Beckert | Hollolan nimismiehen leski Anna Elisabeth Beckert

[K.Salminen]

Matti Walta tuo kirjassaan "Virkamiehiä" esiin Wilchman suvun vouteja 1700-luvulta, jotka olivat veljeksiä (cf. Walta 2005). Näitä olivat Axel W Raaseporin (itäinen khk) kruununvouti 1728-60, Anders W myös Raaseporin kruununvouti 1760-63 sekä Samuel Wilchman Hollolan ylisen kruununvouti 1740-1742, joka kuoli Asikkalan Viitalan kartanossa v 1742. Hänen vaimonsa Christina Gillberg asui Viitailassa v 1752, ennenkuin muutti Hollolaan Laitilan kartanoon, missä kuoli 1783.

Christina Gillberg oli tytär Hollolan kruununvouti Anders Gillbergin k. v 1724 ja Beata Lövingin avioliitosta. Leski Beata avioitui uudestaan kruununvouti Johan Schierpin kanssa, joka joitain aikoja omisti Paimelan kartanon ja kuoli 1740. Beata, jonka isä oli Hollolan vouti Henrik Löving k 1706 ja omisti kuolleessaan Voistion Köykän ja Laitilan kartanon, kuoli 80-vuotiaana 1762, jolloin Paimelan kartano siirtyi erotetun Porin varapormestari Anders Gillberg juniorin ja hänen sisariensa haltuun.

Walta ei kuitenkaan tuo kirjassaan esiin Wilchman-veljessarjan Erik Wilchmania, joka asui Hollolan Kutajoen Hovilan kruununtilalla, missä veljeksien isä henkirjoittaja Samuel Wilchman kuoli n 1735, Samuelin vaimo oli Anna Sophia Helsingh, joka asui myös Hovilassa. Anna Sophian vanhemmat olivat Lahden kartanossa asunut sairaalakirjuri ja myöhemmin sotilashuoneen kirjuri Erik Carlinp Helsingh, k 1708 Paimela-kartano (joka oli hänen omistuksessaan 1691-1708 sen jälkeen hänen perillisillään mm kirjuri Wllhelm Helsinghillä v 1712) ja Helena Gripenberg.

Erik Wilchman toimi Hollolassa vv 1728-50 ylöskantomiehenä ja v 1751 eteenpäin nimismiehenä aina kuolemaansa 1755 asti, asuen Kutajoen Hovilassa. Vuonna 1730 Erik Wilchman avioitui Anna Elisabeth Beckertin kanssa, joka asui Kutajoen Hovilassa aina kuolemaansa asti 2.2.1775.
Pariskunnalla oli Hovilassa 1.1.1747 syntynyt poika, kersantti Erik Erkinp Wilchman, joka asui Kutajoen Hovilassa aina v 1793 asti kunnes siirtyi Paimelan kartanoon asumaan. Hän myös riiteli kartanon omistuksesta v 1795.
Kersantimme teki Kutajoen Hovilan piian Lena Johanint Nybergin (k 1808 Paimela-kartano) kanssa 2 tytärtä ennenkuin avioitui Lenan kanssa 15.6.1794, molemmat asuivat tuolloin jo Paimelan kartanossa.

1. tytär s 9.12.1784 Kutajoki Hovila, Anna Elisabeth Wilchman, joka avioitui maanmittari Anders Sveninp Colleenin ja Christina Henrikint Gestrinin pojan vänrikki Anders Ulrik Collenin kanssa. Pariskunta asui Kutajoen Hovilassa v 1822 asti, jolloin muuttivat Hämeenlinnaan, missä Anders Ulrik Collen kuoli keltatautiin v 1823. Ja leski Anna avioitui uudestaan 1839 leski Marcus Grönroosin kanssa Hämeenlinnassa.

2. tytär s 12.7.1787 Kutajoki Hovila, Ulrica Gustava Wilchman, käytti etunimiä Erica Gustava. Hän avioitui 1. kerran 6.11.1806 maafiskaali Gustav Adolf Lyhrin kanssa Paimelan kartanossa. Gustav Lyhrin kuoleman jälkeen Erika Gustava avioitui 2. kerran varatuomari Erik Volter Nordanwehrin kanssa (s 5.1.1790 Lammilla) 31.12.1819 Hollolassa, jonne Erik oli muuttanut Orimattilasta. Erikin vht: Sääksmäen ylisen henkikirjuri
Volter Erik Nordanwehr s Ruotsi k 1805 Lammi ja vih. 1781 Maria Elisabeth Björkell k 1838 Lammi.
Erika Gustava aviotui vielä 3. kerran, Erik Nordanwehrin kuoltua 7.5.1821 Paimelassa, vänrikki Georg Reinhold Heidemanin, s 4.3.1797, kanssa 7.11.1826 Hollolassa Paimelan säterissä.

Tämän taustojen selvittämisen jälkeen. Janoaisin tietoa, ketkä olivat Kutajoen Hovilan nimismies Erik Wilchmanin vaimon Anna Elisabeth Beckertin vanhemmat. Kuoliniästä laskettuna Anna Elsabeth olisi syntynyt 1711, mutta pidän todennäköisenä että hän oli syntynyt jo aiemmin, 1700-1705. Veikkauseni on, että Anna Elisabethin vanhemmat olivat Koskipään renkivouti, kapt.lutn. ja Sysmän nimismies Axel Becker(t), joka oli syntynyt 26.8.1671 ja jonka venäläiset tappoivat Sysmässä 1718. Sekä Beckertin konservoima, aikaisemman Sysmän nimismiehen Elias Laurinp k 1697 leski Elisabeth Arvidint Orre, aatelislippueen ratsumestari Arvid Joenp Orren ja Maria Henrikint Ekestubben tytär.

Lisäksi olisin kiitollinen jos joku tietää kersantti Erik Erikinp Wilchmanin kuoliajan ja paikan sekä landfiskalii Gustav Adolf Lyhrin vanhemmat.

T. Kari Salminen

[Bodniemi37]

Sekä Beckertin konservoima, aikaisemman Sysmän nimismiehen Elias Laurinp k 1697 leski Elisabeth Arvidint Orre, aatelislippueen ratsumestari Arvid Joenp Orren ja Maria Henrikint Ekestubben tytär.

Lisäksi olisin kiitollinen jos joku tietää kersantti Erik Erikinp Wilchmanin kuoliajan ja paikan sekä landfiskalii Gustav Adolf Lyhrin vanhemmat.

T. Kari Salminen

Hei!

Henrik Falckin mielestä Elias Larsinpoika Ekströmin ja Axel von Beckerin puolison Elisabet Orraean (joka eli vielä 1727) vanhemmat olivat Orimattilan kirkkoherra Axel Jonae Orraeus ja Lammin kirkkoherran tytär Katarina Blom ("någon gång skriven Florina"), Släktbok. Ny följd. III:4, sp. 449, T9.

