Kiimingin 1. asukkaita

[tellervoranta]

Heips :), tässä niitä tulee:
n.1555 Olli Koppelo n.1557 Olli Torniainen, Paavo Saavainen, Heikki Karjalainen, vähän myöhemmin Juho Juhonpka, Niilo Heikinpka, Pietari Pietarinpka, Niilo Venäläinen=?Niphatt,1560-luv. Jussi Savolainen, Antti ja Pekka Vesainen,Pietari Ukko,Jussi Soroinen, Vilppu Pylkkäinen. 1500-luvun loppupuolella Paavo Jaara, Paavo Selkinen, Antti Hulkkoinen ja Antti Raatikka.
25-vuotinen sota pysähdytti asutuksen kasvun.
.....v.1700 Alakiimingissä 37 taloa. Isonvihan jälkeen 31.
Talonniminä noista edellisistä Vilppola, Laurila, Mikkola, Karjalainen,Ukko eli Ukkola, Ja(a)ra ,kuuluu Thomala ja Antikainen. Vanhoja numeroiden perusteella myös Huttu, Kaattari, Tiri, Haipus,Kanniainen, Kontio, Huru.

[Matti Lund]

Hei

Selailin itsekin uteliaisuudesta muutama viikko takaperin yhden ehtoopuhteen voudintilejä Kiimingin osalta ja huomiota kiinnitti moni asia.

Erityisesti kiinnitti huomiota 1570 -luvun luetteloissa, että vaikka, kuten niissäkin asiakirjoissa sielläkin viitattiin, molemminpuolisia julmia kostoretkiä oli ollut karjalaisten ja pohjalaisten kesken, niin juuri Alakiimingin kylän puolella, jossa Antti ja Pekka Vesaisenkin nimet koko ajan näkyvät, näytään siitä huolimatta veroja maksetun, vaikka tuhoa oli tullut, mikä osoittaa, että sangen sitkeää ja pahansisuista porukkaa kylässä asui. Vaikka sissipäällikkö Pekka Vesaisen omat asumukset vallattiin ja tuhottiin vienankarjalaisten toimesta tuhoisalla "täsmäiskulla", kuten vanhat kuvaukset antavat ymmärtää, veroluettelon perusteella vaikuttaa, ettei Pekka ollut siitä moinaskaan ...

Huomiota kiinnittää myös molempien Kiiminginkylien henkilönimien vertaaminen 1500 -luvulla viereisen Karjanlankylän nimiin. Kiiminginkylien nimet on kirjattu samoille luettelosivuille enimmäkseen lisänimellisinä, siis talonnimi tai siitä mukailtu lisänimi isännän etunimen perässä ilman patronyymiä, mutta Karjalankylän veronmaksajien nimet on kirjattu patronyymillisinä. On sangen monia verovuosijaksoja, jolloin Karjalankylän kohdalla ei esiinny yhtään lisänimeä ja niitä sitten alkaa harvakseltaan ilmaantua vasta 1600 -luvun puolella.

Jäin sitä siinä tovin aprikoimaan, mistä se kielisi? Kylähän sijaitsi liikenteellisesti mielenkiintoisessa Iijoen haarassa ja taas molemmat Kiiminginkylät valtaväylältä hieman syrjässä. Voisi olettaa, että Karjalankylä oli tämän Iijoen varren vyöhykkeen vanhinta asutusta ja tämä asutus olisi ollut jo jonkin aikaa vakaata. Ja patronyymillinen nimitystapa saattoi siihen piirteeseen viitatakin. Toisaalta Karjalankylä oli noina "häikän" aikoina sangen arassa paikassa, eli se oli alttiimpana kuin mikään muu sen vyöhykkeen kylä vienankarjalaisten retkueitten tuhotöille. Pakostakin pulpahtaa koko ajan mieleen Karjalankylä, kun muistelee Santeri Ivalon julmia kuvauksia näistä tuhotöistä.

Joka tapauksessa nimityskäytäntö kielii ehkä siitäkin, että noina aikoina talojen väki saatettiin tuhota, mutta taloille olisi myös löytynyt ottajia rannikolla asuvan väestönosan piiristä. Kun Karjalankylän talonnimistö alkaa sitten 1600 -luvun puolella paljastua, se onkin suurimmalta osalta länsirannikon tyypillistä talonnimistöä, jotka näyttäisivät sinne syntyneen joko ihan paikallisesti tahi kulkeutuneen naapurustosta.


Itse kylännimi vaikuttaa vanhalta ja kirjataan 1500 -luvun asiakirjoissa "Karialan" ja 1600 -luvun alun asiakirjoissa usein jo "Karjalan". Kylännimi on todennäköisimmin johtunut yksinkertaisesti karja -sanasta kuten vastaavat lähes kaikki Karjala -nimet Pohjanlahden rannikolla ja voisi ajatella, että kylän seutu olisi ollut muinaista iiläisten peurojen laiduntamisaluetta, jonne sitten asutusta olisi levinnyt.


Yhteyksiä Karjalankylästä pidettiin kaemmaskin. Tileissä oli 1500 -luvulta eräskin asiakirja, joka kertoi karjalankyläläisen isännän lohenvientireissusta ja matkakorvauksista Etelä-Ruotsiin. Aivan hyvin isännän pyytämät lohet olivat saattaneet mennä vaikka kuninkaalliseen pöytään. Tuo tapaus oli Juhanan hallituskaudella.


terveisin Matti Lund

[tellervoranta]

Sangen sitkeää ja pahansisuista :D:, totta vie..ilmankos minä seisoskelen pönkittämässä kivikylän kylttiä museoviraston sivuilla.

Onhan sitä monta sotilasesi-isääkin, Vesainen, Kåkko eli Toppi, Wilbäck ja ketä lienee. Kokoista osa on asunut alkuperäisillä sijoillaan Ylikiimingissä 1600-luvun alusta ( kunniakirja) ja minun esi-isä Hångala-Timonen kiertänyt Pudasjärven kautta Kiiminkiin, jonka edellisen suvun jälkeläiseksikin yrittelen ( Puitti-Hångalan ja Riipun). Leskelän suku ( aluksi Pårcko) asunut sijoillaan 1500-luvun lopulta, mutta minulle tulee esivanhemmiksi myös Maria (Leskelä) ja Joosef (Panuma) Kiimingin Mikkosesta/Mikkolasta, missä aiemmin asui Vilppu Pylkkäisen pojan Mikon jälkeläiset. Talonpojatkaan (esivanhempia), Puttaalta, eivät liene välttyneet kauheuksilta. Kiimingin taloista kai 1/3 tuhottu Isonvihan aikaan.

