Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Vehkalahden Qvist-suku
Synnyin kolme vuotta isoisäni äidin kuoleman jälkeen, joten minulla ei ole henkilökohtaisia muistoja hänestä.
Isoäidiltäni kuulin, että Vilhelmina-mummo oli kuolemaansa edeltävänä iltana kulkenut puutarhassa ja pysähtynyt jokaisen
istuttamansa puun edustalle “kuin hyvästelläkseen”. Hänen aikanaan talon laajaan puutarhaan oli istutettu lukuisia omena-, päärynä-
ja luumupuita, kriikunapensaistokin. Aivan erillisen keittiöpuutarhan kulmaan hän oli istuttanut kuusen, joka pienesta taimesta oli kasvanut hänen
elinaikanaan komeaksi puuksi. Se kuusi ikäänkuin tervehti hänen synnyinkotiaan, Klemolaa, viljavainoiden toisella puolen.
Tiesin mummoni suvusta vain hyvin vähän; vain sen, että useimmat sisaruksista olivat naimattomia ja sen, että nuorin heistä, Vilhelminan
kanssa lähes samanaikaisesti kuollut Hilda Klemola, oli jättänyt tilansa perinnöksi isotädilleni.
Mutta mistä olivat lähtöisin Klemolan (Kuuksolan) tilaa asuttaneet siskokset?
Ruotsinpyhtään kirkkoherranvirastoon osoittamani tiedustelu toi tuloksena tiedon, jonka mukaan sisarusten isä, Elias Eriksson Ollila, oli
muuttanut Anjalan Ummeljoen Ollilan talosta ostamalleen Klemolan osatilalle 24.10.1859. Jo sitä ennen, samana vuonna 16.4.1859, hänet
vihittiin naapurissa sijaitsevan Eerolan talon ottotyttären ja perijän Maria Kristiinan kanssa.
Sain selville myös Erikin vanhemmat: Erik Mattson Ollila ja Maria Mattsdr Multala.
Vasta hiljattain Suomesta saamani viesti sukua tutkivalta Paulalta ja sitä seurannut avunpyyntö Arto Leinoselle, johti pitkään paikallaanpolkeneet
tutkimukseni uusille urille.
Kävi ilmi, että 10.5.1802 Ollilassa syntynt Erik-poika kuuluikin aivan toiseen sukuun, kuin mitä äkkipäätään olin arvellut. Kastemerkintä
antaa vanhemmiksi Matts Ollilan ja Anna Mattsdotterin. Ollilan tilalla oli 1800-luvun alussa kaksi Matti-nimistä isäntää, joista
toinen oli Simonsuurta aiemmin viljelleestä suvusta polveutuva Matts Simonsson ja toinen Matts Jonasson, joka oli muuttanut Ollilaan vv. 1801-1802
välisenä aikana. Näistä jälkimmäinen oli tuo Erikin kastemerkinnässä esiintyvä Matts Ollila.
Matts Jonasson muutti Ummeljoelle Muhniemen Salvurin talosta, jossa hänelle ja Anna Mattsdr oli jo ennen Erikiä syntynyt Maria- (1792) ja Henrik- (1794)
nimiset lapset.
Matts Jonassonin (s. 1759) isoisä, korpraali Jacob Qvist, oli asettunut tilalle Isonvihan jälkeen v. 1733 ja oli kotoisin Vehkalahdelta (Lähde: Eeva-Liisa Oksanen,
Anjalan historia). Ollilan isännän veljenpoika oli siten Anjalan v. 1848 kuollut lukkari Abraham Qvist, jonka poika Erik Blomqvist piti samaa virkaa hallussaan
isänsä kuoleman jälkeen liki 50 vuotta. Perinnettä jatkoi Erikin poika Karl Alfred Kukkasniemi, joka toimi lukkarina isäänsäkin pitempään. Täten
Salvurin osatila (puolikas), Tapiolaksi kutsuttu, tuli toimineeksi Anjalan lukkarilana yli sata vuotta (Lähde: Eeva-Liisa Oksanen, Anjalan historia).
Ja nyt varsinainen kysymys: keitä olivat nämä Vehkalahden Qvistit? Haminan kaupunginnotaarina toimi 1780-luvulla Elias Qvist, jonka vanhemmat olivat merkintöjeni
mukaan Johan Qvist ja Elisabet Argillander. Kenen poika oli Johan Qvist? Miten sukuun sattuisi korpraali Jacob?
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Synnyin kolme vuotta isoisäni äidin kuoleman jälkeen, joten minulla ei ole henkilökohtaisia muistoja hänestä.
Isoäidiltäni kuulin, että Vilhelmina-mummo oli kuolemaansa edeltävänä iltana kulkenut puutarhassa ja pysähtynyt jokaisen
istuttamansa puun edustalle “kuin hyvästelläkseen”. Hänen aikanaan talon laajaan puutarhaan oli istutettu lukuisia omena-, päärynä-
ja luumupuita, kriikunapensaistokin. Aivan erillisen keittiöpuutarhan kulmaan hän oli istuttanut kuusen, joka pienestä taimesta oli kasvanut hänen
elinaikanaan komeaksi puuksi. Se kuusi ikäänkuin tervehti hänen synnyinkotiaan, Klemolaa, viljavainoiden toisella puolen.