Avioparin Axel Andersinpoika von Becker et Elisabet Orraea ainoa lapsi [Falck: "I vartdera gifte hade Elisabet Orre ett barn."] Axel von Becker avioitui Maria Wolter Magnuksentytär von Pahlenin kanssa [Carpelan, Ättartavlor I, s. 77, T3. Helsingfors 1954].

Durchman vuorostaan kirjoittaa senaattori P. E. Svinhufvudin esivanhempia kartoittavassa vuosikirja-artikkelissaan, että Maria von Pahlenin kanssa avioituneen Axel von Beckerin vanhemmat olivat Johan Wilhelm von Becker, kenraali ja vapaaherra, ja Maria Helena Rehbinder. Hän toteaa kuitenkin, että Ramsayn ilmoituksen mukaan on epätietoista, olivatko em. henkilöt Axel von Beckerin vanhemmat [Durchman, Osmo, SSV II(1918), s. 45-77].
------------------
Pidän mahdollisena, että Gustaf Adolf Lyhrin vanhemmat olivat helsinkiläinen kauppias Isak Lihr ja Helsingissä 7.10.1753 syntynyt Maria Elisabet Tesche (HisKissä isän sukunimi Teske), jonka vanhemmat olivat Haminasta Helsinkiin siirtynyt kauppias Henrik Jakob Tesche ja Maria Katarina Govinia. Lotte Reenpää mainitsee jälkimmäisen avioparin SSS:n kirjastossa olevassa Tesche-käsikirjoituksessaan. Avioparille Lihr et Tesche syntyikin Helsingissä 27.7.1779 Gustaf Adolf -niminen poika.

[K.Salminen]

Kiitos Ritva faktuaalisesta informaatiosta! Tuo Orimattilan kh Axel Orraeus sopii kyllä Elisabethin Orren isäksi, kun Elisabethin veli oli Axel Orre Sysmässä. Aatelislippueen ratsumestari Arvid Joenp Orrea ajattelin ja jostain tiedonkin olen kaivanut, lähde ei nyt ole käsillä, kun Arvid konservoi Tuomas Paavalinp Hjortfeltin pojan Henrik Tuomaanp Hjortfeltin lesken Maria Henrikint Ekestubben, ja vaikutti Sysmässä saaden poikapuolensa Salomonin läänitykset itselleeen v 1675. Tässä samassa hässäkässä meni esi-isäni kapteeni ja komppanian päällikön Pietari Olavinp Kurjen, joka ratsasti Aksel Kurjen lippueessa ja läpi 30-vuotisen sodan eri lippueissa, mm Wrangelin ja Spåran jne., kolmen manttaalin talot Nuoramoisissa, jotka oli saatu kuninkaan kirjeillä.

Jos Koskipään renkivoudilla Axel Beckertillä ei ollut kuin 1 lapsi, niin Hollolan Kutajoen Hovilan nimismies Erik Wilchmanin vaimoa on haettava muualta. Mutta huomauttaisin, että tietosi tulevat toisen käden lähteestä, joissa virhemahdollisuudet ovat tulkintojen ja väärinymmärrysten vuoksi arvoa "oireellinen". On voinut epähuomiossa tippua yksi lapsi pois tai hänen syntymäänsä ei ole noteerattu, esim kirkonkirjoissa olevien aukkojen tai niiden polttamisten takia. Anna Elisabeth Beckert syntyi kuolinvuodesta laskien 1711, ja renkivouti, Sysmän nimismies Axel Beckert teurastettiin venäläisten toimesta 1718 Sysmässä ja jos Elisabeth Orre kuoli 1727, niinkuin kirjoitat, niin aikaa muunkin lapsen, kuin Sysmän Saaren Seppälän "kvasiaatelisen" furiiri Axel Axelinp Beckertin, tekemiseen oli riittävästi.

Mitä tulee landfiskaali Gustav Adolf Lyhriin ja hänen taustaansa, olet tn oikeilla jäljillä.

Jatkan selvittämistä.

T. Kari

[K.Salminen]

Liittyen ao asiaan, Sysmän Saaren Seppälästä löytyy vv 1723-28 tuleva furiiri Axel Axelinp Beckert ja syster Anna Elisabeth, eli tässä on Hollolan nimismiehen Erik Samuelinp Wilchmanin vaimo Anna Elisabeth Beckert, joka on Seppälässä paikalla v 1728, jonka jälkeen avioituu Hollolan Kutajoen Hovilaan Erik Wilchmanin kanssa.

Mitä tulee suvun aateluuteen referoin Blomstedtia:

Hämeen historia III, toinen nide Y.Blomstedt (1976, 88-89).

”Ritarihuoneeseen ja aateluuteen pääsy ei ollut mahdollista vain ”laillista tietä”.
Kun suvulla oli jonkin vanhan sammuneen aatelissuvun nimi, kun joko todella luultiin oltavan aatelisia tai tietoisesti harjoitettiin vilppiä hankkimalla vääriä todistuksia suvun muka vanhasta aateluudesta, silloin pyrittiin valtiopäiville tuota sammunutta sukua edustamaan ja sitä tietä hankkimaan tuo kuviteltu tai väitetty vahvistettua. Von Beckerien tapaus on varsin tyypillinen. Sysmän isonvihan aikaisen nimismiehen Axel Beckerin pojanpoika, kaartinmajoittaja Herman Becker (isä furiiri Axel Becker), jonka äiti oli todella aatelisia von der Pahleneita (Maria von der Pahlen KS), pyrki 1756 edustamaan vanhaa jo sammunutta balttilaista von Becker-sukua ja hänet hyväksyttiinkin sinne varsin pintapuolisin paperein. Sittemmin asiaa ruvettiin epäilemään ja vetoamalla Hermannin isän v. 1731 antamaan ilmoitukseen, ettei hän ollut aatelismies, Sysmän Beckerit suljettiin taas Ritarihuoneen ulkopuolelle. Mutta v. 1769 valtiopäivillä suku kuitenkin hyväksyttiin ritarihuoneeseen ja näin se sai aateluutensa kuin ilmasta.”


T. Kari Salminen


Kiitos Ritva faktuaalisesta informaatiosta! Tuo Orimattilan kh Axel Orraeus sopii kyllä Elisabethin Orren isäksi, kun Elisabethin veli oli Axel Orre Sysmässä. Aatelislippueen ratsumestari Arvid Joenp Orrea ajattelin ja jostain tiedonkin olen kaivanut, lähde ei nyt ole käsillä, kun Arvid konservoi Tuomas Paavalinp Hjortfeltin pojan Henrik Tuomaanp Hjortfeltin lesken Maria Henrikint Ekestubben, ja vaikutti Sysmässä saaden poikapuolensa Salomonin läänitykset itselleeen v 1675. Tässä samassa hässäkässä meni esi-isäni kapteeni ja komppanian päällikön Pietari Olavinp Kurjen, joka ratsasti Aksel Kurjen lippueessa ja läpi 30-vuotisen sodan eri lippueissa, mm Wrangelin ja Spåran jne., kolmen manttaalin talot Nuoramoisissa, jotka oli saatu kuninkaan kirjeillä.