Lueskelkaapa muuten Suur-Iin historiasta Anna Kustaantr Leskelän "taikakeinoista" ja hyppyyttämisestä 80-kymppisenä eestaas Iihin rangaistusta saamaan. Samassa yhteydessä taitaa olla juttua Juho Talonpojastakin.

Jokin merkintä kiiminkiläisistä P-P.n ja Lapin historia III:
Talollisen Simo Kontion tytärpuoli Dordi Juhontr oli ollut 11 vuotta palvelijana Tukholmassa.
v.1666 Iissä päätös, että Alakiimingin Jaakko Huru saisi osansa sen kasken sadosta, minkä naapurit Erkki Kanniainen ja Simo Kontio olivat kaataneet näiden 3 talon jakamattomalle maalle ottamatta Hurua mukaan.

Tätähän minä olen aanannut, :eek:, että (me) alamme pöristä peräjälkeen.

[tellervoranta]

Edelliseen viestini loppuun liittyen: mikäpäs siinä muu kuin syntyy
pitkä teoreettinen viesti-pitkä henkilökohtaiseen sukuun liittyvä viesti :eek:

[p mattila]

Hei! Onko näistä Kiimingin ensimmäisistä asukkaista tehty montakin julkaisua? Oma sukuni tulee tuonne Kiimingin Kontioon myös, sieltä silloisen Iin pitäjän Pirttitörmälle muuttaneen Pehr (muistaakseni) Kontion (myöh. Jaara) myötä. Siitä sukuhaarasta on tietoa mm. Saukkosen Vesaisen kirjassa.

P Mattila

[tellervoranta]

Hei :), minä olen lähteinä käyttänyt esim. yleisiä Pohjanmaan historian kirjoja, Rytkösen Suur-Iin historia, Kiimingin seurakunnan historiaa, missä on myös yleistä historiaa, Väänästen varsiteillä kirjaa, Joloksen kylähistoriaa + leskeläläisten kirjoja , Simo Miesmaan Kiiminkiläistä Valokuvaperinnettä, Haukiputaan seurakunnan historiaa, Saukkosen kirja joskus lainana, Maalismaa 400 vuotta, Kaiston Iistä ollaan, OMAn avioliittokuulutuksia (2) ja esipolvitauluja Pudasjärveltä, tiedostoissani olevia henkikirjoja, sukutaulua, lukemattomia tiedostoja esi-isistäni.
Harmittavinta :oo: on, etten ole nähnyt edesmenneen serkkuni Erkki Karjalaisen Kiiminkiä ennen ja nyt tutkielmaa. OMA:ssa olen nähnyt Huttukylän historiaa. Minulla on mikrofilmit Kiimingistä ja lukulaite.

Hei! Onko näistä Kiimingin ensimmäisistä asukkaista tehty montakin julkaisua? Oma sukuni tulee tuonne Kiimingin Kontioon myös, sieltä silloisen Iin pitäjän Pirttitörmälle muuttaneen Pehr (muistaakseni) Kontion (myöh. Jaara) myötä. Siitä sukuhaarasta on tietoa mm. Saukkosen Vesaisen kirjassa.

P Mattila

Jk. Nykyisessä Kiimingin Alakylässä on Kontio- RasiKontio ja lisäksi aikanaan Kontio, myöhemmin nimellä Autio, Honkasen ja Mikkosen välillä. Alakylän osoite on edelleenkin Kontio.

[Matti Lund]

Hei

Selailin itsekin uteliaisuudesta muutama viikko takaperin yhden ehtoopuhteen voudintilejä Kiimingin osalta ja huomiota kiinnitti moni asia.

Erityisesti kiinnitti huomiota 1570 -luvun luetteloissa, että vaikka, kuten niissäkin asiakirjoissa sielläkin viitattiin, molemminpuolisia julmia kostoretkiä oli ollut karjalaisten ja pohjalaisten kesken, niin juuri Alakiimingin kylän puolella, jossa Antti ja Pekka Vesaisenkin nimet koko ajan näkyvät, näytään siitä huolimatta veroja maksetun, vaikka tuhoa oli tullut, mikä osoittaa, että sangen sitkeää ja pahansisuista porukkaa kylässä asui. Vaikka sissipäällikkö Pekka Vesaisen omat asumukset vallattiin ja tuhottiin vienankarjalaisten toimesta tuhoisalla "täsmäiskulla", kuten vanhat kuvaukset antavat ymmärtää, veroluettelon perusteella vaikuttaa, ettei Pekka ollut siitä moinaskaan ...

......

terveisin Matti Lund


Tuossa on minun alkuperäisiin lähteisiin perustuvaa kannanottoa 18.2., havainnoista Pekka Vesaisesta ja hänen kylänsä väestä. Siis viittaamassasi viestissä siis "Olli" on oman suollokseni lapsus vastoin omaa tietoani, jota tässä aikaisemmassa viestissä levitin oikein Pekkana, kun tuijotus lähteeseen piti sanat kaidalla polulla.

Huomioi, että kun viittaan johonkin tietoon, se on itse alkuperäisen asiakirjan Kansallisarkiston tai jonkin maakunta-arkiston lähdekopiosta. Pitäisi vain läväyttää lähde aina kommentoidessa silmien eteen, ettei lapsuksia pääse tapahtumaan. Tuossa kohtaa, kun annoin oikeaa tietoa, minulla oli esillä mm. KA: 4572 (mf ES831).

terveisin Matti Lund

[tellervoranta]

Poimin jotain tietoja vuoden 1674 henkikirjasta.....sen nyt mitä osaan lukea ja kiinnostaa :)
- Jaaran tila kahdessa osassa: 1/4 Tuomas Siponpka ja 1/2 Jaakko Simonpka, väkeä 8
- Ukkolassa 1/2 Vilppu poikapuolensa Matti Laurinpojan kanssa, väkeä 4
- Tirinen Matti, isoin tila eli 1mnt, väkeä 4
- Kontio kahdessa osassa: 1/2 Matti Simonpka ja 1/4 Heikin leski, väkeä 6
- Huru 1/2 Heikki Tuomaanpka, väkeä 4
- Puittin tila kahdessa? osassa: 1/2 Heikki ja 1/4 Erik Timosen leski, väkeä 4
- Kolehmaisessa Klemetti, väkeä 2