Tiesin mummoni suvusta hyvin vähän; vain sen, että useimmat sisaruksista olivat naimattomia ja sen, että nuorin heistä, Vilhelminan
kanssa lähes samanaikaisesti kuollut Hilda Klemola, oli jättänyt tilansa perinnöksi isotädilleni.
Mutta mistä olivat lähtöisin Klemolan (Kuuksolan) tilaa asuttaneet siskokset?
Ruotsinpyhtään kirkkoherranvirastoon osoittamani tiedustelu toi tuloksena tiedon, jonka mukaan sisarusten isä, Elias Eriksson Ollila, oli
muuttanut Anjalan Ummeljoen Ollilan talosta ostamalleen Klemolan osatilalle 24.10.1859. Jo sitä ennen, samana vuonna 16.4.1859, hänet
vihittiin naapurissa sijaitsevan Eerolan talon ottotyttären ja perijän Maria Kristiinan kanssa.
Sain selville myös ELIAKSEN vanhemmat: Erik Mattson Ollila ja Maria Mattsdr Multala.
Vasta hiljattain Suomesta saamani viesti sukua tutkivalta Paulalta ja sitä seurannut avunpyyntö Arto Leinoselle, johti pitkään paikallaanpolkeneet
tutkimukseni uusille urille.
Kävi ilmi, että 10.5.1802 Ollilassa syntynyt Erik-poika kuuluikin aivan toiseen sukuun, kuin mitä äkkipäätään olin arvellut. Kastemerkintä
antaa vanhemmiksi Matts Ollilan ja Anna Mattsdotterin. Ollilan tilalla oli 1800-luvun alussa kaksi Matti-nimistä isäntää, joista
toinen oli Simonsuurta aiemmin viljelleestä suvusta polveutuva Matts Simonsson ja toinen Matts Jonasson, joka oli muuttanut Ollilaan vv. 1801-1802
välisenä aikana. Näistä jälkimmäinen oli tuo Erikin kastemerkinnässä esiintyvä Matts Ollila.
Matts Jonasson muutti Ummeljoelle Muhniemen Salvurin talosta, jossa hänelle ja Anna Mattsdr oli jo ennen Erikiä syntynyt Maria- (1792) ja Henrik- (1794)
nimiset lapset.
Matts Jonassonin (s. 1759) isoisä, korpraali Jacob Qvist, oli asettunut tilalle Isonvihan jälkeen v. 1733 ja oli kotoisin Vehkalahdelta (Lähde: Eeva-Liisa Oksanen,
Anjalan historia). Ollilan isännän veljenpoika oli siten Anjalan v. 1848 kuollut lukkari Abraham Qvist, jonka poika Erik Blomqvist piti samaa virkaa hallussaan
isänsä kuoleman jälkeen liki 50 vuotta. Perinnettä jatkoi Erikin poika Karl Alfred Kukkasniemi, joka toimi lukkarina isäänsäkin pitempään. Täten
Salvurin osatila (puolikas), Tapiolaksi kutsuttu, tuli toimineeksi Anjalan lukkarilana yli sata vuotta (Lähde: Eeva-Liisa Oksanen, Anjalan historia).
Ja nyt varsinainen kysymys: keitä olivat nämä Vehkalahden Qvistit? Haminan kaupunginnotaarina toimi 1780-luvulla Elias Qvist, jonka vanhemmat olivat merkintöjeni
mukaan Johan Qvist ja Elisabet Argillander. Kenen poika oli Johan Qvist? Miten sukuun sattuisi korpraali Jacob?
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Korjaus kapitaaleilla tuolla välissä.
JP
Salvurista:
Salvurin tila Muhniemellä siirtyi v. 1799 korpraali Jacob Qvistin pojanpojalle
Mårten Jonasson Qvistille, joka oli Ollilaan siirtyneen Matts Jonassonin veli.
Myyntihinta oli 691 riikintaalaria ja tila oli Anjalan ensimmäinen omaksiosto.
Myyjä; paroni Rabbe Gottlieb Wrede, jonka äiti oli testamentannut 500 riikintaalaria Anjalaan perustettavaa, kansanopetusta antavaa Regina-koulua varten. R.G. Wrede puolestaan käynnisti koulun ja perusti Suomen
ensimmäisen kansankirjaston.
JP
Bodniemi37
04.03.08, 15:50
Ja nyt varsinainen kysymys: keitä olivat nämä Vehkalahden Qvistit? Haminan kaupunginnotaarina toimi 1780-luvulla Elias Qvist, jonka vanhemmat olivat merkintöjeni
mukaan Johan Qvist ja Elisabet Argillander. Kenen poika oli Johan Qvist? Miten sukuun sattuisi korpraali Jacob?
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Hei!
Elias Qvistin juurista kerrotaan jonkin verran verkkosivulla http://www.evl.fi/srk/hamina-vehkalahti/Qvist/esipuhe.htm.
