Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ruotsinpyhtää
Kiitos digiarkistoon tulleiden rippikirjojen, olen saanut hieman täydennetyksi ruotsinpyhtääläisiä esivanhempiani. Ennen jatkamista heitän katiskan veteen, josko joku tarttuisi näihin. Esim. monen vaimon alkuperä vielä tuntematon, samoin vaiheet ennen rippikirjojen alkua. Joissakin tietysti jakamattoman Pyhtään kirjojen tutkinta on vielä edessä.
Niemistö:
Johan Hansson Budde 1665-1739 & 1. pso ?
Matts Mickelsson Norrila 1665-1740 & Carin Samuelsdr (?) 1674-1734
- Johan Mattsson Norrila 1704-1765 & Maria Mattsdr (?) 1707-1770
Tesjoki:
Matts Eriksson Antas 1735-1805 & Anna Jakobsdr (?) 1735?-1791
Anders Henriksson Bergs 1691?-1765 & Maria Hansdr (?)
Vähä-Ahvenkoski:
Daniel Eriksson Böisas 1680-1746 & Maria Hansdr (?)
Hans Eriksson Heikas 1680-1756 & Carin Henriksdr (?)
Mårten Henriksson Svarfvars 1653-1742 & ?
- Hans Mårtensson Svarfvars 1691-1738 & Anna Sigfridsdr (?) 1684-1754
-- Hans Hansson Svarfvars 1717-1772 & Christina Eriksdr (?) 1719-1770
--- Johan Hansson Lassas 1750- & Caisa Henriksdr Grims 1751-
Ruotsinkylä:
Henrik Johansson Wäfvars 1699-1753 & Christina Samuelsdr (?) 1704-1770
Lisäksi parin esi-isän taustat tuntemattomia:
Sågkarl (Vähä-Ahvenkoskella ja Tesjoella) Johan Adamsson 1736-1771, Anna Johansdr Norrilan 1738-1808 1. pso. Näillä poika Johan Johansson 1764-1833, jota ei pidä sotkea Annan 2. pson Johan Hansson Ryttarsin ja tämän 1. pson (Maria Mattsdr) Johan-poikaan s. 1764. HisKissä 1768 ilmeisesti samalle parille tytär Maria Helena, mutta isä kirjattu nimellä Johan Mattsson - rippikirjoissa on kuitenkin Adamsson.
Suutari Jonas Westermark 1768-1825, pso 1793 Anna Christina Hansdr Böisas 1770-1841. Kaikki Ruotsinpyhtäällä syntyneet Jonas-nimiset on useaankin kertaan tutkittu ja mahdollisuutena poissuljettu.
Pikkukalatkin maistuvat!
:) Jaska
Jaakko Sarell,
Ruotsinkylän Wäfvars on esipolvitaloni ja löydät siitä lisätietoja
osoitteesta:
http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Ruotsinkyl%C3%A4 (http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Ruotsinkyl%C3%A4)
Norriloita taas sivuaa teksti seuraavassa osoitteessa:
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=4969#4969 (http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=4969#4969)
Terveisin
Juhani Pesu
Kiitos Juhani,
Tuon Norrila-viittauksen löysinkin jo aiemmin googlaamalla.
Voisiko Henrik Johansson Wäfvars olla Johan Jöranssonin ja aiemman vaimon poika? HisKissä näkyy 1706 Ruotsinkylässä kuolleen (haud. 23.12.1706 ) Johan Jöranssonin puoliso Margareta Mattsdr 32-vuotiaana.
Kuten sanottu, pienetkin tiedonjyvät kiinnostavat. Aivan riittävästi jää kuitenkin itse pengottavaa tältä alueelta, joka esipolvistossani muodostaa kahdeksasosan.
:) Jaska
Wäfvars, jatkoa edelliseen
HisKin mukaan Ruotsinkylässä syntyi 3.1.1704 Henrich, jonka vanhemmat Johan Jöransson ja Margeta Mattsdotter. Henrik Johansson Wäfvarsilla esiintyy rippikirjassa syntymävuosi 1699. Siksi on vielä jäänyt epäilys, että Ruotsinkylässä olisi ollut joku toinenkin Johan Jöransson.
:) Jaska
Jaska,
Voisi hyvinkin. Henrik Johanssonin synnyinvuosi kuolinajasta laskettuna on 1699 Ja Johan Jöranssonin 1667. Ensimmäisen vaimon kuoltua Johan Jöransson avioitui 13.10.1707 Gertrud Adamsdotterin kanssa.
En ole suuremmin tutkinut Henrikin-linjaa. Esi-isäni on Jöran Johansson.
Olen kuitenkin epäillyt, että Henrikin vaimo Christina Samuelsdr voisi olla
Samuel Andersson Tjäderin tytär ja sen Maria Samuesdotterin sisar, joka
nai Nybondaksen Thomas Jacobssonin. Samaan sisaruspariin voisi kuulua
Dromberg-suvun kantaäiti Anna Samuelsdr.
Oletko mahdollisesti Helena Henriksdotterin jälkeläinen?
Terveisin
Juhani Pesu
Wäfvars, jatkoa edelliseen
HisKin mukaan Ruotsinkylässä syntyi 3.1.1704 Henrich, jonka vanhemmat Johan Jöransson ja Margeta Mattsdotter. Henrik Johansson Wäfvarsilla esiintyy rippikirjassa syntymävuosi 1699. Siksi on vielä jäänyt epäilys, että Ruotsinkylässä olisi ollut joku toinenkin Johan Jöransson.
:) Jaska
Yksinkertaisin selitys on kuitenkin se, että kuolinajasta laskettu syntymäaika "heittää" tuon verran.
Sekä Johan Jöransson, että Henrik Johansson esiintyvät manttaalikirjoissa vv. 1722-1723.
Ainoa toinen Joha Jöransson, joka voisi tulla kyseeseen Henrik Johanssonin isänä on aatelisen Nybom-suvun kantaisä, Stor-Abboforsin
lampuoti Johan Jöransson, joka kuoli 30.7.1710. Hänen poikansa
Johan Johansson avioitui Maria Axelsdr Tjäderin kanssa 6.9.1711 Lassaksessa. Arvelen, että tämäkin Johan Jöransson oli Ruotsinkylästä kotoisin.
Terveisin
Juhani Pesu
Oletko mahdollisesti Helena Henriksdotterin jälkeläinen?Kyllä vaan.
Helenan (1745-1832) 1. pso oli Hans Johansson Böisas (1740-1777).
Heidän tyttärensä Anna Christina oli suutari Jonas Westermarkin puoliso - viittaan ensimmäiseen viestiini.