Jos Koskipään renkivoudilla Axel Beckertillä ei ollut kuin 1 lapsi, niin Hollolan Kutajoen Hovilan nimismies Erik Wilchmanin vaimoa on haettava muualta. Mutta huomauttaisin, että tietosi tulevat toisen käden lähteestä, joissa virhemahdollisuudet ovat tulkintojen ja väärinymmärrysten vuoksi arvoa "oireellinen". On voinut epähuomiossa tippua yksi lapsi pois tai hänen syntymäänsä ei ole noteerattu, esim kirkonkirjoissa olevien aukkojen tai niiden polttamisten takia. Anna Elisabeth Beckert syntyi kuolinvuodesta laskien 1711, ja renkivouti, Sysmän nimismies Axel Beckert teurastettiin venäläisten toimesta 1718 Sysmässä ja jos Elisabeth Orre kuoli 1727, niinkuin kirjoitat, niin aikaa muunkin lapsen, kuin Sysmän Saaren Seppälän "kvasiaatelisen" furiiri Axel Axelinp Beckertin, tekemiseen oli riittävästi.

Mitä tulee landfiskaali Gustav Adolf Lyhriin ja hänen taustaansa, olet tn oikeilla jäljillä.

Jatkan selvittämistä.

T. Kari

[Helena V.]

Hei,

Pikaisena sivuhuomautuksena Elisabet Axelsdr Orreasta, että on outoa, ettei häntä SAY:ssa Sysmän Saaren rsth:lla Elias Larsson Ekströmin vaimona mainita missään vaiheessa. Eliaksen yhteydessä mainitaan vain sisar Anna tai sisar Maria. Axel Beckertin vaimona sitten mainitaan henkikirjamerkinnöissä "h.Lisa" v. 1707-12.

Carpelanin "vain yksi lapsi kustakin aviosta"-mainintaan liittyen olisin kyllä ollut sovittelemassa Ekströmin lapsiksi sekä nimismies Anders Ekströmiä (1. pso Karin, 2. pso Anna Greta Burtz) että Sysmän Tikkalassa 1758 63-vuotiaana kuollutta Catharina Ekströmiä (->s. n. 1695). Anders on täytynyt syntyä n. 1690 tai aiemmin.

t. Helena V.

[Bodniemi37]

Hei!

Ekströmeistä hieman lisää: Miten tulkitsette SAYL:n merkinnän (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=613169, SAYL, Sysmä, Saari 1720-1739) "Mats Larss: eller länsm. And. Ekström"?

Anders Ekströmillä oli nähdäkseni Mats-niminen poka (SAYL), joka oli naimisissa erään Karinin kanssa jo 1725. Onko siis mahdollista, että Sysmän Ekström-suvun kantaisällä Larsilla oli myös Mats-niminen poika, jonka poika Anders Ekström vuorostaan oli?

[K.Salminen]

Helena, katsoppas SAY Sysmän Saaris s 54 v 1691: Elias Larsson, Maria sys, Lisa h. och (och epäselvä, viitannee sukunimeen Ochrre)., eiköhän tässä ole vaimonsa Elisabeth Orre, joka oli muuten ainoita naisia jotka toimivat nimismiehenä 1600-luvulla (cf. Blomstedt 1960). Olen kanssasi samaa mieltä että nimismies Anders Ekström oli ylöskantomiehen ja myöhemmin nimismiehen Elias Larsip Ekeströmin poika. Ja syntynyt jo ennen 1690, koska näkyy Saaressa v 1694 Elias Larssonin alla merkinnällä Anders d., jonka tulkitsen pojaksi.

Hilsen
Kari


Hei,

Pikaisena sivuhuomautuksena Elisabet Axelsdr Orreasta, että on outoa, ettei häntä SAY:ssa Sysmän Saaren rsth:lla Elias Larsson Ekströmin vaimona mainita missään vaiheessa. Eliaksen yhteydessä mainitaan vain sisar Anna tai sisar Maria. Axel Beckertin vaimona sitten mainitaan henkikirjamerkinnöissä "h.Lisa" v. 1707-12.

Carpelanin "vain yksi lapsi kustakin aviosta"-mainintaan liittyen olisin kyllä ollut sovittelemassa Ekströmin lapsiksi sekä nimismies Anders Ekströmiä (1. pso Karin, 2. pso Anna Greta Burtz) että Sysmän Tikkalassa 1758 63-vuotiaana kuollutta Catharina Ekströmiä (->s. n. 1695). Anders on täytynyt syntyä n. 1690 tai aiemmin.

t. Helena V.

[K.Salminen]

SAYssa on se pirun ongelma, että aikaisempia isäntiä raahataan merkinnöissä jopa satoja vuosia. Joten tulkitsen Ritvan esittämän niin, että
Mats Larsson on ollut aikaisempi isäntä. Itse asiassa merkintä on mitä tyypillisen SAYlle, ne ovat yleensä tyyliä 1X alaindeksi t1 eller 2Y alaindeksi t2. Viittaan indekseillä t aikaan.

Kari


Hei!

Ekströmeistä hieman lisää: Miten tulkitsette SAYL:n merkinnän (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=613169, SAYL, Sysmä, Saari 1720-1739) "Mats Larss: eller länsm. And. Ekström"?

Anders Ekströmillä oli nähdäkseni Mats-niminen poka (SAYL), joka oli naimisissa erään Karinin kanssa jo 1725. Onko siis mahdollista, että Sysmän Ekström-suvun kantaisällä Larsilla oli myös Mats-niminen poika, jonka poika Anders Ekström vuorostaan oli?

[Helena V.]

Hei Ritva ja Kari,

Perusmoka: olen joskus kirjannut itselleni VAIN oman tulkintani, en mitä siinä tarkalleen seisoo… Eli, Karin on selvästi Matts Andersson Ekströmin pso eikä isänsä Anders Eliasson E:n pso. No, tästä voidaan kuitenkin päätellä, että Anders Ekström on ollut aviossa aiemminkin koska poika v. 1725 on jo naimisissa ja vasta 1729 Anna (Greta Burtz, s. rpk:n mukaan 18.3.1708) näkyy vaimona.

