Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mikä tärkeintä, mitä odotetaan?
Hei,
vuoden sisään on käyty keskustelua Hiskistä ja postituslistasta vs. foorumista. Ajatellaan sitten näitä tai muita seuran olemassaolevia tai toivottuja toimintoja - mikä on oleellisinta? Jos sinä olisit päättämässä tärkeysjärjestystä mikä jäisi ja mikä lähtisi?
Omat suosikkini
1. kirjasto
2. digitaalinen aineisto (Hiski, Henkilöhakemistot painettuihin julkaisuihin, ...)
3. lehdet
No, nämä ovat niin subjektiivisia asioita,mutta;
1. Kirjasto
2. Hiski
3. Digitaalinen Genos-lehtiarkisto
Tuo Genos-lehtien lukeminen on hyvin mielenkiintoista puuhaa, niistä löytyy valtava määrä esim. viitteitä. Näistä sitten taas avautuu uusia polkuja vaikka mihin.
Satu Matero
29.06.07, 09:15
Painotetaan toiminnassa:
1. Tieteellinen kirjastomme ja sen tietopalvelu. Kaiken toiminnan sydän ja ydin.
2. Genoslehti, muu tutkimusjulkaisutoiminta. Digitaaliset hakemistot niihin.
Arvoidaan tarkkaan uudelleen:
1. Sukutietolehti
2. Yhteistyö ja työnjako lähteiden digitointihankkeissa (SSHY, KA) on tärkeämpää kuin maksuttoman ja monin tavoin ongelmallisen Hiskin rajaton paisuttaminen.
Näistä vaihtoehdoista:
1. HisKi
2. Kirjasto
3. Lehdet
Tarkemmin ajatellen uutta:
Vaihtoehto 0: GenePedia, eräänlainen WikiPedian rakenteeseen perustuva Suomen väestön sukutietokanta, joka sisältää digitaalisena tarvittavat tiedot, jotka me sukututkijat ja sukujärjestöt olemme tuottaneet yhdessä ja yhteisesti alkuperäisistä lähteistä viitteineen.
Vaihtoehto 1: Kirjasto ja kirjaston tietopalvelu tukee tätä ja meitä sukututkijoita palveluineen
Vaihtoehto 2: Asiakirjojen digitointi, koska se ratkaisee vain arkistoinnin, mutta ei auta tietojen hyödyntämisessä ilman vaihtoehtoa 0.
Vaihtoehto 3: Sukututkimukseen liittyvien eri järjestöjen yhteistyö ja eri hankkeiden yhdistäminen. Voimavarojen haaskaus ja kateellisuus saa jo riittää.
Mutta onko yhdistyksellä visiota ja taloudellisia varoja tehdä tiikerin loikkaa? Sekä mikä on teknisesti mahdollista, ei ole aina taloudellisesti mahdollista toteuttaa.
Katso tiikerin loikkaa!
Näistä vaihtoehdoista:
1. HisKi
2. Kirjasto
3. Lehdet
Tarkemmin ajatellen uutta:
Vaihtoehto 0: GenePedia, eräänlainen WikiPedian rakenteeseen perustuva Suomen väestön sukutietokanta, joka sisältää digitaalisena tarvittavat tiedot, jotka me sukututkijat ja sukujärjestöt olemme tuottaneet yhdessä ja yhteisesti alkuperäisistä lähteistä viitteineen.
Vaihtoehto 1: Kirjasto ja kirjaston tietopalvelu tukee tätä ja meitä sukututkijoita palveluineen
Vaihtoehto 2: Asiakirjojen digitointi, koska se ratkaisee vain arkistoinnin, mutta ei auta tietojen hyödyntämisessä ilman vaihtoehtoa 0.
Vaihtoehto 3: Sukututkimukseen liittyvien eri järjestöjen yhteistyö ja eri hankkeiden yhdistäminen. Voimavarojen haaskaus ja kateellisuus saa jo riittää.