:) Jaska
P.S. Meneepä viestit ristiin. Nyt kuitenkin on kohta poistuttava koneen äärestä...
JAS
Jaska,
Kertoisitko vielä ketkä olivat Jonas Westermarckin vanhemmat, jotta
saisin hänet linkittyä muihin tiedostollani oleviin Westermarckeihin, jos
sattumalta olisivat sukua?
Terveisin
Juhani Pesu
Juhani,
Valitettavasti en ole löytänyt Jonas Westermarkin menneisyydestä mitään tietoa - hän vain "putkahtaa" Ruotsinpyhtäälle. Kyseessä on kenties tässä tapauksessa käsityöläisnimi, eikä yhteyttä tunnetumpiin Westermarckeihin ole.
Wäfvars:
Ehdin hyvin pikaisesti piipahtaa kansallisarkistossa ja vilkaista Ruotsinkylää manttaalikirjoista. Jos oikein tunnistin Wäfvarsin talon, niin v. 1706 mainitaan Johan Jöransson mh (med hustru), samoin 1708, mutta 1707 ilman vaimoa. Olisi siis ollut 1707 alussa leski, joka sopii yhteen Margareta Mattsdr kuolemaan edellisen vuoden lopussa ja uuteen puolisoon 1707 aikana. Samassa talossa mainitaan noina vuosina myös syster Karin.
:) Jaska
Juhani ja Jaska!
Wäfwars
1722 Johan Jöransson m hu, svägerska Ellsa.
1723 Johan Jöranssons hu, svägerska Elsa, Son Hindrick Johansson.
1724 Johan Jöranssons hu, son Hindrick.
1725 Johan Jöranssons hu, son Henrich + en piga.
1726 Hindrick Johansson, modren Gertrud + en piga. 8.11.1725
1727 Hindrick Johansson , moder Gertrud.
1728 Hindrick Johansson, modern Gertrud
1730 Hindrick Johansson m. hu. 15.11.1729
1731 samma
1732 Hindrick Johansson m. hu, syst. Maria
1733 Hindrick Johansson m. hu.
1734 Henrich Johansson m. hu.
jne.
Mitä tulee Samuel Andersson Tjäderin tyttäriin, niin heitä on ainakin sisarukset Anna ja Elisabeth (avioitui Haaviston rakuunan Erik Samuelssonin kanssa).
Terv. Johan
Välkommen Johan!
Esi-isäni Henrik Johansson on siis isännöinyt Wäfvarsia isänsä jälkeen ennen velipuoltaan Jöran Johanssonia, jonka Juhani mainitsee SshyWikissä.
Onko sinulla sattumoisin vinkkiä muihin puutteisiini?
:) Jaska
Juhani ja Jaska!
Wäfwars
1722 Johan Jöransson m hu, svägerska Ellsa.
1723 Johan Jöranssons hu, svägerska Elsa, Son Hindrick Johansson.
1724 Johan Jöranssons hu, son Hindrick.
1725 Johan Jöranssons hu, son Henrich + en piga.
1726 Hindrick Johansson, modren Gertrud + en piga. 8.11.1725
1727 Hindrick Johansson , moder Gertrud.
1728 Hindrick Johansson, modern Gertrud
1730 Hindrick Johansson m. hu. 15.11.1729
1731 samma
1732 Hindrick Johansson m. hu, syst. Maria
1733 Hindrick Johansson m. hu.
1734 Henrich Johansson m. hu.
jne.
Mitä tulee Samuel Andersson Tjäderin tyttäriin, niin heitä on ainakin sisarukset Anna ja Elisabeth (avioitui Haaviston rakuunan Erik Samuelssonin kanssa).
Terv. Johan
Hei Johan,
Tervetuloa mukaan keskusteluun!
Manttaalikirjojen merkintä Gertrudista Henrik Johanssonin äitinä on
varmaankin epätarkka. Kyseessä täytyy olla Henrikin äitipuoli. Johanin ja Gertrudin avio solmittiin vasta 13.10.1707.
Onko tuo mainitsemasi Haaviston rakuuna Haaviston kylästä, vaiko
Haaviston talosta?
Jos kyseessä on edellinen, joudutaan pohtimaan sukulinkkien valossa sitäkin, oliko rakuuna Erik Samuelsson mahdollisesti Gottlund-suvun
kantaisän Samuelin poika? Bergholmin selvitys (Sukukirja I, ss 518-520)
tuntee Samuelille vain Samuel, Henrik, Nils ja Jacob-nimiset pojat, joista
Jacob muutti Ruotsinkylään. Bergholmin esitys on jo moneen kertaan todettu varsin puutteelliseksi..
Parhain terveisin
Juhani
Juhani,
Valitettavasti en ole löytänyt Jonas Westermarkin menneisyydestä mitään tietoa - hän vain "putkahtaa" Ruotsinpyhtäälle. Kyseessä on kenties tässä tapauksessa käsityöläisnimi, eikä yhteyttä tunnetumpiin Westermarckeihin ole.
Wäfvars:
Ehdin hyvin pikaisesti piipahtaa kansallisarkistossa ja vilkaista Ruotsinkylää manttaalikirjoista. Jos oikein tunnistin Wäfvarsin talon, niin v. 1706 mainitaan Johan Jöransson mh (med hustru), samoin 1708, mutta 1707 ilman vaimoa. Olisi siis ollut 1707 alussa leski, joka sopii yhteen Margareta Mattsdr kuolemaan edellisen vuoden lopussa ja uuteen puolisoon 1707 aikana. Samassa talossa mainitaan noina vuosina myös syster Karin.
:) Jaska
Westermark-Westermarck-nimeä käyttivät muistaakseni myös jotkut Bullersista lähtöisin olevat. Eräs heistä oli Anders Fabiansson Westermark
(s. 26.9.1769 Bullersissa, k. 30.8.1826 Pernajassa).Hänen poikansa
Carl Erik nai Maria Helena Abrahamsdr Grefbergin Pernajassa 22.10.1821.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
K.Salminen
21.02.08, 11:01
Westermark-Westermarck-nimeä käyttivät muistaakseni myös jotkut Bullersista lähtöisin olevat. Eräs heistä oli Anders Fabiansson Westermark
(s. 26.9.1769 Bullersissa, k. 30.8.1826 Pernajassa).Hänen poikansa
Carl Erik nai Maria Helena Abrahamsdr Grefbergin Pernajassa 22.10.1821.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Se on hyvä että Herr Juhani on taas foruumilla.
All the best
Kari
Kiitos, Kari!
Jouduin pyörtämään päätökseni avatar-asiassa, kuten tässä Jaskan
kanssa käyty keskustelu mitä selvimmin osoittaa. "Ruotsinpyhtää" vei voiton "primaateista"...