Elias Qvistin ja Anna Elfvengrenin pojasta Karl Johan Qvististä tuli Haminan kirkkoherra ja rovasti, http://www.evl.fi/srk/vehkalahti/kirkkoherrat.htm.
Noin 1705 syntynyt Elisabet Argillander oli nähtävästi Mullinkoskeen 1706 hukkunen kappalaisen Jeremias Johaninpoika Argillanderin tytär, mutta en ole saanut selville sitä, oliko hänen äitinsä Argillanderin ensimmäinen puoliso, Jakob Pajalinuksen leski Anna Ithimaea, vaiko pso 2:o Maria Kempe. Elisabet Argillanderilla oli ensiaviostaan räätälimestari ja raatimies Johan Bergmanin kanssa Jeremias-niminen esikoispoika (HisKi)
Kts. myös Hans Andersinin artikkeli Den gåtfulla släkten Naht. Släktforskaren 1/2005, http://www.elisanet.fi/hsfooo/Arkiv/nahtarna.htm.
Bodniemi37
04.03.08, 23:42
Hei!
Hamina-Vehkalahden kirkkoherrat löytyvät nykyään verkkosivulta http://www.evl.fi/srk/hamina-vehkalahti/kirkkoherrat.htm
Hei Ritva,
Kiitos tiedoista. Näyttäisi siltä että tuo nevanlinnalainen Johan Jöransson Qwist voisi hyvinkin olla, sekä Kymin, että Anjalan Qvist-lukkarisukujen kantaisä.
Artikkelissa mainitaan Kymin Eskolassa asuminen ja sitten Qwistin siirtyminen Sippolan hovin voudiksi.
Abraham-nimen periytyminen ja lukkari Erik Blomqvistin avio Amalia Mathilda Charlotta Ekholmin kanssa, taas voisi vinkittää läntisiin Qvisteihin.
En tosin olen onnistunut linkitsemään Erkin Fredrik Ekholm-appea sen kummemmin. Hän oli sahakirjanpitäjä Ummeljoella. Ruotsinkylässä
asuivat mm. kenttäkirjanpitäjä Fredrik Ekholmin tytär Clara Ulrika Ekholm
(aviossa Remuksen kornetin Jean Henrik Gagneurin kanssa) ja hänen veljensä (?) Johan Fredrik Ekholm. Jotain kytköksiä heihin Ummeljoen
Ekholmeilla saattaisi olla.
Tämä Ollila-esipolvieni "aukeaminen" on ollut ilahduttava asia. Harvemmin
moiset "yllätykset" enää tulevat vastaan. Tästä jatkamme.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Yllätykset seuraavat toisiaan!
Miksi korpraali Jacob Qvistin pojan Jonas Jacobsson Qvistin ja hänen
vaimonsa Anna Ericsdotterin kuolinmerkintöjä ei löydy Anjalasta?
Siksi, että Ollilaan siirtyneen Matts Jonasson Qvistin ja Salvurin omakseen ostaneen Mårten Jonasson Qvistin vanhemmat, sekä nuoremmat sisarukset
(Eva, Elias ja Jonas vaimonsa Maria Carlsdotterin kanssa) siirtyivät 1770-luvulla Ruotsinpyhtään Ruotsinkylän Flinckens-taloon, joka aina näihin päiviin on kantanut Qvist-nimeä! Tämän voi jokainen omin silmin todeta DIGI-arkiston Ruotsinpyhtään rippikirjoista 1770-1780, kuva 79.
Qvistin (kansankielessä Visti) talo sijaitsi aivan Elias Ollilan ostamaa
Klemolaa ja vaimonsa perimää Eerolaa vastapäätä, Ruotjoen toisella
rannalla. Sen mailla sijaitsi "Musta-Antin"-mökki ja piparjuuripelto, joista
olen aiemmissa viesteissäni maininnut. Enpä tiennyt silloin, että tämäkin
Ruotsinkylä kantatalo oli esipolvieni hallinnassa.
Aina viisastuu!
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Katsotaanpa vielä miten Qvistit naivat Ruotsinkylässä.
Salvurin Jonas Jacobsson Qvistin lapsista:
-Elias Jonaesson Qvist nai vävyksi Elimäen Raussilan Matikka-nimiseen taloon
-Jonas Jonaesson Qvist nai jo Anjalassa olleessaan Maria Carlsdr ja tämän kuoltua Anna Mattsdotterin Elimäen Joensuun Anttilan
lesken, joka oli syntyään saman kylän Suurtalosta.