Mutta onko yhdistyksellä visiota ja taloudellisia varoja tehdä tiikerin loikkaa? Sekä mikä on teknisesti mahdollista, ei ole aina taloudellisesti mahdollista toteuttaa.
Tässä kirjoitit ainakin itseäni kiehtovasta ajatusmallista joka on ollut omassa mietintämyssyssä aikaisemminkin ja joka on jopa kokeiltu pienimuotoisesti pari vuotta sitten.
Oma wiki
oma tutkimustietokanta, tyyppiä Talko kanta jonka pystytin SFHS:n yhtetyteen jokunen vuosi sitten
wikin tietojen linkkausmahdollisuus turkimustietokantaan
wikiin "loose ends" tyyppinen käsittely, eli rakenne johon voi tallentaa löytämänsä sellaisia henkilöitä jotka ilmestyvät kirjoihin tyhjästä tai jotka häipyvät – tieto jonka avulla pystymme jalostamaan omia tutkimuksiamme
wikiin tai Hiskin yhteyteen mahdollisuus tallentaa tietoja HisKin virhetallennuksista jne.
wikiin perinnetieto -keräys, "lihaa sukututkimusluiden päälle", linkattu mm. tutkimuskantaan
skannattujen aineistojen kerran luetut ja tulkitut aineistot ("HCR eikä OCR") talteen wiki tietokantaan haettavaan muotoon
Vaihtoehto 3 uudessa listassasi on varmaan listassasi erittäin tärkeä mikäli ajatellaan kokonaisuutta.
Tarkemmin ajatellen uutta:
Vaihtoehto 0: GenePedia, eräänlainen WikiPedian rakenteeseen perustuva Suomen väestön sukutietokanta, joka sisältää digitaalisena tarvittavat tiedot, jotka me sukututkijat ja sukujärjestöt olemme tuottaneet yhdessä ja yhteisesti alkuperäisistä lähteistä viitteineen.
Vaihtoehto 3: Sukututkimukseen liittyvien eri järjestöjen yhteistyö ja eri hankkeiden yhdistäminen. Voimavarojen haaskaus ja kateellisuus saa jo riittää.
Tuossahan ne kaksi tärkeintä on kirjattu.
Sukututkimus on ilmeisen peruttamattomasti muuttunut aatelis- ja pappissäätyjen sisäisiä etuja palvelleesta toiminnasta koko kansan harrastukseksi. (Tästä mielipiteestäni saa nytkin loukkaantua.)
SSS:n seuraava toiminnan kehittämisen kohde tulisi olla alueellisten sukututkimusyhdistysten toimintojen virkistäminen siten, että niistä olisi jotensakin yhdenmukaisesti ja enenevästi iloa niille, joiden suku on kaukaa nykyisistä asuinseuduista.
'Sukutieto' on ilahduttavasti muuttumassa 'järjestölehdeksi'. Sellaista tämä yhteisö tarvitsee myös.
Tuo ehdotus Suomen koko väestön sukutietokannasta - historian alkuhämärästä johonkin hallittavissa olevaan aikaan (esim 1800) saakka - on taatusti ollut monen mielessä.
Olisi parempi, että sen toteuttamiseen lähdettäisiin olemassa olevien organisaatioiden (SSS) voimin ja johdolla. Jatkuvuudesta huolehtiminen olisi oltava selkeästi jonkun vastuulla. Esimerkkejä tästä teemasta löytyy . . .
Tämän ketjun aloittajalle kiitos rohkeasta ja tarpeellisesta kysymyksestä. Jos tämä kirvoittaa muitakin mielipiteitä, niin toivoisi, että samalla tunnustettaisiin ja mielessä pidettäisiin pari asiaa:
- Seura toimii jäsenten tuella ja jäsenten hyväksi.
- Seuralla tulee olla oikeus odottaa jäsenten tukea, myös taloudellista.
vaccinerad
29.06.07, 13:54
Kaisa Kyläkosken aloitus on todella tarpeellinen.