Erityisen iloinen olen Johanin messiintulosta.
Terveisin
Juhani
Hei Johan,
Tervetuloa mukaan keskusteluun!
Manttaalikirjojen merkintä Gertrudista Henrik Johanssonin äitinä on
varmaankin epätarkka. Kyseessä täytyy olla Henrikin äitipuoli. Johanin ja Gertrudin avio solmittiin vasta 13.10.1707.
Onko tuo mainitsemasi Haaviston rakuuna Haaviston kylästä, vaiko
Haaviston talosta?
Jos kyseessä on edellinen, joudutaan pohtimaan sukulinkkien valossa sitäkin, oliko rakuuna Erik Samuelsson mahdollisesti Gottlund-suvun
kantaisän Samuelin poika? Bergholmin selvitys (Sukukirja I, ss 518-520)
tuntee Samuelille vain Samuel, Henrik, Nils ja Jacob-nimiset pojat, joista
Jacob muutti Ruotsinkylään. Bergholmin esitys on jo moneen kertaan todettu varsin puutteelliseksi..
Parhain terveisin
Juhani
Hej Juhani ja Jaska!
Voimme toki epäillä manttaaliluetteloiden merkintää "moder" Gertrudin kohdalla. Tosin kirkonkirjojen v. 1704 syntynyt Henrichkään ei välttämättä ole jäänyt eloon - varsinkaan kun Margareta Mattsdotter kuoli. Jos siis kyseessä on juuri oikea Johan Jöransson ja tämän puoliso. Ilmeisesti on, koska manttaaliluettelot puoltavat tätä.
Manttaaliluetteloiden mukaan Henrik Johansson olisi syntynyt vv. 1707-1708 eli toisessa avioliitossa mitä ilmeisimmin ensimmäisenä lapsena. Isoviha on kuitenkin saattanut merkitä tässä esim. epäselvyyttä pojan iästä ja äidin henkilöllisyydestä. Verottajallehan ei äidin tarkalla henkilöllisyydellä ole ollut mitään merkitystä.
Haaviston rakuuna on Haaviston kylästä. (Haaviston talohan ei ollut rustholli.) Kyseisen rakuunan Erik Samuelssonin ilmoitetaan syntyneen v. 1701.
Mvh. Johan
Johan Jöransson mainitaan tuomiokirjoissa syyskäräjillä 28-/10 1723. Tapaus ei koske varsinaisesti häntä, vaan hän on takaajana tilan haltuunotossa (inrymning). (Tähän tapaukseen viitataan vielä sk. 12-/9 1728, jolloin Johan Jöranssonin nimi mainitaan.) Samoin sk. 26-/10 1725 hänet mainitaan todistajana Ruotsinkylässä tehdyssä vanhojen talojen purkamisessa ja yhden uuden tilanhaltijan (kyse ei ole siis hänen tilastaan) teoissa.
lisää Johan
Johan,
Kiitos kommenteista. Ongelmallista tuon Henrik Johanssonin kohdalla on
kuolinvuonna annettu ikä, joka antaa synnyinvuodeksi 1699. Hän ei siis voisi olla 13.10.1707 solmitusta aviosta.
Tieto Erik Samuelssonista rakuunana Haaviston kylässä viittaa vahvasti siihen, että kyseessä olisi Gottlund-suvun kantaisän Erik-niminen poika.
Samuelin tiedossa olevien poikien syntymäajat asettuvat 1700-luvun pintaan. Karl Axel Gottlund laati omakätisesti Bergholmin sukupuusta
varsin paljon poikkeavan oman laatikkosysteemillä kootun sukuselvityksensä, jonka muistaakseni aikanaan olit tilaisuudessa tutkimaan Suomen Kirjallisuudenseuran (?) Gottlundiana-kokoelmassa. En nyt muista oliko siihen merkitty Erik-nimistä poikaa Samuelille; en ainakaan ole kopioinut tietoa omaan nettiversiooni. Myöskin KAG:n tiedot ovat varsinkin vahempien sukupolvien osalta muistitietoon osin perustuvia, eivätkä siten suinkaan se lopullinen sana.
Erik Samuelsson sattuisi kyllä veljeshaitariin, joka ulottuu 1670-luvun lopusta 1700-luvun pintaan. Samuel Carlsson (kantaisä) mainitaan vävynä Eerolassa jo 1678 ja vielä 1708. Hän on saattanut olla aviossa kahdesti.
Axel Andersson Tjäderin ja Agneta Christersdotterin lapset ja aviot
olivat:
-Christer, s. ennen vuotta 1707, aviossa Brita Mårtensdotterin kanssa
-Anna, s. n. 1693, aviossa Henrik Anderssonin (Dromberg) kanssa
-Maria, s. ennen vuotta 1707, aviossa Thomas Jacobssonin (Gottlund/Bergman?) kanssa
-Elisabeth, avioitui 13.11.1727 rakuuna Erik Samuelssonin kanssa
-Samuel, s. 2.2.1708, avioitui 28.12.1731 Anna Johansdr kanssa
-Christina, s.n. 1704, aviossa 26.12.1729 Henrik Johanssonin (Wäfvars) kanssa
-Axel
Terveisin
Juhani
En nyt suoraan luottaisi noihin laskettuihin syntymävuosiinkaan. Jää tulkinnanvaraiseksi, mistä avioliitosta Henrik on.
Axel näkyy olevan Tjäderien keskuudessa "perintönimi". Samuel Anderssonin tyttärillä Annalla ja Elisabethilla oli Axel-niminen veli - manttaaliluetteloiden antamien tietojen perusteella.
Wäfvarsin Henrik Johanssonilla on myös rippikirjassa 1745-1752 (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1745-1752_es390/76.htm) syntymävuosi 1699, isä Johan Jöranssonilla 1667. Nämä ovat siten olleet oikein lasketun kuoliniän perusteena.
Muualla (Pedersöre) laajastikin tutkimissani manttaalikirjoissa ovat sukulaisuusmerkinnät havaintojeni mukaan varsin viitteellisiä. Esim. sama henkilö on saatettu eri vuosina merkitä joko isännän pojaksi, veljenpojaksi tai vävyksi.
Kiitos Juhanille Bullers-vihjeestä Westermark-pulmassani! Vaikkei Jonas W. muille suoranaista sukua olisikaan, jokin yhteinen vaikuttaja nimelle saattaa olla.
:) Jaska
Juhani!
Eihän tässä mennyt kuin tovi, kun Bullers-vihjeesi tuotti tuloksia.