Jonas nuoremman lapista:
-Daniel Jonaesson Qvist nai Maria Jacobsdr Mällärin Elimäen Haapalasta ja toisessa aviossaan Lena Lisa Anttilan Joensuusta
-Ester Jonaedr Qvististä tuli Erik Hinderssonin vaimo Elimäen Ratulan Vävylään
-Maria Jonaedr Qvist nai ensiaviossaan Thomas Mattson Kaivolan Vastilasta ja toisessa (6.7.1809) Ruotsinpyhtään Niemistön
Kullbergs-rusthollarin, Henrik Mårtenssonin, joka oli syntyään Sievers-talon poika
-Eva Jonaedr Qvist haki miehensä Matts Mårtenssonin Elimäen Joensuusta hänkin
Daniel Jonaesson Qvistin ja Maria Jacobsdr lapsista:
-Matts Danielsson Qvist nai Eva Caisa Johansdr Bottaksen
-Henrik Danielsson Qvist avioitui: 1) Maria Eriksdr Gottlundin 2) Eva Caisa Pappilan (äiti Hedda Lisa Barck) kanssa
-Helena Danielsdr Qvist nai anjalalaisen rusthollin pojan Erik Henrikssonin (Mäkelä)
-Maja Stina Danielsdr Qvistista tuli Pappilan rushtollin emäntä hänen naituaan 20.5.1814 Gustaf Pappilan, joka oli
Johan Jöransson Pappilan ja Maria Christina Alexandersdr Barckin tytär. Gustaf Pappilan kuoltua 1831 Maja Stina avioitui uudemman kerran Thomas
Erikssonin kanssa joka oli Juvan pastorin Matthias Gottlundin sisarenpojan poika.
Hännänhuippuna voisi vielä mainita senkin, että Maja Stinan ja Gustafin tytär Helena Christina Pappila nai 20.6.1836 Erik Eriksson Mickoksen Lapinjärven Lindkoskelta
ensiaviossaan.
Toivottavasti nämä mutkikkaat sukusuhteet nyt menivät edes suurinpiirtein oikein.
JP
Jacob Qvist oli korpraalina Elimäen komppanian ruodussa nro 55. Ruotua ylläpiti neljä muhniemeläistä talollista. Syntymäpaikka Vehkalahti, syntynyt n. 1691, vuonna 1725 palvelusvuosia 17. Vuoden 1725 katselmuksessa todetaan .. af förra namnen och vid amkomsten ifrån fången sampt antagen d. 29 december 1721 .. till corpral d. 17. Aprill 1722. Sai eron 6. Sep. 1732. Vuotta 1725 edeltävistä katselmusluetteloista voisi saada Jacob Qvistin vaiheista lisävalaistusta.
Vaimon nimi Helena (mainitaan vuoden 1738 henkikirjassa Jonas Jacobssonin äitinä). Kymijoen toisella puolella Hurukselassa vihittiin 20.12.1716 Jac. Jacobsson Zvist ja Helena Joh:dr. Tämä Hurukselassa vihitty Jacob oli korpraali (10.8.1722 mainitaan haudatuksi lapsi, jonka omainen corp. Jac. Zvistens). Eli olisiko asunut Hurukselassa ja ollut muhniemeläisen ruodun sotamiehenä ja palveluksesta erottuaan muuttanut asumaan Muhniemelle.
Lähteet:
General Munstering rullor, Viborgs Lähns Infanterie regemente, 1725 ja 1735 (mf WA 1216)
Terv. AL
Kiitos, Arto, erittäin mielenkiintoisista tiedoista!
Korpraali Jacobin palvelustaeroaminen 6.9.1732 sopii hyvin Oksasen antamaan tietoon Jacob Qvistin Salvuriin tulosta (1733). Oksanen mainitsee hänet Vehkalahdelta tulleeksi. Onko lähteessäsi merkitty
Vehkalahti syntymäpaikaksi? Joka tapauksessa ennen armeijaan liittymistään hän näyttää olleen vankeudessa ja käyttäneen sotilaspalvelukseen kirjautuessaan entistä nimeään (Qvist). Kyseessä ei siis ole sotilasnimi, vaan peritty sukunimi.
Avio Hurukselassa (Kymi) on sekin mielenkiintoinen. Helena Johansdotter
saattaisi olla Huruksellassa tuolloin asuneen korpraali Johan Anderssonin tytär.
Sattumalta hallussani täällä Riadissa on Kymin historia, jonka käyttöä tosin
haittaa indexin puuttuminen.
Löysin sattumalta sivulta 644 maininnan Johan Qwististä, joka tuomiorovastin (Fabian Niclas Gudzeus) palveluksesta valittiin v. 1781
seurakunnan lukkariksi.
Kolmesta hakijasta:"Heikommat äänivarat omannut Qwist oli kuitenkin ainoa
ruotsinkieltä taitava ja kirjoitukseen, laskentoon, sekä nuottiopin alkeisiin perehtynyt. Nämä lukkari-koulumestarille tarpeelliset taidot ratkaisivatkin lopuksi vaalin hänen edukseen." Anjalan Qvist-lukkareiden tapaan Johan
Qvist hoiti virkaansa pitkään (33 vuotta), mutta joutui lopulta erotetutuksi
väkijuomien liiallisen käytön seurauksena.
Koska Johan Qvistille ei annetta Kymin historiassa syntymäaikaa, en ole
varmuudella voinut sijoittaa häntä Anjalaan, enkä Vehkalahdelle.