En tiedä, miksi Kolhemainen eli Kolehmainen on Timosen jälkeen, koska myöhemmissä rippikirjoissa ennen eli sijainnin mukaan. Tuo väellä tarkoitan lukua, mikä on henkikirjassa oikeassa laidassa eli kai tietyn ikäisten henkilöiden määrää. :confused:

[tellervoranta]

Hei :), koska esi-isiä oli sekä Puitissa että Hurussa, kirjoitan näiden talojen vaiheista 1600-luvulla. ( vuosilukujen perässä -luvulla)

Puitti (nro13), 1595, 1/3 mnt talo Juho Tuomaanpka, 1630 Knut Juhonpka+pojat Pentti, Heikki ja Juho(sotilaaksi),1660 Heikki Puitti ja 1690 Erkki. Puittilasta asuttiin myös Honkalassa eli Timosessa, joka perustettu 1608. (käytettiin sekä Puitti(la) että Timonen sukunimeä.)

Huru (nro12), 1598, 1/2 mnt talo Heikki Tuomaanpka (mahd. Puitin perustajan veli),1610 pojat Olli (1/6) ja Heikki (1/3) jakoivat talon, 1630 Yrjö Ollinpoika, mutta kohta talot yhdistyivät,1630 Jaakko Heikinpka (sotilaaksi 1643), 1670 Heikki Tuomaanpka, 1690 Tuomas Huru.

lähde: Jokivarren savuista kasvukunnaksi.

[tellervoranta]

pistänpä taas turinaa tulemaan :):)

Kysymys: vieläkö tukeudutte esim. P-Pohjanmaan ja Lapin historia III-osaan? :confused:

Otanpa siitä kaksi juttua Puitti/Puittinen .

s.66 Kun alakiiminkiläinen Heikki Puitti otti v.1653 haltuunsa Matti Yrjönpojan talon Iin Kellosta, hän lupasi pitää huolta vanhasta Matista....

s.283 Alakiimingin Heikki Puittinen oli ollut näihin aikoihin kalassa kaukana Lapin puolella, koskapa hän kertoi v. 1688 jättäneensä kymmenen vuotta aikaisemmin 20 siikaverkkoa Muojärven yläpuolella Kajavajärvellä asuvan lappalaisen Antti Piettarinpojan säilytettäväksi.

Siis kun Kiimingin uuden historian valossa Heikki Puitti asui Kiimingin Puitissa. Tosin Haukiputaan hiskistäkin löytyy Puitti/Puittilaa Puttaalla.

[p mattila]

Hei ja kiitos taas arvokkaasta vinkistä! Mainio juttu tämä SukuForum.

PM

[Vikelli]

Pieni pyyntö tellervorannalle. Saisko yhden pienen tarinan Anna Kustaantytär Leskelän taikakeinoista? Eihän sitä tiedä, jos jossakin vaiheessa mallia tarvitsen.:) Vai liekö netissä?

Pyytelee Leena

[tellervoranta]

Tervehdys, hauska tietää, että näistä on jollekin hyötyä....

Hei ja kiitos taas arvokkaasta vinkistä! Mainio juttu tämä SukuForum.

PM

Minähän vinkki minulta lipsahti tulemaan??????

Pieni pyyntö tellervorannalle. Saisko yhden pienen tarinan Anna Kustaantytär Leskelän taikakeinoista? Eihän sitä tiedä, jos jossakin vaiheessa mallia tarvitsen.:) Vai liekö netissä?
Pyytelee Leena

Siis Leena, kun noin kauniisti pyytelet, niin johan pitäisi täältä rätistä vastausta. Onko sinulla tarvetta papin lehmän parantamiseen :confused::confused:

en uskalla vihjata mihinkään sivuun.....ehkäpä tämä kuiten hoituu...

[Vikelli]

Kiitos Tellervo!

Sori, joulukiireiden keskelläkin vaivaan sinua, kun kiinnostavat kaikenlaiset jännät tarinat.

Olin juuri vastaamassa edelliseen viestiisi, kun tuli linkki Leskelän sukuun ja tarinaan. En ole vielä katsonut, millainen tarina on. En siis tiedä, mihin asti joudun matkustamaan, että löydän papin, jolla lehmä ja voin yrittää tarpeeni tyydyttämistä. Jännitän jo kovasti, minkälainen tehtävä odottaa. Joulun aikana voisin pääkaupunkiseudulta yrittää etsiä lehmän omistavaa pappia. Kemijärvellä taianteko ei onnistu ollenkaan, kun lehmäluku minimissä ja pappilassa täysi nolla. :) Tavallisesti jouluna vaeltelen joulupukin muorina.

Hyvää Joulun aikaa toivottelen.

Leena Spelman

[p mattila]

Niin, kun on kokenut sukututkija, vinkkejä tippuu hihasta ihan huomaamaattakin!

[tellervoranta]

Sepä kiva :)
tässä jouluhössäkässä eilen hain sinun tiedot ja tulostin erään osan Kontiotiedostostani, mutta en sitten tiennyt, oliko oikea. Ajattelin, että voisit kysyä minulta suoraankin, ettei tarvisisi "tiputella". Mutta hauskahan se on minunkin arvailla, missä mennään. :D::D:

[p mattila]

Juuh, kunhan tässä saan kaikkea selvittämääni vain paperille ja tiedostoihin järkevään muotoon. Aika paljon ja mukavaa olenkin saanut selville ja kaikki on vapaasti käytössä, kun saan stilisoitua. Panostan joululomaan ja visiteeraan OMA:ssa ahkeraan pyhien välissä. Sukua olen selvitellyt Kiimingissä, Kellossa ja Pudasjärvellä. Pitää tuo Kustaa Vaasan aika selvitellä, mitä se tarkoitti näillä korkeuksilla.