Rippikirjassa 1788-1797 (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1788-1797_es391/219.htm) mainitaan myös Jonas Fabiansson s. 1768, jolla merkintä bor i Björkböle. Suutari Jonas Westermarck esiintyy 1794 alkaen nimenomaan Tesjoen Björkbölen talon sivuja seuraavalla sivulla (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1788-1797_es391/199.htm).
Olin aiemmin vain poissulkenut Arvid Bullersin 8.11.1768 syntyneen Jonas-pojan. Hän esiintyy toisella Buller-sivulla syntymämerkinnällä 1762 :confused:
Ei liene enää mitään epäselvyyttä, että Jonas ja mainitsemasi Anders Fabiansson olivat veljeksiä.
Suurkiitos sinulle vinkistä! Kiitokset myös Ruotsinpyhtään rippikirjojen digitoijalle, niin vinkin pääsi heti tarkistamaan.
:) Jaska
Niin Jaska (ilmoittamasi on minulla tiedossa) ja on sitten eri asia, onko tuo vuosiluku oikein. Kannattaa muistaa, että aiemmat rippikirjat tuhottiin pikkuvihan seurauksena. Siis tulkinnanvaraista.
Niin Jaska (ilmoittamasi on minulla tiedossa) ja on sitten eri asia, onko tuo vuosiluku oikein. Kannattaa muistaa, että aiemmat rippikirjat tuhottiin pikkuvihan seurauksena. Siis tulkinnanvaraista.
Aivan niin. Joskus vaan matemaattisesti erityislahjattomien pappien merkinnät tuovat kuoliniästä laskettuna kolmannen, muista merkinnöistä hyvinkin poikkeavan vaihtoehdon...
:) Jaska
Kiitokset aktiivisille etsijöille, olin jo luopunut toivosta Bullersin Jonas-nimisten poikien kohdalla. Kuuluvat esivanhempieni sivuhaaraan. Erään Jonas Bullerin nimi on virheellisesti kirjoitettu Butter Porvoon rippikirjoissa.
Juhani!
Eihän tässä mennyt kuin tovi, kun Bullers-vihjeesi tuotti tuloksia.
Rippikirjassa 1788-1797 (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1788-1797_es391/219.htm) mainitaan myös Jonas Fabiansson s. 1768, jolla merkintä bor i Björkböle. Suutari Jonas Westermarck esiintyy 1794 alkaen nimenomaan Tesjoen Björkbölen talon sivuja seuraavalla sivulla (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1788-1797_es391/199.htm).
Olin aiemmin vain poissulkenut Arvid Bullersin 8.11.1768 syntyneen Jonas-pojan. Hän esiintyy toisella Buller-sivulla syntymämerkinnällä 1762 :confused:
Ei liene enää mitään epäselvyyttä, että Jonas ja mainitsemasi Anders Fabiansson olivat veljeksiä.
Suurkiitos sinulle vinkistä! Kiitokset myös Ruotsinpyhtään rippikirjojen digitoijalle, niin vinkin pääsi heti tarkistamaan.
:) Jaska
Jaska,
Hienoa, että voin olla avuksi! Sitäpaitsi, kyseessä ovat myös omat sukulaiseni, joten "tuplailo"!
Terveisin
Juhani
Olen kuitenkin epäillyt, että Henrikin vaimo Christina Samuelsdr voisi olla
Samuel Andersson Tjäderin tytär ja sen Maria Samuesdotterin sisar, joka
nai Nybondaksen Thomas Jacobssonin. Samaan sisaruspariin voisi kuulua
Dromberg-suvun kantaäiti Anna Samuelsdr.
Lainaan vanhempaa viestiä, johon tämä paremmin sopii:
Wäfvarsin Henrik Johanssonin ja Christina Samuelsdotterin kolmen ensimmäisen lapsen kastetodistajien joukossa esiintyvät m.m:
29.11.1730 Johannes - Thomas Jacobsson, Maria Samuelsdr
20.10.1733 Anders - Samuel Samuelsson, Anna Thomasdr
16.05.1735 Margareta - Christer Samuelsson
Sopii siis varsin mainiosti päätelmääsi, Juhani!
Mikä onkaan tämän Tjäder-suvun tarina (lyhyesti)? Onko siitä jossain kirjoitettu?
:) Jaska
Lainaan vanhempaa viestiä, johon tämä paremmin sopii:
Wäfvarsin Henrik Johanssonin ja Christina Samuelsdotterin kolmen ensimmäisen lapsen kastetodistajien joukossa esiintyvät m.m:
29.11.1730 Johannes - Thomas Jacobsson, Maria Samuelsdr
20.10.1733 Anders - Samuel Samuelsson, Anna Thomasdr
16.05.1735 Margareta - Christer Samuelsson
Sopii siis varsin mainiosti päätelmääsi, Juhani!
Mikä onkaan tämän Tjäder-suvun tarina (lyhyesti)? Onko siitä jossain kirjoitettu?
:) Jaska
Jaska,
Tjäder-suvun varhaisin tunnettu kantaisä on Lars Eriksson Tjäder
(1611-1640), jonka mukaan tila numero 2. Ruotsinkylässä "Lassas"
on saanut nimensä. Tjäderit olivat 1700-luvun alkuun tämän ratsastilan
haltijoita. Lars Erikssonilla oli useita poikia, joista Olofin jäkeläisistä
Axel Olofsson oli mm. käräjillä Joachim Sieversin kanssa, koska oli palkannut tämän rengin rakuunakseen. Axel Oli aviossa Maria Johansdr
(1673-1739) kanssa.
Lapsia:
1. Axel Axelsson, vaimot: Margareta Adamsdr ja Elsiabeth Jacobsdr
2. Judit Axelsdr, puoliso Simon Pullo
3. Maria Axlelsdr, puoliso Johan Johansson. Tässä ovat aatelisen Nybom-
suvun kantavanhemmat
4. Christin Axelsdr, nai inkerinmaalaisen vääpeli Zachris Carianderin. Kts.
Genos-artikkeli Cartianderista. Polveudun tästä parista itse, kuten myös
mm. Myrskylän Virén-sukukin.
Parilla lienee ollut myös Anders-ja Henrik-nimiset pojat, joista ei paljon tiedetä.
Lars Eriksson Tjäderin Anders-nimisen pojan poika on näissä viesteissä
käsitelty Samuel Andersson, josta on tuomiokirjamerkintöjä vuodelta 1702.
Hän oli aviossa Agneta Christersdotterin kanssa.
