Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Skopa, Hartikainen | Olga Skopa/ Heikki Hartikainen
Onko löytynyt jostain suvusta? 1800 luku Savossa . Olisi hauskaa löytyä iso isän suku Suomesta.
Tapani Kovalaine
28.02.08, 23:14
Hei! Onko kyse Kaavilla vihitystä pariskunnasta?
Lois Paavo Heikki Hartikainen ja piika Olga Maria Skopa vihittiin 19.8.1900 Kaavilla ja siis Savossa.
Skopan suku on alkuaan Kauhasia Kuopion ja Leppävirran seudulta ja tuo suku lienee hyvin laajasti tutkittu.
Terveisin Tapani
<Lois Paavo Heikki Hartikainen ja piika Olga Maria Skopa vihittiin 19.8.1900 Kaavilla ja siis Savossa.
Skopan suku on alkuaan Kauhasia Kuopion ja Leppävirran seudulta ja tuo suku lienee hyvin laajasti tutkittu.>
Tähänköhän viittaat?
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi47s.htm
Heikki Koskela
29.02.08, 12:36
Kauhanen ja Skopa-sukunimet viittaavat kovasti Argillander-sukuun, joka on hyvin tutkittu suku. Ennen kuin Argillander-sukunimi vakiintui käyttöön, käyttivät esivanhemmat mainittuja Skopa ja Kauhanen-nimeä. Axel Bergholmin kirjassa on mm. laajat tiedot edelläkerrotusta suvusta.
Kyllä on kyse heistä!! Mistä saa enemmän tietoa heistä??? Minun sukuni on Kaavilta jos oikein muistan. Olisi hienoa tietää enemmän. Itse asun Ruotsissa ja on vaikeata löytää juuria.
Anki
Heikki Koskela
29.02.08, 15:18
Tässä on Kauhasen suvun alkujuuria Bergholmin mukaan. Valitettavasti kirja ei sisällä Kauhasen suvusta enempää. On vain maininta siitä, että suku esiintyy Kuopion seutuvilla ja on elossa.
Osa suvusta alkoi käyttää Argillander nimeä.
I Laurentius Eskilinpoika Kauhanen, kirkkoherra Tavisalmella 1557, k. noin 1592.
Laurentius asui myös Raunikkalassa, jonka hänen aikanaan venäläiset polttivat. Itse hän silloin pääsi pakoon, mutta hänen vaimonsa ja kaksi tytärtänsä joutuivat vihollisten käsiin ja hänen täytyi maksaa runsaat lunnaat heidän vapauttamisestaan. Vielä hänen eläessään seurasi häntä 1591 kirkkoherranvirassa lankonsa Tomas Lackman. Laurentuis Kauhanen mainitaan vieä 1592, mutta kuoli luultavasti saman vuonna. (Axel Bergholm).
Lapset:
Paulus kirkkoherra, k. 1614.
Muutti nimensä ruotsalaiseksi Skopa. Oli kauan Tavisalmen kappalainen ennen kuin 1604 tuli sen seurakunnan neljänneksi kirkkoherraksi. Allekirjoitti Upsalan kokopuksen päätöksen. Hänen aikanaan venäläiset polttivat Tavisalmen ensimmäisen kirkon ja veivät kirkonkellon Käkisalmeen. Hän asui Hatsalan virkatalossa Kuopion Savilahden kylässä ja mainitaan kuolleen 1614. (Axel Bergholm). Puoliso: Valpuri Olavintytär Kauhanen.
Valpuria sanottiin hänen äkäisyytensä taki Villi-Valpuksi. Hän sai 28.2.1615 ne 4 oravanmaata, joita asui, veroista vapaaksi, sekä 25.1.1622 myös yhden torpan verottomaksi. Heidän lapsensa palasivat talonpoikaissäätyyn ja ottivat jälleen vanhan sukunimensä Kauhanen. Sennimiset talonpojat tätä nykyä Kuopiossa ja Leppävirroilla ovat heidän jälkeläisiään (Axel Bergholm).
Valpuri
Margareta
Johan. Tauluun 2.
Taulu 2 (taulusta 1)
II Johan Laurentiuksenpoika Argillander, vouti.
Vouti ja käskynhaltija Pohjois-Savossa. Otti viljeltäväksi Niuvanniemen ja Savisaaren kartanot Savilahden kyläsä ja asui jälkimmäisessä kartanossaan, josta muodosti uuden sukunimensä noin 1600. (Axel Bergholm).
Johan Kauhasen veljenä mainitaan olleen Oulun raatimies Henrik Kauhanen, jonk lapsia olivat 1) Henrik, kuoli rykmentinpappina Jämtlandissa 1658, 2) Anna, joka oli naimisissa Pielisen kirkkoherran Anders Cajanuksen kanssa (k. 1654) ja toisen kerran Paltamon kappalaisen Johannes Samuelinpoika Paldaniuksen kanssa (k. 1673), 3) Anders, joka oli kauppias Oulussa ja naimisissa, 4) Susanna, 5) Henrik ja 6) Lars. (Axel Bergholm).
Puoliso: Anna Antintytär Argillander
Lapset:
Ivar. Tauluun 3.
Anders kapteeni.
Peri isältään Niuvanniemen (Fagernäs) kartanon. Oli naimaton, mutta hänellä oli aviottomia lapsia, josta Skopa-niminen talonpoikaissuku Kuopion pitäjässä sai alkunsa. (Axel Bergholm).
Taulu 3 (taulusta 2)
III Ivar Johaninpoika Argillander, vouti ja käskynhaltija Pohjois-Savossa.