[perttiakokko]

Historiankirjat kertovat, että iiläisten vaatimuksesta Ruotsin kuningas joutui sallimaan karjalaisten kauppareissut Iihin, vaikka alue oli ehkä jo kiistatta Ruotsin aluetta (Pattijoen pohjoispuoli). Kauppa oli tietenkin molempia hyödyttävää. Toisaalta on hyvä muistaa, että savolaiset ja karjalaiset ja osin pohjalaiset (ml. pirkkalaiset) ovat pohjoisen asuttaneet. Nimistötutkimus on selvittänyt, mistä kunkin paikkakunnan nimistö johtuu.

terv. Pertti Kokko

[TimoT]

Toisaalta on hyvä muistaa, että savolaiset ja karjalaiset ja osin pohjalaiset (ml. pirkkalaiset) ovat pohjoisen asuttaneet. Nimistötutkimus on selvittänyt, mistä kunkin paikkakunnan nimistö johtuu.

terv. Pertti Kokko

Hei,
Onko Sinulla tarkempaa tietoa, mistä Hurut ovat Kiiminkiin 1500-luvun loppussa tulleet? Itse olen tutkinut etupäässä itäisiä sukuja ja sieltä en ole huruun viittaavaakaan löytänyt. Sen sijaan asutuksen yleisluettelon mukaan huru-alkuisia paikkoja olisi useampiakin Lounais-Suomessa.

Terv. TimoT

[tellervoranta]

Ei ole tietoa, mistä Kiimingin Hurut tulleet :rolleyes:. Olen kyllä tietoinen, että Huru-nimisiä on Peräpohjolassa Kemissä 1613, Karungissa 1613, Ylitorniolla 1543 p huro.
Mikkonen-Paikkala Sukunimet kirjan mukaan Huru-paikannimiä Peräpohjolassa, P-Pohjanmaalla ja Kainuussa, toisaalta Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.
Jouko Vahtolan mukaan nimi HURU on tullut pohjoiseen Satakunnasta. Tällainen merkitys `notkelma, uoma, niityn kaista, kapea lahti, maaniemeke. Siis nimi olisi paikanmukaan annettu talonnimi, mistä siirtynyt sukunimeksi.
Niin tai näin: olen Huru isälinjaisesti vaikka kuinka hullulta tuntuisi :eek:

[TimoT]

Jouko Vahtolan mukaan nimi HURU on tullut pohjoiseen Satakunnasta. Tällainen merkitys `notkelma, uoma, niityn kaista, kapea lahti, maaniemeke. Siis nimi olisi paikanmukaan annettu talonnimi, mistä siirtynyt sukunimeksi.
Niin tai näin: olen Huru isälinjaisesti vaikka kuinka hullulta tuntuisi :eek:
Näinhän se on Länsi-Suomessa mennyt eli ihmisiä on kutsuttu talon nimen mukaan ennen sukunimilakia. Itä-Suomessa on sensijaan ollut lähes nykyisenkaltainen nimikäytäntö hamasta menneisyydestä alkaen. Muuttaneet itäsuomalaiset kyllä pääsääntöisesti veivät nimensä mukanaan, mutta lännessä siitä tehtiin talon nimi, joka sitten käyttäytyi samoin kuin muutkin talon nimet sielläpäin. Muualta Savoon muuttaneille annettiin täällä sukunimi yleensä lähtöpaikan mukaan. Esim. Sastamalasta kotoisin oleva oli Saastamoinen ja Niskalan talosta lähtenyt oli Niskanen.
Hurut tulivat Kiiminkiin savolaisalueelle. Saattaa olla niinkin, että he saivat nimensä savolaisten nimisääntöjen mukaan eli lähtöpaikan mukaan. Tuosta sitten olisi tullut talonnimi myöhemmin, kun Kiimingissäkin siirryttiin läntiseen nimikäytäntöön.

[tellervoranta]

Koska menen juuriltani Kontioihin isänisän ja isänäidin kautta, kirjoitan tästä suvusta:
Savolainen eli Kontio Not 11 ja 16, v.1557
Juho Juhonpka Savolainen, talo jaettiin 1580-luvulla kolmeen osaan:
-Matti 1/2 mnt, jatkaja Elias, -autio 1633,Heikki Markuksenpka 1/4mnt, Heikin leski, Heikki Heikinpka n.1680-alusta.
-Olli 1/2 mnt, Markus n.1620, Simo n.1630, Markus 1670-luvulla.
-Pekka 1/4 mnt, mainitaan viimeisen kerran v.1617.

Itse lukeudun ainakin Heikin jälkeläisiin Erkki Heikinpka Kontio 2 Luukela-Vanhala (1681Kiiminki-1737Haukipudas),talokas, kuudennusmies, kautta sekä 1.vaimon Kaarinan, k.isonvihan aikaan että 2. vaimon Simossa syntyneen Helena Simontr Knihtilä (n.1698-26.8.1764 Haukipudas) kautta.

[TapsaR]

Hei!


Esipolvistani löytyy Maria Johansdr
Eskonsipo, joka on syntynyt 31.8. 1736 Oulunsalossa ja mennyt
naimisiin 28.1.1759 Haukiputaalaisen Johan Ollilan kanssa.

Marian vanhemmiksi epäilen (vanhempaa)
Johan Eskonsipoa (Uhleå Sahlöön) ja Elsa Simondr Condiota (Neder
Kimingi by, Ijå s), jotka on vihitty Iin hiskin mukaan 15.10.1734.
Marian syntymämerkintä on netin Oulunsalon hiskissä epäselvä:
”31.8.1736 Johan Eskonspo Elsa (?) Greu-la ? Maria”.
Alkuperäisessä foliossa Eskonsipo-sanassa on i, mutta Elsan
lisänimi on minullekin mysteeri:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5614808 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5614808)
(Mitä siinä oikein lukee?)

Elsaa kiinnostuin sitten tutkimaan
tarkemmin. Oulunsalon rippikirjassa hän esiintyy Johan Eskonsipo
seniorin toisena vaimona ja Johanin kuoltua 1743 muuttaa
rippikirjasta päätellen v. 1744 Kelloon:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulunsalo/rippikirja_1733-1747_mko1-2/24.htm

Haukiputaan ensimmäisestä
rippikirjasta löytyy ainoastaan yksi sopiva leski Elin, Årawalasta:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/79.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/79.htm)

Myös Oulun hiskin mukaan leski Elin
meni uusiin naimisiin haukiputaalaisen Eric Simonsson Orawan kanssa
8.5.1744 (Ericin edellinen vaimo Lisa Andersdotter oli haudattu
22.8.1742).
Ainoa mutta on siinä, että Oulun
vihityissä ja kuulutetuissa Elsalle on annettu lisänimi Kanniainen!
Onko siis kyseessä sama Elsa?