Parin lapsia olivat:
-Anna Samuelsdr (1700-1742), Dromberg-suvun kantaäitejä
-Christopher Samuelsson, joka otti haltuunsa Pullos-tilan 4.11.1730
-Maria Sameulsdr , joka nai Gottlundien kantasuvusta polveutuvan Thomas Jacobssonin, Ruotsinkylän Nybondas-talon isännän
-Christina Samulesdr, puoliso Henrik Johansson Wäfvars
-Samuel Samuelsson, puolisot: Anna Thomasdr, Annika Johansdr
-Axel Samuelsson, puoliso Maria Claesdr Skräddars. Axel oli Isakaksen
yhtiömies (kts. Digi-WIKI, Isakas)
-Elisabeth Samuelsdr, joka nai Gottlundien kantasuvusta polveutuvan Erik Samuelssonin. Parin pojasta Erik Erikssonista tuli Ruotsinkylän Pekkolan
isäntä. Parin pojanpoika oli Koiviston lukkari Mathias Gottlund (1796-1836).
Näistä lapsista Maria Samuelsdr on esiäitini.
Ruotsinkylän tilojen varhaisia vaiheita on tarkimmin tutkinut Johan,
jolla varmaankin on Tjäder-sukuun paljonkin lisättävää.
Pyydän myös käväisemään Digi-WIKIN Ruotsinkylä-sivuilla, joilla lisätietoja
em. taloista ja suvuista.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Kiitos Juhani!
Tällaista tiivistelmää juuri kaipasin.
En osannut pelkästään Digi-Wikin jutun pohjalta yhdistää Samuel Anderssonia Lars Eriksson Tjäderiin.
:) Jaska
Samuel Andersson Tjäderin yhdistäminen Ruotsinkylän yhden ratsastalon ja myöhemmän rusthollin haltijasukuun alkoi siitä, kun huomasin manttaaliluettelosta v. 1723 Samuel Anderssonin talouden merkityn osaksi tätä rusthollia (Samuel Anderssons hustru, S: Christer med hu, Sold. Christers hu).
Hänet mainittiinkin isoavihaa edeltävissä manttaaliluetteloissa Tjäderien tilalla merkinnällä Br.S. (=Brorson)! Hänet mainitaan mtl:ssa 1693 ensimmäisen kerran ja puolison kanssa mtl:ssa 1700.
Tervehdys Jaska ja Juhani!
Pieni korjaus siihen tietoon, että t ä s t ä Samuel Andersson olisi tuomiokirjamerkintä vuodelta 1702. Tuon vuoden käräjillä mainitaan Samuel Andersson, mutta hän on Finnbystä.
Omiin muistiinpanoihini olen poiminut seuraavan Pyhtään ja osan Lapinjärveä käräjiltä 13.2.1702, s. 71:
... Samuel Andersson Tiäder ifrån Svänskby .. esitti 23.5.1701 päivätyn sijoituskirjan siihen 5/24 veron taloon, joka aikaisemmin oli ollut Mats Jacobssonilla.
Vastaava tilan haltuun otto ilmenee myös läänintileistä, mutta niissä ei mainita Samue Anderssonilla sukunimeä.
Terveisin
AL
Lisään sen verran, että Christer Samuelsson otti tämän tilan haltuunsa isältään n.v. 1724 (mtl. 1725 25/2). Varmemmaksi vakuudeksi ilmoitetaan v:den 1731 (4.11. 1730) manttaaliluettelossa hänen veljikseen Samuel ja Axel. Axel on selkeästi Tjäderin-suvussa kulkeva nimi (melkoisen harvinainen muutenkin). Sen jälkeen Axelia ei mainita. ...
Aleinonen!
Minullakin pitäisi olla tuo merkintä. Muistan itsekin lukeneeni tekstin ja kirjoittaneeni sen koneelleni. En vain löydä tekstiä. Itse asiassa tiedostossani on jotain vialla...
Helpotus löysinkin vihosta...
p.71 "Det haar Samuel Andersson Tiedär (nimi kirjoitettu näin!) ifrån Swänskby, att uppwisa CronoBefallningsMans Wälbet-de Mathias Pose Inrymbningsskrift af d-n 23 Maij i förledit åhr, hvarmedelst honom är efterlåtit att upptaga det hem-t ibm. om 5/24 skatt som Matts Jacobsson sidst åbodt, warandes den förra åboen i det swåhra hungersåhret 696 i största fattigdom död blefwen. ..."
Kiitokset Johanille ja Artolle lisäinfosta!
Mielenkiintoista, että Tjäder-nimi esiintyy vielä Samuelillakin. Vai esiintyykö nimeä vielä myöhemminkin?
Muutaman vuoden manttaalikirjaotoksesta Pyhtäältä (1700-luvun alusta) huomasin olevan varsin vaikeata päästä niihin sisälle, kun vertaa joidenkin muiden alueiden vastaaviin. Ovatko ne kaikkina vuosina yhtä minimalistisia? Pysyvätkö edes talot samassa järjestyksessä vuodesta toiseen
Jotain kyliä tässä kuitenkin jää itsellekin tutkittavaksi...
:) Jaska
Hej Jaska!
Manttaaliluetteloiden tiedot Kymin kihlakunnassa ovat todella minimalistiset. Ne ovat sitä usealta vuosisadalta, valitan.
Ai, luulet, että Sinulle on v i e l ä kyliä...
Hei,
tuota Samuel Anderssonin ottamaa tilaa olen yrittänyt päätellä mikä kylän tiloista oli kyseessä. Vuoden 1725 maakirjan mukaan kyseessä oli tila numero 4 eli Jacob Abrahamssonin ja sittemmin Mats Jacobssonin nimissä ollut 5/12 veron tila, joka vuonna 1725 oli Samuel Anderssonin hallussa, mutta josta 5/24 veroa eli puolet oli autiona. Tämä autiona oleva osa on se, joka isovihan jälkeen autioluetteloissa mainitaan puolikkaana Jacob Abrahamssonin autiona ja jonka Mårten Jacobsson Nybondaksen tilalta otti autiosta viljelyyn 1742. Tätä vuodesta 1697 autiona ollutta osaa kutsuttiin pikkuvihan jälkeen nimellä Isakas (Isak Jacobssonin mukaan, Mats Jacobssonin veli). Jacob Abrahamssonin lisänimeksi vuoden 1660 henkikirjaan on merkitty Fiskiare, kyseessä oli siis kantatila numero 4 eli Fiskars, josta Isakas oli puolet. Kuitenkin henkikirjojen perusteella näyttää, että Fiskarsin osaa tilasta viljeli vuodesta 1727 Mats Matsson. 1745 alkavassa rippikirjassa mainitaan Fiskarsin tilalla Jacob Matsonin puolisona Marg. Cariander ja corp. Påhl Stenbergin puolisona Maria Christina Cariander.