Peri isältään Savisaaren kartanon. (Axel Bergholm).
Puoliso: Argillander
Lapset:
Johan. Tauluun 4.
Taulu 4 (taulusta 3)
IV Johan Ivarinpoika Argillander, vouti ja käskynhaltija Savossa.
Johan oli viimeinen käskynhaltija isänsä jälkeen , jolla tämä tärkeä virka Savossa oli. Omisti Savisaaren (Axel Bergholm).
Puoliso: Brita Samuelintytär Paldanius, Argillander, Paltamon kirkkoherran tytär.
Lapset:
Johan kappalainen Kuopiossa 1679-, k. 1690.
Ylioppilas Uppsalassa 10.7.1673 Johannes Johannis Argillander [Cajanæburg. Ostrobothnienses]. Ylioppilas Turussa kl. 1678 Argillander Joh. Joh:is [ 135]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1678] Johannes Joh. Argillander. Ups. depos. | Sacellanus in Ylikannus 1722. Obiit 1723. ‹Virheellinen tieto.›. Respondentti 27.11.1678 pro exercitio, pr. Daniel Achrelius 1565. — Kuopion 2. kappalainen 1679, 1. kappalainen 1683. (Ylioppilasmatrikkeli). Puoliso: Brita Johanintytär Cajanus
Ivar kirkkoherra Leppävirralla1703, s. noin 1669, k. 1721 Leppävirralla.
Ylioppilas Turussa 9.3.1687 [Argillander] Ivarus Viburg _ 171. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1687] d. 9. Mart. Jvarus Argillander. — Viipurin 3. kappalainen 1697–1700, samalla Karjalan ratsuväkirykmentin eskadroonansaarnaaja (1698–1702). Leppävirran kirkkoherra 1702. (Ylioppilasmatrikkeli). Puoliso: Maria Samuelintytär Lackman, Argillander k. 1732 Pieksämäellä.
Samuel toinen kappalainen Kuopiossa veljensä Johanin jälkeen 1683 ja ensimmäinen kappalainen 1690, k. 1696 Kuopiossa.
Ylioppilas Uppsalassa 1.7.1676 Samuel Johannis Argillander. Ylioppilas Turussa kl. 1678 [Argillander] Sam. Johannis Botn. [ 135]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1678] Samuel Joh. Argillander Ups. dep. — Kuopion 2. kappalainen 1683, 1. kappalainen 1690. (Ylioppilasmatrikkeli).
Jeremias kappalainen Vehkalahdella 1694-1706, k. 28.4.1706 Vehkalahdella, kuolinsyy hukkui.
Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun oppilas ?. Ylioppilas Turussa kl. 1679 [Argillander] Jeremias Nycarleb _ 140. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1679] Jeremias Argillander. NyCarlebyensis. — Apulaispappi Vehkalahdella (1693), kappalainen siellä (1694). (Ylioppilasmatrikkeli). 1. puoliso: noin 1693 Anna Ithimaeus, Argillander.
Oli leski mennessään toisiin naimisiin. 2. puoliso: Maria Kempe, Argillander
Henrik kirkkoherra Kuopiossa, s. 13.2.1673 Kuopion maaseurakunnassa, k. 14.9.1756 Kuopiossa, kuolinsyy vanhuus.
Ylioppilas Turussa 1688. Vihitty papiksi 1695 ja Rautalammilla kirkkoherran apulaisena 5 vuotta. Lokakuun lopussa 1700, kun kaksinnus- ja kolmikasrykmentit lähtivät Suomesta Inkerinmaalle venäläistä vastustamaan, otettiin hän everstiluutnantti Georg Ruthenhjelmin eskadroonan saarnaajaksi Turun läänin ratsuväen kolmikasrykmenttiin. Joulukuun 2. päivänä 1701 valtuutti kenraalimajuri Cronhjort hänet saman rykmentin pastoriksi, joka valtuuskirja sai kuningas Kaarle XII:n vahvistuksen Lundissa 1717. "Pultavan tappelun jälestä kun kolmikasrykmentti muutettiin varsinaiseksi, jäin minä sen alle ja palvelin sitä helmikuun loppuun asti 1722", kertoo hän itse. Oli mukana Norjan retkellä 1718-1719. Valtuutettu Kuopion kirkkoherraksi 1721. Hänen kuvansa on vielä kirkon sakaristossa. Lunasti itselleen Niuvanniemen kartanon, jossa asui ja perusti Juvankosken (=Strömsdalin) rautaruukin. (Axel Bergholm: Suomen aatelittomia sukuja). Puoliso: Margareta Johanintytär Elianus, kirkkoherran tytär Inkerinmaalta, k. 27.5.1763 77 vuoden vanhana.
Enok k. 1673 lapsena.
Zakarias nimismies.
Maria Puoliso: Petrus Yrjöntytär Salmenius, Kerimäen kappalainen 1688-1711.
Anna Puoliso: (Peter?) Svahn
Valborg k. 24.9.1751 Muolaassa leskenä 75 vuoden vanhana. Puoliso: Jakob Henrikinpoika Hoffrén, luutnantti Savon ja Savonlinnan rykmentissä.
Jos on kyse avioaparista, josta HisKissä on vihkimerkintä 19.8.1900,niin ko. merkintä kertoo, että Olga Maria on Viipurista, siis ehkä alkuaan Kaavilainen, mutta "piikomassa" Viipurissa (tai päinvastoin). Vihittävien ikä-merkinnät,jotka voivat olla epäluotettavia, (siis about) mies 35 ,s.1865,nainen 30,s.1870.