Kari, kun katson uudelleen Saariksen v. 1691 henkikirjamerkintää SAY:sta, silmäni näkevät yhäti “Elias Larss., Maria sr., Lisa br. enk., Michel dg.,,,,”. En millään saa siitä “h och“ tai “Orr….”. Tulkitsen, että sama Lisa, veljen leski näkyy v. 1687 henkik. merkinnässä Maria sisaren alla tämän miehen Henrik Johanssonin huushollin listauksessa. Mitäs muut siinä näkee?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=687249

Minä en uskaltaisi mennä tulkitsemaan selvää “d.” eli renki-merkintää pojaksi, kun muutoin pojat ja tyttäretkin ovat selvästi merkittyinä ja lisäksi tämä “Anders d.” on listattuna muun talon väen sekaan eikä perheen yhteyteen, jotka ovat ensimmäisinä. Anders Ekströmin patronyymiä ei SAY:sta löydy. Tuomiokirjat taitaisivat olla todennäköisin lähde, mistä nimismiehen sellaisen voisi toivoa löytävänsä, kun kirkonkirjoja ei ole säilynyt. Oletuksen Lassenpojasta perustan aika puhtaasti vain sukunimeen Ekström. Yksi vaihtoehto olisi tietenkin myös, että Anders on nainut Elias Larsson Ekströmin tyttären ja ottanut vaimonsa “sukunimen“ - tai ainakin vaimonsa isän sellaisen, jonka nimismiehen tointa myös on ryhtynyt hoitamaan. Elias Larsson Ekström muuten ilmestyy SAY:n sivuille ensimmäistä kertaa vasta v. 1687 tällä nimellä ja ilman vaimoa (niin kuin kuolemaansa 1697 asti), mutta tuolloin vielä tittelinään uppbördskrivare.

Ritva, Saariksen ratsumies, vänrikki Lars Henrikssonin poika (k. ehkä n. 1644) Matz Larsson, joka roikkuu maakirjamerkinnöissä pitkään kuolemansa jälkeen (viim. henkikirjamerkintä 1670 ja tuohon aikaan myös yli 63 v isännät merkittiin henkikirjaan, eli ehkä kuollut pian sen jälkeen) on selvästi identifioitu hänen pojakseen. Ks. v. 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=685341 jolloin Lars Henriksson on jo “utgammal ryttare”.

Lars Henrikssonilla on mielestäni ainakin pojat Matts (jolla ainakin pso Gertrud) ja Johan (pso Margareta Jacobsdr), tytär Maria (pso yhtiömies Henrik Johansson), ehkä myös pojat Jacob, Jöns ja Peer.

V. 1653 Matts Larssonin huusholliin kuuluvat Gertrud-vaimon lisäksi mm. veljien vaimot Dorde ja Margareta (Johan Larssonin pso) sekä veljen leski Wallborg. Tämä jo kertoo, että Mattsilla on tuolloin ainakin 2 vielä hengissä olevaa veljeä ja yksi kuollut, eli veljeksiä on ollut ainakin 4 ja siskot päälle. Seuraavana vuonna Mattsin ja vaimon lisäksi mainitaan veljien vaimot Dorde ja Wallborg ja lisäksi veljen leski Wallborg. Myöhemmin Eliaksen siskoina mainitaan ainakin Maria (pso Henrik Johansson) ja Anna (ja Eliaksen yhteydessä mainitaan siis vielä tuo ym. veljen leski Lisa).

t. Helena V.

[karisalm]

Hei

Pari tuomikirjamerkintää Ekstöm sukuun liittyen.
Sysmän ja Hartolan käräjät 11.-14.12.1723: Riita-asia osapuolina Leutnant Peter Gadde edustajanaan fänrichen Carl Gustaf Leps ja toisella puolella Capitain Adam Wilhelm Tandefelt sekä länsman Anders Ekström.

Lammin käräjät 1724: Majoren Petter Lampeels son Simon Jacob Lampeel. Länsman Axel Becker, styfson Anders Ekström och des halfbroder Axel Becker. Juttu hylätään koska kantaja Simon Jacob Lampeel on 14 vuotiaan alaikäinen.

Asikkalan käräjät 1724: länsman Anders Ekströms svåger leutnant Petter Gadde.

Viimeinen todistaa että Catharina Ekström oli Andersin sisar.

[K.Salminen]

Jottei asiat menisi ihan metafyysiseksi spekuloinniksi (ks alla), pistän tähän referaatin professorimieheltä. Eskon kanssa olen samaa mieltä, kuten tuomiokirjaote todistaa siitä että Catarina oli Nm Anders Ekströmin sisar. Ja mitä SAYn merkintöihin tulee: ne ovat kaikea muuta kuin selviä. Ja lukijan tulkinnoille vapaita, mutta distanssi niihin tulee säilyttää koska jokaiseen paremmin ymmärtävään tulkintaan sisältyy tietoinen etäisyydenotto, soveltaen Brechtin tunnettua Verfremdungs-effektiä.

Hämeen historia II, toinen nide, aika v 1560 vuoteen 1721. Y.Blomstedt (1976, 87)
”Nimismiehet
1700-luvun alussa rahvas menettää viimeisenkin sananvallan nimismiestä asetettaessa. Vielä 1699, kun Axel Becker sai käräjärahvaan suosituksen ja oman taitonsa nojalla maaherran valtakirja Sysmän nimismiehen virkaan, oli käräjillä tallella vielä jotakin ehdollepano-oikeuksistaan. Beckerin virkaan tuloon liittyy kuitenkin tekijöitä, jotka osoittavat sen selväksi konservaatiotapaukseksi. Nimismies Elias Laurinpojan kuoltua 1697 oli Sysmän nimismieheksi tullut Henrik Dammert, joka oli kuitenkin suuressa velassa edeltäjänsä leskelle Elisabeth Orrelle, mistä syystä Dammert ”siirsi ” virkansa leskelle, jotta tämä yhdessä veljensä Axel Orren kanssa sitä hoitaisi, kunnes leski jälleen olisi varustettu sellaisella sopivalla aviomiehellä, joka voisi ottaa viran hoitaakseen. Koskipään renkivoudista Axel Becker(t)istä tuli tämä uusi avio- ja nimismies. Elisabeth Orre hoiti siten naisena nimismiehen virkaa 1600-luvulla.”


Terv. Kari

Hei Ritva ja Kari,

Perusmoka: olen joskus kirjannut itselleni VAIN oman tulkintani, en mitä siinä tarkalleen seisoo… Eli, Karin on selvästi Matts Andersson Ekströmin pso eikä isänsä Anders Eliasson E:n pso. No, tästä voidaan kuitenkin päätellä, että Anders Ekström on ollut aviossa aiemminkin koska poika v. 1725 on jo naimisissa ja vasta 1729 Anna (Greta Burtz, s. rpk:n mukaan 18.3.1708) näkyy vaimona.