Christer Samuelsson mainitaan vielä vuonna 1725 henkikirjassa Ruotsinkylässä, mutta ei vuosina 1726-30, mutta taas vuodesta 1731 eteenpäin kuten aikaisemmassa viestissä jo on todettu. Kun seuraa henkikirjoja tästä eteenpäin, niin vuodesta 1733 Christer Samuelssonin tila on henkikirjaan merkitty numeroksi 15 ja vuodesta 1749 numeroksi 7. Sukunimeksi hänelle on merkitty Pållås (Pullos) vuodesta 1737. Tila nro 7 oli vuoden 1725 maakirjan mukaan Anders Axelssonilla, samoin kuin tila numero 1.
Olen päätynyt siihen, että Samuel Andersson (tai hänen poikansa Christer) luopuivat tilasta, muuttivat Västercupis:n (jossa vuoden 1730 henkikirjassa mainitaan lb. Christer Samuelsson mh, br. Samuel, do Axel 13 år). Ja palattuaan takaisin asettuivat asumaan eri tilalle (Anders Axelssonin hallussa olevalle tilalle numero 7). Toinen vaihtoehto on tietysti, että kirjurit vain ovat sekoittaneet tilat keskenään, sillä tila nro 7 oli myöskin kooltaan 5/24 veroa.
Tuomiokirjoja en ole ehtinyt katsella tältä osin, josko niistä löytyisi jotain lisävalaistusta näihin tilojen omistussuhteisiin/vaiheisiin/vaihtoihin.
Terv. AL
Hei,
tuota Samuel Anderssonin ottamaa tilaa olen yrittänyt päätellä mikä kylän tiloista oli kyseessä. Vuoden 1725 maakirjan mukaan kyseessä oli tila numero 4 eli Jacob Abrahamssonin ja sittemmin Mats Jacobssonin nimissä ollut 5/12 veron tila, joka vuonna 1725 oli Samuel Anderssonin hallussa, mutta josta 5/24 veroa eli puolet oli autiona. Tämä autiona oleva osa on se, joka isovihan jälkeen autioluetteloissa mainitaan puolikkaana Jacob Abrahamssonin autiona ja jonka Mårten Jacobsson Nybondaksen tilalta otti autiosta viljelyyn 1742. Tätä vuodesta 1697 autiona ollutta osaa kutsuttiin pikkuvihan jälkeen nimellä Isakas (Isak Jacobssonin mukaan, Mats Jacobssonin veli). Jacob Abrahamssonin lisänimeksi vuoden 1660 henkikirjaan on merkitty Fiskiare, kyseessä oli siis kantatila numero 4 eli Fiskars, josta Isakas oli puolet. Kuitenkin henkikirjojen perusteella näyttää, että Fiskarsin osaa tilasta viljeli vuodesta 1727 Mats Matsson. 1745 alkavassa rippikirjassa mainitaan Fiskarsin tilalla Jacob Matsonin puolisona Marg. Cariander ja corp. Påhl Stenbergin puolisona Maria Christina Cariander.
Christer Samuelsson mainitaan vielä vuonna 1725 henkikirjassa Ruotsinkylässä, mutta ei vuosina 1726-30, mutta taas vuodesta 1731 eteenpäin kuten aikaisemmassa viestissä jo on todettu. Kun seuraa henkikirjoja tästä eteenpäin, niin vuodesta 1733 Christer Samuelssonin tila on henkikirjaan merkitty numeroksi 15 ja vuodesta 1749 numeroksi 7. Sukunimeksi hänelle on merkitty Pållås (Pullos) vuodesta 1737. Tila nro 7 oli vuoden 1725 maakirjan mukaan Anders Axelssonilla, samoin kuin tila numero 1.
Olen päätynyt siihen, että Samuel Andersson (tai hänen poikansa Christer) luopuivat tilasta, muuttivat Västercupis:n (jossa vuoden 1730 henkikirjassa mainitaan lb. Christer Samuelsson mh, br. Samuel, do Axel 13 år). Ja palattuaan takaisin asettuivat asumaan eri tilalle (Anders Axelssonin hallussa olevalle tilalle numero 7). Toinen vaihtoehto on tietysti, että kirjurit vain ovat sekoittaneet tilat keskenään, sillä tila nro 7 oli myöskin kooltaan 5/24 veroa.
Tuomiokirjoja en ole ehtinyt katsella tältä osin, josko niistä löytyisi jotain lisävalaistusta näihin tilojen omistussuhteisiin/vaiheisiin/vaihtoihin.
Terv. AL
Arto,
Kiitokset näistä varhaisista tiedoista! Olen avannut Digi-WIKI:ssä
Ruotsinkylän taloja koskevan tiedoston.
Sieltä löytyy myös mainitsemasi Fiskars-Isakas ja Pullos.
http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Ruotsinkyl%C3%A4#4._.285.2F12.29_Fiskars_.26_Isaka s
Olen jättänyt tietoisesti tilojen varhaisvaiheet käsittelyn ulkopuolelle
ja toivonut, että tuomiokirjoja tutkinee arvon kolleegat niitä sitten täydentäisivät. Olen erityisesti odottanut Johanin mukaantuloa. On hienoa
huomata, että ole perehtynyt myös ruotsinkyläläisiin tiloihin - tule
ihmeessä mukaan talkosiin! Ehkä saamme Ruotsinkylästä esimerkin, jota
seurata.
Mainitsemasi Jakob Mattson Fiskars voisi olla noin vuosina 1650-1752 eläneen Matts Nilssonin poika. Matts Mattson Fiskars taas oli (edelleen
oman arvailuni mukaan) Johan Jöransson Wäfvarsin tytär.
Iloitsen edeleen Sinulta privaatisti saamastani Gottlund-suvun juuren
eteenpainviennistä. Toivon, että tuot Michel Skåttea koskevat tietosi
myös tälle forumille. Olen varma, että olet oikeilla jäljillä. Löytämäsi tiedot
korjaavat Bergholmin Gottlund-sukupuuta ja vahvistavat Heinkinheimon arvailut Kottilan yhteydestä Gottlund-nimeen. On vain niin, että Kottila sai nimensä Michel Skåtten mukaan!
Parhain terveisin
Juhani
Korjauksena huolimattomasti näppäiltyyn edelliseen viestiini:
Matts Mattson Fiskars avioitui 8.4.1739 Maria Johansdr (s. 1712) kanssa.
Tätä Mariaa arvelen Johan Jöransson Wäfvarsin tyttäreksi.