Johan Qvist hankki myöhemmin Helilän kylästä Kupias-nimisen kruununtilan, joka oli hänen hallussaan parinkymmenen vuoden ajan.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Unohtui vielä lisätä, että Hurukselassa kastettiin 5.12.1717 Jonas-niminen lapsi, jonka isä oli Jacob. Kastetodistajat voisivat tuoda lisävalaistusta siihen, onko ehkä kyseessä Jacob Qvistin lapsi. Jonas Jacobsson mainitaan ensimmäisen kerran henkikirjassa 1738, joten voidaan olettaa hänen olleen n. 20 vuoden ikäinen tuolloin.
Katselmusluetteloissa maintaan aina sotilaan syntymäpaikka, ikä, palvelusvuodet ja siviilisääty, mutta toisinaan aika ylimalkaisesti (esim. Jacob Qvistin seuraajan Matts Vackurin syntymäpaikaksi mainitaan Pohjanmaa). Jacob Qvistin kohdalla mainitaan syntymäpaikaksi Vehkalahti.
Isovihan jäljkeen Viipurin jalkaväkirykmentin ruodut olivat hyvin vajaita ja niitä täytettiin mistä miehiä vain saatiin. Sotilaita myös siirrettiin idempänä olevista komppanioista Elimäen komppaniaan. Lisätietoa voi saada vuotta 1725 edeltävistä katselmusrullista, varsinkin vuoden 1721 rulla voisi olla mielenkiintoinen, josko siinä olisi jotain tarkempaa tietoa mistä Jacob Qvist tuli.
Terv. AL
Jatkan vielä Kymin historiasta:
Hurukselan Hirven eli Hirvenniemen talon sai nimiinsä vuonna 1626
vänrikki Hans Anderrsson (Hannu Antinpoika), jolta tila periytyi hänen
pojalleen vääpeli Anders Hanssonille (Antti Hannunpojalle) ja sitten tämän pojalle korpraali Johan Anderssonille (Juho Antinpoika), joka voisi olla tuo edellisessä viestissäni mainittu korpraali Johan Andersson, Helena Johansdr
potentiaalinen isä.
Mainittakkoon vielä, että taloa viljeltiin "korpraalinpuustellin" nimellä.
JP
Bodniemi37
06.03.08, 09:37
Hei!
Löysin HisKistä äsken tällaisenkin merkinnän:
Kymi/haudatut:
1710 1710 Abr:, 12 (v)
alkup - PIK: Die Mathei son
omainen: Constapeln Henr. Zwists.
Myös Helilässä asuneen lukkari Johan Qvistin sukunimi on HisKissä muodossa Zwist.
Unohtui vielä lisätä, että Hurukselassa kastettiin 5.12.1717 Jonas-niminen lapsi, jonka isä oli Jacob. Kastetodistajat voisivat tuoda lisävalaistusta siihen, onko ehkä kyseessä Jacob Qvistin lapsi. Jonas Jacobsson mainitaan ensimmäisen kerran henkikirjassa 1738, joten voidaan olettaa hänen olleen n. 20 vuoden ikäinen tuolloin.
Katselmusluetteloissa maintaan aina sotilaan syntymäpaikka, ikä, palvelusvuodet ja siviilisääty, mutta toisinaan aika ylimalkaisesti (esim. Jacob Qvistin seuraajan Matts Vackurin syntymäpaikaksi mainitaan Pohjanmaa). Jacob Qvistin kohdalla mainitaan syntymäpaikaksi Vehkalahti.
Isovihan jäljkeen Viipurin jalkaväkirykmentin ruodut olivat hyvin vajaita ja niitä täytettiin mistä miehiä vain saatiin. Sotilaita myös siirrettiin idempänä olevista komppanioista Elimäen komppaniaan. Lisätietoa voi saada vuotta 1725 edeltävistä katselmusrullista, varsinkin vuoden 1721 rulla voisi olla mielenkiintoinen, josko siinä olisi jotain tarkempaa tietoa mistä Jacob Qvist tuli.
Terv. AL
Arto,
Huomasin HisKi:stä, että tuo Jacob Hurukselassa on patronyymiltään Johansson (lapset: Erich, Jacob & Jonas). Kuinka varma on tuo ensiviestissäsi ilmoittamasi patronyymi Jacobsson (Jacob Jacobsson Qvist)?
Jos patronyymi on Johansson, tulee heti vastaan Nevanlinnasta Vehkalahdelle siirtynyt Johan Jöransson Qvist, jonka lapset ovat ilmeisesti
syntyneet 1690-luvun puolella pakomatkalla, tai Nevanlinnassa. Jacob Qvstin syntymäpaikaksi on voitu merkitä myös perheen tuolloinen asuinpaikka (Vehkalahti).
Palapeli loksahtaisi näin kohdalleen. Ritvan lähettämässä artikkelissa
sanotaan sanatarkasti:
"Rovastin isoisän isä Johan Jöransson Qwist muutti Kymenlaaksoon 1700-luvun alussa. Hän saapui Nevanlinnasta, nykyisestä Pietarista, pakolaisena
venäläisten vuonna 1703 vallattua Suomenlahden pohjukan. Perhe asui ensin Kymin Eskolassa, josta Johan Qwist siirtyi Sippolan hoviin voudiksi.
Johan Qwistin KESKIMMAINEN poika, isänsä kaima, muutti Haminaan räätäliksi ja teki kunnallista uraa mm. kämneerioikeuden jäsenenä..."