Kari, kun katson uudelleen Saariksen v. 1691 henkikirjamerkintää SAY:sta, silmäni näkevät yhäti “Elias Larss., Maria sr., Lisa br. enk., Michel dg.,,,,”. En millään saa siitä “h och“ tai “Orr….”. Tulkitsen, että sama Lisa, veljen leski näkyy v. 1687 henkik. merkinnässä Maria sisaren alla tämän miehen Henrik Johanssonin huushollin listauksessa. Mitäs muut siinä näkee?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=687249

Minä en uskaltaisi mennä tulkitsemaan selvää “d.” eli renki-merkintää pojaksi, kun muutoin pojat ja tyttäretkin ovat selvästi merkittyinä ja lisäksi tämä “Anders d.” on listattuna muun talon väen sekaan eikä perheen yhteyteen, jotka ovat ensimmäisinä. Anders Ekströmin patronyymiä ei SAY:sta löydy. Tuomiokirjat taitaisivat olla todennäköisin lähde, mistä nimismiehen sellaisen voisi toivoa löytävänsä, kun kirkonkirjoja ei ole säilynyt. Oletuksen Lassenpojasta perustan aika puhtaasti vain sukunimeen Ekström. Yksi vaihtoehto olisi tietenkin myös, että Anders on nainut Elias Larsson Ekströmin tyttären ja ottanut vaimonsa “sukunimen“ - tai ainakin vaimonsa isän sellaisen, jonka nimismiehen tointa myös on ryhtynyt hoitamaan. Elias Larsson Ekström muuten ilmestyy SAY:n sivuille ensimmäistä kertaa vasta v. 1687 tällä nimellä ja ilman vaimoa (niin kuin kuolemaansa 1697 asti), mutta tuolloin vielä tittelinään uppbördskrivare.

Ritva, Saariksen ratsumies, vänrikki Lars Henrikssonin poika (k. ehkä n. 1644) Matz Larsson, joka roikkuu maakirjamerkinnöissä pitkään kuolemansa jälkeen (viim. henkikirjamerkintä 1670 ja tuohon aikaan myös yli 63 v isännät merkittiin henkikirjaan, eli ehkä kuollut pian sen jälkeen) on selvästi identifioitu hänen pojakseen. Ks. v. 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=685341 jolloin Lars Henriksson on jo “utgammal ryttare”.

Lars Henrikssonilla on mielestäni ainakin pojat Matts (jolla ainakin pso Gertrud) ja Johan (pso Margareta Jacobsdr), tytär Maria (pso yhtiömies Henrik Johansson), ehkä myös pojat Jacob, Jöns ja Peer.

V. 1653 Matts Larssonin huusholliin kuuluvat Gertrud-vaimon lisäksi mm. veljien vaimot Dorde ja Margareta (Johan Larssonin pso) sekä veljen leski Wallborg. Tämä jo kertoo, että Mattsilla on tuolloin ainakin 2 vielä hengissä olevaa veljeä ja yksi kuollut, eli veljeksiä on ollut ainakin 4 ja siskot päälle. Seuraavana vuonna Mattsin ja vaimon lisäksi mainitaan veljien vaimot Dorde ja Wallborg ja lisäksi veljen leski Wallborg. Myöhemmin Eliaksen siskoina mainitaan ainakin Maria (pso Henrik Johansson) ja Anna (ja Eliaksen yhteydessä mainitaan siis vielä tuo ym. veljen leski Lisa).

t. Helena V.

[Bodniemi37]

Asikkalan käräjät 1724: länsman Anders Ekströms svåger leutnant Petter Gadde.

Viimeinen todistaa että Catharina Ekström oli Andersin sisar.



Kiitos keskusteluun osallistuneille mm. erinomaisen hienoista SAY:n tulkitsemisen oppihetkistä. Asutuksen yleisluetteloa joudun erittäin harvoin silmäilemään, sillä Itä-Suomen pitäjiäthän siitä pääsäntöisesti puuttuvat.

Siteeraamani Eskon tuomiokirjalöydön suhteen olen kuitenkin ymmälläni, sillä eikös Hämeenlinnan jalkaväkirykmentin luutnantti Petter Gadde ollut aviossa Brita Schoffin kanssa, vrt. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=508065 (SAY, Pälkäne/1723-1739, s. 24)?

[K.Salminen]

Ritva,

A. Lewenhaupt (1921, 220):

Gadd, Peter. f. c 1683; soldat vid Viborgs fördubb. inf.reg 8.5.1700...
löjtn. vid Nerikes och Vermlands reg. 4.8.1718. Avsked 30.9.1719. Sekundlöjtn. vid Tavastehus läns inf.reg.; var tjänst ännu 1737. Gm Brita Schoff, levde änka 1752.

Terv. Kari


Kiitos keskusteluun osallistuneille mm. erinomaisen hienoista SAY:n tulkitsemisen oppihetkistä. Asutuksen yleisluetteloa joudun erittäin harvoin silmäilemään, sillä Itä-Suomen pitäjiäthän siitä pääsäntöisesti puuttuvat.

Siteeraamani Eskon tuomiokirjalöydön suhteen olen kuitenkin ymmälläni, sillä eikös Hämeenlinnan jalkaväkirykmentin luutnantti Petter Gadde ollut aviossa Brita Schoffin kanssa, vrt. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=508065 (SAY, Pälkäne/1723-1739, s. 24)?

[Bodniemi37]

Kiitos taas, Kari. Sinulla taitaa olla Lewenhauptin matrikkeli kirjahyllyssäsi?

Uumoilen, että Brita Schoff oli helsinkiläisen (helsinkiläistyneen?) kauppiaan Nils Schoffin sukulainen. Viimeksi mainittuhan avioitui 24.5.1705 Pyhtäällä Anna Wahlin kanssa. Tämän isä oli ilmeisesti Pyhtäälle asettunut damastinkutoja ja kestikievarin pitäjä Adam Wahl. Viime vuonna alkoi vaikuttaa siltä, että muutamat Adam Wahlinkin jälkeläiset kuuluvat oman tutkimuksemme piiriin.

[kati tuloisela]

näin olen itselleni merkinnyt:

ELISABET Akselintr ORRAEUS /ORREn lapset 2+4 eli
I 1.Anders Eliaksenp Ekström [Carpelan: Om ätten von Beckers ursprung och äldre led/föredrag 10.4.1947]
Mainitaan 1720-luvulla. Sysmän nimismies

I 2.Katarina Eliaksentr Ekström [Carpelan: Om ätten von Beckers ursprung och äldre led/föredrag 10.4.1947]
pso: Matias Kijhl (enligt Sysmä mantalslängd 1707 bodde på Seppälä och kallas Axels (=Axel Beckers) styvbror; han=Matias gifte sig sedan med Axels styvdotter Katarina Ekström)
född 25.1.1684 i Skavaböle=Hyrylä i Tusby
vht: skräddare Johan Mattssons Kijl/ Kijhl (I avio vih. n. 1682; IIpso Agnis) ja Margeta Sigfredsdotter (II avio).
Ilm. ainakin 1 lapsi.