JP
Hei,
tuota Samuel Anderssonin ottamaa tilaa olen yrittänyt päätellä mikä kylän tiloista oli kyseessä. Vuoden 1725 maakirjan mukaan kyseessä oli tila numero 4 eli Jacob Abrahamssonin ja sittemmin Mats Jacobssonin nimissä ollut 5/12 veron tila, joka vuonna 1725 oli Samuel Anderssonin hallussa, mutta josta 5/24 veroa eli puolet oli autiona. Tämä autiona oleva osa on se, joka isovihan jälkeen autioluetteloissa mainitaan puolikkaana Jacob Abrahamssonin autiona ja jonka Mårten Jacobsson Nybondaksen tilalta otti autiosta viljelyyn 1742. Tätä vuodesta 1697 autiona ollutta osaa kutsuttiin pikkuvihan jälkeen nimellä Isakas (Isak Jacobssonin mukaan, Mats Jacobssonin veli). Jacob Abrahamssonin lisänimeksi vuoden 1660 henkikirjaan on merkitty Fiskiare, kyseessä oli siis kantatila numero 4 eli Fiskars, josta Isakas oli puolet. Kuitenkin henkikirjojen perusteella näyttää, että Fiskarsin osaa tilasta viljeli vuodesta 1727 Mats Matsson. 1745 alkavassa rippikirjassa mainitaan Fiskarsin tilalla Jacob Matsonin puolisona Marg. Cariander ja corp. Påhl Stenbergin puolisona Maria Christina Cariander.
Christer Samuelsson mainitaan vielä vuonna 1725 henkikirjassa Ruotsinkylässä, mutta ei vuosina 1726-30, mutta taas vuodesta 1731 eteenpäin kuten aikaisemmassa viestissä jo on todettu. Kun seuraa henkikirjoja tästä eteenpäin, niin vuodesta 1733 Christer Samuelssonin tila on henkikirjaan merkitty numeroksi 15 ja vuodesta 1749 numeroksi 7. Sukunimeksi hänelle on merkitty Pållås (Pullos) vuodesta 1737. Tila nro 7 oli vuoden 1725 maakirjan mukaan Anders Axelssonilla, samoin kuin tila numero 1.
Olen päätynyt siihen, että Samuel Andersson (tai hänen poikansa Christer) luopuivat tilasta, muuttivat Västercupis:n (jossa vuoden 1730 henkikirjassa mainitaan lb. Christer Samuelsson mh, br. Samuel, do Axel 13 år). Ja palattuaan takaisin asettuivat asumaan eri tilalle (Anders Axelssonin hallussa olevalle tilalle numero 7). Toinen vaihtoehto on tietysti, että kirjurit vain ovat sekoittaneet tilat keskenään, sillä tila nro 7 oli myöskin kooltaan 5/24 veroa.
Tuomiokirjoja en ole ehtinyt katsella tältä osin, josko niistä löytyisi jotain lisävalaistusta näihin tilojen omistussuhteisiin/vaiheisiin/vaihtoihin.
Terv. AL
Hej!
Olen itsekin tehnyt tätä yhdistämistyötä. Ongelmana on tilojen haltijasukujen vaihtuminen (tähän tuovat tuomiokirjat selvyyttä) ja varsinkin tällöin manttaaliluetteloissa vaihtuvat määrät tiloja. Niitähän ei ole nimetty.
Ruotsinkylän tilojen osalta ainakin ratsastalot/rusthollit, joita oli kaksi, ovat hyvin selvät.
Muut tilat ovat sitten vaikeammin yhdistettävissä (myöhempiin) nimiin. Ongelmaa helpottaisi, jos ne olisivat manttaalimääriltään erilaisia. Näin onkin onneksi osittain (esimerkiksi Pyhtään Itäkirkonkylän tilat ovat kaikki samankokoisia, joten tämä ei auta yhdistämisessä.) Toinen seikka, joka auttaa on tilan verojen maksamiskohde eli onko augment tai frihemman.
Pyhtään vuoden 1734 maakirjan mukaan
Samuel Andersson oli tila numero 4 (2 hemman), josta puolet oli autiona (öde). Tilan manttaaliluku oli 5/12. (Kuten A. Leinonenkin ilmoittaa).
Muita samalla manttaaliluvulla olevia tiloja oli ainoastaan rustholli Nr. 44 Anders Eskelsson.
jatkuu
Otan esille tuomiokirjoista ne tapaukset, joissa on Swenskbyhyn liittyviä tilan haltuunottoja. Thomas Simonsson saa inrymning 1.5.1699. Syyskäräjillä 23.10.1699 esillä. Tila on 1/8 veroa. Hänet mainitaan manttaaliluettelossa v. 1722. Maakirjassa vuodelta 1734 on vain kaksi tilaa, jotka ovat 1/8 veroa. Toinen niistä on Michell Thomassonin hallussa. Hän onkin Thomas Simonssonin poika (mainitaan myös jo 1722 mtl:ssa). Tämä on SVIDIS. Kruununtila Sigfred Ohlsson (1699-1712 autiona) inrymning 20.12.1693. Hänestä sanottakoon, että hän on Itä-Hirvikosken Christer Markussonin velipuoli. Tilalla asuu vielä vuonna 1695 Mårten Jordansson, jota ei saada häädettyä. Tämä 5/24 manttaalin tila ilmoitetaan maakirjassa v. 1734 olevan autiona. Tämä on REMUS, joka sopii sen kruunuluonteen takia (sotilasvirkatalo).
Matts Mattsson mainitaan mtl:ssa 1727 (päivätty 8.11.1726) yksinään. Sen jälkeen tilalla on myös sotilaspuoliso Maria (mtl. 1728, 1730, 1731, 1732, 1733, 1734 ... . Vuoden 1733 mtl:ssa ja sen jälkeisissä Matts Mattsson onkin sitten merkitty neljäntenä. Tällöin ilmoitetaan puolet tilasta olevan autiona. Tila on ollut tällöin jalkaväen palkkatilana (inf.).
Vuoden 1731 manttaaliluettelossa Christer Samuelssonin tilalla on verotettavana hänen vaimonsa ja veljensä Samuel. Option öde. Seuraavan vuoden mtl:ssa veli Samuel on avioitunut, joten puolisokin on verotettavana. Avio on tapahtunut välillä 4.11.1730 ja 3.11.1731. 28.12.1731 Samuel Samuelsson Swänskbystä ja Anna Thomasdotter Kyrkbystä avioituvat. On erikoista, että manttaaliluetteloon on jo ennen avioliittoa merkitty puoliso. Nämä henkilöt ovat joka tapauksessa yhdistettävissä rippikirjassa (vuodesta 1743) annettuihin tietoihin.
Tila, jolle Christer Samuelsson palasi on merkitty aputilaksi.
Kyse on Nr. 15 Seppälä, joka on 5/24 manttaalin aputila. Ennen isoavihaa maakirjoissa: SIGFRED THOMASSON (aputila rusthollille Lars Johansson, Bredskall i Weckelax).