Kun aletaan pohtia toimintojen tärkeysjärjestystä ja niihin käytettäviä resursseja, on tarvittaessa kyettävä tekemään rajujakin ratkaisuja. Jos ja kun kaikkeen tarpeelliseen ei riitä voimavaroja, on ehkäpä silloin kyettävä luopumaan osasta.
Kun yleisesti toimintojen tärkeyttä tarkastellaan, kaikkea sellaista toimintaa, josta hyötyvät tasapuolisesti kaikkialla Suomessa asuvat, tulisi painottaa. Tähän kuluu olennaisena osana verkkopalvelut.
Kun resurssit ovat vähäiset, olisi ehkä syytä harventaa lehtien ilmestymistä. Tuon ei tarvitsisi merkitä sisällön vähentämistä, vaan lehdet voisivat olla entistä muhkeampia.
Satu Matero mainitsi HisKin monessa suhteessa ongelmalliseksi. Jos HisKin ongelmia ei SSS kykene ratkaisemaan, olisi oikein ja kohtuullista, että Seura alkaisi neuvotella eri tahojen kanssa sen siirtämisestä jonkin muun tahon huollettavaksi. Kiistakapulana se ei palvele ketään, ei edes Seuraa itseään.
Marjaana Kauppinen
..... monin tavoin ongelmallisen Hiskin rajaton paisuttaminen.Millä tapaa Hiski koetaan ongelmalliseksi?Onko kysymys tekniikasta,taloudellisista rajoituksista,henkisistä resursseista,vai ihan jostain muusta?
2. Yhteistyö ja työnjako lähteiden digitointihankkeissa (SSHY, KA) on tärkeämpää kuin maksuttoman ja monin tavoin ongelmallisen Hiskin rajaton paisuttaminen.
Satu Materon pitäisi tulla tänne forumille selvittämään, millä tavoin HisKi muka "koetaan monella tavalla ongelmalliseksi". Ja miten sitä "rajattomasti paisutellaan"?
Tänään taas kerran koin, että Pohjanmaalla ei ainakaan Jurvassa ole ollenkaan syntyneitten tietoja ja Laihiankin synt. tiedot loppuvat jo 1766! Ei ollenkaan oltu PAISUTELTU!
kysyy ihmetellen Maisa M
P.s. Mikään ei ole niin mahtava hakusysteemi kuin HisKi, sitä pitää vain osata käyttää! :D
Hasse viittasi Talkoo-tietokantaan, joka on melkoinen tietopaketti erityisesti Pohjanmaan tutkijoille.
Sukutietoteknikkayhdistyksen alkuaikoina oli vastaava, joskin alkeellisempi Yhteishakemisto. Olin kovin pettynyt, kun se hylättiin. Ihmettelen onko joku periaatteellinen este yhteisen sukutietokannan luomiseen, vai onko kyseessä vain resurssipula ?
Toki amatööritutkijoiden lähettämissä tiedoissa on virheitä ja ne leviävät, kun tietoja kopioidaan. Mutta jokaisella on mahdollisuus suhtautua tietoihin vain vihjeinä ja tarkistaa ne haluamaltaan osin.
Harry Smeds
Espoo
Hasse viittasi Talkoo-tietokantaan, joka on melkoinen tietopaketti erityisesti Pohjanmaan tutkijoille.
Harry Smeds
Espoo
Anteeksi tietämättömyyteni, kun en ole kuullutkaan tästä Talkoo-tietokannasta mitään. Mutta jos sieltä nyt saisin apua pohjalaismieheni suvun tutkimiseen, niin haluaisin tutustua siihen. Harry, selittäisitkö, mikä se on. :confused:
yst.terv. Maisa M
Mene vaikka http://finlander.eget.net
Ja sieltä ylälaidasta Talko -linkki.
Idea muistaakseni perustuu siihen, että salasanan tietokantaan saa vain luovuttamalla itse ensin gedcom -muodossa omat tietonsa.
