Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Digi-WIKI
Kun nyt SSS:n sivuille vuosien aikana kerätty arvokas sukututkimusaineisto
on ilmeisesti lopullisesti siirtynyt nettihaun ulottumattomiin, olen esimerkinomaisesti ryhtynyt kokoamaan Ruotsinpyhtäätä koskevaa
aineistoani SSHY:n ylläpitämään Digi-WIKIIN osoitteessa:
http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Etusivu
Sivulla olevaa hakukonetta käyttäen löytyvät jo nyt sisäänajetut tiedot.
Harmillisen vähän aineistoa vain on kertynyt muista pitäjistä.
Eikö toimintoa tunneta, vai eikö usko digitaaliseen tiedontallennukseen
riitä?
Emerentia Tottista kiinnostuneita pyydän käväisemään Agricolan sivuilla,
joinne uusin, tietoon tullut materiaali on koottu.
Terveisin
Juhani Pesu
Ja vielä osoite tuohon Emerentia-ketjuun:
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1283
JP
Ruotsinkylän kuusi ensimmäistä sisäänkirjattua kantataloa löytyvät
nettiosoitteesta:
http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Ruotsinkyl%C3%A4
Klikkaamalla sinisellä printattuja tekstejä päästään jatkosivuille.
Mukaan talkoisiin?
JP
Aki Pitkäkoski
19.02.08, 11:36
Kun nyt SSS:n sivuille vuosien aikana kerätty arvokas sukututkimusaineisto
on ilmeisesti lopullisesti siirtynyt nettihaun ulottumattomiin,
Toivon ja uskon, että näin ei lopullisesti käy.
olen esimerkinomaisesti ryhtynyt kokoamaan Ruotsinpyhtäätä koskevaa
aineistoani SSHY:n ylläpitämään Digi-WIKIIN osoitteessa:
http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Etusivu
Sivulla olevaa hakukonetta käyttäen löytyvät jo nyt sisäänajetut tiedot.
Harmillisen vähän aineistoa vain on kertynyt muista pitäjistä.
Eikö toimintoa tunneta, vai eikö usko digitaaliseen tiedontallennukseen
riitä?
Digi-WIKI on erinomainen mahdollisuus paikkakuntakohtaisten tietojen kokoamiseen.
Sitä ei ehkä vielä tunneta tarpeeksi laajasti. Mutta kun vauhtiin päästään, niin mikä estää sen laajenemisen omissa puitteissaan samalla tavalla kuin Wikipedian.
Digitaaliseen tiedontallennukseen ei voi koskaan luottaa aivan sataprosenttisesti. Käsittääkseni Digiarkistossa on varmennus varsin tyydyttävällä tasolla. Lisävarmistukset riippunevat SSHY:n taloudellisista mahdollisuuksista.
Mutta tästä varmaankin Digiarkiston ylläpito osaisi vastata paremmin.
--aki--
Sami Lehtonen
19.02.08, 11:49
Toivon ja uskon, että näin ei lopullisesti käy.
Digi-WIKI on erinomainen mahdollisuus paikkakuntakohtaisten tietojen kokoamiseen.
Sitä ei ehkä vielä tunneta tarpeeksi laajasti. Mutta kun vauhtiin päästään, niin mikä estää sen laajenemisen omissa puitteissaan samalla tavalla kuin Wikipedian.
Digitaaliseen tiedontallennukseen ei voi koskaan luottaa aivan sataprosenttisesti. Käsittääkseni Digiarkistossa on varmennus varsin tyydyttävällä tasolla. Lisävarmistukset riippunevat SSHY:n taloudellisista mahdollisuuksista.
Mutta tästä varmaankin Digiarkiston ylläpito osaisi vastata paremmin.
--aki--
SSHY:n palvelimelta lähtee backup verkkosivuista ja tietokannan sisällöstä joka vuorokausi puolenyön jälkeen backup-tarball verkon yli toiseen koneeseen. Kuvatietokanta taas on peilattuna toisessa koneessa, joka päivitetään pari tuntia edellisen operaation jälkeen. Pahimmassa tapauksessa menetettäisiin siis viimeisen vuorokauden työn tulokset.
SSHY:n puheenjohtajan ominaisuudessa:
Olen itse yrittänyt promota näitä paikkakuntasivuja (http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Paikkakunnat) postituslistoilla ja blogissanikin. Mutta täytyy tietenkin myöntää etten itse ole viitsinyt editoida kuin Kokemäen sivua.
Sami Lehtonen
19.02.08, 18:10
Olen itse yrittänyt promota näitä paikkakuntasivuja (http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Paikkakunnat) postituslistoilla ja blogissanikin. Mutta täytyy tietenkin myöntää etten itse ole viitsinyt editoida kuin Kokemäen sivua.
Itse olen jonkin verran Kanta-Hämettä naputellut sinne. Enemmänkin pitäisi tehdä, kun vain ehtisi. Kylä- ja taloluetteloita kun aina silloin tällöin kaipaa ja Digi-Wiki olisi niiden säilyttämiseen varsin mainio paikka.