Erikoisesti Christer Samuelsson on jo ensimmäisessä rippikirjassa (v. 1743-) merkitty Pulloon. Lisäksi vuoden 1742 tuhoilmoituksissa on isännät yhdistetty tiloihinsa nimeämällä heidät tilan mukaan - Christer Samuelsson Pållis. (Nr. 15 Seppälä?)
Luulisi Seppälän viittaavan Smedsiin. Smeds-tila on vuoden 1742 tuho-ilmoituksissa tila Nr. 7. Sen isäntä on Henrik Smeds, joka on myös ensimmäisessä rippikirjassa nimetty (Henrik Jöransson s. 1696).
Vuoden 1747 henkikirjassa tilat on numeroitu siten, että Christer Pullos on merkitty tilan nro 15 isännäksi ja Anders Smeds tilan nro 7 isännäksi, kun taas vuoden 1749 henkikirjaan numerot ovat päinvastoin. Kun tilojen numerot ilmestyvät rippikirjaan, niin Smeds on niissäkin numero 15 ja Pullos nro 7, joskin se häviää rippikirjosta.
Tilat nro 7 ja 15 olivat molemmat kooltaan 5/24 veroa, olikohan niiden verot kenties osoitettu myös samaan kohteeseen, jolloin ne on voineet mennä kirjureilta sekaisin ja tämä on sitten korjattu 1740-luvun lopussa. Vastaavia korjauksia henkikirjojen tilojen numerointeihin on tehty Elimäellä useampiakin samaan aikaan.
Maakirjaan merkityn tilan nro 15 eli Sigfred Thomassonin tilan otti viljelykseen Anders Mattsson 1722, mutta tila autioitu 1720-luvun lopussa. Sen jälkeen sen otti ilmeisesti viljelykseen Hindrich Jöransson (Smeds, mahdollisesti sama Hindrich Jöransson, joka vuoden 1728 henkikirjassa maintiaan Anders Axelssonin veljen poikana). Sigfred Thomassonin tila on merkitty Anders MAtssonille myös vuoden 1725 maakirjassa.
Tila nro 7 on v. 1725 maakirjaan merkitty Hans Hermansson el. Simon Eskelsson nu Anders Axelsson. Milloinkahan tämä tila on joutunut Anders Axelssonille. Vuoden 1725 kymmenysluettelossa mainitana yhdellä tilalla kymmenysten maksajina Andes Axelsson ja lisäksi vielä toisella tilalla föraren Cariander.
Olisiko mahdollista, että vain toisessa näistä tiloista (7. ja 15) oli henkikirjassa mainittu isäntä 1720-luvulla, ja toista viljeltiin tilalta nro 1 käsin.
Terv. AL
Hej Aleinonen ja muut kiinnostuneet!
Nämä kaksi 5/24 manttaalin tilat eivät maksaneet verojaan samalle rusthollille. Yksi (Nr. 7) maksoi saman kylän rusthollille Nr. 44 ja toinen (nr. 15) rusthollille Nr. 56, joka oli Bredskallissa (s. Reitkallissa Vehkalahdella).
Vuoden 1734 maakirjassa tila nr. 15 on Anders Mattssonin "nimissä". Hänet mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1723 manttaaliluettelossa. Hän on saanut tilalle kiinnityksen (inrymning) 6.6.1723. Vuoden 1727 manttaaliluettelossa on maininta opt(ion). öde. Samoin 1728, 1730 ("öde"). Vuoden 1731 manttaaliluettelossa tilalla on Hindrick Jöranssons hustru ja merkintä 'opt. öde'. Seuraavana vuonna myöskin vaimo, mutta ei enää lisämerkintää.
Manttaaliluettelo vuodelta 1723 mainitsee Anders Mattssonin tilan kuudentena. Tämä osoittanee, että järjestys ajoittain - harvemmin tosin - voi muuttua. Tässä luettelossa on myös Nirckon rustholli mainittu vasta seuraavana eli seitsemäntenä. Yleisestihän kylän kaksi rusthollia mainittiin luettelon alussa.
Katsottaessa vuoden 1722 maakirjaa voi havaita, että Swenskbyn augmenttitilojen määrä on kasvanut yhdellä vuoteen 1734 mennessä. Ne kahdeksan tilaa, jotka mainitaan vuonna 1722 ovat samaistettavissa vuoden 1734 tietoihin kaikilta muilta osin paitsi yhden tilan osalta. Vuoden 1722 Johan Mårtenssonin tila on merkitty 1/8 manttaaliksi - vuoden 1734 maakirjassa ei ole kyseistä tilaa merkitty ilmeisesti ollenkaan. Mikään haltijan nimi, manttaalimäärä, numerointi tai veron kohde ei täsmää vertailussa.
Näin ollen jää vuoden 1734 maakirjasta jää kaksi tilaa yhdistämättä vuoden 1722 maakirjan tiloihin. Ne ovat:
6. Michell Mårtensson, augmentti ratsutilalle nr. 65, 7/24 mtl.
ja
15. Anders Mattsson, augmentti ratsutilalle nr. 56, 5/24 mtl.
Tila nr. 7 on merkitty seuraavasti maakirjoihin.
1722 Hans Hermansson ell-r Anders Axellsson 5/24 [augm. t.] Matts Tjädär (sic!) ell-r Anders Axellsson 5/12.
1734 Anders Axellsson 5/24, augm. t. nr. 44 [=Anders Eskelson 5/12 Swenskbyssä, vastaa edellistä].
1739 Hindrich Jöransson 5/24 augm. till nr. 44.
Vastaavasti tilaa nr. 15 koskee:
1734: Anders Mattsson 5/24 (aputila nr:lle 56).
1739: Christer Samuelsson 5/24 (aputila nr:lle 56).
Mainittakoon vielä, että vuoden 1722 maakirja on päivätty 7.7.1723.
Kiitos Johanille lisätiedoista.
Tilat 7 & 15 ovat Pullos & Smeds (Seppälä). Näistä jälkimmäiseen tuli vävyksi v. 1754 Gustaf Andersson Rikfors Pernajan Rikebystä. Hän avioitui Anna Henriksdr kanssa, jonka vanhemmat olivat todennäköisesti v. 1770 ja 1760
kuolleet Henrik Jöransson & Carin Mattsdr, joilla ei näyttäisi olevan suoraa
sukusuhdetta 1730-luvulla mainittuihin Smeds-tilan haltijoihin.
Henrik Jöransson voisi olla esim. Jöran Ohlsson Tjäderin poika, mutta tämä
on pelkkä oletus.
Terveisin
Juhani Pesu
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.