II 4.4.7.3.Axel (jälkikät. von) Becker (Axel nuorempi) [Carpelan II: Becker T3]
s. 1701
k.14.6.1762 Sysmä Saris Lipola [Einar W Juva 1917: P.E.Svinhufvud] [Carpelan II: Becker T3]
aatelinen von<[ Juva,1917]
Furiiri Hämeen jv-rykm:ssä. (?Karjalan rakuunarykm:ssä?). Haavoittui Venäjän sodassa, jäi vangiksi ja vietiin kauas Venäjälle mutta osti myöhemmin vapautensa ja asettui Suomeen. Kutsutaan 1743 vänrikiksi mutta jälleen 1759 furiiriksi. Omisti Sysmässä 'Saris' Lipolan (Seppälän) tilan.
pso 1730 [Juva,1917] tai 1729 [Carpelan II: Becker T3] Maria von der Pahlen (eest. aat.sukua)
k.1760 Sysmä [Juva,1917] tai k.21.11.1780 [Carpelan II: Becker T3, alaviite 4]
vht: kapteeni Wolter Magnus von der Pahlen (k. 2.1714 Isokyrö) ja Maria Anna von Schildt [Juva,1917]
1769 kirjattiin suku ritarihuoneeseen (aiheesta tai aiheetta?).
lapset 12 [ks. Carpelan II: Becker T3]

II 4.4.7.4.Anders Becker [Carpelan II: Becker T2]
f. 1704, d. i Sysmä 1716.

II 4.4.7.5.Anna Elisabet Becker [Carpelan II: Becker T2]
f. 1706
Gift med kronobefallningsmannen Wilchman, joka mahd on sama kuin "kronobefallningsmannen i Raseborgs östra härad. Anders Wilchman (IIgifte?), f. 23.2 1714, d. i Kyrkslätt 4.2 1766"? [Carpelan II: Becker T2]
jälkel?

II 4.4.7.6.Gustav Becker f. 1708, d. ogift i Reval 1755.
(Tallinna=Rääveli=Reval) [Carpelan II: Becker T2]
"varmasti Axel Beckerin ja Elisabet Orren lapsi!" [Carpelan: Om ätten von Beckers ursprung och äldre led/föredrag 10.4.1947]



anteeksi suomen ja ruotsin sekasotku, tämä on peräisin muistiinpanoversiostani! En viitsinyt kaikkia omia lisähuomautuksiani sieltä edes poistaa, olkoon nekin

[karisalm]

Hei

Peterille ja Britalle syntyy Pälkäneellä 29.3.1726 poika Carl Friedric
Peter Gadde kuoli Padajoelle 4.1.1743 ja Catharina Ekström Sysmässä 30.4.1758, SAYssä mainitaan edesmenneen luutnantti Gadden tyttäret
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=482243&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Hauhon rippikirjassa Peter Gadde ja puoliso Brita Skoff sekä tyttäret Anna Elisabet, Maria Christina, Catarina Charlotta sekä Helena joka tässä vaiheessa leski.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/hauho/rippikirja_1736-1743_tk69/264.htm


Tästä päätellen ehkä oli kaksi luutnantti Peter Gaddea, Gadde sukuun liittyy Hauhon Vitsiälässä 30.9.1746 haudattu Maria Dorothea Gadde ja kuka on Padasjoen kuolintiedossa mainittu 9.9.1765 13.10.1765 Probstegården Probstinnan Anna Helena Schoff ((?)) Vattusot 53 11 3 I kyrkan.

Brita Skoff mainitaan pakolaisluetteloissa seuraavasti: Nro 1072 Brita Skoff, Capitains hustru fr: Nyen. b: 3. l: ja. gm: Gadd, Capitain. d: 4 kv. _mannen Siuklig. Nro 1482 Brita Skoff, Capitains Fru fr: Nyen. b: 3. l: ja. gm: Gadd, Capitain. d: 1 utd. _mannen Siuklig, niuter eij widare.

[Bodniemi37]

kuka on Padasjoen kuolintiedossa mainittu 9.9.1765 13.10.1765 Probstegården Probstinnan Anna Helena Schoff ((?)) Vattusot 53 11 3 I kyrkan.



Hei!

Padasjoella kuolleen Anna Helenan Schoffin vanhemmat olivat mielestäni helsinkiläinen kauppias Nils Schoff ja Anna Wahl:

HisKin vihityt/Pyhtää
Pyhtää - Pyttis - vihityt
24.5.1705 Helsinfors hr handelsman Niclas Skouff j. Anna Wahl Stor Cupis

Anna Helena Schoff syntyi Helsingissä:
HisKin kastetut/Helsinki
9.10.1711 10.10.1711 Niclas Schoff Anna Lenna

Helsingissä Anna Helena myös vihittiin ensimmäisen puolisonsa kanssa:
HisKin vihityt/Helsinki
7.7.1730 Hr: Simon Mulin jungfru Helena Schof
alkup - ALKUP: Comminist: wed Landtförsaml: i Borgo

Vrt. ylioppilasmatrikkeli http://matrikkeli.helsinki.fi/yliopp...lo.php?id=5510, missä Anna Helenan sukunimenä on, kuten Padasjoen vuosien 1753-1760 rippikirjassakin (digiarkisto, kuva 132) Schog.
--------------------------------
Rohkenen pitää kauppias Nls Schoffin puolisoa Anna Wahlia Pyhtäälle asumaan asettuneen Adam Wahlin ja tämän puolison Kristina Hellerin tyttärenä.

Oksanen, s. 93: "Viimeistään 1690-luvulla Pyhtäälle muutti damastinkutoja (drällvävare), josta sanottiin, että hän on pikemmin saksalainen kuin ruotsalainen (s. 125)." [Oksanen, Eeva-Liisa. Vanha Pyhtää. Loviisa 1991, s. 59, 93, 168]

Winberg-Aminoffin isonvihan aikaisten pakolaisten luettelo: 4650 Adam Wahl, Rusthållare och Arrendator l: ja. gm: Christina Heller, hustru. _Mannen fången, [Suvisaari, Satu, http://www.suku.fi/plark/suku/2001_05/msg00405.html, http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting38.htm]

Anna Wahl asui pitkään Padasjoella tyttärensä luona ja kuoli siellä 15.2.1756, vrt Padasjoen rippikirja, 1739-1746, kuva 97, missä kirkkoherra Aron Limatiuksen puoliso on Anna Helena Schouf ja puolison äiti (svärmoder) Anna Wahl.