HisKistä ei löydy sopivaa Olga Mariaa,mutta onhan puutteita alkuperäisissä kastettujen luetteloissakin, saati HisKissä.Jarmo Paikkalan kirja Pappi,Lukkari,Talonpoika Kauhanen-Argillander-Skopa-suku,Kauhasen Sukuseura ry,1989, ei näyttäisi sisältävän Olga Mariaa eikä Paavo Heikki Hartikaista.
Ehkä sopiva Paavo Heikki olisi HisKin 23.1.1865 syntynyt.
(Siikajärvi 12,Kaavi lienee ollut myöhemmin Säyneistä ja nykyisin Juankoskea, lieneekö kenellä parempaa paikallistuntemusta?).
Tuo HisKin Paavo Heikki lienee sama, joka esiintyy Kaija Heiskasen Tuppuraisten sukukirjassa.
Olga Mariasta lisää tietoa saattaa löytyä Kauhasen sukuseuralta, en tiedä onko Paikkalan kirjasta uudempaa,parempaa painosta kuin tuo 1989.
V.Häkli
Tapani Kovalaine
29.02.08, 19:48
Hei täältä lumisesta Joensuusta!
Edellä Häkli arveli, että josko Paavo Heikki olisi syntynyt 23.1.1865 ja osui aivan oikeaan. Kävin tuossa naapurissa maakunta-arkistossa katselemassa mikrofilmejä ja siellä oli Olga Skopalle merkattu huntterissa syntymävuodeksi rippikirjaan 1870. Syntymäpaikkaa ei kerrottu eikä näkynyt mitään tulomuuttoa Kaaville 1904 mennessä. Rippikirjat loppuivat jo vuoteen 1900.
Mutta Hartikaisista tuli ihan hyvä selko:
Paavo Heikki Hartikainen syntyi Siikakoski 12 Taipale tilalla 23.1.1865 ja jo seuraavana vuonna hän muutti vanhempiensa mukana Säyneisten kylän RN.o 35 Halkovaaran taloon, joka oli Paavo Heikin äidin Silja Maria Tuppuraisen (syntynyt 14.5.1839) vanhempien maatilalla. Siis Paul Tuppurainen, syntynyt 30.9.1802 ja kuoli 5.11.1869 sekä hänen vaimonsa Margareeta Räsänen, syntynyt 1798 ja kuoli 16.6.1866, saivat vävykseen Henrik Hartikaisen, syntynyt 11.7.1834.
Vain kolme vuotta tämä 27.3.1864 avioitunut nuoriperhe asui Juuan ja Säyneisen kunnan rajan tuntumassa eli syrjäisessä Halkovaarassa. Sitten muutettiin Heikkilän tilalle RN:o 14 Säyneisten kylää. Tuon tilan omisti Halkovaaran isäntä Paul Tirkkonen. Ja siellä vuonna 1882 muututtiin loiseksi ja parin vuoden päästä 1884 muutettiin muualle.
Henrik Hartikaisen isä oli Siikajärven Taipaleen tilan talollinen, Paul (Paavo) Hartikainen, syntynyt 1.3.1788 ja kuoli 6.11.1865. Vuosien 1861-1870 rippikirjassa hän oli merkattu leskimieheksi. Enempää en etsinyt, mutta taitaapa Hiskistäkin lisätiedot ja emäntäkin löytyä, vai onko digikuvissa.
Niin vaan jäi vielä Olga Skopa arvoitukseksi, eppäilen jotta voip olla vaikka Nilsiästä tämä Viipuriin mennyt Skopa.
Terveisin Tapani
Tapani Kovalaine
29.02.08, 19:59
Ai niin,
Kaavilla ja Säyneisissä tunnetaan hyvin sukunimisutkaus: Hävettää kun Hartikaista hyvä ruoka!
Nyt hävettää, kun unohtui mainita, että Paavo Heikin vanhemmat taisivat kahden vuoden asumisen jälkeen lähteä Säyneisissä sijaitsevasta Taipaleen talosta, sillä kun talon vanhaisäntä kuoli marraskuussa 1865, niin Henrik Hartikaisen isoveli Israel Hartikainen 1825 vaimoineen ja lapsineen ryhtyivät taloa hallinnoimaan. Tilaa ei ollut kahdelle isännälle.
Tapani
Tottahan on, ettei HisKistä löydy kuin yksi vihitty pari, jossa mies Hartikainen ja vaimo Skopa ( nimet tarkalleen näin kirjoitettuna) ja alkuperäinen kysyjä muistelee sukunsa esi?vanhempien olevan Kaavilta, mutta ollaanko oikeilla jäljillä? Mitä arvoisa asiantunteva raati arvelee? Sukututkimuksessa pitäisi mielellään pitäytyä faktoissa, riittävätkö ne tässä tapauksessa?
V.Häkli
Tapani Kovalaine
01.03.08, 17:32
Hei!
Nyt tuli hyvä kommentti: sukututkimuksessa pitäisi mielellään pitäytyä faktoissa, riittävätkö ne tässä tapauksessa?
Sparre aluksi epäili, että Olga Skopa ja Heikki Hartikainen olisivat Savosta.
Sitten hän muisteli, että hyö olisivat Kaavilta.
Keksin Hiskistä Olga Marian ja Paavo Heikin ja vihkiajan. Kyseessä toki voi olla aivan väärä pariskunta. Etunimet ovat kyllä lähellä. Mutta jos tyydytään vain näihin tietolähteisiin, joita meillä on käytettävissä, niin kylläpä työhypoteesiksi kelpaa Olga Marian ja Paavo Heikin pitäminen parhaana pariskuntana, kun kerran sukunimetkin vielä näyttävät osuvan kohdilleen.