Haukiputaan hiskissä ja rippikirjassa
on merkintä Elin Ohrawaisen kuolemasta 13.10.1754:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/164.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/164.htm)
. Rippikirjaan on merkitty syntymäajaksi maaliskuu 1691.

Hiskin kuoliniän ja
rippikirjamerkinnän perusteella löytyy Alakiimingin syntyneistä
Simon Margusson Kondion ja Dorde Jöransdotterin tytär Elin, s.
9.3.1691. Samana päivänä ei syntynyt Kanniaisia.

Simon Kondion ja Dorde Hälilän
(Kellosta) vihkimisaika näkyy olevan 7.12.1684.

Olen sitä mieltä, että kyseessä on
yksi ja sama Elsa, huolimatta erilaisista lisänimistä.


Huomasin näitä Kontioita hakiessani,
että tässä viestiketjussa Tellervo mainitsee Markuksen isännöineen
osaa Savolaisen eli Kontion taloa. Onko hän kenties Elsan isän isä?

Tapio

[tellervoranta]

Katsoppa minun viestiä Karoliina Loukkojärven/Ylikiiminki esipolvia, aloitettu 23.9.10 klo 11.19. Siis minäkin menen Eskonsipoon.

Tutkinpa tuota sinun juttua myöhemmin tarkemmin, kun satuin lukemaan aluksi Jaakko Luukilan lapsen tiedot.

I alla fall minullakin on Maria Juhontr Eskonsipon vanhempina kestikievari Johan Eskonsipo s.1687 k. 12.6.1744 Oulunsalossa ja Elsa, muuttanut Kelloon leskenä 1740-luvulla (sukutaulu). Itse olen lisännyt Elsa Simontr Kontio.

Palailen asiaan vielä tänään :)

[tellervoranta]

Avioliittokuulutuksia P-Pohjanmaallta (naimasetelit) löytyi Iissä 13.10.1734 Talokas Johan Eskonsipo Oulunsalosta ja piika Elsa Simontr Kontio Alakiimingistä eli sopii Iin hiskin vihkitietoihin.
Ajattelen niin että Marian syntymämerkinnöissä on voitu käyttää Elsalle talon nimeä, missä hän on ollut.

Suurten kuolonvuosien 1696-1697 aikana mm. Markus Kontion no11 talosta kuoli emäntä Kaisa ja maaliskuussa 1696 talossa oli tulipalo, mutta vahinkojen korvaamiseksi maksettiin avustusta.
Isonvihan jälkeen Kontio oli autio. Autiotilojen asuttamisessa mainitsin kuitenkin vuodelta 1727 merkinnän 4 (1/2) Kontio Simo. En tiedä asuiko Kontiot Kanniaisen taloa, koska näyttäisi rippikirjojen alkaessa Kontiossa asuvan entisiä Haipuksia, vaan oliko Simo Kontio muuttanut Haipukseen.

Haukiputaan hiskistä löytyy merkintä haudatuista:
6.1.1743 gl bd Simon Matts Kondio 87v. Minusta tämä henkilö löytyy digistä Kontiosta 1. rippikirjasta. (Matts ei tarvitse olla oikea patronyymi)

Luulisin sinun juonnon Elsa Kontio/Eskonsipon avioitumisen Oravalaan olevan oikein vaan en mene vannomaan. Elsan pappaa en myöskään uskalla arvailla kun isovihan aika on välissä.

[tellervoranta]

Korjaan tuon Juho Eskonsipon kuolinajan, jonka otin sukutaulusta, missä 1744. Vuosi on siis 1743.



I alla fall minullakin on Maria Juhontr Eskonsipon vanhempina kestikievari Johan Eskonsipo s.1687 k. 12.6.1744 Oulunsalossa ja Elsa, muuttanut Kelloon leskenä 1740-luvulla (sukutaulu). Itse olen lisännyt Elsa Simontr Kontio.
:)

Sitä Kanniaista aloin vielä miettiä. Kanniainen-nimisiä talojahan on Kiimingin lisäksi esim. Oulunsalossa. Onko Haukiputaallakin Kellossa ?

[tellervoranta]

Nyt tietoa Karjalainen ( No 4, Huttula) 1567- Antti Antinpka Karjalaisen 1/4 mnt:n talo siirtyi 1610-luvulla Erkki Antinpojalle ja 1630-luvulla Antti Karjalaiselle, joka sotilaaksi, palasi takaisin. 1660-luvun lopulla isännäksi Heikki Simonpka Karjalainen ja 1680-luvulla Simo Heikinpoika. ( Kiimingin historia).
Isonvihan jälkeen asuttuna oli Huttu Heikki.

[tellervoranta]

Nyt tarinaa Kiimingin Alakylän Kanniaisista. Minulla on pieni epäilys, että joko Kontio tai Huru on sekoitettu Kanniaiseen. Nykyisin on vanhan rantatien suuntaisesti Isokannianen ja päittäin kaksikuistinen Kanniainen, iiläisen vävyn mukaan Mikkola.

Kanniainen (No 5 ja 6) 1594-Erkki Eskonpka Kanniaisen 1/4mnt, myöh. 1/2mnt talon isäntä, viim. 1630-luvun lopulla Erkki Erkinpka Kanniainen. 1670-luvulla talo jakaantui Erkki Erkinpojan (eli poikansa Heikki Erkinpojan) että Esko Erkinpojan ( hänen poikansa Pekka Eskonpojan) 1/4 mnt taloiksi.

Isoviha säästi Kanniaisen Pekan ja Kanniaisen Heikin talot.

Simo Pekanpka Kanniainen (21.9.1688-14.5.1777) lunasti v 1721 Kolehmaisen talon ottaen talon nimen sukunimekseen.Vo Kaarina Simontr Jaara (13.11.1687-18.11.1763). talossa jatkoi poika Pekka kellolaisen Markareetta Pekantr Manninen-Kiutun kanssa. Mainitsen siksi, koska esi-isäni Matti Timosen (Kokko) kaksi tytätä asuivat Kolehmaisessa vuositolkulla.

[Ilkka Nisula]

Nämä isonvihan takaiset polvet ovat alkaneet kiinnostaa, kun myöhemmät ovat nätisti ruodussa. Minun vanhin Kanniaiseni on Henrik Eriksson (k. 1716 Kiimingissä "69-vuotiaana"), puoliso Lisa Mårtensdr Ollila (k. 1715 Kiimingissä "52-vuotiaana").

