Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : heimosotureista...
marianne kortesoja
18.02.08, 23:44
vieläköhän on mahdollista löytää lisätietoja heimosodissa taistelleista? onko heistä minkäänlaisia nimilistoja??
Suomalaiset häpeävät heimosotien historiaa. Hankkeet oli naamioitu yksityisiksi hankkeiksi. Siksi kuolleet eivät ole sankareita. Aunuksen retkestä 1919 tiedän hiukan. Sen rahoittajina olivat KOP ja metsäyhtiöt, aseet ja varusteet luovutti Suomen armeija. Upseerit olivat ainakin julkisuudessa Suur-Suomen asialla. Miehistöksi värväytyneet olivat usein innokkaita koulupoikia joiden piti päästä seikkailemaan.
Aunuksen retki alkoi Salmista. Hyökkäyspäivänä aliupseerit ja upseerit tappoivat kymmeniä venäläisiä rajavartijoita kasarmiinsa. Samana päivänä miehistö tappoi kuusi Suomen puolen asukasta, yksi oli postinkantajan ryöstömurha. Kaikki tapetut olivat tietysti ryssiä, puhuivat karjalaa ja olivat ryssänuskoisia. Miten paljon sitten retkeläiset tappoivat karjalaisia rajan toisella puolella, ei ole tiedossa.
Kun upseerit saivat Aunuksen pankkiryöstöstä 250 kg kultaa, heidän sotaintonsa lopahti. Aunukseen kokoontunut liikemiesvaltuuskunta suunnitteli, ajankohtaista asiaa, Karjalan metsien hakkuita.
Joukko palaisi sitten takaisin. Retkeläisten muistomerkki on edelleen pystyssä Salmin lut. hautausmaalla ja sen ympärillä kymmenien kuolleiden nimet ja kotipaikkakunnat. Muistan vain yhden, Pentinmäki Jalasjärveltä. Virallisissa papereissa tapettujen salmilaisten kuolinpaikaksi on merkitty Aunus.
Suomessa piti 1919 olla länsimainen laki ja hallinto. Silti kyseisiä Suomen puolen murhia ei tutkittu. Ne olivat sankaritekoja.
Seppo Niinioja
21.02.08, 20:07
Asiasta en juuri mitään tiedä, mutta taidanpa laittaa lukulistalle dosentti Jussi Niinistön kirjan Heimosotien historia 1918–1922,Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005. Tietoa kirjasta ja kirjoittajasta: www.vapaussota.fi/ajankohtaista/heimosotienhistoria22022005.htm (http://www.vapaussota.fi/ajankohtaista/heimosotienhistoria22022005.htm) .
Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokanta
( http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi (http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi)) sisältää tietoja eri tavoin kuolleista yksittäisistä henkilöistä. Muutama Salmissa kuollut ainakin löytyy myös vuoden 1919 puolelta.
Seppo Niinioja
Heikki Koskela
21.02.08, 20:53
Asiasta en juuri mitään tiedä, mutta taidanpa laittaa lukulistalle dosentti Jussi Niinistön kirjan Heimosotien historia 1918–1922,Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005. Tietoa kirjasta ja kirjoittajasta: www.vapaussota.fi/ajankohtaista/heimosotienhistoria22022005.htm (http://www.vapaussota.fi/ajankohtaista/heimosotienhistoria22022005.htm) .
Tarvitsee vain käydä Sepon antamassa osoitteessa katsomassa tulevia juhlaohjelmia, niin minussa herää kummallinen ajatus, että edessä olevat juhlat ovat voittajan juhlia. Puhutaan koko ajan vapaussodasta. Se ei sinänsä ole mitenkään epämiellyttävä ja varmaan tarkoitetaan vilpittömästi vapaussotaa oikeana ja aiheellisena sotana.
Itsen olen jonkin verran toiminut Vapaussoturien Huoltosäätiössä kotipitäjässäni - siis varsin suppeassa piirissä. Mutta jotain olen oppinut vapaussotureita aikoinani kuunnellessani. Myöhemmin nimi on muuttunut neutraalimmaksi Perinnesäätiöksi.
Jotenkin minua on jäänyt kaivelemaan epävarmuus siitä, onko kaikki kirjallisuudessa esitetty "virallinen" tieto todella objektiivista tietoa vuosien 1917-22 ajoilta. Mieltäni kalvaa ajatus, että kaiken sen tiedon, jota viime vuosiin saakka on tarjottu luettavaksi, totuusarvo on voittajan tietoa. Viimeaikaiset julkaisut ovat kuitenkin ehdollistaneet eräitä asioita, joita vielä pidettiin sankariarmeijan tekoina. En tarkoita Talvi- enkä Jatkosotaa. Ihan niinkuin olisi unohdettu kokonaan toinen osapuoli, jota punaiseksi puoleksi kutsutaan.