Pyydän muuten huomioimaan, että kaikki Digi-Wikiin tallennettu materiaali tulee Gnu Free Documentation Licensen (GFDL) alle. Se tarkoittaa sitä, että periaatteessa kuka tahansa voi jatkokäyttää ja jatkojalostaa tietoja, mutta lisenssi pysyy aina GFDL:nä.
Lisätietoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU_Free_Documentation_License
Tällä varmistetaan se, ettei jatkossa tarvitse vääntää kättä materiaalin tuottaneiden henkilöiden ja SSHY:n välillä tekijänoikeuksista. Pyydän myös huomioimaan, että mitä tahansa tekstiä ei siis voi esimerkiksi jostakin hakuteoksesta tuoda sellaisenaan Digi-Wikiin. Normaali lainaus toki toimii.
Taustalla oleva Mediawiki (sama, jota käytetään myös wikipedian, wictionaryn ja wikibooksin pyörittämiseen) on siitä hauska, että kaikki versiot säilyvät järjestelmässä, eli minkä tahansa muutoksen voi periaatteessa palauttaa.
Digi-Wikiin on myös kokeilumielellä syötetty sukutietoja:
http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Harjavalta_Hauvola_Lamberg_%28sotilas%29
Sukutietoja syötettäessä oleellista on se, että artikkelin nimestä (em Harjavalta_Hauvola_Lamberg) ilmenee myös paikkakunta, jotta samannimisiä artikkeleita ei tulisi ihan tuhottomasti. Mediawiki kyllä tukee myös "ambiguous articles", mutta se häiritsee käytettävyyttä.
Heippa
Sotkeudunmpa tähänkin rimpsuun :) Tuo on todellakin hyvä, että ihmiset sinne laittelee tietoja. Itse olen sinne myöskin jotain laittanut linkkejä jne. En siis ole lainannut tekstejä vaan linkittänyt esim. kylähistoriaa ao. sivulle. Esim Utajärvi http://84.20.130.129/wiki/index.php/Utaj%C3%A4rvi
ja esim. Iisalmen kohdalla on upeita puhtaaksi kirjoitettuja rippikirjoja Veikko Perttusen tekemänä.
http://84.20.130.129/wiki/index.php/Iisalmi
Sari H
Olen aikoinani laittanut kymmenkunnan tutumman pitäjän (Salon sekä Pietarsaaren seudulta) taloluetteloita käyttäen lähteenä KA:n digitaaliarkiston (http://digi.narc.fi/digi/) vuoden 1875 maakirjoja, osittain uudistusluetteloista nimimuotoja tarkistaen.
:) Jaska
Sami Lehtonen
19.02.08, 21:33
Olen aikoinani laittanut kymmenkunnan tutumman pitäjän (Salon sekä Pietarsaaren seudulta) taloluetteloita käyttäen lähteenä KA:n digitaaliarkiston (http://digi.narc.fi/digi/) vuoden 1875 maakirjoja, osittain uudistusluetteloista nimimuotoja tarkistaen.
:) Jaska
Tuota minäkin olen tehnyt, olisiko ollut vielä sinun vinkistäsi. Ainakaan vuoden 1875 maakirjojen sisältö ei ole tekijänoikeuslainsäädännön alaista :rolleyes:
Martin Josefsson
20.02.08, 03:38
Kylä- ja taloluetteloita kun aina silloin tällöin kaipaa...
Tästä minä olen samaa mieltä - ja varmasti ovat monet muutkin. En koskaan ole ymmärtänyt miksei kylä- ja taloluetteloiden laatimisesta koskaan ennen ole muodostunut maanlaajuisesta koordinoitua projektia. Olisi ollut luonnollista jatkaa sillä, sen jälkeen kun mormonien mikrofilmirullille laadittiin sisällysluetteloita.
Sen sijaan käynnistettiin esimerkiksi HisKi-projektia. Tällä tavalla mentiin täysin toiseen suuntaan kun alettiin puhtaaksikirjoittaa yksityisien henkilöiden tietoja. Siis, kylä- ja talotiedot jotka edustavat informaation "keskikerrosta" unohdettiin kokonaan. Luulen että top-to-bottom-menetelmä olisi ollut parempi ratkaisu.
Jos HisKin sijaan olisi huolehtinut kylä- ja taloluetteloista se olisi ollut valmis jo 1990-luvulla. Kokonaisuutta ajatellen se olisi luultavasti säästänyt paljon aikaa. Onhan olemassa esimerkki siitä että pienellä työpanoksella voi saavuttaa merkittävää tulosta. T. E. Karsten kirjoitti jo 1923(!) kirjan "Svensk bygd i Österbotten – Del II" joka m.m. listaa kaikki kylät ja talot [tilat?] noin 40 seurakunnissa. Tätä käyttäen olen jo itse luultavasti säästänyt ainakin 50 tuntia turhaa tutkimustyötä.
Myös ruotsalaisilla on oma tämmöinen työkalu joka ilmestyi 1999-2001:
CD-romppu ”Svenska ortnamn” (http://www.genealogi.se/forbund/ort-cd.htm)
Tietysti tuota HisKin käyttöäkin on säästänyt paljon vaivaa mutta se on myös VIENYT paljon aikaa, ja en tiedä, olemmeko HisKi-projektissa päässeet edes puoliväliin saakka?