Seudulla on samoihin aikoihin vaikuttanut toinenkin Henrik Eriksson Kanniainen, puoliso Elin Thomasdr. Tämän Ylikiimingin puolella eläneen anoppi oli 7.6.1686 haudattu Carin Henriksdr Oinas.

Mistä ihmeestä saisi Ylikiimingin rippikirjoja? Rullaankin tyytyisin.

Ilkka

[Alapo]

Mistä ihmeestä saisi Ylikiimingin rippikirjoja? Rullaankin tyytyisin.

Ilkka[/quote]

Hei
Eihän niitä Ylikiimingin rippikirjoja taida olla olemassakaan ennen kuin 1731 lähtien. Tai jos on ollut, niin ovat kadonneet.
1731-1867 kirjathan löytyvät Arkistolaitoksen sivuilta.
Syntyneet, vihityt ja kuolleet 1740-luvulle löytyvät Haukiputaalta.

[Kerttu Korhonen]

Ilkka
Mistä ihmeestä saisi Ylikiimingin rippikirjoja? Rullaankin tyytyisin.

Kokeilepas aukeaisiko:)

http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=98866.KA

KK

[Ilkka Nisula]

Kiitos vihjeestä! Digiarkistointi etenee sellaista vauhtia, ettei tahdo perässä pysyä. Viimeksi näin niitä Ylikiimingin kirkkoherranvirastossa yli kahdeksan vuotta sitten, ja aikaa oli yksi päivä.

Ilkka

[tellervoranta]

Lisäänpä tähän sen, että tuo Matinpuolen jatkaja Heikki Markuksenpoika oli luultavimmin Ollinpuolen Simo Markuksenpojan veli.

Koska menen juuriltani Kontioihin isänisän ja isänäidin kautta, kirjoitan tästä suvusta:
Savolainen eli Kontio Not 11 ja 16, v.1557
Juho Juhonpka Savolainen, talo jaettiin 1580-luvulla kolmeen osaan:
-Matti 1/2 mnt, jatkaja Elias, -autio 1633,Heikki Markuksenpka 1/4mnt, Heikin leski, Heikki Heikinpka n.1680-alusta.
-Olli 1/2 mnt, Markus n.1620, Simo n.1630, Markus 1670-luvulla.
-Pekka 1/4 mnt, mainitaan viimeisen kerran v.1617.

[tellervoranta]

Edelleen isovanhempiani kontiolaisista ovat:

- Heikki Heikinpka Kontio, lautamies Ii, vihitty 1.12.1680 Kiimingissä Valpuri Erkintr Kanniaisen s.n.1647 Kiiminki, k.1737 Haukipudas, kanssa.Lapsia tiedossa 6.

- Markus Simonpka Kontio 1. Jussila s.n.1635 k.1696 Kiiminki, Isäntä Jussila No3, lautamies 1670-1696 , vo Karin Simontr. Lapsia tiedossa 4.Esipolvikato.

[tellervoranta]

Jäin tätä miettimään :eek:

Tuossa on minun alkuperäisiin lähteisiin perustuvaa kannanottoa 18.2., havainnoista Pekka Vesaisesta ja hänen kylänsä väestä. Siis viittaamassasi viestissä siis "Olli" on oman suollokseni lapsus vastoin omaa tietoani, jota tässä aikaisemmassa viestissä levitin oikein Pekkana, kun tuijotus lähteeseen piti sanat kaidalla polulla.

Huomioi, että kun viittaan johonkin tietoon, se on itse alkuperäisen asiakirjan Kansallisarkiston tai jonkin maakunta-arkiston lähdekopiosta. Pitäisi vain läväyttää lähde aina kommentoidessa silmien eteen, ettei lapsuksia pääse tapahtumaan. Tuossa kohtaa, kun annoin oikeaa tietoa, minulla oli esillä mm. KA: 4572 (mf ES831).

terveisin Matti Lund

[tellervoranta]

Nämäkö sivut, siis tämä ja edellinen?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645339

[tellervoranta]

Vuotuisveroluettelosta vuodelta 1571 saa paremman käsityksen Kiimingin asukkaiden verotettavasta pellosta (10pannimaata n.1ha) sekä lehmikarjasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646186

Ja sitten hiukan nimiä:
-Ukko -Pietarilla 10 pm ja 7 lehmää
-Juho Savolaisella (Kontio) 7pm ja 14 lehmää
-Heikki Matinpojalla (Tiri) 7pm (=0,7ha) ja 10 lehmää
-Paavo Pekanpojalla (Jaara) 7pm ja 7 lehmää
-Klemetti Matinpojalla 5pm
-Pekka Vesaisella 4 pm ja 5 päätä (lehmän)
-Antti Vesaisella 7 lehmää
jne...:rolleyes:

[Pekka Paavola]

Heips :), tässä niitä tulee:
n.1555 Olli Koppelo n.1557 Olli Torniainen, Paavo Saavainen, Heikki Karjalainen, vähän myöhemmin Juho Juhonpka, Niilo Heikinpka, Pietari Pietarinpka, Niilo Venäläinen=?Niphatt,1560-luv. Jussi Savolainen, Antti ja Pekka Vesainen,Pietari Ukko,Jussi Soroinen, Vilppu Pylkkäinen. 1500-luvun loppupuolella Paavo Jaara, Paavo Selkinen, Antti Hulkkoinen ja Antti Raatikka.
25-vuotinen sota pysähdytti asutuksen kasvun.
.....v.1700 Alakiimingissä 37 taloa. Isonvihan jälkeen 31.
Talonniminä noista edellisistä Vilppola, Laurila, Mikkola, Karjalainen,Ukko eli Ukkola, Ja(a)ra ,kuuluu Thomala ja Antikainen. Vanhoja numeroiden perusteella myös Huttu, Kaattari, Tiri, Haipus,Kanniainen, Kontio, Huru.

Tuo olettava esi-isäni, Jussi Soroinen ,käsittääkseni Sorosen-järveltä, ennen olin nro 18, kiinnostaa. Tuo pieni järvi sijaitseen Joloksen ja Ylikiimingin kk:n välillä. Nimittäin on perimä"tieto" ,että "ryssät" hävitti ja tappoi Sorosen-järveläiset. Kuitenkin tiedetään ,että Juuvan-sydänmaalla on ollut piilopirttejä. Uskon , että kaikkia ei tapettu. Kuka on kuulut nuista Sorolan-vainoista?

