Suihko - Ähtäri

[Seppo R]

Tapani Luostarinen perusti Suihkon uudistilan, isäntänä 1567-1600 [VRH]. Erkki Tapaninpoika Luostarinen mainitaan ensimmäiseksi Jussilan isännäksi (1580-1621).
Onko jollakin vahvistusta oletukselle, että Jussilan isäntä Erkki Tapaninpoika Luostarinen olisi nimenomaan Suihkon Tapani Luostarisen poika?
Onko lisäksi kenelläkään tietoa, mistä päin Suihkon perustaja Tapani Luostarinen tuli? Hänen esipolvistaan tuskin on tarkempaa tietoa olemassa.
Seppo R

[Heikki Särkkä]

Sulkavan Itälahti lienee yksi mahdollinen lähtöalue. Minulla ei nyt ole Sulkavan historiateosta käytettävissä, mutta siinä saattaa olla joitakin mainintoja I:n Luostarisista.

[Jaakontytär]

Toivottavasti sopii että jatkan Ähtärin (Peränteen - ym.?) Suihkoista tähän ainoaan aiheesta löytämääni ketjuun.

Aloitteleva tutkija pyytää tässä selvennystä mieltä askarruttavaan kysymykseen. Kun netistä (ja ihan kirkonkirjoistakin) etsii Suihkon-sukuista ihmistä, vastaan tulevat ainakin
- Suihko (I ja II)
- Iso-Suihko (?)
- Mäkisuihko / Suihko-Mäkelä (sama vai eri?)
- Rantasuihko

Ja mahdollisesti vielä muita joita en nyt muista. Kysymys kuuluukin: Ovatko kaikki nämä eri sukuja? Jos etsin tietoja vaikkapa Suihko-Mäkelästä, kannattaako sivuuttaa tyynesti kaikki lähteet joissa on esim. "pelkkä" Suihko jne.? Vai onko kaikilla mahdollisesti esim. yhteinen kantaisä?

(Lähtökohtana kysymykselleni on Anna Stiina (jossakin ollut "Anna Maria") Matintytär Suihko Mäkelä (?) s. 1.4.1837 Ähtäri. k. 13.8.1913 Ähtäri.)

[Jarmo]

Jaakontyttärelle.

Muistaakseni ovat alunperin yksi tila josta nämä muut on lohkottu.Entisenä Ähtäriläisenä minun pitäisi muistaa/tietää tähän hätään en valitettavasti muista tarkkaan.

[Jaakontytär]

Kiitos tiedosta. Ilmeisesti yhteinen esi-isä on melko todennäköinen (ensimm. viestissä mainittu tilan perustaja Tapani Luostarinen), ja hänen jälkipolvistaan on saanut alkunsa useampi Suihko-sukuhaara. Ehkä joku vielä tarkentaa näitä kuvioita tässä ketjussa esim. sen suhteen millä vuosisadalla sukuhaarojen "omannimisikseen siirtyminen" tapahtui - se helpottaisi oikeiden sukuhaartojen etsimistä kaikkien Suihko-sukuisten joukosta. :)

[Seppo R]

Tapani Luostarisen jälkeläiset rakensivat alkuperäisen Suihkon lisäksi naapurimäelle 1634 paikkeilla toisen Suihkon talon, jota alettiin myöhemmin kutsua Jaakkolaksi ja joka sitten isojaossa lohkottiin omaksi tilakseen. Kun Suihko II (Jaakkolan) tytär Anna Antintyr Suihko (*1721) nai Matti Matinpoika Kömin (*1725), syntyi Suihkon maille Mäki-Suihko, joka myöhemmin kulki Mäkelä- nimellä ja lohkottiin myös omaksi tilakseen. Iso-Suihkoksi kutsuttiin alkuperäistä Suihkoa 1800-luvun alussa.
Seppo R

[Jaakontytär]

Suurkiitos Seppo R:lle! Tuon selvityksen avulla pääsen selvemmille vesille kartoittaessani Annastiinan esivanhempia! :)

(Google ilmiantoi minulle [v. 1993 suunnitellun porvarisvaakunan lisäksi] myös Suihkon sukuseuran olemassaolon, mutta ilmeisesti sillä ei ole omia nettisivuja sen kummemmin kuin julkisia yhteystietojakaan. Salaperäistä...! Vai lieneekö lakannut toimimasta.)