Artikkelin kirjoittaja siis tuntee Johan Jöransson Qwistille ainakin kaksi
muuta poikaa...
Terveisin
Juhani Pesu
Hei!
Löysin HisKistä äsken tällaisenkin merkinnän:
Kymi/haudatut:
1710 1710 Abr:, 12 (v)
alkup - PIK: Die Mathei son
omainen: Constapeln Henr. Zwists.
Myös Helilässä asuneen lukkari Johan Qvistin sukunimi on HisKissä muodossa Zwist.
Hei Ritva,
Tässä ne ovat; Johan Jöransson Qwistin kolme poikaa: Johan, Jacob ja
Henrik. Räätäli, korpraali ja konstaapeli.. Vai ovatko?
Tuumii terveisin
Juhani
Hei,
Kymin osalta tietoni perustuvat pelkästään HisKi:n tietoihin. Jacobsson partonyymina mainitaan vihittyjen luettelossa 30.12.1716, kun Hurukselassa vihitään Jac. Jacobsson Zvist ja Helena Joh:dr.
Elimäkeä koskevista muistiinpanoistani en löytänyt mitään mainintaa Jacob Qvist:n partonyymistä. Vuoden 1725 katselmuksen mukaan Jacob Qvist oli iältään 34 vuotias ja takana jo 17 palvelusvuotta.
Terv. AL
Paitsi sitä, että Qvist-Blomqvist-suku vaikutti näyttävästi sekä Anjalan
kirkollis-, että kunnalliselämässä on merkillepantavaa, että Ruotsinkylään
muuttaneiden suvunjäsenten lisäksi, myös Vastila sai osansa Qvist-puuhamiehistä.
Anjalan lukkari Abraham Qvistin pojan tyttären poika, Muhniemellä
22.3.1855 syntynyt Anders Andersson (äiti Lisa Thomsdr Qvist), osti
v. 1876 Hannulan osatilan Vastilasta ja ryhtyi käyttämään tilan nimeä
sukunimenään. Antti Hannula oli Ruotsinpyhtäällä ja erityisesti Vastilassa
"kaikessa mukana". Lähes omin voimin hän ajoi Vastilan koulun perustamista ja pystytystä ja kuului niinikään Kymenlaakson kansankorkeakoulun perustajiin. Ruotsinpyhtään kunnllishallinto ja seudun
järjestötoiminta ovat hänelle suuressa kiitollisuudenvelassa.
Antti Hannulan merkitystä kuvaa jo se, että varsin kriittinen Anders Allardt
on suonut hänelle positiivista palstatilaa Strömfors Sockenissa kolmen
sivun (188-190) verran.
Terveisin
Juhani Pesu
Hajahuomioita:
Ummeljoen Ollilaan muuttaneen Matts Jonasson Qvistin lapsista:
-Maria Mattsdr (s. 19.1.1792) nai Petrus Mårtenssonin Vastilan Pässilästä,
joka on Gottlund-suvun kantaisän, Haaviston Eerolan Samuel Carlssonin, jälkeläisiä
-Erik Mattson (s. 10.5.1802), Ummeljoen kylänvanhin, nai Multalan Maria
Mattsdotterin. Heistä polveutuvat mm. Ruotsinkylän Klemolan-taloon asettuneet Qvist-sukuiset
-Matts Mattson (.20.2.1812) avioitui Eva Eriksdotterin kanssa, joka oli
kotoisin Ylä-Mäntylästä
-Anna Mattsdr (s. 29.6.1814) nai Thomas Simonssonin Sippolan Aholasta
-Anders Mattson (s. 1.1.1819) käytti sukunimeä Etholin ja nai Maria Gustafdotterin Ummeljoen Multalasta
-Abraham Mattson (s. 6.6.1822) avioitui v. 1844 Lapinjärven Kimonkylään
Eva Abelsdr Pietalan puolisoksi. Heistä polveutuu mm. osa tämän päivän
Pietaloista.
Matts Jonasson Qvistin ensimmäisen puolison, Maria Mattsdotterin, sanotaan avion yhteydessä (26.12.1786) olleen kotoisin Muhniemen Penttilästä. Hänen vanhempansa näyttäisivät olevan Vastilan Sihvolassa syntynyt Matts Ersson ja Vastilan Hannulan tytär Beata Ersdotter, jotka vihittiin v. 1765 tienoilla.
Pari merkitään kuolleeksi Muhniemen Suikulassa.
Nämä Muhniemen tiedot kaipaavat rippikirjojen vahvistusta.
Terveisin
Juahni Pesu
Henkikirjassa mainitaan nro:lla 15 (Penttilä) vuonna 1785:
Erik Philipsson Päntiläs ea folk, son Mats mh, do Anders mh,
sold. hu Susanna, sona dot. Maria
Suikulaa (nro 13) viljeltiin Penttilästä käsin eikä siellä henkikirjan mukaan ollut henkirahaa maksaneita. Anjalan rippikirjat alkavat vasta vuodesta 1791, jolloin Suikulaan on merkitty isännäksi Erik Sigfredsson.