Onneksi on olemassa nuoria historiantutkijoita, jotka ovat paneutuneet tuon ajan taphtumiin ilman ennakkoluuloja. Vapaussota - jota myös sisällissodaksi jotkut kutsuvat - on käyty. Mutta sen todellisia kasvoja ei ole vielä kokonaan paljastettu. Heimosotienkin sankarivainajat voivat saada uudet vaatteet ylleen, kunhan aika kuluu.
vieläköhän on mahdollista löytää lisätietoja heimosodissa taistelleista? onko heistä minkäänlaisia nimilistoja??
Heimosodilla tarkoittanet Aunuksen ja Uhtuan retkiä tai sitten suomalaisten vapaaehtoisten panosta Viron vapaussodassa. Kaikista näistä uskoisin löytyvän arkistomateriaalia. Sota-arkisto yhdistettiin tämän vuoden alussa Kansallisarkistoon, tiedustelisin sieltä:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote_sota-arkisto.html
Seppo Niinioja antoi hyvän kirjavinkin, muitakin teoksia on julkaistu ja nopean yleiskatsauksen löytää esim. wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksen_retkikunta
Suomen itsenäistymisen tapahtumia (vuodet 1917-1920) on kiinnostavaa verrata esim. tämän päivän tilanteeseen Kosovossa. Serbeille Kosovo on myyttisen menneisyyden paikka (Kosovo Poljen taistelu 1300-luvulla yms.), kuten Karjala oli suomalaisille Kalevalan kehtona. Serbit ovat Kosovossa jääneet vähemmistöksi kuten suomalaiset Itä-Karjalassa, jossa 1900-luvun alussa suomea ja karjalaa taitavaa väestöä oli enää alle puolet (nykyisin kai enää viitisen prosenttia?). Ahdinkoon joutuneet karjalaiset (tai ainakin osa heistä) toivoivat apua Suomesta. Kun itsenäisellä Suomella ei vielä koskaan ollut vakiintuneita rajoja heräsi joissakin kansallismielisissä ajatus saada kaikki suomalaiset maan rajojen sisään. Venäläisten joukkojen kanssa oli jouduttu taisteluihin jo 1918 Suomen rajojen sisällä. Sotatoimien tauottua Suomessa olivat tappion kärsineet punaiset paenneet aseineen rajan taa Venäjän puolelle. Ns. heimosodat siirsivät taistelut sinne. Lopulta saatiin rauha Tartossa v. 1920, jossa Venäjä lupasi kunnioittaa karjalaisten kulttuuria kieltä myöntämällä näille autonomian. Samaan aikaanhan Ruotsi oli tavoitellut Suomelta Ahvenanmaata, jolle puolestaan suomalaiset antoivat autonomian. Karjalaisten automialle Venäjällä kävi sitten huonosti ja alueella tapahtui etninen puhdistus erityisesti 1930-luvulla. Kosovon itsenäistyessä on siellä asuville serbeille luvassa paljon kulttuurillisa oikeuksia, toivottavasti nämä toteutuvat Ahvenanmaan tapaan, ei Itä-Karjalan.
t. 0laviArra
vieläköhän on mahdollista löytää lisätietoja heimosodissa taistelleista? onko heistä minkäänlaisia nimilistoja??
Sota-arkistosta löytyy ainakin 'Malmin retkikunnan' asiakirjoja ja miehistöluettelot. Retkikunta tunnetaan myös nimellä '1. Karjalan retkikunta'. Se meni maaliskuun lopulla 1918 n. 300 päisenä joukkona Suomussalmen kohdalta Raatteentietä Vienaan. Enoni ei palannut tuolta retkeltä.
Tuosta retkestä on ainakin prof. Jouko Vahtolan teos 'Suomi suureksi ja Viena vapaaksi'. Löytynee saattumoisin kirjastoista, ainakin SSS:n kirjastosta.
Asiasta en juuri mitään tiedä, mutta taidanpa laittaa lukulistalle dosentti Jussi Niinistön kirjan Heimosotien historia 1918–1922,Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005. Tietoa kirjasta ja kirjoittajasta: www.vapaussota.fi/ajankohtaista/heimosotienhistoria22022005.htm (http://www.vapaussota.fi/ajankohtaista/heimosotienhistoria22022005.htm) .