[Heikki Särkkä]

Toimivassa Suihkon sukuseurassa lienee lähinnä Ilomantsin Suihkoja. Peränteen Suihkoilla ei tietääkseni ole omaa seuraa.

[Jaakontytär]

Ahaa. Suihko-sukuja on kuin onkin siis useampia; Ähtärin/Peränteen Suihkot ovat yhtä juurta ja muualla on sitten Suihkoja muuta juurta. Kiitos selvennyksestä.

[Bengt Axels]

Hei "suihkolaiset"
En tiedä onko apua, mutta Kannuksen Välikannuksessa on Suikkolan talo (periytyy jo 1500-luvulta). Nimi kirjoitetaan myös Suikko, Suikku ja muistaakseni vieläpä Suihko(la). Sirkka Paikkalan Sukunimikirjassa muistaakseni arvelellaan, että taustalla olisi skandinaavinen miehennimi Sven, mutta itse olettaisin nimen itäsuomalaislähtöiseksi. Karjalan puolessa samantyyppisiä nimiä on paljon (Suikkonen, Suikkanen jne.) Asutushistoriallinen oletukseni on se, että Ähtärinkin "Suikko" olisi Itä-Suomesta lähtöisin. Samoja Suikkoja olisi sitten kulkeutunut Keskipohjanmaallekin.
Bengt Axels

[Jaakontytär]

Hei Bengt Axels,
Kiitos vinkistä. En tiedä ovatko Suihko ja Suikko samaa alkuperää, vai vaan sattumalta samankaltaiset nimet (?). Aloituspostissa mainittu "Ähtärin Suihkon" perustaja Tapani Luostarinenhan perusti myös tilansa jo 1500-luvulla. Ehkä Luostarisen alkuperä joskus selviää, siis olivatko hänen esivanhempansa kenties itäisestä Suomesta kotoisin. Omat tutkimukseni eivät vielä ole edenneet noin kauas taaksepäin, mutta kun sinne joskus pääsen pidän hypoteesisi mielessä. :)

[Heikki Särkkä]

Ähtärin Suihkot on kyllä ajoittain kirjattu nimellä Suicko. Se voisi johtua siitäkin, että äänneyhtymää hk ei ole ruotsin kielessä. Olisi aika epätodennäköistä, että samalla alueella olisi kaksi eri sukua: Suikko ja Suihko.

[Jaakontytär]

Siinä tapauksessa kyseessä oli väärinkäsitys. Käsitin Bengtin postin niin, että Kannuksessa oli Suickoja ja Pohjanmaalla Suihkoja, joten samalla alueella ei asuisi molempia (vaan Pohjanmaalle muuttaneiden Suikkojen nimi olisi sittemmin muuttunut Suihko-muotoon). En ole nähnyt Ähtärin Suihkoja kirjoitettavan "Suicko", mutta olen tosiaan tutkimuksissa vielä alkumetreillä, joten ne tulevat varmaan vastaan myöhemmin.

Oma "suihkoisuuteni" on sittemmin tuplaantunut: Mäki-Suihkon lisäksi esivanhempia on sittemmin löytynyt myös Iso-Suihkosta.

Siitä, miten epätodennäköistä on että samalla alueella elävät Suihkot ja Suikot olisivat kaksi eri sukua, tulikin mieleeni sivujuonne johon kysäisen neuvoa tässä saman tien: Mahtavatko Ähtärin Pöyhönen ja Pöyhölä olla kaksi eri taloa, vai yksi ja sama? Molempia vilisee rippikirjoissa, ja molemmista löytyisi esivanhempiakin. Nimien samankaltaisuus häiritsee, mutta olisi toisaalta outoa, jos yhden ja saman talon nimi kirjoitettaisiin jatkuvasti kahdella eri tavalla.