Faktoissa pitäytymistä ei ole missään tapauksessa seuraava:
Olga Maria Tuovinen syntyi Kaavilla 24.7.1869 ja hänen äitinsä oli aivan tasan neljä kuukautta vanhempi kuin Silja Tuppurainen, joka oli tuon Olga Marian kummina Kortteisissa Kaavilla. Kummi oli kenties rippikoulukaveri?
Olgan perheen kahdeksas lapsi Kalle Heikki syntyi oikeasti Viipurissa, mutta merkittiin 1879 Kaavilla kastekirjaan maininnalla Wiborg. Tuovisen perheen kahdeksasta lapsesta oli henkikirjoittaja merkannut vuoden 1880 (tuoreimpaan käytössä olevaan) henkikirjaan 2 poikaa ja 2 tyttöä (digikuva 621). Esikoinen Eeva kuoli 1867. Lapsia oli viisi vuonna 1875.
Ajattelin vain, että Olga Maria Skopa s. noin 1870 ja Olga Maria Tuovinen, syntynyt Kaavilla 24.7.1869, ovat saattaneet kohdata toisensa. Kummitäti Silja Tuppurainen synnytti joka tapauksessa Kaavilla 23.1.1865 sulhaseksi Paavo Heikin Olga Maria Skopalle.
Tuovisen perhe oli 1875 vahvasti viljelijä, mutta 1880 lösdrifvare ja se voi vaikka kastekirjassa olevan vihjauksen mukaisesti tarkoittaa Viipuria!
Pitäytykäämme siis faktoissa, eikä kuvitelmissa. Tokkopa Tuoviset ovat lastaan johonkin Skopan perheeseen antaneet kasvatiksi.
Ne Viipurin kaupungin seurakunnan kirkonkirjat jäivät 1944 jonnekin Viipurin rautatieasemalle ja eivät siis ole nyt käytettävissä. Kaavilta voi löytyä oikea syntymäaika ja paikka Olga Maria Skopalle...
Tapani
Tapani Kovalaine
03.03.08, 18:47
Olga Maria Skopa on jo nimenä niin uteliaisuutta kiehtova, että tänään kävin kurkkaamassa maakunta-arkistossa hänestä lisää tietoja. Sen verran tuli tarkennusta, että avioliittokuulutuksia varten on 22.3.1900 nrolla 243 tehty Viipurissa naimakirja Kaavin seurakuntaa varten. Ja kun hyö sitt kolmesti Viipuris kuuluttiva Olgan ja Paavo Heikin avioon, niin Viipurin srk teki uuden paperin 12.8.1900 nrolla 430 ja ilmoitti vihkimistä varten Kaavin seurakunnalle, että asiat ovat kunnossa.
Vihkiminen tapahtui 19.8.1900 Kaavin (sittemmin palaneessa) kirkossa ja vihkijänä oli anoppini isänisän veli, kirkkoherra Johan Gustav Sipilä.
Henkisesti kannattaa varautua jo siihen, että Skopa-sukunimen takaa saattaa vielä löytyä jotakin muuta. Paavo Heikki Hartikaisen äidin kummityttö Olga Maria Tuovinen s. 24.7.1869 nimittäin muutti 14.4.1880 Kaavilta Viipuriin. Muuttoluettelon mukaan Paul Tuovinen, vaimo sekä kaksi poikaa ja kasi tytärtä muuttivat 14.4.1880 Viipuriin. Perheen esikoispoika Paul oli jo 30.8.1878 muuttanut Viipuriin ja nyt muutti koko perhe. Kaaville jäi vain neljä pienenä kuollutta lasta hautuumaalle.
Ugh
No jatkan spekulointia (ihan pelkän Hiskin avulla, ehkä otsikkokin pitäisi muuttaa ?), siis Olga Maria Tuovinen vanhemmat Paavo Tuovinen, Anna Sofia Lyytikäinen.
Paavo Tuovinen jostain Nilsiästä, vihittäessä renkinä Akonvedellä.
Avioparilla yksi lapsi Strömsdahls bruk, yksi Vehkalahti, useita Kortteinen ja Säyneinen.
Anna Sofia Lyytikäinen vanhemmat Hannu Lyytikäinen,Helena Martintytär Mäkeläinen, Vehkalahti.
Hannu Lyytikäinen vanhemmat Erkki Lyytikäinen,Sofia Paavontytär Voutilainen Kortteinen.
Sofian toinen avioliitto, ensimmäinen aviopuoliso Pekka Ristonpoika Lyytikäinen.
HisKistä v.1788 Sofia kävisi, spekulaatiota jatkaen, ko. Sofiaksi.
V.Häkli
ps. kyllä HisKistä löytyy( jos löytyy)
Tapani Kovalaine
04.03.08, 10:14
Heti kun varmistuu, että Tuoviset eivät ole Skopan sukunimeen millään tavalla liittyviä, niin otsikko tarttee vaihtaa.
Kyllä hiskistä löytyy. Mun mielestä 80 prosenttia lapsista sieltä yleensä löytyy.
Ja joskus ihan kaikkikin. Mutta kun Viipurin tuomiokirkkoseurakunta ja moni moni muu puuttuu, niin paljon jää tutkimuksiimme muualta pengottavaa.
