhaa :eek:. Kuukkelointi ei suotavaa.....

[JaskaS]

Drasduitje tavarits :p:

Mitäs se Dendrologi puuhaa :eek:. Kuukkelointi ei suotavaa.....
Tutkii hampaiden putoamista (< engl. dental, drop) :rolleyes:

:) Jaska

[Heikki Koskela]

Drasduitje tavarits :p:

Mitäs se Dendrologi puuhaa :eek:. Kuukkelointi ei suotavaa.....


Hammastelija :D:

[Seppo Niinioja]

Entä analogi?

Honny soit qui mal y pense

[Tuulakki]

Entä analogi?
Honny soit qui mal y pense

American Neurological Assosiation?
Je ne pense pas mal...:p:

[tellervoranta]

Mistä löytyy vaimo Haiskatar :eek:

[Erkki Järvinen]

Mistä löytyy vaimo Haiskatar :eek:

voisi kuvitella; HisKi´stä !
(ehkä pitäisi olla Heiskatar?)

[tellervoranta]

Kyllä Erkki tuota tarkoitin :), mutta missä piileksii...

voisi kuvitella; HisKi´stä !
(ehkä pitäisi olla Heiskatar?)

Heiskatarta en silti tarkoita...vaan lieneekö eräät tuntemamme genealogit tehneet hutiloiden työtä :p:

[Matti Lund]

voisi kuvitella; HisKi´stä !
(ehkä pitäisi olla Heiskatar?)

Haiskatar saattaa löytyä kirkonkirjojen puhtaaksikirjoittajan kirjoitusvirheenä.


Mutta vanhoissa veroluetteloissa oli kyllä väliin säännönmukaista kirjata ensiksikin suomalaisten lisänimien e -kirjaimet ä -kirjaimeksi ja kirjata joissakin nimissä suomalaisen lisänimen ä -kirjaimia a -kirjaimeksi. Täytyy olla umpi ruotsalainen, tanskalainen tai saksalainen, että sellaista voi pitää luontevana.

Siten Heiskanen kirjattiin Häjskanen (nen -päätteenä oli yleensä erikoismerkki tai lyhenne, jota joskus edelsi i -kirjain, joskus ei, joita en pysty millään näppäimellä tarkasti jäljittelemään, vaan pitäisi luoda niille omat fontit, jotta ne voisi esittää).

Näkee, että selvästi kirjattiin Väisainen tai Veiseinen, ja selvästi Kämerainen/Kemerainen. (Kämäräinen)



1500 -luvulla ä ja ö -kirjain merkittiin usein ohuella oikealla olevalla toispuolisella pisteellä tai pilkulla, jota oli vaikea erottaa, ja joka ei kuitenkaan erotu enää rullan kuvasta, koska tekniikka ei ole riittänyt sitä taltioimaan.

Siten käyttökopioista löytynee tuhansia lisänimiä, joissa näyttää lukevan "Haiskanen"/"Haiskainen" ja näkee myös muotoa "Haiskinen".

Se siitä Heiskasesta.


terv Matti Lund

[tellervoranta]

Enpä löydä hiskistä itsekään, vaikka on v.1733.

Mistä löytyy vaimo Haiskatar :eek:

Entä jos on Haaskatar, malliin Terttu Kellervo on haaskan näköinen nainen :cool:

[Matti Lund]

Enpä löydä hiskistä itsekään, vaikka on v.1733.



Entä jos on Haaskatar, malliin Terttu Kellervo on haaskan näköinen nainen :cool:


Suattoopi tuo niinnii käyvä,

Mutta ou -diftongihan yleisesti kääntyy toisin päin uo.

Ja kun on noita Houru -nimiä, joten niistä tulee Huoru -nimiä, joten Houruttarestahan tulee Huorutar Haaskattaren vastapainoksi.

terv M Lu

[tellervoranta]

Meni liian vaikeaksi tämä kysymys. J.Vaarnanen-T. Sarkkinen (kiitoksin M. Kuorilehto+ J. Karhumaa)ovat laatineet OSS:n julkaisun 24 Avioliittokuulutuksia Pohjois-Pohjanmaalla 1733-1739. Tässä on luettelo henkilöistä, jotka ovat maksaneet avioliittoon kuulutuksesta leimaveron.

Mistä löytyy vaimo Haiskatar :eek:

Oulu 1733 (sis.kaupungin, maalaiskunnan, Oulunsalon ja Muhoksen.

d 1. Octob: Drengen Basilius Michelsson ifrån Ryska gräntzen, som antagit Evangeliska Lutherska läran och Pigan Margeta Anders d:r Haiskatar 1.16.

(vastaavan tapauksen samalta kuukaudelta löysin hiskistä vihittynä)

[Tapani Kovalaine]

Matti Lund oli presiis oikeassa, kun sanoi Haiskattaria löytyvän hyvinkin monta!
Saamais pitää: alimpana mainittu Maria Haiskatar oli aviossa Jöran Torvisen :) kanssa. Perheen lähde sijaitsi kesäisin hyvinkin kauniin koivikon reunassa digi 283 Leppävirta rk 1738-1752. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1738-1752_tk2072/283.htm