Todella upea juttu varsinkin Pohjanmaan tutkijoille, mutta olen itse sieltä saanut lisätietoja myös muualle maahan
Anteeksi tietämättömyyteni, kun en ole kuullutkaan tästä Talkoo-tietokannasta mitään. Mutta jos sieltä nyt saisin apua pohjalaismieheni suvun tutkimiseen, niin haluaisin tutustua siihen.
Talko "talkoo-projekti" on muutama vuosi sitten perustamani projektitietokanta johon kerätään sukututkimuksia gedcom muodossa. Liikkeelle lähdettiin muutamien Pohjanmaan sukuja tutkineen sukututkijan voimin mutta tällä hetkellä mukana on n. 160 sukututkijaa ja tietokannassa noin 1.570.000 henkilötietuetta.
Projekti on tänä aikana ollut pysäköity Finlander keskustelufoorumin yhteyteen.
Talko -projektin toimintaperiaate
täysin ei-kaupallinen, tähän asti kustannettu omasta kukkarosta
tietokantapohjainen projekti johon tallennetaan gedcom aineistoa
gedcom versio 5.5
ANSI -koodattu
jokainen mukanaolija laajentaa tietokantaa omilla tutkimustiedoillaan ja lähettää tiedoistaan päivityksiä tarvittaessa
projektiin lähetetyllä aineistolla on oltava selvä yhteys Suomeen
hyväksytty gedcom aineisto siirretään tietokantaan ja lähettäjä saa henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen/salasanan s-postissa
tietokantaa ei näy yleisessä internet verkossa, ts. ei voida hakea tietoja esim. Googlen kautta
elävien tiedot ei näytetä mikäli vähintään syntymävuosi on merkattu henkilölle (näytetään etunimien alkukirjaimet + sukunimi, muu tieto suodatettu pois), ts. privaatti suodatus toimii tietokannassa
jäsenten tulee viitteissä, omissa tutkimuksissaan muistaa mainita mistä kokoelmasta tietoja on kopioitu
löydetyistä virheistä tulisi ilmoittaa aineiston luovuttajalle
jokaisen joka kopioi tietoja tietokannasta tulee varmuuden vuoksi tarkistaa tietojen oikeellisuuden eli on oltava tietoinen siitä virheitä varmaan on olemassa aineistossa.
jäsen pystyy etsimään henkilöitä mm. sukunimen/etunimen/paikkakunnan/ayntymäajan/kuolinajan/... mukaan
tulokset voidaan näyttää listoina, jälkipolvilistoina, sukupuina jne - (esimerkkejä liitteissä)
vaikka projekti lähti liikkeelle Pohjanmaalta tämä ei ole rajoituksena - eli kyllä mukaan mahtuu.Talko projektia hoidetaan harrastuspohjaisesti, eli siirrän itse tietokantaan ja luon oikeuksia sitä mukaa kuin aikaa löytyy työn ohella. Tästä johtuen joudun joskus pyytämään kärsivällisyyttä uusilta jäseneksi pyrkiviltä.
Juuri tällä hetkellä tietokantaa ollaan siirtämässä uuteen ja isompaan palvelimeen - ja nopeamman linjayhteyden taakse. Samalla tulen luultavasti päivittämään tietokanta-ohjelmiston uuteen versioon. Tällöin tulen harkitsemaan myös muiden ominaisuuksien mahdollista käyttöönottoa.
Hasse Nygård
Satu Matero
30.07.07, 22:08
Hiskiin liittyvistä ongelmista (pääasiassa digitointiresurssit) käydään laajaa keskustelua toisaalla tällä forumilla, en käy sitä toistamaan. Totean vain, että jos kaikkeen ei ilmaispalvelussa ole resusseja, olisi rohjettava aluksi mieluummin keskittyä saattamaan vaikkapa vain ns. Mustien kirjojen vuodet kaikkien seurakuntien osalta täydellisiksi, kuin paisuttaa Hiskiin myös ns. uudet kirjat (vuodesta 1850-1900)
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.