Tuossa se on Kaavin kirkkoherranvirasto lähellä ja yhden puhelinsoiton päässä, jolloin saisin selville mikä onkaan Olga Maria Skopan syntymäaika 1901-1910 rippikirjassa. Vaan antaapa himon yltyä, sanoi Jaakko Teppo, jonka oon vihkinyt avioliittoon. :)
Kiehtoo ajatus selvittää, kuka oli se Maria Helena Skopa, joka Hiskin mukaan avioitui Viipurissa työmies Nikolai Schelechoffin kanssa 31.10.1897. Oliko hän perus-Skopa vaiko uus-Skopa?
Vaikka ketjun aloittamisesta onkin aikaa, päätin tarttua aiheeseen. Omien esivanhempien jälkeläisissä on sisarukset Olga Maria Skopa 10.11.1870 Juankoski ja Anna Helena Skopa s. 11.4.1873 Juankoski. Vanhemmat: Heikki Skopa s. 1846 ja Riitta Leena (Brita Helena) Torvinen s. 27.8.1838 Nilsiä.
Olga Maria Skopa käväisi piikomassa Nilsiän puolella, muutti sitten takaisin Juankoskelle ja sieltä Viipuriin. Hän avioitui Paavo Heikki Hartikaisen kanssa, kuten tässä jo aikaisemmin todettiin ja muutti Kaaville. Lapsista minulla ei ole tietoa.
Sisarensa Anna Helena muutti puolestaan Juankoskelta Viipuriin 1891 ja Katiha tietokannasta löysin hänen avioitumis merkinnän Työmies Nikolai Timofejeff Schelechoff:in kanssa Viipurissa 31.10.1897.
Heikki Skopan syntyperä on minulta vielä varmistamatta alkuperäisistä lähteistä. Heikki oli töissä Juantehtaalla ja oli elossa vielä v.1900. Jarmo Paikkalan Pappi, Lukkari, Talonpoika -sukujulkaisua olen selannut ja voisi olla, että Heikki on siitä taulusta 601. Kirkonkirjoissa on sukunimi kirjoitettu muotoon Skopa, ainakin vuoteen 1900 saakka.
Olisi erittäin mielenkiintoista, jos ketjun aloittaja sattuisi vielä olemaan asiasta kiinostunut!
Pekka Hiltunen
04.03.15, 21:59
Vaikka ketjun aloittamisesta onkin aikaa, päätin tarttua aiheeseen. Omien esivanhempien jälkeläisissä on sisarukset Olga Maria Skopa 10.11.1870 Juankoski ja Anna Helena Skopa s. 11.4.1873 Juankoski. Vanhemmat: Heikki Skopa s. 1846 ja Riitta Leena (Brita Helena) Torvinen s. 27.8.1838 Nilsiä.
Olga Maria Skopa käväisi piikomassa Nilsiän puolella, muutti sitten takaisin Juankoskelle ja sieltä Viipuriin. Hän avioitui Paavo Heikki Hartikaisen kanssa, kuten tässä jo aikaisemmin todettiin ja muutti Kaaville. Lapsista minulla ei ole tietoa.
Sisarensa Anna Helena muutti puolestaan Juankoskelta Viipuriin 1891 ja Katiha tietokannasta löysin hänen avioitumis merkinnän Työmies Nikolai Timofejeff Schelechoff:in kanssa Viipurissa 31.10.1897.
Heikki Skopan syntyperä on minulta vielä varmistamatta alkuperäisistä lähteistä. Heikki oli töissä Juantehtaalla ja oli elossa vielä v.1900. Jarmo Paikkalan Pappi, Lukkari, Talonpoika -sukujulkaisua olen selannut ja voisi olla, että Heikki on siitä taulusta 601. Kirkonkirjoissa on sukunimi kirjoitettu muotoon Skopa, ainakin vuoteen 1900 saakka.
Olisi erittäin mielenkiintoista, jos ketjun aloittaja sattuisi vielä olemaan asiasta kiinostunut!
Toivottavasti ketjun aloittajalle on riittänyt järkevä päättely, koska oli kiinnostunut esivanhemmistaan eikä "tieteen tekemisestä" HisKin perusteella.
PH
Tapani Kovalaine
22.09.15, 22:12
Olga Maria Skopa syntyi Juankoskella 10.11.1870. Hänen isänsä oli rippikirjan mukaan vuonna 1846 syntynyt Henrik Skopa. Tuon pitemmälle ei sitten olekaan tässä viestiketjussa päästy Skopa-suvun osalta. Ei sittenkään vaikka Juankosken kirkonkirjat on saatu digitoituna nettiin.
Nyt on 7 vuoden miettimisen jälkeen tehtävä uusi yritys. Juankoskelle Henrik Skopa ja 27.9.1870 vihitty vaimonsa Briitta Helena Ollintytär Torvinen tulivat Nilsiästä 17.10.1870 otetulla muuttokirjalla. Henrik Skopa on päässyt ripille vuonna 1865 asuessaan Kaareslahti nro 7 talossa. Lastenkirjoista löytyy useita muuttoja, mutta vanhempien etsintä päättyy seinään vuonna 1861, jolloin Henrik ilmestyy rengiksi torppari Carl Gustaf Skopan torppaan Nilsiän Muuruve nro 3:ssa.