-Pekka-

[tellervoranta]

Pohjanmaan ja Kajaanin läänien maakirja v.1723-1723 Kiimingin osalta (jakso 170).
Onpa tosi mielenkiintoista kun vain olisi aikaa tavata :)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520519

[tellervoranta]

Tositekirjasta 1728 näkyy se, että esivanhempani Timonen/Hångala/Kokko Matti ja Anna Larsintr ovat aviopari. Vihkitieto puuttuu.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920055

[tellervoranta]

Maakirja vuodelta 1729.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304619

[simo.ruokamo]

Nyt tietoa Karjalainen ( No 4, Huttula) 1567- Antti Antinpka Karjalaisen 1/4 mnt:n talo siirtyi 1610-luvulla Erkki Antinpojalle ja 1630-luvulla Antti Karjalaiselle, joka sotilaaksi, palasi takaisin. 1660-luvun lopulla isännäksi Heikki Simonpka Karjalainen ja 1680-luvulla Simo Heikinpoika. ( Kiimingin historia).
Isonvihan jälkeen asuttuna oli Huttu Heikki.

Tartunpa tähän ja kysyn löytyykö tälle Heikille muita poikia. Minun isälinja sukuni lähtee n. 1662 syntyneestä Pekka Heikinpoika Karjalaisesta, ilmestyy 1700-luvun alussa Posiolle, vaan Pekan lähtöpaikka on edelleen auki. Tuossa olisi sopiva Heikki isäksi ja talokin on mennyt Simo nimiselle pojalle.

[marisou]

Hei

Onko kenelläkään tietoa /onko tutkinut Kiimingin Lauriloita? Itseäni kiinnostaa erityisesti Kustaa Jaakonp. Laurila (1796-1863) ja vaimonsa Karin Antintyttären (1795-1851) perhe ja sukujuuret.

Yt Mari

[tellervoranta]

Alla olevassa linkissä näkyy perhe mäkitupalaisena. Perheen poika Johan näkyy myös sukutaulussamme, koska avoitui Anna-Stina Matintr Timosen kanssa. Sukutaulussamme ei ole heidän kaikkien lasten nimiä, mutta olen täydentänyt sen.
Sukutaulussamme näkyy myös isoisäni sisaren Anna Gretan tyttären avioitumisesta Kalle Laurilan kanssa sekä isoisäni toisen sisaren Liisan tyttären Brita Wilhelmiinan avioitumisesta Kalle Laurilan kanssa (onkin sama henkilö)
Saattapa olla muitakin Lauriloita. Voin myöhemmin kirjoittaa Laurilan talon tiedot Kiiminki 150v-kirjasta, jos tarvitaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9458292

Lapin Osioon olen juuri kirjoittanut ihan lyhyesti Laurilan No2,( uudempi No on 1),perustamisesta ja talon selviytymisestä Isonvihan ajasta. (Ketju Tapani Kovalaisen aloittama.) Ketju onkin Erkki Tikkasen aloittama.

Hei

Onko kenelläkään tietoa /onko tutkinut Kiimingin Lauriloita? Itseäni kiinnostaa erityisesti Kustaa Jaakonp. Laurila (1796-1863) ja vaimonsa Karin Antintyttären (1795-1851) perhe ja sukujuuret.

Yt Mari

Palataan esipoilviin tai jälkipolviin.:)

[marisou]

Kiitos paljon! Tuo perhe kaikkinensa kiinnostaa minua, sekä ylenevät että alenevat polvet, joten jos sinulla on tästä lisätietoa, otan sitä mieluusti vastaan.
Tuon perheen lapsista Beata Lisa on esiäitini.

Yt Mari

[tellervoranta]

Linkissä näkyy Laurilassa Kustaa Jaakonpka, sisaruksiaan sekä isä, uusi asukas Jaakko Jaakonpka s.1759

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9459540

[Ilkka Nisula]

Gustavus (Kustaa) s. 22.1.1796 Kiiminki
Puoliso Carin Andersdr s. 7.5.1795 Tyrnävä? k. 14.3.1851 Kiiminki
Kustaan isä Jakob Jakobsson Isola s. 27.5.1759 Hailuoto (vht Jakob Gabrielsson ja Margareta Henriksdr) k. 26.4.1839 Kiiminki
Äiti Brita Påhlsdr Jaara s. 12.9.1772 Kiiminki k. 28.2.1815 Kiiminki
Äidinisä Påhl Mattsson Jaara s. 9.4.1734 Kiiminki k. 14.2.1795 Kiiminki
Äidinäiti Carin Mattsdr Mikkonen s. 10.12.1747 Kiiminki k. 11.9.1830 Kiiminki
Äidinisänisä Matts Mattsson Lipponen-Sutela-Jaara s. 12.1686 k. 2.3.1760 Kiiminki
Äidinisänäiti Brita Josephsdr Luukonen s. 7.1696 k. 22.3.1781 Kiiminki
Äidinäidinisä Matts Pehrsson Kääriä-Huru s. 4.3.1722 Pudasjärvi k. 18.1.1792 Kiiminki
Äidinäidinäiti Brita Johansdr Talonpoika-Mikkonen s. 1711-1714 k. 18.6.1780 Kiiminki

Kustaan sisarukset:
Margareta s. 9.3.1792 Kiiminki k. 6.12.1792 Kiiminki
Jakob s. 19.12.1793 Kiiminki k. 3.11.1852 Kiiminki (vih. 4.1.1818 Oulu Margareta Johansdr Koivukari s. 5.1.1798 Oulunsuu k. 13.2.1846 Kiiminki)
Anna Margareta s. 19.11.1797 Kiiminki k. 22.12.1798 Kiiminki
Brita Catarina s. 11.9.1799 Kiiminki k. 16.3.1821 Kiiminki
Maria s. 14.2.1802 Kiiminki (vih. 17.3.1826 Johan Petter Junnelius s. 1.2.1798 Oulu; muuttaneet Oulun pitäjään 1851)
Johan s. 25.6.1804 Kiiminki k. 27.1.1805 Kiiminki
Anna Christina s. 19.7.1807 Kiiminki k. 25.7.1808 Kiiminki
Paulus s. 7.6.1810 Kiiminki k. 15.6.1810 Kiiminki

Kustaan samanniminen poika, s. 28.12.1831, muuten puuttuu Kiimingin haudatuista. Rippikirjan mukaan k. 1.4.1833.