[Bodniemi37]

Peterille ja Britalle syntyy Pälkäneellä 29.3.1726 poika Carl Friedric
Peter Gadde kuoli Padajoelle 4.1.1743 ja Catharina Ekström Sysmässä 30.4.1758, SAYssä mainitaan edesmenneen luutnantti Gadden tyttäret
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=482243&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
Hauhon rippikirjassa Peter Gadde ja puoliso Brita Skoff sekä tyttäret Anna Elisabet, Maria Christina, Catarina Charlotta sekä Helena joka tässä vaiheessa leski.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/hauho/rippikirja_1736-1743_tk69/264.htm


Tästä päätellen ehkä oli kaksi luutnantti Peter Gaddea, Gadde sukuun liittyy Hauhon Vitsiälässä 30.9.1746 haudattu Maria Dorothea Gadde



Hei!

Peter Gadden tytär Katarina Charlotta [Wirilanderin mukaan "tämä taas oli - sukulaisuuden puolesta tosin epäselväksi jääneen luutnantin - Peter Gadden tytär", Wirilander, Kaarlo. Aviosukulaisuuden sosiaalihistoriallista taustaa Mikkelin pitäjän säätyläistössä. Genos 53(1982), s. 1-21] oli aviossa kornetti Otto Johan Lind(e)grenin kanssa, digiarkiston Padasjoen rippikirja 1747-1753, kuva 2.
-------------------
Hauhon Vitsiälässä kuolleen Maria Dorothea (Gustavintytär) Gadden olen löytänyt useasta julkaisusta [Luther, Georg. Tiedonantoja - Meddelanden. Gadd och Valleriansson. Genos 27(1956), s. 57-59, http://www.genealogia.fi/genos/27/27_57.htm, Soanlinna, V. V. Tillman-suvun alkuperä. Genos 25(1954), s. 18-20, http://www.genealogia.fi/genos/25/25_18.htm, Hedman Brännland, Katy. Till minne av Maria Kristina Kraemer. En krönika över 500 år med släkten, s. 33, T2, Hauho-grenen. Stockholm 2003, Lindh, Erik. Tillman. SSV XXII (1938), s. 96, T3. Helsinki 1939, Carpelan, Tor. von Kraemer, s. 650, T2. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, Band II. Helsingfors 1958].

Maria Dorothea Gadden puoliso oli kenttätykistön kapteeni Erik Johan Berg, jonka oletetun isän Johan von Bergenin sukujuuria Soanlinna pohtii em. artikkelissaan ja josta toivoisin saavani lisätietoja, sillä omaan tutkimukseemme liittyy myös Haminassa 1700-luvulla asunut kapteeni Ulrik von Berg, jota en ole löytänyt Baltiankaan aatelismatrikkeleista.

Luther puolestaan sivuaa usean lähes samanaikaisesti eläneen Peter tai Petter Gadden tai Gaddin ongelmaa em. artikkelissaan.

Margareta Gadde, joka oli naimisissa esiäitini Agneta Andersintyttären tyttärenpojan, Parikkalan kirkkoherran Christianus Simonis Cajanderin (ent. Kaijanen) kanssa, oli todennäköisesti Maria Dorothea Gadden täti.

[kati tuloisela]

Vielä palatakseni ELISABET Akselintr ORRAEUS /ORREen
joka avioitui 1: i Nastola 9.4.1695 med länsmannen i Sysmä, Elias Larsson Ekström i hans 2. gifte, d. 1698 (Carpelan: 1697).

2: 1699 (1 första mannens successor i ämbetet) Koskipään renkivouti, kapt.luutn. ja Sysmän nimismies Axel (Andersinp.) (von) Becker, [Carpelan II: Becker T2]
d. i Sysmä Nuijala ca 5.9.1719 [Släktbok nyfölj. III:4/2001; Einar W Juva 1917CarpelanII s.77] (misshandlat av ryssar).


JOS Anders Eliaksenp Ekström arvellaan syntyneen ennen vuotta 1690, niin hänen täytyisi olla siis Eliaan I aviosta, tätä en kyllä ihan allekirjoittaisi vielä. Sysmän nimismiehenä (lensman) 1722-48 mainittu Anders Ekström (pso Anna Greta Burtz 1708-1784), asuinpaikkana Saaris Nuijala, joilla lapsia ainakin hiskin mukaan Eva s.1741 ja Nicolaus s.1750. Talo näyttää olevan samainen Nuijala. [hiski; Matti Valta: l-hall. virkamiehiä]. Valta ei mainitse muita vaimoja tälle Andersille.
Askarruttaa tuo päätelmä Andersin syntymä vuodesta (<1690) - minkä ikäinen on oltava voidakseen olla uskottava nimismies v.1722? Ja toisaalta viitaten esilletuotuun
Lammin käräjät 1724: Majoren Petter Lampeels son Simon Jacob Lampeel. Länsman Axel Becker, styfson Anders Ekström och des halfbroder Axel Becker.Onko velipuolitermi oikein jos näillä ei olisi edes yhteistä äitiä? Pitääkö sittenkin uskoa Carpelania [Carpelan: Om ätten von Beckers ursprung och äldre led/föredrag 10.4.1947] ja asettaa hänen Orre-Ekströmin pojaksi (vrt näiden vihkiaika).
Catharina Eliaksentr Ekström on laskettu syntyneen n. 1695, olleen Beckerin tytärpuoli jne, hänen vanhemmistaan ei ehkä liene epäselvyyttä.

Peter Gadden vaimo NN Eliaantr Ekström lienee ehkä isänsä I aviosta -??? Ainakaan Carpelan ei häntä mainitse.

Mutta sitten, entäs täällä mainittu Matts Andersson Ekström (pso jo 1725 Karin), häntä ei oikein saa sovitettua Anders Eliaanpka Ekströmin lapseksi ajallisesti? Onko patronyymi oikein, näkyykö se jossain? Ettei vaan hänkin olisi Eliaan I aviosta?

päivä näyttää menevän pähkäillessä...

[Bodniemi37]

Mutta sitten, entäs täällä mainittu Matts Andersson Ekström (pso jo 1725 Karin), häntä ei oikein saa sovitettua Anders Eliaanpka Ekströmin lapseksi ajallisesti? Onko patronyymi oikein, näkyykö se jossain? Ettei vaan hänkin olisi Eliaan I aviosta?

päivä näyttää menevän pähkäillessä...



Kiitos, Kati, Elisabet Orraean perhesuhteiden seikkaperäisestä selvityksestä!

Mats mainitaan ainakin Sysmän vuosien 1720-1739 SAY:ssä vuosina 1725 ja 1727, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=613169. Onkohan sittenkin niin, että hän oli Mats Larssonin poika, vaikka hänet on jälkimmäisenä vuonna kirjattu poikana aivan Anders Ekströmin nimen alapuolelle?