Ehdotelmani on, että Henrik tuli äitinsä Anna Stiina Carl-Gustafintytär Skopan kuoltua 14.4.1847 asumaan äidinisän torppaan. Kirkonkirjoista ei kylläkään löydy tietoa, että Henrik olisi koskaan syntynyt tai että hänellä olisi vanhemmat. Lastenkirjasta löytyy sellainen tieto, että Anna Stiina Skopalla oli au-poika Carl Johan Skopa, joka syntyi 2.3.1842 ja kuoli 8.9.1843. Ja rippikirjasta (digi 295 narc) löytyy myös maininta, että Anna Siinalle on syntynyt au-lapsi 1.6.1845 Muuruvesi nro 2 talossa ja asian takia on äitiä ripitetty 22.6.1845. Kastekirjasta ei tällaista lasta löydy. Syynä voi olla että äidin kohdalla rippikirjassa lukee: "vandrar". Elokuussa 1846 Anna Stiinalle on Nilsiässä merkitty viimeinen ehtoolliskäynti.
Parempien tietojen puuttuessa voidaan siis ehdottaa seuraavaa:
Henrik Annanpoika Skopa s. 1.6.1845 Muuruvesi, Nilsiä
äiti Anna Stiina Carl-Gustafintytär Skopa s. 13.11.1817 Muuruvesi, Kuopio
äi Carl Gustaf (Kalle Kustaa) Matinpoika Skopa s. 1796 Muuruvesi, Kuopio
äii Matti Abraminpoika Skopa s. 8.4.1755 Niuvanniemi, Kuopio
äiii Abram (Aappo) Kallenpoika Skopa s. 1722 Niuvanniemi, Kuopio
äiiä Margareetta Matintytär Haapalainen s. 1723 Räimä, Kuopio
Digi 295 narc, toiseksi alin rivi, Anna Stina Skopa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6063487
Sivun puolessa välissä mainittu, vuonna 1844 ripille päässyt ja vuonna 1820 Jäätsalossa syntynyt Henrik Koistinen sopisi au-isäksi Henrik Skopalle, mutta milläpäs tuon voisi todistaa?
Kauko Kauhanen
11.04.16, 07:47
Pysähdyin samaan seinään kuin Tapani selvittäessäni Heikin perheen syntyä aiemmin. Heikki ilmestyy rengiksi Muuruve 3:n Kalle Kustaa Skopan torppaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9321055, saa rippikoulun kolmannella yrittämällä läpi (mikä ei ollut tavatonta) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27901702 ja kiertelee samalla renkinä Muuruven/Kaaraslahden taloissa.
Kalle Kustaan pso oli Anna Liisa Torvinen, ja Riitta Helena kierteli piikomassa myös heillä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9332331. Lienevätkö tavanneet kierrellessään vai onko sukulaisuussuhteita - luultavasti molempia. Vihittyjen luettelossa kotipaikkana on molemmilla kuitenkin Muurue 3. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6181050
Riitan tie johti Juantehtaalle ennen avioliittoa Nilsiästä (johon Muurue taisi tuolloin kuulua) 1864 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=23090&pnum=7 ja takaisin Nilsiään 1867. Avioparina he palasivat tehtaalle, jossa lapsetkin syntyivät.
Missään en ole törmännyt Heikin syntymäpäivään, mutta jokaisessa paikassa syntymävuosi on 1846.
Heikin vanhempien etsinnässä en luottaisi kovin paljon Paikkalan kirjan tietoihin. Skopien osalta se on kovin hajanainen ja sisältää päällekkäisyyksiä. Pelkällä Hiski-haulla löytyy kymmeniä Skopia Kuopion seudulta, joista kirja ei mainitse mitään. Kalleja ja Aabrahameja ja Kustaita on monia, ja osa kirjankin henkilöistä on ilmeisesti samoja. Jens totesi jo aikanaan että sukujuonnoissa Kauhasten osalta on kasapäin virheitä - samaa uskon Skopista. Jonkinlainen elämäntehtäväni onkin selvittää noita virheitä ja lähteistää sukujuonnot. Skopien osalta olen siinä vasta alussa.
Koska kirkonkirjoissa voi olla periytyviä virheitä, Heikin syntymävuosi voi olla aiempikin. Syntymäpäivän puute viittaa siihen että Heikki voi olla avioton lapsi. Syntyneiden luetteloista ei häntä kuitenkaan löydy. Kun tarkastelee Paikkalan kirjan perusteella mahdollisia äitejä, löytyy neljä kandidaattia. Yksi on em Carl Gustafin tytär Anna Kristiina s 13.11.1817, toinen (ehkä hieman iäkäs) Kalle Skopan s 1779 tytär Katariina Kristiina s 15.2.1803 joka oli kiertelevää laatua myös, kolmas Aapraham Skopan s 1790 tytär Maja Stina, jonka Paikkala mainitsee syntyneen 1817 ja kuolleen 14.4.1847 ja neljäs Stiina Loviisa Skopa (isä Taavetti Juho Skopa s 1781) s 20.7.1822. Neljäs ei tulle kyseeseen, koska kierteli Kuopion/Savilahden/Jännevirran seudulla ja hänellä oli poika Fredrik Wilhelm s 21.11.1846.
Kolmas äitiehdokas vaikuttaa hyvin todennäköisesti samalta kuin ensimmäinen. Rippikirjoissa nimenä tuossa Tapaninkin linkissä kuitenkin esiintyy Maja Stiina. Löytyykö jostain lisätodisteita yhtälölle Maja Stiina = Anna Kristiina? Yritin löytää Aaprahamin s 1790 lapsia syntyneiden luetteloista, mutta kumpaakaan ei löydy. Ilmeisesti lasten syntymämerkinnät Paikkalalla perustuvat vain rippikirjaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9672135 merkittyyn tietoon.
Voi olla että Skopien sukupuu pitää rakentaa uudestaan ennen kuin tarkempia päätelmiä minkään lapsen vanhemmista/lapsista pystyy varmuudella tekemään.