Olen arvioinut että ainakin 75 % sukututkijan työpanoksesta tutkimusprosessissa (aika koneiden ääressä) menee selaamiseen ja oikeiden sivujen löytämiseen. Sääli että tätä on enemmän tai vähemmän hyväksytty jo yli 50 vuoden ajan.
...ja Digi-Wiki olisi niiden säilyttämiseen varsin mainio paikka.
Tätä haluaisin vähän kommentoida. Kun nyt Wiki-ilmiö on mullistanut Internetiä, on helppoa ajatella että Wiki-muoto sopii hyvin lähes kaikkiin tiedonjalostamistyöhön. Valitettavasti tämä ei ole totta. Tavallisessa Wikissä tieto on muotoiltu suunnilleen samalla tavalla kuin tekstinkäsittely- tai taittodokumentissa. Kyllä taustalla piilee tietokanta, mutta - jos olen ymmärtänyt asian oikein - se ei ole hyvällä strukturoinnilla kytketty esimerkiksi suoraan tiettyyn talonnimeen, vaan enemmän suurempiin tekstiosiin kerrallaan (huutakaa jos olen väärässä!).
Jos ajatellaan tulevaisuutta tämä ei ole hyvä. Ennemmin tai myöhemmin haluamme mahdollisuuden käsitellä tietoja muulla tavalla kuin ainoastaan Wikin etsi-toiminnon tai klikkausten kautta. Viimeistään silloin huomaa ettei Wiki tule olemaan informaation lopullinen esittelymuoto. Sen jälkeen olemme samassa vaikeassa tilanteessa kuin monet sukututkijat olivat 1980- ja 1990-luvulla kun he pitivät siirtää sukututkimustietojensa tekstinkäsittelyohjelmasta sukututkimusohjelmaan, saadakseen mahdollisuuden printata esimerkiksi esipolvitaulunsa – hyvin isotöinen projekti.
Tavallisen Wikin vahvin ominaisuus on mahdollisuuden työskennellä yhdessä tietojen ympäri ja sillä tavalla aika nopeasti saada kasattua isoja tiedonkokoelmia. Usein on kuitenkin olemassa parempia teknisiä ratkaisuja "Collaborative software" (http://en.wikipedia.org/wiki/Collaborative_software):in sovellusryhmästä. Jos tavallinen Wiki vastaa tekstinkäsittelyohjelmaa, niin Structured Wiki (http://en.wikipedia.org/wiki/Structured_wiki) edustaa tietokantaa.
En sittenkään sanoisi että Structured Wiki olisi paras ratkaisu kylä- ja taloluetteloita varten. Jos katsomme tulevaisuuteen huomaamme nimittäin että kirkonkirjat ja muut skannatut dokumentit tulevat erittäin tiiviisti sulautumaan yhteen puhtaaksi kirjoitetun tekstin kanssa. Tähän asti lähteet (kirkonkirjat y.m.) ja lopputulokset (esim. sukukirjat) ovat eläneet omissa maailmoissaan, mutta tulevaisuudessa sukututkimustyön koko prosessi tapahtuu "yhdestä paikasta" netissä. Silloin klikataan suoraan kirkonkirjojen tekstillä ja puhtaaksikirjoittaminen tapahtuu siis paikan päällä, vai pitäisikö pikemmin sanoa lähdetekstin suorassa yhteydessä. Siihen tilanteeseen ei taida kestä enää monta vuotta.
Tavallinen Wiki sopisi paremmin semmoisille tiedoille joilla on vaihtelevaa muotoa. Tämä voisi olla esimerkiksi yleinen "tietosanakirja" sukututkijoille. Se sisältäisi tietoja sukulaisuusilmiöistä, sukututkimusmenetelmistä, asiakirjaopista ja lähdekritiikistä, webbilinkkejä, paleografiasta, erilaisista ammateista, etnologiasta ja sukututkijan kaikista muista aputieteistä y.m. - siis, vähän niin kuin Wikipedia mutta erikoistunut sukututkijan maailmaan. Tästä asiasta pitäisimme oikeastaan keskustella erikseen, toisessa viestiketjussa. Tähän asti Suku Forum on toiminut eräänlaisena stand-in-ensiapuvälineenä Wikin puuttumisen takia. Eihän se ratkaisukaan ole oikea tapa jalostaa infoa.
Lopussa haluan yhteenvetona todeta että kaikki nämä sadat (ehkä tuhannet?) sukututkimukselle suuntautuvat nettiprojektit ja muut projektit ovat kaikki hyviä eristettyinä, ja nostan hattuni työntekijöille, mutta jos ajatellaan kokonaisuutta niin monet projektit ovat valitettavasti turhia, ja pahimmissa tapauksissa ne ovat haitallisia koska ne vetävät työvoimaa väärään suuntaan (en nyt tällä hetkellä ajattele mitään tiettyä projektia).
Hyvä muuten tuo GFDL-juttu.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.