[tellervoranta]

Tässä näkyy Kustaa Kustaanpoika Laurilan kuolinmerkintä 1.4.1833.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9484688

Gustavus (Kustaa) s. 22.1.1796 Kiiminki
Puoliso Carin Andersdr s. 7.5.1795 Tyrnävä? k. 14.3.1851 Kiiminki
Kustaan isä Jakob Jakobsson Isola s. 27.5.1759 Hailuoto (vht Jakob Gabrielsson ja Margareta Henriksdr) k. 26.4.1839 Kiiminki
Äiti Brita Påhlsdr Jaara s. 12.9.1772 Kiiminki k. 28.2.1815 Kiiminki
Äidinisä Påhl Mattsson Jaara s. 9.4.1734 Kiiminki k. 14.2.1795 Kiiminki
Äidinäiti Carin Mattsdr Mikkonen s. 10.12.1747 Kiiminki k. 11.9.1830 Kiiminki
Äidinisänisä Matts Mattsson Lipponen-Sutela-Jaara s. 12.1686 k. 2.3.1760 Kiiminki
Äidinisänäiti Brita Josephsdr Luukonen s. 7.1696 k. 22.3.1781 Kiiminki
Äidinäidinisä Matts Pehrsson Kääriä-Huru s. 4.3.1722 Pudasjärvi k. 18.1.1792 Kiiminki
Äidinäidinäiti Brita Johansdr Talonpoika-Mikkonen s. 1711-1714 k. 18.6.1780 Kiiminki

Kustaan sisarukset:
Margareta s. 9.3.1792 Kiiminki k. 6.12.1792 Kiiminki
Jakob s. 19.12.1793 Kiiminki k. 3.11.1852 Kiiminki (vih. 4.1.1818 Oulu Margareta Johansdr Koivukari s. 5.1.1798 Oulunsuu k. 13.2.1846 Kiiminki)
Anna Margareta s. 19.11.1797 Kiiminki k. 22.12.1798 Kiiminki
Brita Catarina s. 11.9.1799 Kiiminki k. 16.3.1821 Kiiminki
Maria s. 14.2.1802 Kiiminki (vih. 17.3.1826 Johan Petter Junnelius s. 1.2.1798 Oulu; muuttaneet Oulun pitäjään 1851)
Johan s. 25.6.1804 Kiiminki k. 27.1.1805 Kiiminki
Anna Christina s. 19.7.1807 Kiiminki k. 25.7.1808 Kiiminki
Paulus s. 7.6.1810 Kiiminki k. 15.6.1810 Kiiminki

Kustaan samanniminen poika, s. 28.12.1831, muuten puuttuu Kiimingin haudatuista. Rippikirjan mukaan k. 1.4.1833.

[tellervoranta]

En ole henkikirjoista löytänyt. Käräjäpöytäkirjoista saattaisi poksahtaakin esiin, mutta en osaa hakea, sorry.:oo:

Tartunpa tähän ja kysyn löytyykö tälle Heikille muita poikia. Minun isälinja sukuni lähtee n. 1662 syntyneestä Pekka Heikinpoika Karjalaisesta, ilmestyy 1700-luvun alussa Posiolle, vaan Pekan lähtöpaikka on edelleen auki. Tuossa olisi sopiva Heikki isäksi ja talokin on mennyt Simo nimiselle pojalle.

[tellervoranta]

Häätyy vielä kirijotella Kaattareista. Suora lainaus Kiiminki kirijasta.

Kaattari (n:o4) 1599- Matti Klemetinpojan 1/4 manttalin talo siirtyi 1630-luvun alussa Heikki Matinpojalle, tosin Esko-velikin asui taloa ainakin 1630-luvulla. 1670-luvulla isännäksi tuli Matti Heikin poika ja 1690-luvlla Mikko Kaatari.

Muuten Kolehmaiseen n:o 25 tuli muistaakseni 1660-luvulla Klemetti Heikinpoika Kaattari Kolehmainen.

[tellervoranta]

Kiittelempä Tapsaa ensin siitä, että hän laittoi Kellon Perttulan talon kohdalle tietoja tilasta vuoden 1905 Maakirjasta. Siitäpä löysin sitten Kiimingin kohdan ja laitoin Timonen eli Honkanen no23 kotitilamme kohdalle. Jakso 103. Siitä siirtymällä löytyy muut Kiimingin tilat, mm. isälinjainen Huru.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918616

[Pekka Paavola]

Kiittelempä Tapsaa ensin siitä, että hän laittoi Kellon Perttulan talon kohdalle tietoja tilasta vuoden 1905 Maakirjasta. Siitäpä löysin sitten Kiimingin kohdan ja laitoin Timonen eli Honkanen no23 kotitilamme kohdalle. Jakso 103. Siitä siirtymällä löytyy muut Kiimingin tilat, mm. isälinjainen Huru.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918616


Haukiputaan ja Kiimingin raja oli ennen nyky Oulua Lehmisuolla ,joka Ristikankaan pohjoispuolella ,jonne ylsi kellolaisten maat, joten kanssa käymistä on ollut varmaan iät ja ajat ja sen kautta kauttahan ovat Kellon miehet kulkeneet Martimoon asti. Ps. Lehmissuolta on pari kilometriä Honkaseen ja kolmisen Hurun mäelle.

-Pekka Paavola-

[tellervoranta]

Niin, mikä on Martimo???

Haukiputaan ja Kiimingin raja oli ennen nyky Oulua Lehmisuolla ,joka Ristikankaan pohjoispuolella ,jonne ylsi kellolaisten maat, joten kanssa käymistä on ollut varmaan iät ja ajat ja sen kautta kauttahan ovat Kellon miehet kulkeneet Martimoon asti. Ps. Lehmissuolta on pari kilometriä Honkaseen ja kolmisen Hurun mäelle.

-Pekka Paavola-

[Pekka Paavola]

Niin, mikä on Martimo???

Siellähän on kellolaisilla ns. ulkolohkot Loukkojärven pohjoispuolella Pikkumartimon ja Isonmartimon alueella.

-Pekka Paavola-