Tässä kuitenkin Heikin perhettä Juantehtaalta:
Lapsia:
1. Olga Maria Skopa s. 10.11.1870.
2. Anna Helena Skopa s. 11.4.1873. Puoliso (31.10.1897): Nikolai Timofejeff Schelechoff Viipurin kaupungista.
3. Eva Stina Skopa s. 13.4.1875.
4. Erik Juho Skopa s. 30.1.1880. Kaksonen.
5. Kustaa Henrik Skopa/Kuoppa s. 30.1.1880 ja k. 31.1.1880, Erikin kaksoisveli.
Heikki isä on saattanut käyttää Kuoppa-sukunimeä, ainakin sellaiseksi hänet on kerran kirjattu http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=23097&pnum=3.
Anna Helena ja Olga Maria löytyvät Viipurin henkikirjoista, hieman eri aikaan. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22669304.
Kauko
Tapani Kovalaine
11.04.16, 10:23
Henrik Skopan s. 1846 (rk) äidin isoisä voisi hyvinkin olla Matti Skopa s. 1767.
Hiski, Kuopion ms, kuolleita: 26.2.1809 5.3.1809 Murue Ih:b. Matts Skopa Styng 53 (v)
Kuopio ms, lastenkirja, digi 263: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/lastenkirja_1805-1813_msrk_tk1641-1642/263.htm
Abraham Skopa s. 1790 ja Carl Gustaf Skopa s. 1796 ovat jääneet puoliorvoiksi 1805 äitinsä kuoltua ja täysorvoiksi 1809 isänsä kuoltua Muuruvedellä. Abraham meni Junkosken ruukin töihin, avioitui 1815 ja jäi 1820 leskeksi. Hänen tyttärensä Maija Stiina Skopa s. 1817 on saanut Hiskin ja lastenkirjan mukaan vuonna 1842 pojan ja häntä on ripitetty toisesta au-lapsesta 1845.
On ihan hyvin mahdollista että Maija Stiina Skopan ensimmäinen lapsi Carl Johan kuoli 1845 ja toinen lapsi sai Henrik Koistisen etunimen Henrik keväällä 1845. Tämä kuviteltu Henrik Maijanpoika Skopa on sitten kulkeutunut vuonna 1847 kuolleen äitinsä sedän Carl Gustaf Skopan taloon rengiksi Muuruveden kylän talon nro 3 torppaan, jossa hänestä on saatu vuodesta 1861 alkavia merkintöjä kirkonkirjoihin.
Hiski, Nilsiän kuolleita: 14.4.1847 1847 Muuruve 2 Maja Stin Skopa kopp 30
Neljä päivää sen jälkeen kun Maria Stiina Skopa kuoli, hänen pihanaapurinsa Henrik Koistinen haki kuulutukset avioon Eeva Stiina Antikaisen kanssa. Tämä on vihjailua ilman dna-tietoja.
Digi 295: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6063487
Kannattaisi tutkia, onko Henrik Skopasta mitään lastenhuollollisia merkintöjä Nilsiän pitäjän vaivaishoitohallituksen pöytäkirjoissa vuosina 1847-1860.
Tapani Kovalaine
08.05.16, 11:25
Parempien tietojen puuttuessa voidaan siis ehdottaa seuraavaa:
Henrik Annanpoika Skopa s. 1.6.1845 Muuruvesi, Nilsiä
äiti Anna Stiina Carl-Gustafintytär Skopa s. 13.11.1817 Muuruvesi, Kuopio
äi Carl Gustaf (Kalle Kustaa) Matinpoika Skopa s. 1796 Muuruvesi, Kuopio
äii Matti Abraminpoika Skopa s. 8.4.1755 Niuvanniemi, Kuopio
äiii Abram (Aappo) Kallenpoika Skopa s. 1722 Niuvanniemi, Kuopio
äiiä Margareetta Matintytär Haapalainen s. 1723 Räimä, Kuopio
Digi 295 narc, toiseksi alin rivi, Anna Stina Skopa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6063487
Sivun puolessa välissä mainittu, vuonna 1844 ripille päässyt ja vuonna 1820 Jäätsalossa syntynyt Henrik Koistinen sopisi au-isäksi Henrik Skopalle, mutta milläpäs tuon voisi todistaa?
Nurmeksessa lehtorina toiminut Olli Pekka Koistinen ( 1877-1943) oli koko ikänsä Koistisen suvun tutkimuksesta ja historiasta kiinnostunut. Hän on laatinut pikakirjoituksella noin vuonna 1909 laajan sukumuistelon, jonka hänen veljensä poika Niilo Koistinen on saattanut monisteasuun. Monisteen sivulta 10 löytyy tekstiä: "Sorvasalmella joukottui Heikki Koistinenkin hankittuaan ensin Heikki Kuopan eräälle Akonveden tytölle. Hänet vihittiin Urvon aattopäivänä 24.5.1847 Eeva Stiina Antikaiseen, joka oli mökin tytär Karjalankoskelta ..."