Vastilan Hannulassa Beata Ersdotterin kohdalle on merkitty gift till Elimä, ja kun Penttilässä son Matts:lla ei mainita vaimoa vielä v. 1765 (mutta kylläkin 1770) ja koska avioliittoa ei löydy Elimäen vihittyjen luettelosta, niin Penttilän Matts Erssonin puoliso voisi hyvinkin olla Vastilan Hannulasta kotoisin. Vihittyjen luettelossa (HisKi) Salvurin Mats Jonassonin vaimoksi mainitaan Anna Mattsdotter, jonka niminten tytär Matts Erssonille ja Beata Ersdotterille syntyi 1766.
Terv. AL
Henkikirjassa mainitaan nro:lla 15 (Penttilä) vuonna 1785:
Erik Philipsson Päntiläs ea folk, son Mats mh, do Anders mh,
sold. hu Susanna, sona dot. Maria
Suikulaa (nro 13) viljeltiin Penttilästä käsin eikä siellä henkikirjan mukaan ollut henkirahaa maksaneita. Anjalan rippikirjat alkavat vasta vuodesta 1791, jolloin Suikulaan on merkitty isännäksi Erik Sigfredsson.
Vastilan Hannulassa Beata Ersdotterin kohdalle on merkitty gift till Elimä, ja kun Penttilässä son Matts:lla ei mainita vaimoa vielä v. 1765 (mutta kylläkin 1770) ja koska avioliittoa ei löydy Elimäen vihittyjen luettelosta, niin Penttilän Matts Erssonin puoliso voisi hyvinkin olla Vastilan Hannulasta kotoisin. Vihittyjen luettelossa (HisKi) Salvurin Mats Jonassonin vaimoksi mainitaan Anna Mattsdotter, jonka niminten tytär Matts Erssonille ja Beata Ersdotterille syntyi 1766.
Terv. AL
Kiitos, Arto, jälleen lisätiedoista. Tuo Suikula erityisesti askarrutti mieltäni.
Penttilässä kuoli 17.4.1790 Walborg Jöransdr, joka on Erik Philipssonin
2.2.1744 Vastilassa vihitty puoliso.
Matts Erssonin juuri on siis melkoisella varmuudella Vastilassa.
Erik Philipssonin sanotaan olleen Sihvolan rusthollin pojan, rakuunan ja "wargarkarlen", joka muutti Elimäelle 1765. Anjala kuului tuolloin vielä Elimäkeen.
Beata Ersdr (s. 11.6.1745) vanhemmat olivat Eric Hansson (Hannula) ja
Lisa Jacobsdr. Hänen veljensä, rusthollari Adam Ersson Hannula (1753-1838) eli aviossa Lisa Nilsdotterin kanssa, joka voisi olla
Nils Samuelssonin (Eerola) ja Elisabet Henriksdr (Yrjölä) tytär.
Mainittu Nils Samuelsson on Gottlund-suvun kantaisän Samuel Carlssonin poika ja ainakin kolmea eri kautta esi-isäni.
Terveisin
Juhani Pesu
Juhani,
muutoajankohta täsmää henkikirjaan, sillä vuoden 1764 henkikirjassa Muhniemen Penttilän isäntänä mainitaan Johan Staffansson ja vuonna 1765 Erik Philipsson.
Terv. AL
Ja noihin Vastilan- ja Haaviston-linkkeihin voisi vielä lisätä senkin, että lukkari Abraham Qvistin veli Adam Mårtensson Qvist haki molemmat vaimonsa Vastilan Sihvolasta. Lisäksi hänen tyttärensä Beata Elisabeth Qvist nai 27.12.1815 Erik Erikssonin, Hannulan rushtollarin, jonka isänäiti oli Anna Eriksdr, Erik Samuelssonin tytär Gottlundien Eerolasta.
JP
Kuinka lumipallo lähti liikkeelle ja kasvoi:
Kuten viestiketjun alussa mainitsin, Anjalan Ummeljoen Ollilaan johtava esipolviketjuni on ollut, rippikirjojen puuttuessa, varsin visaisa selvitettävä.
Olin muutamia vuosia sitten yhteydessä mm. Eeva-Liisa Oksaseen lisätietojen toivossa.
Eeva-Liisa Oksanen on laatinut erinomaisen Anjalan historian, joka sisältää runsaasti aneistoa myös sukututkijoille.
Ollila mainitaan opuksessa useassa yhteydessä. Tilan todetaan mm. olleen säätyläisten hallussa pitkään ja joutuneen sitten 1800-luvun alussa kahdelle talonpoikaiselle viljelijälle.
Qvist-Blomqvist (Blomquist)-Kukkasniemi-sukua Oksanen kuvaa laajasti; suvun jäsenistä peräti neljä on mukana teoksen kuvagalleriassa.
Tarvittiin vielä Paula Ollilan antama herätyssignaali ja Arto Leinosen pettämättömät maakirja/tuomiokirjatiedot saattamaan Qvist-suvun eräs haara Ummeljoen Ollilaan ja sieltä sitten toimestani Ruotsinpyhtään Ruotsinkylän Qvist-, Klemola- ja Pesu-taloihin, Kuninkaankylän Hietamäkeäkään unohtamatta.