[kati tuloisela]

Vastaan itse:
Matts Eliaanpoika Ekström (luult. isänsä I aviosta),
mainitaan Axel Beckerin poikapuolena SAY 1707
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=690856

[K.Salminen]

Kati, Sinun tulkintasi ovat vähän ristiriitaisia; aikaisemmasta viestistäsi lainaus:

I 2.Katarina Eliaksentr Ekström [Carpelan: Om ätten von Beckers ursprung och äldre led/föredrag 10.4.1947]
pso: Matias Kijhl (enligt Sysmä mantalslängd 1707 bodde på Seppälä och kallas Axels (=Axel Beckers) styvbror; han=Matias gifte sig sedan med Axels styvdotter Katarina Ekström)

Ja allaolevassa viitteessä v 1707 Mats on st.br eli velipuoli nimismies Axel Hansson Beckertille. Eli kyse on Mats Kihlista, joka v 1729-> asuu Sysmän Käenmäen Tikkalassa eli Orimäessä yhdessä vaimonsa Catarina Ekströmin kanssa. Lisättäköön, että Anders Ekströmillä oli myös tytär nimeltä Catarina, joka asui Sysmän Saaren Majalassa, missä myös Anders kuoli n 1765, ja änka Anna Nikolaint Burtz v 1766-> yhdessä "folk":insa kanssa.

Ja oikaisen vielä yhden tiedon, furiiri Axel Axelinp Beckertin sisko Anna Elisabeth Axelint Beckert ei nainut Anders Wilchmannia, vaan hänen veljensä Hollolan Kutajoen Hovilassa asuneen nimismiehen Erik Samuelinp Wilchaminin, n 1729/30. Tätä Erikiä Matti Walta ei noteraa ollenkaan, muutenkin puutteellisessa teoksessaan (cf. Walta 2005).

Nimismies Erik Samuelinp Wilchman kuoli Kutajoen Hovilan kruununtilalla n. 1755 ja vaimonsa Anna E Axelint Beckert 2.2.1775.

Kuollut
Haudattu
Kylä
Talo
Henkilö
Kuolinsyy
vv
kk
(http://hiski.genealogia.fi/hiski/sowefg?fi+0096+haudatut+2332)2.2.1775
24.2.1775
Kutajoki
Hovila
V:Befalln:enkan Anna Lisa Beckert
Lungsot
64



Kari

Vastaan itse:
Matts Eliaanpoika Ekström (luult. isänsä I aviosta),
mainitaan Axel Beckerin poikapuolena SAY 1707
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=690856

[kati tuloisela]

Myönnän, nyt mä hätäilin, enkä aatellut loppuun asti. Näinhän se on kuten sanoit!! Sitä näyttää olevan taipumusta nähdä sitä mitä haluaa nähdä eikä sitä mitä silmät kertoo :cool: nolottaa.... Kiitos oikaisusta!

Mitä tuohon Wilchmaniin tulee, niin minulla oli lähteenä Carpelan II: Becker T2, eli siellä asia on noin kerrottu (Anders-veikkaus). Tarkempia tietoja asiaan ja siis Erich Wilchmanista olenkin löytänytkin nyt täältä, kiitos niistä.

Samalla nyt paikallisena noin parinkymmen kilsan päässä Kutajoesta asuvana huomauttaisin varovasti, että vaikka Kutajoen Huovila on monasti kirjattu muotoon Hovila ja Hofila, niin Huovila se on aina ollut siitä huolimatta. Eri asia missä muodossa teksteihinne sen kirjaatte, mutta ihan tiedoksenne vaan :-)

[Greger]

Hei!

------------------
Pidän mahdollisena, että Gustaf Adolf Lyhrin vanhemmat olivat helsinkiläinen kauppias Isak Lihr ja Helsingissä 7.10.1753 syntynyt Maria Elisabet Tesche (HisKissä isän sukunimi Teske), jonka vanhemmat olivat Haminasta Helsinkiin siirtynyt kauppias Henrik Jakob Tesche ja Maria Katarina Govinia. Lotte Reenpää mainitsee jälkimmäisen avioparin SSS:n kirjastossa olevassa Tesche-käsikirjoituksessaan. Avioparille Lihr et Tesche syntyikin Helsingissä 27.7.1779 Gustaf Adolf -niminen poika.

Isak Lihr ja Maria Elisabet Tesche eivät taida olla landfiskali Gustav Adolf Lyhrin vanhemmat.

Kauppias Isak Lihr s. 11.6.1744 Karjaa k. 2.11.1779 Helsinki, joka avioitui 18.2.1776 Vehkalahdella Maria Elisabeth Teschen kanssa s. 7.10.1753 k. 7.7.1781 Helsinki.
Lapset:
1. Henrik Jakob Lihr s. 21.1.1777 Helsinki k. 29.10.1778
2. Gustaf Adolf s. 29.7.1779 Helsinki k. 30.10.1779

Isak Lihrin vanhemmat oli lukkari Henric Lihr (s. 24.5.1700 k. 1767 Karjaa) ja Elisabeth Schugg (s. 25.1.1706 k. 4.6.1785).

Lähteenä tämä julkaisu:
Ebba & Olle Dahlström: Släkten Lihr under 350 år, Uppsatser VI: skrifter utgivna av Helsingfors släktforskare r.f (1984) s. 103-149.

t. Greger

[Bodniemi37]

Kiitos oikaisusta ja lisätiedoista! Helsingissä 29.7.1779 syntyneen Gustaf Adolf Lihrin kuolinmerkintä näyttäisi puuttuvan HisKistä, sillä ainoastaan kauppias Litteenin nimeltä mainitsematon poika menehtyi Helsingissä 30.10.1779 (ikä 14 kk!):

HisKi/Helsingin kuolleet/haudatut:
30.10.1779 1.11.1779 son Ok: sjukd:
alkup - ALKUP: 14 k [kuolinikä] omainen: Hand: Litteen
--------------------------
Taisin löytää Hollolan rippikirjasta Gustaf Adolf Lyhrin (vaiko Lijhr?) oikean(?) syntymäajan sekä myös kuolinmerkinnän, vrt. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hollola/rippikirja_1818-1828_tk294_rk24a/146.htm.

[kkylakos]

Tämän taustojen selvittämisen jälkeen. Janoaisin tietoa, ketkä olivat Kutajoen Hovilan nimismies Erik Wilchmanin vaimon Anna Elisabeth Beckertin vanhemmat.

Kysytyn vierestä, eli Erik Wilchmanin isän vanhemmista ja sisaruksista: http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2016/01/petter-sundin-appiukko-axel-mattson.html