Sivulla 23 monisteen liitteesä 3 on lueteltu Heikki Paavonpoika Koistisen (1820-1891) lapset:
A. Heikki Kuoppa, vaiheista ei tietoa
B. C. D. Antti 1849, Maija-Stiina 1856 ja Juho Juho 1859, kuolivat nälkävuonna 1868
E. Pekka 1848-1923, jälkeläisistä ei tietoa
... jne
Taitaa löytyä ratkaisu Heikki Skopan isäongelmaan. Isä on Koistisen suvun tutkimusten mukaan Heikki Koistinen s. 1820, jonka vanhemmat olivat Paavo Antinpoika Koistinen s. 16.1.1787 ja Ulriikka Henrikintytär Oppman s. 22.11.1787. Tämän Ulriikan esipolvista löytyy Juvan Lilljesköld-sukua ja Napuen taistelussa Isokyrössä 1714 kuollut kapteeni Frans Saxbeck sekä monia muita mielenkiintoisia henkilöitä.
Pekka Hiltunen
13.05.16, 15:07
Kysyjä haluaa siis nähdä mahd. yhteyksiä Sparrreen? Jos minun tiedostossani on Sparreja tusinan verran, niin Kauhasia (Argillander & Skopa) on melkein kolminkertaisesti (joista on ehkä suht. sama osuus esivanh.). Varmaan jossain kohtaa natsaa ja jotenkin kytkee esim. omat vanhemmat yhteen. - Ja joskus ehkä puolisonkin...
PH
Tapani Kovalaine
15.05.16, 13:33
Onko löytynyt jostain suvusta? 1800 luku Savossa . Olisi hauskaa löytyä iso isän suku Suomesta.
Vuoden 2015 viestissäni edellä olin innokas kysymään:
Sivun puolessa välissä mainittu, vuonna 1844 ripille päässyt ja vuonna 1820 Jäätsalossa syntynyt Henrik Koistinen sopisi au-isäksi Henrik Skopalle, mutta milläpäs tuon voisi todistaa?
Nyt vuonna 2016 voisin vastata kysymykseeni, että 30.1.1880 on syntynyt perheeseen Heikki Skopa-Kuoppa ja Riitta Leena Torvinen miespuolista jälkikasvua eli Erkki Jussi Skopa. Jos hänellekin löytyy miespuolisia jälkeläisiä sellainen sukupolvien ketju, että isälinjainen dna-tutkimus on mahdollinen, niin jospa silloin voidaan tämä sukuhaara liittää Koistisiin.
Koististen sukupuu -teos ilmestyi pari vuotta sitten. Heikki Skopalle arvelemani ja 1877 Nilsiässä syntyneen sukututkijan Olli Koistisen varmana pitämä isä Heikki Koistinen löytyy kirjan sukutaulusta 457. Jatko menee näin: Heikki .. Paavo .. Antti .. Elias s. 1724 .. Heikki .. Heikki .. Antti .. Heikki .. Antti .. Heikki Koistinen.
Aatelishakuisista sukututkimuksista tympäytyneille eivät seuraavat rivit ole tarkoitettu, sillä Heikki Koistisen s. 1820 äidin Ulriikka Eleanoora Oppmanin 1787 - 1856 äiti sattui olemaan Maria Kristiina Fransintytär Saxbeck 1751-1808. Hänen isänsä Fransin äiti oli Hedvig Eleanora Erikintytär Lilljesköld 1674-1755, jonka isänisä Erik Jespersson Lilljesköld aateloitiin 1651 sotilasansioista. Erikin isä oli Värmlannin piispa Jesperus Marci 1530-1591.
Ulriikka Oppmanin esipolvista löytyy myös seuraavia nimiä: Mårten Påsa, Maria Kasukka, Maria Frisch, Peder Örneclou, Gunilla Gyllenstråhle, Margareta von Rosen, David Boerman ja Anna Katarina Wittstock. Ulriikan aviomiehen Paavo Koistisen 1787-1833 kautta löytyy toinen toistaan hienompia savolaisia esipolvisukuja: Koistinen, Hyvärinen, Antikainen, Tyni, Koponen, Kervinen, Mononen ja Pakarinen. Tääll Karjalass hyö kehhuut olevansa savolaista aatelia!
Tämän viestiketjun aloittaja Sparre halusi vuonna 2008 löytää sukua Suomesta Olga Skopalle ja Heikki Hartikaiselle. Sadan vuoden sääntö henkilöiden tietojen suojauksesta on syynä, että edellä on temmelletty lähinnä esipolvitietojen parissa ja elossa olevat sukulaiset Sparrelle ovat yhä kertomatta.
Kauko Kauhanen
30.01.17, 22:03
Pieni lisädetalji... Olga Skopa Kaavilta on suomalaistanut sukunimensä Hartikaiseksi 12.5.1906 samalla kuin lukuisa joukko muitakin.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703702?page=32
Herää kysymys miksi... avioliitto ei ilmeisesti vielä tuohon aikaan nimenmuutosta aiheuttanut?
Kauko
Tapani Kovalaine
30.01.17, 22:16
Pieni lisädetalji... Olga Skopa Kaavilta on suomalaistanut sukunimensä Hartikaiseksi 12.5.1906 samalla kuin lukuisa joukko muitakin.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703702?page=32
Herää kysymys miksi... avioliitto ei ilmeisesti vielä tuohon aikaan nimenmuutosta aiheuttanut?
Kauko
Vasta vuonna 1930 tuli avioliitossa olevalle, jos hän sattui olemaan nainen, pakko (ja samalla oikeus?) muuttaa sukunimensä puolisonsa nimeksi, jollei halunnut yhdysnimenä käyttää omaa ja miehensä nimeä. Pitkän vatuloinnin jälkeen vuonna 1986 luovuttiin tuollaisesta pakkopullasta ja nykysin vaimo käyttää just sellaista sukunimeä, mikä hänelle vihkimisen jälkeen tuntuu parhaimmalta. Pakko kesti siis juridisesti vain 56 vuotta.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.