Tarvitsee vain käydä Sepon antamassa osoitteessa katsomassa tulevia juhlaohjelmia, niin minussa herää kummallinen ajatus, että edessä olevat juhlat ovat voittajan juhlia. Puhutaan koko ajan vapaussodasta. Se ei sinänsä ole mitenkään epämiellyttävä ja varmaan tarkoitetaan vilpittömästi vapaussotaa oikeana ja aiheellisena sotana.
Itsen olen jonkin verran toiminut Vapaussoturien Huoltosäätiössä kotipitäjässäni - siis varsin suppeassa piirissä. Mutta jotain olen oppinut vapaussotureita aikoinani kuunnellessani. Myöhemmin nimi on muuttunut neutraalimmaksi Perinnesäätiöksi.
Jotenkin minua on jäänyt kaivelemaan epävarmuus siitä, onko kaikki kirjallisuudessa esitetty "virallinen" tieto todella objektiivista tietoa vuosien 1917-22 ajoilta. Mieltäni kalvaa ajatus, että kaiken sen tiedon, jota viime vuosiin saakka on tarjottu luettavaksi, totuusarvo on voittajan tietoa. Viimeaikaiset julkaisut ovat kuitenkin ehdollistaneet eräitä asioita, joita vielä pidettiin sankariarmeijan tekoina. En tarkoita Talvi- enkä Jatkosotaa. Ihan niinkuin olisi unohdettu kokonaan toinen osapuoli, jota punaiseksi puoleksi kutsutaan.
Onneksi on olemassa nuoria historiantutkijoita, jotka ovat paneutuneet tuon ajan taphtumiin ilman ennakkoluuloja. Vapaussota - jota myös sisällissodaksi jotkut kutsuvat - on käyty. Mutta sen todellisia kasvoja ei ole vielä kokonaan paljastettu. Heimosotienkin sankarivainajat voivat saada uudet vaatteet ylleen, kunhan aika kuluu.
Minäkin olen historianharrastajana ja ylikorostuneen oikeudentunnon omaavana (löytyy virallinen lausunto) ihmetellyt pienessä päässäni punaisten ja valkoisten sotaa.Käytettäköön siitä mitä nimeä tahansa. Totuushan on monesti asianomaisen sielunmaisemissa muodostunut jonkinlaiseksi totuudeksi. Onhan tästä lukuisia esimerkkejä jo pikkulapsena aloitetusta "totuuden "pakkosyötöstä .
Itselläni on tallessa kuva kotikulmiltani Varkauden kulmilta punaisista ammutuista kasattuna korkeaan puolipyöreään noin 2m kasaan ja
vieressä "saaliin" metsästäneet ampujat tms.
Mielestäni oikeudenmukaisuus ja totuus kulkevat käsikädessä. Ensin täytyis löytää " monesti kompromissi" totuudesta ja sitten voitas olla jollakin tavalla oikeudenmukaisia.
Lakikirjat senkun paksunee moraalin ja oikeudenmukaisuuden rappeutuessa.Meni asian vierestä hiukan mulle anteeksi annettakkoon.
Ps. En ole punainen enkä valkoinen.
Kun itsenäisellä Suomella ei vielä koskaan ollut vakiintuneita rajoja heräsi joissakin kansallismielisissä ajatus saada kaikki suomalaiset maan rajojen sisään. Venäläisten joukkojen kanssa oli jouduttu taisteluihin jo 1918 Suomen rajojen sisällä. Sotatoimien tauottua Suomessa olivat tappion kärsineet punaiset paenneet aseineen rajan taa Venäjän puolelle. Ns. heimosodat siirsivät taistelut sinne
Katselin eilen kirjakaupassa historioitsija Max Engmanin uutta järkälettä, jossa juuri tuota rajan problematiikkaa käsitellään Suomen itsenäistyessä. Vaikka Engmanin näkökulma on kannaksella, on kirjassa myös Itä-Karjalaan suuntautuneista heimosodista kiinnostuneille sopivaa asiaa. Linkki kirjan esittelyyn:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Koko+maailman+rauha+riippui+Rajajoesta/HS20071210SI1KU021pe
Engmanin edellinen tiiliskivihän käsitteli kiinnostavasti suomalaisuutta Pietarissa, melkoinen lukunautinto sekin:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Pietari+vanha+suomalainen+kaupunki/HS20040613SI1KU02b8y
t. 0lavi
Seppo Niinioja
06.03.08, 17:33
Minäkin olen historianharrastajana ja ylikorostuneen oikeudentunnon omaavana (löytyy virallinen lausunto) ihmetellyt pienessä päässäni punaisten ja valkoisten sotaa.Käytettäköön siitä mitä nimeä tahansa. Totuushan on monesti asianomaisen sielunmaisemissa muodostunut jonkinlaiseksi totuudeksi. Onhan tästä lukuisia esimerkkejä jo pikkulapsena aloitetusta "totuuden "pakkosyötöstä .