Ähtärin rippikirjoissa 1788-1799 on Pöyhönen ja Pöyhöinen, mutta ei Pöyhölää. Jossakin kuitenkin jälkimmäisen talon asukasta kutsuttiin Pöyhöläksi. Onko siis Pöyhönen koko ajan Pöyhönen, mutta Pöyhöinen = "Pöyhöis" = Pöyhölä? Oma veikkaukseni on, että alkup. Pöyhösen tila olisi jaettu (Suihkon tapaan) ja toista taloa alettu kutsua Pöyhöläksi. Jonkinlainen selvyys tähänkin nimeen otettaisiin kiitollisena vastaan. :)

[Seppo R]

Mielestäni Pöyhölä on tilan nimi ja Pöyhönen on tilalla asuvan henkilön nimi.
Seppo R

[Jaakontytär]

Mielestäni Pöyhölä on tilan nimi ja Pöyhönen on tilalla asuvan henkilön nimi.
Seppo R

Kiitos postista. Tuollainen vaihtoehto ei tulut mieleenkään. :confused:

Mitenköhän sitten selittyy se, että em. rippikirjassa on tilan nimi muodoissa Pöyhönen ja Pöyhöinen, mutta "Pöyhölää" ei näy ollenkaan. Vuosilukuja tarkemmin katsoessani huomasin, että 1788-1793 "Pöyhöisessä" asuu talollinen Juho Heikinpoika vaimoineen - kuin myös vuosille 1794-1799 merkityssä "Pöyhösessä", mutta vaimo on vaihtunut ensimmäisen kuoltua. Kyseessä olikin siis saman tilannimen kaksi kirjoitusasua, mutta Pöyhölää ei näy.

Syntyneiden luetteloissa taas on lapsia muistaakseni merkitty syntyneen sekä Pöyhönen- että Pöyhölä-otsakkeen alla. Nettiin laitetuissa sukupuissakin olen nähnyt käytettävän molempia, joten ilmeisesti nimivaihtelu on sekoittanut muitakin kuin minua. Pikaisella Google-haulla löytyy sekä "Ähtärin Ouluveden Pöyhösen talo" että "Ähtärin Ouluveden Pöyhölän talo".

Ehkä selitys on lopulta niinkin yksinkertainen, että "Pöyhö"-alkuisen tilan ja sen asukkaiden nimi kirjoitettiin välillä -nen ja välillä -lä-päätteellä, sen mukaan miten pappia sattui miellyttämään. Tällä oletuksella molemmille nimille merkityt lapset olisivat syntyneet yhteen ja samaan taloon, ja olisi tutkijan itsensä päätettävissä kirjataanko heidät muistiin Pöyhölä- vai Pöyhönen-nimellä, kunhan pitäytyy jommassa kummassa... :rolleyes: Ei tähän tarvitse lopulllista vastausta löytää, kunhan pohdiskelen.

Joillakin Ähtärin taloilla on muutenkin hämäävän samankaltaisia nimiä, esim. Hango- vs. Honga-alkuiset nimet.)

[Pauli]

Voi olla, että savolaisperäiset asukkaat sanoivat myös itse alun perin "mennään Pöyhöseen", mutta myöhemmin alkoivat länsisuomalaisen vaikutuksen myötä käyttää talosta ilmausta "mennään Pöyhölään." Ähtärihän on kolmen murrealueen rajalla, joten variaatiot nimien äänneasuissa ymmärtää.

Nimestä Suihko sen verran, että se voi olla itäsuomalainen, vaikka tulisikin skandinaavisesta Sven-etunimestä. Vrt. esimerkiksi itäisiin nimiin Hakulinen ja Björninen, joiden taustalla ovat skandinaaviset etunimet Håkan ja Björn.

[Seppo R]

Suihko nimen etymologinen tausta ei ole tiedossani, mutta uskoisin sen liittyvän suikkoon, jolla on ymmärretty kapeikkoa. Suihkon kantatilahan sijaitsee Perännejärven kohdassa, jossa saari tukkii lähes koko vesreitin ja jättää kummallekin puolelleen vain kapeat salmet.
Asutusta syntyi Perännejärven rannoille aluksi lähinnä erämaasijoina ja kapeat salmet mahdollistivat hyvät kalansaaliit niin 1500- luvulla kuin vielä nykyisinkin. Olisi mielenkiintoista tietää, onko Suikko/Suihko tilan nimeksi muodostunut Savosta tulleen Tapani Luostarisen myötä vai jo eräsijan aikoihin.
Seppo R