Hieno rupeama! Kiitos osallistujille!
Nyt sitten vain selvittämään Qvist-jälkipolvia uuden “sukukartan” perusteella.
Heti ensimmäisenä lisäyllätyksenä huomaan tiedostoltani tätä kirjoittaessani, että eräs tämänpäivän Kukkasniemi nai isotätini poikapuolen.
Lisälinkki siis siinäkin!
Terveisin
Juhani Pesu
Pieniä lisäyksiä:
-Abraham Qvist (1787-1848) toimi Anjalan lukkarina kymmenen vuotta ennen kuolemaansa. Hänen puolisonsa oli Anna Thomaedr Ahvion Ylöstalosta. Annan sisar, Maria, oli aviossa Vastilan Pässilän Gottlund-sukuisen isännän Samuel Mårtenssonin kanssa (avio solmittu 28.12.1807). Sirpalle kiitos tästä huomiosta! Jälkimmäisen parin poika Anders Samuelsson Ylöstalo nai 2.1.1848 Anna Maria Mattsdotterin Ruotsinkylän Klemolasta. Anna Marian isän isän isän isän isä oli Jacob Samuelsson, Haaviston Eerolassa syntynyt, Ruotsinkylän Nybondaksen isäntä.
-Erik Qvist-Blomqvist valittiin Anjalan lukkariksi isäsä jälkeen ja toimi tässä tehävässä vuoteen 1897 asti. Hän toimi lisäksi Anjalan kuntakokouksen varapuheenjohtajana v. 1867, puheenjohtajana vv 1868-1868, sekä kunnallislautakunnan esimiehenä 1871-1882. Erik Blomqvist oli aviossa Amalia Mathilda Charlotta Ekholmin kanssa, jonka vanhemmat olivat
Ummeljoen sahakirjuri Fredrik Johansson Ekholm ja Elisabet Mattsdr.
-Karl Alfred Blomqvist myöh. Kukkasniemi, edellisen poika, hoiti Anjalan lukkarin virkaa vuoteen 1941, jolloin jäi eläkkeelle.
Kukkasniemi toimi Anjalan kuntakokouksen puheenjohtajana 1898-1900 ja 1907-1918, sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan 1921-1923. Hänen puolisonsa Aurora o.s. Alanen valitiin Anjalan ensimmäiseen kunnanvaltuustoon sen ainoana naisjäsenenä. Aurora Alanen toimi kuuluisan Regina-koulun opettajana vv. 1898-1909.
Lähteet:
Bergholm: Sukukirja I, Gottlund
Eeva-Liisa Oksanen, Anjalan historia
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Lisäyksen lisäys:
lukkari Abraham Qvistin (1787-1848) pojista peräti kaksi haki vaimonsa
Ruotsinpyhtään Viirilän (Virby) Skräddars-rusthollista.
Leski Thomas Abrahamsson Qvist nai 13.4.1841 Eva Sophia Henriksdr
Skräddarsin, jonka vanhemmat tarkistamattomien tietojen mukaan olivat
rusthollari Henrik Andersson Skräddars ja Maria Christina Jacobsdr Skarin.
Lukkarinpoika Anders Abrahamsson Qvist aviotui 2.6.1846 Gustava Henriksdr Skräddarsin kanssa, jonka vanhemmat olivat rusthollari Henrik
Henriksson Skräddars ja Ulrika Andersdr Skräddars.
Terveisin
Juhani Pesu
Onko kenelläkään tietoa siitä, Stina Qvist Porvoossa menee naimisiin Johan Söderholmin kanssa 1773. Voiko Stina olla samojen Qvistien sukua? Stina on syntynyt noin 1742.
Arvelen, että tämän Qvist-suvun juuri on Liivinmaalla, jossa "ingenjören"
Johan Qvist nai Dorothea von Borgenin 1700-luvun pinnassa.
Dorothean isoisä oli Porvoon lukkari Bertil Borg, jonka poika oli Riiassa 4/10/ 1700 kuollut majuri Cales Borg, aateloituna nimellä von Borgen (1696).
Claes von Borgenin ja nimeltä tuntemattoman vaimonsa tyttäristä:
-Maria (1680-1742) nai 29.10.1707 Johan Hermansson Dassaun
-Catharina, eli vuonna 1722 ja oli aviossa Christoffer Conrad von Bildsteinin, adoptoituna vapaaherra von Bildstein kanssa, hänen ensiaviossaan
-Dorothea siis nai insinööri Johan Qvistin
-Anna Margaretan puoliso oli etunimeltä tuntematon Lundgren, jolla
voisi olla tekemistä Kangasniemen lukkarin Henrik Johan Savanderin puolison Charlotta Lundgrenin (1781-1868) kanssa.
Paitsi sitä, että Dassau & von Bildstein suvuista syntyy monia linkkejä
tiedostolleni, myös tuo "lukkarius" on yhdistävänä teemana niin Porvoossa, Kymissä, kuin Anjalassakin.
Terveisin
Juhani Pesu
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.