Itselläni on tallessa kuva kotikulmiltani Varkauden kulmilta punaisista ammutuista kasattuna korkeaan puolipyöreään noin 2m kasaan ja
vieressä "saaliin" metsästäneet ampujat tms.
Mielestäni oikeudenmukaisuus ja totuus kulkevat käsikädessä. Ensin täytyis löytää " monesti kompromissi" totuudesta ja sitten voitas olla jollakin tavalla oikeudenmukaisia.
Lakikirjat senkun paksunee moraalin ja oikeudenmukaisuuden rappeutuessa.Meni asian vierestä hiukan mulle anteeksi annettakkoon.
Ps. En ole punainen enkä valkoinen.
Kun tämä viheliäinen foorumi näkyy ottavan lainaukseen vain edellisen puheenvuoron eikä bernhardin viestiin 7 sisältyvää lainausta Heikki Koskelan viestistä ja nimeni näkyy roikkuvan edelleen harhaanjohtavasti keskustelussa, todettakoon että kirjoitin viestissä n:o 3 näin:
Asiasta en juuri mitään tiedä, mutta taidanpa laittaa lukulistalle dosentti Jussi Niinistön kirjan Heimosotien historia 1918–1922,Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005. Tietoa kirjasta ja kirjoittajasta: www.vapaussota.fi/ajankohtaista/heimosotienhistoria22022005.htm (http://www.vapaussota.fi/ajankohtaista/heimosotienhistoria22022005.htm) .
Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokanta
( http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi (http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi)) sisältää tietoja eri tavoin kuolleista yksittäisistä henkilöistä. Muutama Salmissa kuollut ainakin löytyy myös vuoden 1919 puolelta.
Heikki Koskela on lainannut tästä ensimmäisen viitteen viestissä n:o 4 ja toteaa mm.:
"Tarvitsee vain käydä Sepon antamassa osoitteessa katsomassa tulevia juhlaohjelmia, niin minussa herää kummallinen ajatus, että edessä olevat juhlat ovat voittajan juhlia. Puhutaan koko ajan vapaussodasta."
Ei puhuta koko ajan pelkästään vapaussodasta ainakaan enää. Esim. Kadettikunnan ylläpitämällä ja mm. opetushallituksen tukemalla sivulla http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/t_pankki/itsen/sodan_nimi.htm tuon onnettoman sodan eri nimet on perusteltu mielestäni varsin hyvin ja tavalla, joka vastaa pitkäaikaista omaa vaatimatonta käsitystänikin. Tuossa linkissä todetaan, että "ristiriita on ratkaistavissa vain käyttämällä käydystä sodasta kummankin osapuolen ja koko Suomen kansan mielipidettä kunnioittavaa nimitystä vapaussota-kansalaissota."
Kukaan ei kiellä kirjoittamasta lisää häviäjien historiasta, jos merkittävää uutta tietoa tai näkökulmia on löydettävissä, tai vaikka ei olisikaan. En kyllä ymmärrä, miksi ei voittajienkin historiasta saisi kirjoittaa tai itsenäisyyttä juhlia. Kansakunnanhan sanotaan eheytyneen jo talvisodassa. Nämä keskustelut yleisellä tasolla ovat vähän jälkijättöisiä. Sinänsä ymmärrän kyllä, että tapahtumat omassa suvussa voivat edelleen tuntua kipeiltä.
Seppo Niinioja
vieläköhän on mahdollista löytää
lisätietoja heimosodissa taistelleista? onko heistä minkäänlaisia
nimilistoja??
Ei tiennyt Marianne, minkä kysymyksellään alulle pani!
Turhaan kirjoitellaan sadoinsivuin tutkimuksia, kun asiat muutamilla sivuilla
tässä foorumissa selviävät!
Veljesotako - ei veljet varmaan toisiaan tappaneet, mutta tutun veljestä
tai siskosta ei ollut kait niin väliä.
Kansalaisotako - kyllä kai kansalaisuus - ainakin rupusakin kohdalta -
väristä riippumatta - oli vain paperille oleva Runebergilainen juttu.
Vapaussotako - perus ukko vapautui, ei muusta kuin naapuri-punikista!
Jotkut yrittivät Mariannen kysymykseen vastatakin.
Sukutforum-sivuilta pitäisi voida ilmoittaa aatteen palon sivut harkinnalla
poistettavaksi, en minä ainakaan maksa, oliko se 38 e jäsenmaksua, har-
rastusyhteisön hajoittamistyötä varten.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.